Etelä-Savon energiakatastrofi

ESE-konserni teki viime vuonna 180,7 tuhannen euron voiton.  Kaikki siis hyvin, kuten etenkin Mikkelin kokoomuspoliitikot selittivät loistavaa energiayhtiön puolikkaan myyntiä ulkomaille.

Energiayhtiö on velkaa silmät ja korvat täynnä, mutta silti se päätti jakaa 3,5 miljoonan euron osingot. Rahaa ei osinkojen maksamiseen ole, mutta ulkomainen sijoittaja antaa mielellään velkaa kovalla korolla osinkojen maksamiseen. Viime vuonna uutta velkaa otettiin 6 miljoonaa ja sitä oli vuoden lopussa jo 150 miljoonaa euroa.

ESEn korkokulut ovat nousseet kolminkertaisiksi verrattuna viimeiseen itsenäiseen vuoteen 2023. Korkokanta on korkeampi (4,8 %) ja velan määrä hipoo jo taivaita. Aiemmin korot jäivät Mikkelin kaupungille ja paikallisille rahoituslaitoksille. Nyt kolminkertaiset korot menevät kaikki ulkomaille veroparatiiseihin.

ESEn energian ja kaukolämmön myynnistä saamat rahat eivät riitä edes investointeihin. Näin se joutuu maksamaan sekä investointeja että kaikki osingot velaksi. Velkaa antavat ulkomaalaiset taputtavat!

Ei toivoakaan paremmasta

ESE-konsernin liikevaihto on alentunut vuodesta 2023 7,4 miljoonaa euroa.  Aleneminen alkoi jo toissa vuonna 2024.

Energianmyynnissä myynnin ja ostojen erotus kertoo enemmän, koska etenkin sähkön hinta vaihtelee voimakkaasti eri vuosina ja kuukausina.  Toissa vuonna kate romahti, mutta viime vuonna sitä jäi 28,4 miljoonaa euroa (2023 30,1 M€).

Kukaan ei välitä. Tilintarkastuskertomuksessakin on kaksi sivua lässytystä siitä, ettei tarkastaja vastaa mistään, mutta ei sanallakaan mainintaa yhtiön velkaantumisesta ja tappiollisesta toiminnasta. Minun aikanani tilintarkastajat puolsivat tai eivät puoltaneet osingonjakoa. Nyt katsotaan, onko osingonjaolle lailliset edellytykset. Laki on niin kuin se luetaan.

ESEn emoyhtiöllä on jakokelpoisia voittoja tilinpäätöksessä 170,9 miljoonaa euroa. Siitä riittää osinkoja jaettavaksi vuosikymmeniksi, vaikkei rahaa ole.  Voittokin on ilmaa, eikä todellista. 2023 tilinpäätöksessä oli todellisia vuosikymmenten aikana kertyneitä voittoja 27,7 miljoonaa euroa, mutta siitähän jaettiin jo 60,5 miljoonan euron osingot eli otettiin heti reippaasti velkaa ylimääräisten osinkojen maksamiseen.

Voittohan saatiin sillä, että siirrettiin alkuperäisen ESEn varat arvostamalla ne yläkanttiin miltei 10-kertaiseksi 252 miljoonaan euroon. Näin saatiin voittoa 226,5 miljoonaa euroa. Ei sellainen voitto ole osingonjakokelpoista, koska se on tehty kirjoituspöydällä.  Eikä yhtiöön tullut euroakaan rahaa.  Mutta sitäkin enemmän rahaa jaettiin maailmalle.  Jos se olisi oikeaa voittoa, olisi siitä pitänyt maksaa 20 %:n yhteisövero.

Jos yrittäjän omistama osakeyhtiö myy liiketoimintansa toiseen yhtiöön, se maksaa voitosta 20 % yhteisöveron. Miksei ESE maksanut veroa liiketoiminnan muuksi tuotoksi kirjatusta voitosta? Yhtiön olisi pitänyt maksaa myyntivuotena 46 miljoonan euron yhteisövero, mutta se maksoi vain 0,7 miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan myynti ei ole verovapaa. Jos liiketoiminta siirretään toiseen yhtiöön vastikkeena osakkeita (ei rahaa), siirto voi olla veroneutraali (ei välitöntä veroa). Tällöin elinkeinoverolain mukaan siirtävän yhtiön verotuksessa luovutetun omaisuuden veronalaiseksi luovutushinnaksi luetaan omaisuuden verotuksessa poistamatta oleva hankintamenon osa (tasearvo).

Laki on yksiselitteinen siitä, ettei perustettu ESE-Energia voi tehdä verotuksessa poistoja käyttöomaisuuden ylihinnoista eikä liikearvoista. Mutta onko ylihinta holding-yhtiöksi jääneelle Etelä-Savon Energialle verovapaa. Verotus on siitä mielenkiintoista, että pienelle osakeyhtiölle tulkinnat ovat tiukempia kuin suurille ja etenkin julkisesti omistetuille yhtiöille. En siis ala arvioimaan, mikä olisi verottajan lopullinen tulkinta tässä asiassa. Varmaankin ESE on hakenut ennakkotiedon verotusta varten. Muutoin menettely olisi ollut uhkarohkea.

Lumme jättiläinen ESEn rinnalla

Lumme Energia oli vuoden vaihteeseen asti maakunnallisen Suur-Savon Sähkö Oy:n tytäryhtiö. Sen liiketoiminta myytiin viime vuonna Oomi Oy:lle. Kauppahinta on salainen. Mitä salaamista on siinä, että kuntien omistama sähköyhtiö ostaa maakunnallisen sähköyhtiön tytäryhtiön.

Suur-Savon Sähkön suurin omistaja on sen hallitsema energiasäätiö, 22 %. Oikeista omistajista suurin on Mikkeli. Etelä-Savon kunnilla ja seurakunnilla on 2/3-osaa yhtiön omistuksesta + säätiön omistusosuus.

Suur-Savon Sähkö-konsernin tulokseen sisältyy Lumme Energian liiketoimintakaupasta aiheutunut 11,6 milj. euron suuruinen tulosta parantava kertaluontoinen erä. Lumme Energian liikevaihto oli 260,6 milj. euroa (314,6 milj. euroa 2024) ja yhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 17,4 milj. euroa.

Oomi ei julkaise netissä tilinpäätöstään. Se kertoo kuitenkin liikevaihdon olleen viime vuonna 322 miljoonaa euroa. Eli Lumme Energia-kauppa kaksinkertaistaa sen volyymin.

Mikä Oomi: Oomin (Oomi Oy) omistavat Oomi Palvelut Oy (79,2 %) ja Lumme Energia Oy (20,8 %). Oomi Palvelut Oy:n omistajat: Vantaan Energia, Oulun Energia, Lahti Energia, Pori Energia, Oulun Seudun Sähkö, Tornion Energia ja Haukiputaan Sähköosuuskunta. Näistä Porin Energiakin myi osuuden yhtiöstä ruotsalaiselle sijoittajalle.

ESE-konsernin liikevaihto viime vuonna oli 60 miljoonaa euroa. Jotenkin lukuja vertaamalla vahvistuu epäilys, ettei ESEn liiketoimintakauppa ole ollut aidosti käypiin arvoihin perustuva. Ei tarvitse olla merkonomi kun ymmärtää ESEn arviot hatusta otetuiksi.

Kansanomaistetaan lisää. Yhtiön omaisuuteen voidaan tehdä arvonkorotus, jos lain mukaiset edellytykset täyttyvät. Mutta tällaisesta korotuksesta ei voi maksaa osinkoja.

Arvonkorotusta ei voi tehdä kuluvaan käyttöomaisuuteen eikä rakennuksiinkaan. Mutta siirtämällä omaisuus toiseen yhtiöön voidaan korottaa kaikki arvot ja kirjata jopa tulonodotukset tulevina vuosina.  Kirjanpitolaki joustaa kummasti, vaikka se edellyttää tilinpäätökset laadittavan varovaisuuden periaatteella.

Osinkoja ei voi maksaa tyhjästä, koska yhtiön tulee säilyttää maksuvalmius osingonjaon jälkeen. ESE hoitaa maksuvalmiuden ottamalla velkaa ulkomailta. Eettisesti varsin kyseenalainen temppu, joka on mahdollista vain, koska Mikkeli tekee enemmistöstään huolimatta kaiken niin kuin vähemmistöosakas sanelee. Ulkomaalaista vähemmistöä ei tippaakaan kiinnosta se, miten mikkeliläiset selviävät sähkö- ja kaukolämpölaskuistaan. Heitä kiinnostaa vain rahastus.

Osakeyhtiö, jonka takaajana ovat kuntalaiset ja valtio, voi toimia näin holtittomasti lakia kiertäen. Jos yrittämiseen perustuva osakeyhtiö toimisi samalla tavalla, se olisi konkurssissa alta aika yksikön ja yhtiön hallituksen jäsenet olisivat syytteessä konkurssirikoksesta. Toki kukaan ei rahoittaisi tällaista osakeyhtiötä, koska sillä ei olisi vakuuksia velan saamiseen.

Tappiotkin ovat ESElle voittoa

Jos oikea osakeyhtiö siirtäisi osan toiminnastaan toiseen tytär- tai sisaryhtiöön ylihintaan, ei siirretyn omaisuuden tasearvon ja siirtoarvon erotusta saa vähentää poistoina verotuksessa.

ESE-Energiaan siirretystä käyttöomaisuudesta on tehty viime vuonna 13,1 miljoonan euron suunnitelmapoistot. Näyttäisi siltä, että poistot on kokonaisuudessaan vähennetty verotuksessa, koska 4,8 miljoonan tappioista ennen veroja on kirjattu verotuloa 0,8 miljoonaa euroa (18 %). Tällainen tulo on ilmaa, eikä todellista. Kun mitään muuta ei enää ole, tehdään tällaisia temppuja. Sen hyväksymisen taustalla tulisi olla selvä näkemys yhtiön tuloksen muuttumisesta voitolliseksi parin seuraavan vuoden aikana.

Talonpoikaisjärki sanoo, ettei tappio voi olla voittoa. Mutta kansainväliset tilinpäätökset sallivat tällaisenkin menettelyn.

ESE on kuitenkin kirjannut jo vuonna 2024 tällaisia kuvitteellisia verotuloja 1,7 miljoonaa euroa. Jos nämä ”voitot” käytettäisiin tulevien verojen kuittauksena tulisi yhteisöveron alennuksen jälkeen voiton ennen veroja olla 14 miljoonaa euroa seuraavina 1-3 vuotena. Jotta se olisi mahdollista, olisi sähkönsiirron ja kaukolämmön hintaa korotettava todella paljon.

Mitä Mikkeli menetti ja mitä sai

Ennen Aberdeenin mukaantuloa ESEllä oli 37,9 miljoonaa euroa pitkäaikaisia korollisia velkoja. Niistä 12 miljoonaa oli Mikkelin kaupungilta. Lyhytaikaisia pankkilainoja oli 17,7 miljoonaa ja Mikkeliltä konsernilainoja 14,3 miljoonaa euroa. Nyt pitkäaikaista korollista velkaa on ulkomaisilta sijoittajilta 150 miljoonaa euroa. Korollisten velkojen määrä on yli kaksinkertaistunut. Ja korkokulut kolminkertaistuneet.

Lyhytaikainen velka tarkoittaa, että se maksetaan takaisin seuraavan vuoden aikana. Aberdeen on luonut hirviön, jossa velkoja ei lyhennetä lainkaan, jolloin korot maksetaan täysimääräisinä täältä ikuisuuteen. Kun yhtiö ei pärjää asiakastuloilla, se ottaa joka vuosi lisää pitkäaikaista velkaa. Muistuttaa liiankin hyvin Suomen valtion velkaantumista. No samat puolueet ovat olleet päättämässä.

Järjestelyssä Mikkelin kaupunki menetti vuotuiset korkotulonsa ESEn rahoittamisesta, 1,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 ESE maksoi kaupungille 3,6 miljoonan euron osingot. Tänä vuonna Mikkeli saa 1,8 miljoonan euron osingot. Vuonna 2023 osingot maksettiin osaksi lisää velkaa ottamalla; tänä vuonna kaikki osingot maksetaan lisävelalla.

Mikkeli osti saamillaan rahoilla 90,9 miljoonan euron sijoitussalkun, jota hoitaa kolme varainhoitoyhtiötä (Aktia, EQ varainhoito, Nordea). Varainhoitoyhtiöiden palkkioita ei ole kerrottu. Viime vuonna arvopapereista realisoitui Mikkelin kaupungille tilinpäätöksen mukaan ”hieman alle 2 miljoonaa euroa”.

Mikkelin kaupunginhallituksessa on käsitelty huhtikuussa sijoitussalkun kokonaistuotto, joka vuoden 2026 ensimmäisellä kvartaalilla (per 31.3.2026) oli –1,3 % tappiollinen.

Raportin mukaan nyt salkussa olevien arvopapereiden hankinta-arvo on ollut 93,6 miljoonaa euroa ja niiden markkina-arvo 97,9 miljoonaa euroa. Arvopapereiden arvonnousu on ollut 4,3 miljoonaa euroa; 4,6 %.

Mikkelin kaupungilla oli vuoden lopussa 208 miljoonaa euroa korollisia velkoja ja niistä maksettiin 3,3 miljoonan euron korot ja rahoituskulut viime vuonna. Jos arvopaperisijoitusten sijasta olisi lyhennetty velkoja, olisi kaupunki säästänyt 2024-25 korkomenoista 3 miljoonaa euroa. Arvopaperimarkkinoiden epävarmuuden vuoksi ei kuntien tulisi osallistua sijoittamiseen.

Mikkelin päättäjien ei tulisi riemuita sijoitussalkustaan. Sen hinta on ollut kova. Sen takia Mikkelin edelleen enemmistönä omistama sähköyhtiö on saatettu kurjaan tilaan. Ja mikkeliläiset maksamaan sähköyhtiön ylisuuret korot ja osingot sähkön siirron ja kaukolämmön hinnoissa.

Mitä edessä?

Ei Mikkelin hallinnoima energiayhtiö voi vuodesta toiseen toimia näin vastuuttomasti.

Uusia asiakkaita ei voi saada, koska Etelä-Savo on muuttotappiomaakunta ja Mikkelissäkin väki vähenee. Sähkön hintaa ei voi nostaa, koska kuluttajat vaihtaisivat sähköyhtiötä. Siirtomaksua voi korottaa, koska yhtiöllä on monopoli toiminta-alueellaan. Samoin kaukolämmön hinnan korotukset ovat edessä, koska niissä ESEllä on paikallinen monopoli.

Vuonna 2023 ESEn sähkönsiirtohinta oli 3,40 senttiä kilowattitunnilta. Kaukolämmön energiamaksu vaihteli 5,13-8,49 sentin välillä kuukaudesta riippuen (kesällä halvimmat).

Vuonna 2026 sähkönsiirto maksaa 3,86 snt/kWh ja kaukolämpö 6,12-9,82 snt/kWh. Sähkön siirto on noussut uusien omistajien myötä 14 % ja kaukolämpö 16 %. Arvonlisäverokannan korottaminen 2024 syksyllä vaikutti korotuksiin puolet.

Verollisten hintojen lisäkorotusten tulisi olla nykyisellä osingonjakopolitiikalla 20-25 % ennen kuin ESEstä saataisiin toimiva yhtiö. Ehkei sekään riittäisi.

Ilmankos Mikkelissä on ollut hiljaista sähköasioissa. Vielä viime vuonna minua uhkailtiin käräjillä kirjoitusteni takia. Nyt ei sähköyhtiön tilasta uutisoida mitään. ESE on julkaissut 2025 vastuullisuusraportin, mutta ei tilinpäätöstä. Jouduin ne ostamaan kaupparekisteristä. Ja kyse on Mikkelin kaupungin asukkaiden enemmistöomisteisesta yhtiöstä. Virkamiehet sentään osaavat hävetä ja sen takia salata palkanmaksajiltaan tekemänsä virheet.

Uutiskynnyksen ylitti toukokuussa Mikkelin kaupungin esittämän ESEn hallituksen uuden jäsenen torppaus. Vähemmistöomistaja Aberdeen ei hyväksynyt esitystä. Ehkä pelkäsivät, että uusi jäsen olisi ymmärtänyt yhtiön tilanteen ja suoraan sanottuna Aberdeenin tekemät kusetukset. Ainakin tämän kirjoitukseni jälkeen.

Mikkelin sähköyhtiökauppa osoittaa miten vähemmistöosakas sanelee osakassopimuksen avulla mitä tehdään. Pöytäkirjojen mukaan ulkomaalainen vähemmistöosakas on Mikky BidCo SARL, Suomessa ulkomainen yhteisö, josta ei saa tilinpäätöstietoja. Kyseessä on luxemburgilainen sijoitusyhtiö, joka kuuluu kansainväliseen abrdn plc (entinen Aberdeen Asset Management)-sijoituskonserniin.

***

Yksi aiemmista kirjoituksistani ESEstä ”Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan” 12.11.2024, linkki https://www.vahtera.blog/post/kun-menee-sutta-pakoon-tulee-karhu-vastaan

Viime vuonna julkaisin selvityksen Outokummun onnettomasta energiajärjestelystä. Sielläkin pelurina oli Aberdeen. Ja konsulttina tilintarkastusyhtiö KPMG kuten Mikkelissäkin. ”Kettu korppi juusto ja harakka Outokummussa” linkki https://www.vahtera.blog/post/kettu-korppi-juusto-ja-harakka-outokummussa Outokummussa energiayhtiön tappiot ovat kasvaneet vuosi vuodelta, myös viime vuonna; 10 % liikevaihdosta. Pää tulee vetävän käteen, kyse on vain ajasta, muttei näin voi enää monta vuotta jatkaa.

Vuonna 2010 onnistuin estämään Suur-Savon Sähkön myymisen saksalaiselle eON-yhtiölle. ”Etelä-Savo, energiajärjestelyt ja demokratiavaje”, linkki https://www.vahtera.blog/post/etelä-savo-energiajärjestelyt-ja-demokratiavaje-2010

***

Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus

Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.

Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.

Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan ja tuloverotuksessaan sekä arvonlisäveron (10%), koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.