Mikkelin energia-asiat mallillaan, jos professoriin on uskomista

Luin Länsi-Savo-lehdestä (6.7.2026) Aalto-yliopiston taloustieteen professorin näkemyksiä ESEstä. Kirjoituksen lopussa on episodi toisesta Aalto-yliopiston taloustieteen professorista, joka oli pihalla kuin lumiukko.

Professori sanoo, että yhtiön 150 miljoonan euron velkaa voidaan vielä hyvin kasvattaa. Etenkin kun ESEllä on sähkönsiirtomonopoli Mikkelissä.  ESEn maksuvalmius on hänen mukaansa hyvä.  Korkea velan määrä voi kuitenkin aiheuttaa rahoitusriskejä, jotka rajoittavat tulevaisuuden investointeja. ESEn maksuvalmius tulee Aberdeenin järjestämien bullet-lainojen kautta, ei liiketoiminnasta. Niitä on otettu lisää, koska ESEn liiketoiminta on ollut omistusjärjestelyjen jälkeen tappiollista.

Professorin mukaan ESE on holdingyhtiö, jonka tytäryhtiöitä ovat ESE-Energia, ESE-Verkko ja ESE-Tekniikka. Hänen mukaansa on mahdollista, että tytäryhtiöt ovat kaupan.  Hyvä. Mitäs myytäisiin?

Ainoa kannattava liiketoiminta ESEssä on ESE-Verkon sähkönsiirtomonopoli Mikkelissä. Liikevaihto 10 M€ ja voitto 2,5 M€. Korkea voittoprosentti on mahdollinen juuri monopolin kautta. Näin Mikkelissä on Suomen korkeimmat vero-, kiinteistövero- ja sähkönsiirtomaksut. Tähänkö valtuusto on tietoisesti pyrkinyt? ESE-verkon voi hyvinkin joku eläkerahasto ostaa, mutta sen jälkeen ESEstä ei ole mitään jäljellä. Eikä Mikkeli saisi kauppahintaa, vaan niillä maksettaisiin ESEn velkoja.

Suomen korkein sähkönsiirtohinta on Järvi-Suomen Energia Oy:llä. Yhtiö on Suur-Savon Sähkön tytäryhtiö. Mikkelin kaupunki on yhtiön suurin osakkeenomistaja säätiön jälkeen. Suur-Savon Energiasäätiö on paikallisten poliitikkojen hallitsema. Hallituksen puheenjohtaja on juvalainen keskustapoliitikko. Ennen häntä puheenjohtaja oli Mikkelin keskustapoliitikko.

ESE-Verkon myynti olisi huono idea. Myytäisiinkö ESE-Energia. jonka toimiala on sähkön ja kaukolämmön yhteistuotanto? Liikevaihto 48 M€ ja tappio 1,4 M€. Jos Mikkeli ei osta toimintaa itse, tulisi kaupungin kaukolämpö olemaan täysin sijoittajapelurien hallussa. Sähkö myydään pörssiin, ei kuluttajille. Sähköpörssissä eivät pienet paikalliset toimijat pärjää isojen pelureiden rinnalla.

Entä ESE-Tekniikka, myydäänkö se? Sen toimialana on sähkö- ja tietoliikenneverkkojen rakentaminen. Liikevaihto 4,7 M€ ja toiminta tappiollista.

Mutta onhan pahnanpohjimmaisena myytävää. Haukivuoren Lämpö, liikevaihto 0,5 M€, tulos +12.000 euroa, eipä enää ehditä – se fuusioidaan elokuun lopussa.  Kiinteistö Oy Koppelonpesä, liikevaihto 30.000 eur ja tulos 4000 € tappiolla. Ketä kiinnostaa?

Ikäheimo väittää, että Aberdeen tuntee markkinat ja toimintatavat sekä pystyy kehittämään organisaatiota. Kuka uskoo? Kannattaa katsoa Outokummun Energian luvut, jotka osoittavat mitä tuhoa on saatu aikaan viidessä vuodessa. Mikkelissä on vasta menossa kolmas vuosi yhteistä matkaa.

Siinä professori on oikeassa, ettei Aberdeen tule saamaan haluamiaan tuottoja ESEn pitkäaikaisen ja varman kassavirran kautta. Ei tietenkään, koska viime vuoden kassavirta ei riittänyt tänä vuonna maksettuihin osinkoihin, vaan ne maksettiin velkarahalla.

Aberdeenin tuhoama Outokummun Energia

Professori esittää, että ESE tekee yritysostoja (tietenkin velaksi). Tätä näkemystä tukee professorin mukaan Outokummun energian tekemät yritysostot Itä-Savon Lähienergia (liikevaihto 632.000 €, liiketulos 44.000 €) ja Kangaslämpö (liikevaihto vuosi sitten oli 174.000 €, liiketulos 48.000 €). Kauppahintoja ei ole kerrottu. Joka tapauksessa yhtiöt ovat niin pieniä, etteivät ne pelasta Outokummun energiaa. Hyvä jos saavat tuotoilla kauppahintojen aiheuttamat velat ja korot maksetuksi.

Outokummun Energia on ajettu kurjaan tilaan saman kansainvälisen sijoittajan Aberdeenin toimesta. Se ilmenee vuosi sitten tekemästäni selvityksestä (linkki kommenteissa). Tilanne on edelleen heikentynyt viime vuoden aikana. Vuonna 2024 yhtiö maksoi osinkoja ja pääoman palautuksia 6,9 miljoonaa ja otti uutta velkaa 5 miljoonaa niiden maksamiseen.

Viime vuonna osinkoja ja pääoman palautuksia maksettiin 2,5 miljoonaa euroa.

Energiayhtiö teki viime vuonna 10 miljoonan liikevaihdolla 3 miljoonan euron tappion. Tappioista 1,3 miljoonaa tuli liiketoiminnasta. Tappioista huolimatta omistajille jaettiin viime vuodelta 1,5 miljoonan euron osingot (2026). Osingoista Outokumpu sai puoli miljoonaa, loput meni Luxemburgin veroparatiisiin. Omistajayhtiö ei maksa Suomeen veroja.

Outokummun energiayhtiöllä on 35,75 miljoonan euron velat Aberdeenin sidosryhmille. Okun Energian osakkeiden arvo taseessa on tyhjästä nyhjäisty 70,4 miljoonaa euroa. Ja tätä kuvitteellista arvoa käytetään tappioiden kattamiseen ja osinkojen maksamiseen. Koska rahaa ei ole, tämä peli pelataan lisää velkaa ottamalla.

Konsernitilinpäätöstä ei ole laadittu, koska se paljastaisi koko tämän kurjuuden raadollisessa totuudessaan. Juristit keksivät keinot lain kiertämiseen.

Mikkelissä peli pelataan samoilla korteilla kuin Outokummussa. Että tällaista osaamista Mikkeli hankki.

Miksi Aberdeen on mukana tällaisissa peleissä?

Aberdeen voi vain voittaa. Se on saanut osinkoina 130 miljoonan euron kauppahinnasta takaisin jo 33,1 miljoonaa euroa. 150 miljoonan euron bullet-laina tuottaa vuodessa 7-8 miljoonan euron korkotuotot, joista Aberdeen saa ainakin järjestelypalkkiot. Onko yhtiö monimutkaisten järjestelyjen avulla korkotuotonkin saaja, sitä ei pysty selvittämään.

Bullet-lainojen antaja ei ainakaan suoraan ole Aberdeen. Näin ESEn romahtaminen ei hetkauta sitä.

Jos järjestely romahtaa, ESE-Verkolle löytyy aina ostaja. Hintoja korottamalla sähkönsiirrosta voi saada 4-5 miljoonan euron vuotuisen voiton. Silloin myytäisiin myös Mikkelin osuus, koska myyjänä on holding-yhtiö. Kauppahinta ei olisi lähelläkään Aberdeenin maksamaa 49 %:n osuutta 130 miljoonaa euroa. Koko kauppahinta jäisi niin pieneksi, ettei ESE pystyisi mitenkään maksamaan konsernin ottamia 150 miljoonan euron bullet-lainoja. Aberdeen ei tulisi osallistumaan velkojen maksamiseen, koska se on vähemmistöomistaja. Vekseli jäisi Mikkelin ja/tai valtion maksettavaksi. Koska ilman sähköä ei Etelä-Savossakaan voi elää.

Bullet-lainojen vakuudeksi ESE on antanut Etelä-Savon Energia Oy:n, ESE-Energia Oy:n ja ESE-Verkko Oy:n pankkitilisaatavat; ESE-Energia Oy:n koko osakekannan; rahoituslainojen suojaussopimuksiin liittyvät saatavat ja konsernin sisäiset lainasaatavat.

Ylivelkaantumisen takia ESE olisi helppo kaapata siten, että Mikkeli jäisi nuolemaan näppejään. Sama peli on Outokummussa jo pitkällä.

Episodi elämänkokemuksen merkityksestä

Mietin kun olin kansakoulun loppuun käytyäni suorittanut helposti työn ohella kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon, että lukisin samaa vauhtia tohtoriksi ja saisin minäkin professorin arvon. Mutta töiden kautta huomasin, että tuntemani tohtorit tiesivät kaiken jostain nippelistä, mutta suuria kokonaisuuksia he eivät hallinneet. Päätin keskittyä työelämään, mikä oli elämäni parhaita päätöksiä.

Nokia oli pörssissä todellinen IT-kupla - arvo romahti 65 eurosta 1 euroon

Vuosituhannen vaihteessa osoitin Arvopaperi-lehdessä, että Nokian pörssikurssilla ei ole mitään kontaktipintaa reaalimaailmaan. Kurssi on kupla, joka ei voisi toimia edes tilanteessa, jossa kaikki maailman ihmiset vaihtaisivat kännykkänsä Nokiaan ja ostaisivat joka vuosi uuden. Ei edes silloin, jos tuon lisäksi maapallon jokaisessa autossa olisi Nokian puhelin.

YLE TV1:n ajankohtaisohjelma Kari Tervo kutsui minut puolen tunnin suoraan lähetykseen perustelemaan näkemykseni.  Ylen johto oli pelästynyt, että Nokiaa, tuota Suomen jalokiveä, käsiteltäisiin suorassa lähetyksessä ja vaativat ohjelmaan mukaan toisen keskustelijan, taloustieteen professorin Aalto-yliopistosta.

Professori oli aivan pihalla kaikesta ja höpötti tieteellistä diibadaabaansa ja pilasi koko ohjelman. Jos olisi istunut lähempänä minua studiossa, olisin potkaissut miestä. No kului pari vuotta ja Nokian kurssi romahti ja meni alaspäin vauhdilla ja jatkoi romahdustaan kun iPhone tuli markkinoille. Lopulta koko Nokian matkapuhelinliiketoiminta tuhoutui kun se oli paniikissa myyty Microsoftille.

Kun olen kirjoittanut ESEstä, ovat paikallispoliitikot uhanneet minua käräjillä. Kun kirjoitin 1999 Nokiasta, ei yksikään valtamedia uskaltanut julkaista kirjoitustani. Arvopaperilehden julkaistua lyhennelmän, lehti sai sijoitusammattilaisilta uhkailuja siitä, että Vahteran kirjoituksia ei saa enää julkaista, koska hän ei ymmärrä pörssistä mitään. Aika näyttää, kuka on ollut oikeassa ESEstä.

Tekoäly: ”Kun maailma ei riitä” on tilintarkastaja Pauli Vahteran kirjoittama arvosteltu ja klassikon maineen saanut kirjoitus vuodelta 2000. Kirjoitus käsittelee silloista Nokian pörssikuplaa ja arvioi kriittisesti yhtiön silloista arvostusta sekä osakemarkkinoiden huumetta. Otsikko on lainattu samana vuonna (1999) ensi-iltaan tulleesta James Bond -elokuvasta.

Lue aiemmat kirjoitukset

Etelä-Savon energiakatastrofi (29.6.2026)

Kettu korppi juusto ja harakka Outokummussa (12.9.2025)

Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan (ESE-energiasta, 12.11.2024)

Etelä-Savo, energiajärjestelyt ja demokratiavaje - 2010 (Suur-Savon Sähkön myyntiyrityksestä EON:lle Saksaan