Mikkelin sähköyhtiökauppa osoittaa miten vähemmistöosakas sanelee mitä tehdään
49 %:n omistus antaa tosiasiallisen vallan – on kyse sähköstä tai vedestä.
Mikkelin sähköstä miljoonia-harhakuvitelma aiheuttaa tarpeen nostaa sähkö- ja siirtomaksuja 18 %*. Osa sähköasiakkaista tulee korotusten takia vaihtamaan pois ESEstä, joten siirtomaksuja tullaan korottamaan reippaasti.
* Näiden lisäksi inflaation, palkkojen nousun jne johdosta tehtävät hintojen korotukset. Uusia tulolähteitä ESEllä ei ole. Asiakkaiden menettäminen on todennäköisempää kuin uusien asiakkaiden saaminen.
Lisäys 12.11.24 klo 19:25. **ESE ei myy sähköä kuluttajille, vaan myy kaiken sähkön pörssiin. Siksi se voi nostaa vain sähkönsiirtohintaa. Sähkön osalta se on täysin sähkömarkkinoiden armoilla. Miten tästä aiheutuva ongelma rahoitukselle voidaan hoitaa? Johtaako tämä ylimääräiseen velkaantumiseen ulkomaille? Entä miten käy osinkojen?
Pörssisähkön koko vuoden keskihinta oli vuonna 2020 2,8 s, 2021 7,23 s, 2022 15,35 ja 2023 6,68 senttiä per kWh. Tammi-elokuun 2024 keskihinta oli 6,32. Ainakaan tänä vuonna ESE ei saa vetoapua pörssisähköstä. 2022 ESE teki historiansa parhaan tuloksen juuri korkean sähköhinnan takia. Silti se joutui jakamaan osan osingoista velaksi 2023. ** lisäys päättyy.
Sähkön hinnasta päättävät ovat vakuuttaneet, ettei järjestely nosta hintoja. He joko valehtelevat tai ovat kykenemättömiä ymmärtämään päätöksiensä seurauksia. Toki teatteri saa jatkumon ”lisää velkaa ESElle eikä hintoja tarvitse korottaa”. Sitä varten valtuusto antoi ylisuuren 176 miljoonan euron takauksen velkojen ottamiseen. Kyllä sillä muutaman vuoden teatteria pitää pystyssä.
Kahdeksassa vuodessa järjestelyn keinotekoinen ”tuotto” on syöty. Mikkelin saamasta 100 miljoonan euron kauppahinnasta asukkaat ovat maksaneet korkeampina sähkömaksuina 125 miljoonaa euroa 8 vuodessa.
Lisäys klo 14:50: Kun ulkomaalaiset sijoittajat tulevat vähemmistöosakkaiksi suomalaiseen sähkö- tai vesiosakeyhtiöön, ne itse kirjoittavat kymmenien, jopa yli sadan sivun pituisia osakasopimuksia englannin kielellä. Suomalaisella kuntapäättäjällä ei ole mitään mahdollisuutta ymmärtää näitä sopimuksia, jotka tosiasiassa alistavat kunnan toiminnan sijoittajien haltuun. ***
Kriisikuntakriteerit täyttyvät uudestaan nykymenolla vuosia kahdeksaa vuotta aikaisemmin.
Mikkelissä on keskisuurista kaupungeista korkein veroprosentti, jota ei voi enää juurikaan korottaa. Jos se ei kykene tehostamaan toimintojaan, on edessä velkaantumisen jatkuminen. Tai sähköyhtiön enemmistöosuuden myynti. Mitä sen jälkeen? Sutta ei pääse pakoon.
Miten kansanviisaus menikään. Kun pikkupoika pissaa talvipakkasella housuihinsa, on hetken lämmintä. Sen jälkeen on jäätävän kylmää.
Tämä kirjoitus on pohjustus ajankohtaiseen kaikkia suomalaisia koskevaan veden myyntikeskusteluun. Kirjoituksen vedestä julkaisen kahden seuraavan vuorokauden kuluessa.
Miten ESE kaapattiin ulkomaisen sijoittajan pelikentäksi
Mikkelin kaupunki myi kaupungin omistamasta sähköyhtiöstä Etelä-Savon Energiasta (ESE) 49 % brittiläiselle sijoittajalle, Aberdeenille. Kauppahinta oli 130 miljoonaa euroa. Mutta heti kaupan jälkeen ESE jakoi ostajalle ja Mikkelille kummallekin 30 miljoonan euron osingot.
ESEn emoyhtiön taseessa vapaata omaa pääomaa on 7,1 miljoonaa euroa. Osakeyhtiölain mukaan se on maksimiosinko, joka voidaan maksaa. Tilinpäätöksen jälkeen on tehty temppu, jolla osinkoja on voitu maksaa enemmän.
Osakeyhtiölaki 13 luku
1 § Yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille vain sen mukaan kuin tässä laissa säädetään:
1) voitonjaosta (osinko) ja varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta;
3 §
Jaon perustuminen tilinpäätökseen
Varojen jakaminen perustuu viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen. Jos yhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, tilinpäätöksen on oltava tilintarkastettu. …
ESEn tilinpäätös on allekirjoitettu 29.4.2024. Tilintarkastuskertomus on annettu 7.5.2024.
Tilinpäätöksessä todetaan, että ESE on jäänyt hallinta- eli holdingyhtiöksi 29.2.2024. ESEn toiminta siirrettiin ESE-Energia Oy:öön. Samana päivänä Aberdeen tuli 49 %:n vähemmistöosakkaaksi. Tilinpäätös valehtelee, ettei osinkoa jaeta.
Kirjanpitolain mukaan yhtiön on kerrottava tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet olennaiset tapahtumat. 60 miljoonan euron osingonjaosta tiedettiin jo tammikuussa 2024. Siitä olisi ehdottomasti pitänyt kertoa tilinpäätöksessä.
Osinkojen jakaminen kokonaan velkarahalla ilman vahvistettua tilinpäätöstä on kyseenalaista. Kyse lienee ollut ennakko-osinko, mutta siitä päättäminen kaksi kuukautta tilikauden alkamisen jälkeen ennen kuin edellinen tilinpäätös on tekemättä koettelee laillisuuden rajoja. Itse en olisi tilintarkastajana tällaista osinkoa puoltanut. Toki ylimääräinen yhtiökokous voi tällaisen päätöksen tehdä. Etenkin silloin kun osa päättäjistä ei edes ymmärrä, mitä on tekemässä. Eikä kukaan kyseenalaista mitään.
Kunnissa tehdään se, mikä osakeyhtiöissä on moitittavaa tai laitonta
Miten tällainen vedätys on tehty? Media on paheksunut some-yrittäjien verokikkailua viimeisen vuoden aikana. Se tehdään perustamalla liiketoimintaa harjoittavalle osakeyhtiölle emoyhtiöksi holding-yhtiö, jonne vaihdetaan yhtiön osakkeet kuvitteellisella ylihinnalla, eli luomalla rahaa tyhjästä. Kuka tahansa kirjanpitoa osaava henkilö pystyy laskemaan hinnaksi mitä tahansa käyttämällä sopivia lukuja. Näin yhtiö voi jakaa some-yrittäjille enemmän osinkoja lievällä verotuksella. Valitettavasti Suomen viranomaiset ovat hyväksyneet tällaisen järjettömyyden lailliseksi.
Kirjoitukseni joulukuussa 2023 Harhoja holdingyhtiön perustamisesta osakevaihdolla
ESE on tehnyt yhtä moitittavan toimen, mutta toisin päin, perustamalla toimintaa harjoittamaan tytäryhtiön. ESEn varallisuus on siirretty tytäryhtiöön samalla tavalla laskien ylihintaan.
Näin on voitu merkitä tytäryhtiön arvoksi ESEssä hulppeasti suurempi kuin se olisi tasearvoilla siirtäen. Kun ylihinta siirretään emo-ESEssä SVOP- eli sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, voidaan se jakaa osinkoina. Tyhjästä luotu oma pääoma ei tuo rahaa euroakaan yhtiön kassaan. Siksi osinkoja varten ESE otti 136,5 miljoonaa euroa uutta velkaa.
Velkarahaa käytettiin myös ESEn Mikkelin kaupungille olleen 28 miljoonan euron velan poismaksamiseen. Mikkeli oli ottanut viime vuonna tästä velasta korkotuloja 1,2 miljoonaa euroa. Jos tuo talousjohtajan antama tieto pitää paikkaansa, se tarkoittaa 4,3 %:n korkotuottoa. ESEn pitkäaikaisten lainojen korkoprosenttia ei tarkasti voi laskea, mutta se on ollut 2022 noin 1,7 % ja viime vuonna 3,3 %. Rahalaitosten antamien lainojen korko on ollut selvästi kaupungin antamaa alhaisempi.
Jatkossa korot paljon suurempana saa Aberdeenin järjestämät ulkomaiset sijoittajat. 12 kuukauden euribor-korko on tällä hetkellä 2,5 % (kesällä jopa 3,7 %). Sen päälle tulevat marginaalit ja järjestelypalkkiot.
Vuoden 2023 tilinpäätöksessä ESEn korko- ja rahoituskulut olivat 2,5 miljoonaa euroa.
Jos Aberdeenin löytämille lainasijoittajille maksetaan 4 %:n korko, nousevat korot 5,5 miljoonaan euroon, yli kaksinkertaisiksi. Carunalla on IBLA-lainoja, jotka ilmeisesti vastaavat Aberdeenin lainasijoituksia. Niiden keskikorko oli vv. 2022-23 2,5 %.
Miksi sijoittaja tyytyisi 4 %:n korkotuottoon? Onhan keskimääräinen vuosituotto osakemarkkinoilla historiallisesti ollut noin 6-9 %. Osakkeisiin sijoittamiseen liittyy aina korkea riski ja suurten määrien sijoittaminen vaatii paljon työtä. Kuntaomisteisen monopolin lainoilla riski on olematon ellei sellaiseksi katsota Venäjän uhkaa. Varmatuottoisen riskittömän sijoituksen tuotto voi tämän takia olla alhaisempi. 10 vuodessa 4 %:n korko antaa 40 %:n tuoton ja 25 vuodessa korkoina saa lainan pääoman määrän korkoa menettämättä alkuperäistä lainasummaa.
Aberdeen oli esittänyt, ettei omistajalla (Mikkelillä) saa olla saamisia ESEstä. Mikään laki ei tällaista edellytä. Näin vähemmistöosakas sanelee enemmistöosakkaalle, mitä on tehtävä ja käytännössä päättää kuinka suuria korkoja uudesta velasta maksetaan.
Näin mikkeliläiset veronmaksajat ja sähkönkuluttajat saivat muka 190 miljoonaa euroa, mutta asukkaat joutuvat maksamaan sähkön hinnassa kaikki miljoonat takaisin isompien korkojen kera. Koko järjestelystä tulee pitkässä juoksussa vain tappiota.
Mielenkiintoinen on väite, että kun ESE maksoi kaupungille velkansa 27,8 miljoonaa euroa, parantaisi se kaupungin taseasemaa. Kunnan konsernitilinpäätöksessä tämä velka ja kaupungin saatava kuittaavat toisensa eli kyse on nollasta. Samoin korot lainasta. Mutta nyt tilalle saatiin oikeaa velkaa 136 miljoonaa euroa, jolla maksettiin myös velka kaupungille. Ja nyt siitä maksetaan oikeaa korkoa, joka mitä todennäköisimmin on yli markkinakoron, koska lainanantajina ovat ostaja-sijoittajan valitsemat tahot. Eli rajusti miinukselle menee sekin temppu, 10 vuodessa 10-kertaisena tappiona. Ja sen jälkeen täältä ikuisuuteen. Ovat olleet Carunan opissa.
Sekä kaupungin että sijoittajan saamat 30 miljoonan euron osingot ovat nyt 60 miljoonan euron velkana sähköyhtiössä. Ei ole mitään tyhmempää kuin ottaa iso velka ison osingon maksamiseksi.
Länsi-Savo kirjoitti 14.1.2024: ”Kaupan myötä Ese velkaantuu voimakkaasti. Ese-konserni tarvitsee 136,5 miljoonaa euron lainan, jolla se maksaa pois vanhoja velkojaan. Tämä vaihe kuuluu uuden yhtiön uudelleenrahoitukseen.” Valtuusto antoi ESEn veloille 176,5 miljoonan euron takauksen. Siinä on mukana 10 miljoonan euron luottolimiitti ja 30 miljoonan euron varaus investointeja varten tarvittavaan velkaan.
Uutta velkaa ei lyhennetä ja se uusitaan viiden vuoden välein. Näin ESEllä riittää kassavaroja kaikenlaiseen kivaan: isompiin korkojen maksuihin sekä suurempiin osinkoihin. Hullun hommaa. Näin 60 miljoonan ylimääräisistä osingoista tuli ikuinen velka, josta maksetaan joka vuosi korkoja.
ESEn investoinnit viime vuonna olivat 8,4 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan kassavirta 11,0 miljoonaa euroa riitti hyvin (+2,6 M€) investointien tekemiseen. ESE velkaantui Mikkelille maksettujen 3,6 miljoonan euron osinkojen takia.
Eli uudessa omistuksessa ESE varautuu edelleen osinkojen maksamiseen velaksi.
ESEllä on oikeaa korollista velkaa 77,1 miljoonaa euroa konsernitilinpäätöksessä 31.12.2023. Liittymismaksuvelka ja laskennallinen verovelka eivät ole oikeita velkoja, eikä niitä tarvitse rahoittaa. Nämä velat yhdistettynä osinkovelkaan 60 miljoonaa euroa määrittelee tarvittavien uusien lainojen määrän.
ESE-konserni maksoi viime vuonna yhteisöveroja rahoituslaskelman mukaan 0,8 miljoonaa euroa. Konsernituloslaskelman mukaan veroja on kirjattu kuluiksi 2,5 miljoonaa euroa. Omanlaista harhauttamista tämäkin.
Näin hintoja joudutaan korottamaan
Viime vuonna ESE jakoi Mikkelille osinkoja vuoden 2022 tuloksesta 3,6 miljoonaa euroa. Sen takia ESE otti lisävelkaa 1,3 miljoonaa euroa.
Järjestely aiheuttaa 3 miljoonan euron korkokulujen nousun. Korot eivät mene sijoittaja-Aberdeenille, vaan tämän sijoitusyhtiön asiakkaille. Sen takia Mikkelin joutui luopumaan 28 miljoonan euron lainansa tuomista koroista ulkomaisille sijoittajille.
Aberdeen sai järjestelystä 100 miljoonaa euroa (kauppahinta 130 M miinus kertaosingot 30 M). Se ei tee tätä hyvää hyvyyttään. Jos Aberdeen haluaa 5 %:n tuoton sijoitukselle, on sille maksettava 5 miljoonan euron osingot. Tämä aiheuttaa 1,6 miljoonan euron lisäyksen Mikkelin saamille osingoille.
Osinkojen maksu velaksi on kuitattava hinnan korotuksilla. Osinkojen maksaminen hintoja korottamalla johtaa 2,5 miljoonaa euroa korkeampiin yhteisöveroihin.
Sähkön hintoja on korotettava 12 miljoonalla eurolla vuodessa. Siitä aiheutuu 3 miljoonan euron arvonlisäveron maksu sähkön kuluttajille Mikkelissä.
Oikein väärin, kokoon käärin
Mikkeliä pyöritetään kuin litran mittaa. Brittiläisen Aberdeenin ostaja on todellisuudessa Luxemburgiin perustettu tytäryhtiö. Aberdeen myi huhti-toukokuussa osan ESE-omistuksestaan tanskalaiselle eläkerahastolle Industriens Pension. Ilmeisesti kyse on sijoituksesta Aberdeenin rahastoon, joka omistaa ESEn osakkeet. Näitä osuuksia myydään ja yleensä hinta nousee myynnissä.
Vieläkään ei tiedetä, mitä tarkkaan ottaen on myyty. Länsi-Savo-lehti kertoi heinäkuussa, että kauppahinta oli 130 miljoonaa euroa. Sen lisäksi yhtiö maksoi 30 miljoonan euron osakaslainan kaupungille. Kaupan yhteydessä sovittiin myös ylimääräisestä osingonjaosta, jossa molemmat kuittasivat noin 30 miljoonaa euroa.
Näin Mikkeli olisi järjestelyssä saanut lähes 190 miljoonaa euroa. Lasketaanpa:
Mikkeli
+ kauppahinta 130 miljoonaa
+ ESEn maksamat osingot 30 miljoonaa
+ ESEn velat kaupungille 30 miljoonaa euroa (tilinpäätöksessä 27,8 M€%)
Yhteensä 190 miljoonaa
./. ESEn maksamien korkojen menetys 10 vuodessa 12 M€
./. ESEn maksamien osinkojen pienentyminen 10 vuodessa
ESE
./. Yhtiön velaksi maksamat osingot -60 miljoonaa euroa
./. Uusi velka kaupungin velkojen maksamiseksi -30 miljoonaa euroa
./. Uusi lisävelka -90 miljoonaa euroa
./. Korkeammat korkojen maksut lainoista
./. Sähkönkuluttajien siirtyminen kilpailijoille korotettujen sähkön hintojen takia
Aberdeen Abrdn
./. 130 miljoonan euron maksaminen 49 %:sta ESEn osakkeista omien sijoittaja-asiakkaittensa puolesta
+ 30 miljoonan euron osingot
+ palkkiot rahastosijoittajilta
+ palkkiot ESEn lainoista
Abrdnd:n sijoittaja-asiakkaat
./. sijoitukset osakkeiden ostamiseen
./. sijoitukset lainojen myöntämiseen
+ tuotot osingoista
+ tuotot lainojen koroista
+ sijoitusten tuloutukset
Valtio
+ Enemmän yhteisöveroja 2,5 M€
+ Enemmän arvonlisäveroja korotetuista sähkön hinnoista 3 M€
Mikkeliläinen sähkönkuluttaja
./. korotetut sähkön hinnat; voidaan kilpailuttaa
./. korotetut sähkön siirron hinnat
Mitä Aberdeen saa? Aberdeen ei voi luotottaa ESEä, koska se määräsi ESEn maksamaan Mikkelin antamat lainat pois. Suurin tuotto tulee juuri lainojen koroista, jotka maksetaan Abdrdn:n lainat järjestäneille sijoittajille
Aberdeen ei osallistu velkojen maksamiseen, vaan maksajina ovat ESEn sähkön ja sähkönsiirron asiakkaat. He maksavat myös järjestelyn aiheuttamien velkojen korot sekä Aberdeenin ja sen tilalle tulleiden osakkaiden osingot.
Aberdeen ottaa ESEn osingoista 49 %.
Pukit kaalimaan vartijoina
Sen verran Mikkelin päättäjiä hävettää, etteivät ole julkaisseet ESEn 2023 tilinpäätöstä; ainoastaan valittuja paloja siitä. Ostin kaupparekisteristä tilinpäätöksen tätä selvitystä varten.
ESEn hallituksessa olivat paikalliset poliitikot jäseninä = vedätettävinä. Uuteen hallitukseen poliitikkoja ei enää päästetty kolmea lukuunottamatta. Ei tarvittu, koska valtuutetut olivat tehneet työnsä eli päättäneet valmiiksi suunnitellun vedätyksen, eikä heitä enää tarvita.
Uuteen hallitukseen valittiin Heikki Nykänen (keskustapuolue), Harri Haavikko (kokoomus, yrittäjä), Eveliina Naumanen (SDP) sekä Tiina Snicker (Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan talousjohtaja). Abdn:in nimeämät hallitusjäsenet ovat Sotiris Calochristos, Markku Ryymin sekä Arto Räty. Ryymin on konsultti, joka toimi ESE-kaupan neuvonantajana. Räty on eläkkeellä oleva kenraaliluutnantti.
Kaupungilla puhutaan seurakunnasta saatavan nyt ylivertaista talousosaamista ESEen. Toivottavasti, koska jeesuksesta seuraava talousviisas sanoi Länsi-Savo-lehdessä ”ettei ole huolissaan Esen velkaantumisesta.” Niin, siitähän pääsee nostamalla sähkön ja sähkönsiirron hinnat taivaisiin.
Aberdeenin mukaantulo omistajakumppaniksi on johtanut suomalaisissa kaukolämpöyhtiöissä kuluttajahintojen nousuun. Syynä ovat korkeampien hallinto- ja rahoituskulujen lisäksi Aberdeenin haluamat osingot. Niiden maksaminen edellyttää hintojen korotuksen, jotta voitto olisi riittävä osinkojen (ml. Mikkelin kaupungin saamat) maksamiseen. Voitosta ennen osingonjakoa maksetaan 20 %:n yhteisövero valtiolle.
Snicker ”– Toki pääomasijoittaja haluaa tuottoa pääomalleen kuten kaikki sijoittajat, oli se sitten yksityinen tai julkinen. Hän kuitenkin uskoo, että asiaa on mietitty sekä tuloksenteon että mikkeliläisten ihmisten kannalta. – Uskon, että Mikkelin kaupunki on pohtinut asiaa ja ottanut huomioon sen, että tariffit eivät ihan älyttömästi nouse.” Uskolla sitä vuoriakin on siirretty.
Snicker osallistui Suur-Savon Sähkön hallituksen jäsenenä yhtiön myymiseen saksalaiselle eOn:lle (joka myi Uniper-osakkeensa Fortumille). Ongelmaksi tuli Ristiinan kesämökkiläisen Vahteran tekemä selvitys, jonka takia kunnat luopuivat Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeiden myymisestä saksalaiselle eOn-yhtiölle 2010.
Etelä-Savon Energia Oy on perustettu 1993; ESE-Energia Oy 11.11.2023. Sähköyhtiö on konserni, jossa tytäryhtiöinä on ESE-Energian lisäksi sähkönsiirtoyhtiö ESE-Verkko Oy.
Outokummun Energiasta myytiin 66 % 2020 Aberdeenille
Riihimäen kaukolämmöstä myytiin 49 % 2019 Aberdeenille
Kriisikuntamenettelyn välttäminen
Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää
Mikkelin kaupungin omistaman sähköyhtiön osakkeiden myynnin pontimena oli välttää kriisikuntamenettely. Samalla tavalla Suomen valtio on tehnyt huonoja tai liian pieniä ratkaisuja välttääkseen IMF:n (kansainvälinen valuuttarahasto) väliintulon.
Mikkeli oli ajautunut kriisikunnaksi aivan omilla päätöksillään. Syynä ei ole ollut valtion antamat velvoitteet, ei Ukrainan sota, eikä Etelä-Savon väestön väheneminen.
Mikkelillä on ollut huono herra- (ja rouva) onni, virkahenkilöstön osaamattomuus ja valtuutettujen heikko ymmärrys taloudesta. Edes kokoomuksen väitetty talousosaaminen ole estänyt alamäkeä ja sen vauhdittumista.
Rehellisyyden nimissä. Minulla meni usea päivä ESE-kauppojen selvittämiseen, enkä joutunut nollasta aloittamaan. Kaupunginvaltuutetuilla ei ole mitään mahdollisuuksia ymmärtää, mitä oltiin tekemässä. Ja jos olisikin, eivät työssä käyvät valtuutetut löydä mistään niin paljon aikaa, että he voisivat riittävästi perehtyä esitettyyn ratkaisuun. Sen näki konkreettisesti kaupan hyväksymisen jälkeen, jolloin valtuutetut osasivat kommentoida medialle vain, että he odottivat korkeampaa hintaa.
Kaupungin virkahenkilöstöllekin kyse oli ainutkertaisesta tilanteesta, johon heidän perusosaamisensa ja työkokemuksensa eivät riittäneet. Se johti tilanteeseen, jossa ostaja käytännössä saneli ehdot, joita järjestelyssä noudatetaan.
Mikkeli miettii myös veden yksityistämistä. Siinäkin kaikkia vastuullisia tullaan vedättämään mennen tullen. Siksi on viisainta olla tekemättä mitään. Se olisi myös se paras ratkaisu pitkällisenkin miettimisen jälkeen.
Kirjoitus vesilaitosten myymisestä 49,9 kaupoilla ulkomaille Jättäkää meille edes vesi - vielä kerran
***
Tässä pieni kuvakavalkadi Mikkelissä tehdyistä virheistä. On harhakuvitelma, että näitä päätöksiä tekemässä olleet pärjäisivät kansainvälisille sijoittajille, vaikka ovatkin enemmistönä päättämässä. Vastakkain ovat amatöörit ja miljardisijoituksista päättävät kovan luokan rahapelurit, joiden miljardit eivät ole tulleet herrasmiesmäisestä toiminnasta.
***
Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus
Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.
Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.
Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan ja tuloverotuksessaan sekä arvonlisäveron (10%), koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.
Comments