Velka on veli otettaessa, velipuoli maksettaessa

Suomen kansa on aina tiennyt velanmaksun vaikeuden, mutta kansanedustajat: erotatteko miljoonan miljardista.

Suomen valtion velka on kasvanut vuoden 1990 9,6 miljardista eurosta yli 200 miljardiin euroon tämän vuoden loppuun mennessä 37 vuoden aikana.

Suomalainen hamstraa kahvia, kun joku kauppa myy Juhla-Mokkaa kaksi pakettia kympillä. Suomalainen ymmärtää rahan arvon kun puhutaan pikkurahoista. Asuntolainaa maksavat perheet ymmärtävät jokaisen euron merkityksen tosi tarkkaan.

Kirjoitin vuonna 2021 blogin Kolme rahaa: omat, julkiset ja sijoittajien eurot. Siinä kirjoitin mm.: Kun verot on kerätty isoista joista ja pienistä puroista, muuttuu rahan merkitys. Eläkeläiselle euro voi olla iso asia, hallituksen ministereille rahan mittayksikkö on miljoona tai miljardi euroa. Julkinen sektori ei piittaa siitä, minne rahat menevät. Niitä jaetaan huolettomasti Afganistanin korruptoituneelle johdolle (yhteensä noin miljardi euroa), Suomeen tulleille sotilaskarkureille, kaikenlaisille seuroille ja järjestöille, Suomen Akatemialle miljoonien eurojen jakamiseksi kolmannenkymmenennen sukupuolen etsintään.

Julkisen sektorin kustannusarviot ovat järjestään valheellisen alimitoitettuja.” …

Hullu mies Huittisista kuluttaa enemmän kuin tienaa

Yli 27 vuotta kansanedustajina olleet Tarja Filatov (sdp), Kimmo Kiljunen (sdp), Johannes Koskinen (sdp), Päivi Räsänen (kd), Pia Viitanen (sdp) ja Ben Zyskowicz (kok) ovat katsoneet tätä järjettömyyttä aitiopaikalta, eivätkä ilmeisesti ole varoittaneet valtion velasta koskaan. Ei liene sattumaa, että neljä näistä ikoneista on demareita, joille yli varojen eläminen on henki ja elämä.

Helsinkiläisen ensimmäisen kauden kansanedustajan palkka on 7637 euroa kuukaudessa, ja siitä jää verojen jälkeen käteen 5433 euroa kun unohdetaan kulukorvaukset ja muut edut.

Koko tuon 27 (37) vuoden ajan eduskunta on ottanut uutta velkaa ja käyttänyt siitä osan kehitysapuun. Jos kansanedustaja 27 vuoden aikana ottaisi joka vuosi uutta velkaa 4084 euroa ja maksaisi siitä 4 %:n koron ja laittaisi loput rahat kehitysapuun, olisi hänellä seitsemännen kautensa lopulla 200.000 euroa velkaa ja hyvä mieli. Tuon velan maksaminen kansanedustajan eläkkeestä ja kaikenlaisista korvauksista olisi helppoa toisin kuin kansalaisilla, jotka joutuvat maksamaan valtion ottaman velan.

Eikä siinä vielä kaikki. Kuntien ja kunnan omistamien yhtiöiden lainakanta ylitti 40 miljardia euroa jo 2024. Viime vuonna velkojen määrä lisääntyi. Suomalaisten eläkevastuuvelka eläkerahastojen arvo vähennettynä on yli 600 miljardia euroa. Jos julkisen sektorin velkaantumista ei saada kuriin, tullaan etenkin julkisen sektorin eläkkeitä leikkaamaan kovalla kädellä. Suomen kotitalouksilla oli vuoden 2024 lopussa velkaa 137 miljardia euroa.  Tästä 70 % oli asuntovelkaa.

Mikään pankki ei antaisi lainaa kehitysavun jakamiseen, vaikka olisi vakuudet velkaan. Mutta valtiolla ei mitään pidikkeitä ole. Kun enemmistö 200 kansanedustajasta haluaa jakaa kehitysapua, vaikka kansantalous on retuperällä, eivät kansalaiset voi muuta kuin kiroilla mielessään.

Aika näyttää tuleeko velkajarrusta pidike valtion velan ottamiselle. Itse en siihen jaksa kaiken typeryyden jälkeen uskoa.

Suurin osa suomalaisista eivät ymmärrä koron valtavaa merkitystä velkaantumiselle

Suomi on antanut vuodesta 1990 kehitysapua 29,3 miljardia euroa. Se on rahoitettu lisää velkaa ottamalla, joten se on aiheuttanut 2 %:n korolla laskien 8,8 miljardin euron korkomenot. Kehitysavun osuus valtion velasta (200 mrd €) on 38 miljardia euroa eli 19 prosenttia.

Presidentti Koivisto vastusti sitä, että valtio ottaa velkaa rahoittaakseen kehitysapua. Hän sanoi myös ”Kehitysapu on sitä, että rikkaiden maiden köyhät lähettävät rahaa köyhien maiden rikkaille.” Tämän päivän demarijohtajat tuskin ovat edes kuulleet oman puolueensa presidentin viisauksia. Hän vastusti myös somalien ottamista Suomeen 1990. Koivistg esitti, että tulijoiden nimet otetaan ylös ja heille ilmoitetaan, että Neuvostoliitto on turvallinen maa. Tuolloin sisäministerinä oli sdp:n Jarmo Rantanen, joka halusi toisin (valitettavasti - olisi sanonut toinen demaripresidentti Ahtisaari).

Jos suomalainen perhe ottaa 30 vuotiaana 200.000 euron asuntolainan ja sille 27 vuoden maksuaikaa annuiteettiperiaatteella 4 %:n korolla, se maksaisi joka kuukausi asuntolainasta 1007 euroa 27 vuoden ajan. Kun lainan viimeinen erä on maksettu, on maksettu korkoja 126.300 euroa. Korkoja ei enää saa vähentää verotuksessa.

Ensi vuonna valtionvelan korkojen määräksi arvioidaan 4 miljardia euroa. Se tarkoittaisi 2 prosentin keskimääräistä korkoa. Kun talous edelleen heikkenee, velan määrä kasvaa ja korkoprosentit nousevat. Seurauksena korkomenojen kasvun kiihtyminen.

Suomen velka johtuu ulkomaalaisille lahjoitetuista rahoista

2000-luvulla Suomea ja suomalaisia on huijattu monin eri tavoin. Kehitysapu ja humanitaarinen maahanmuutto on aivan oma lukunsa turhista julkisista menoista, mutta on ollut paljon muutakin:

• valtion omistamia yrityksiä on myyty lahjahintaan ulkomaille, esimerkiksi Fortumin vieminen pörssiin on maksanut suomalaisille sähkön kuluttajille 38 miljardia euroa (2022). Linkki

• saksalaisille maksettiin arvottomasta ilmasta 4 miljardia euroa (Sonera)

• Fortum Russia oli kankkulan kaivo, jolla lahjoitettiin Venäjälle yli 6 mrd euroa

• Uniperin lahjoitus saksalaisille maksoi 6 mrd euroa

• Fortumin sähköverkon myyminen Carunalle on 2014 on aiheuttanut yli miljardin euron voiton siirtämisen verottamattomina  korkoina ulkomaille

• Suomi on EU:n velkaisimpia maita ja silti se maksaa 7 miljardia + korot elpymisrahastoon, josta on saanut alle kaksi mrd euroa

• Kemiran lannoitetoiminta myytiin lahjahinnalla Yaralle Norjaan, joka nosti heti lannoitteiden hintoja Suomessa 28 % ja sen jälkeen nostanut hintoja useaan kertaan ja vie voitot Norjaan

• Suomi on antanut ulkomaisten kaivosyhtiöiden viedä Suomen luonnonvaroja ilmaiseksi. Nyt sentään maksetaan 2,5 %:n kaivosmineraalivero, joka on mitätön korvaus, jota voidaan verrata vaikka kuluttajien maksamaan 25,5 %:n arvonlisäveroon. Kuluttaja maksaa myös ostamansa hyödykkeen hinnan, mutta kaivosyhtiö vain mitättömän veron.

• Suomessa on lukuisia yrityksiä myyty ulkomaille, minkä jälkeen suomalaiset ostavat edelleen niiden valmistamia tuotteita, mutta voitot menevät ulkomaille korkoina, osinkoina ja erilaisina royalteina; esimerkkejä Lännen Sokeri Saksaan, Rautaruukki Ruotsiin, Sonera Ruotsiin (Telia), paikalliset sähköyhtiöt Outokumpu, Mikkeli, Pori, Valmetin traktoritehdas USA:han, Ramirent Ranskaan, Cramo Hollantiin, Pöyry Ruotsiin, Terveystalo/Attendo ulkomaisen pääomasijoittajan omistukseen, Sponda USA:han Blackstone-sijoitusyhtiölle, Altia viinat Norjaan, WSOY Ruotsiin, MTV Ruotsiin, Artek Sveitsiin, Partioaitta Ruotsiin,  jne lista on pitkä

• uusin kuppaus ovat datakeskukset, jotka pakottavat Fingridin kasvattamaan kantaverkkoa ainakin 5 mrd eurolla. Vaikka datakeskusten melkein ilmaista sähköveroa korotetaan kesällä, on Orpo luvannut keskuksille veronpalautuksia 10 vuoden ajalta. Kyllä kansa tietää "Joka ottaa ja antaa, se kissanpaskan kantaa"

Maahanmuuton hinta

Ei jäänyt viimeiseksi

Julkaisin Iltalehdessä 2019 selvityksen humanitaarisen maahanmuuton hinnasta, joksi sain vuoden 2017-18 tietojen perusteella varovaisesti laskien 3,2 miljardia euroa vuodessa. Sen jälkeen menot ovat nousseet maahanmuuttajille annettavien palvelujen lisääntymisellä, inflaatiolla (etenkin vv 2021-22) ja tulijoiden kasvulla (entisten lähtömaiden lisäksi ukrainalaiset ja opiskelijaperheet Bangladeshista ja muista Aasian köyhistä maista). Samalla tavalla laskien humanitaarisen maahanmuuton kustannukset ovat yli 5 miljardin euron tasolla. Kukaan ei ole osoittanut laskelmaani virheelliseksi, ei edes silloinen sisäministeri Orpo, joka 2019 eduskunnassa lupasi virkamiesten laskevan oikeat luvut. Niitä odotellessa.

Jos katsomme haittamaahanmuuton alkaneen vuonna 1990 somalien tulolla Moskovan kautta Suomeen ja maahanmuuton aiheuttamat menot olisivat nousseet nollasta tasamäärällä 3,2 miljardiin vuoteen 2019 ja sen jälkeen vuoteen 2026 5,0 miljardiin euroon, olisivat kertyneet maahanmuuton menot yhteensä 79,2 miljardia euroa. Kun velalle lasketaan vuotuinen 2 prosentin korko, on korkojen määrä ollut 16,7 miljardia euroa. Korkoluku on liian alhainen, koska se on laskettu vain vuosittaiselle velkapääomalle, ei siis korkoa korolle.

Kun kehitysapu ja humanitaarinen maahanmuutto korkoineen lasketaan vv. 1990-2026 ovat ne yhteensä 134 miljardia euroa. Kun valtion velka on vuoden lopussa 200 miljardia euroa voidaan laskea, että 67 prosenttia valtion velasta aiheutuu ulkomaalaisten (pl. EU) elättämisestä.

Aiempi selvitykseni vuonna 2021 osoitti 78 % osuutta (linkki). Prosenttiosuuden aleneminen johtuu valtion velkaantumisen kiihtymisestä Marinin ja Orpon hallitusten vuosina. Toki laskettu osuus on epätarkka, mutta suuruusluokaltaan oikea. Veronmaksajan kannalta on aika lailla sama onko suhdeluku 60 tai 80 %, joka tapauksessa on kyse valtavasta rahojen siirroista ulkomaalaisille vastikkeetta.

Toki tuo suhdeluku saadaan näyttäään kauniimmalta, jos sen perustaksi otetaan julkinen kokonaisvelka 248,4 miljardia euroa viime vuoden lopussa. En sitä tee, koska se olisi itsensä pettämistä.

Surullista tässä kaikessa on, ettei valtion kallispalkkainen virkamieskunta ole 37 vuoteen pystynyt laskemaan, kuinka paljon humanitaarinen maahanmuutto Suomelle maksaa.

Yle-vero 0,5 mrd, kehitysapu 1,0 mrd euroa

Yle-veroa maksaa 3,6 miljoonaa Suomessa asuvaa.  Veron määrä on korkeintaan 160 euroa vuodessa. Veroa on maksettava, jos vuotuiset tulot ylittävät 15.150 euroa.

Vuonna 2012 viimeisenä tv-maksuvuotena 252 euron tv-maksun maksoi 1,85 miljoonaa suomalaista. TV-maksu oli perhekohtainen, eli todellisuudessa Yle-vero on korkeampi kuin tv-maksu.

Yle-veroa maksetaan vuodessa yli 550 miljoonaa euroa. Siitä jaksetaan pitää mekkalaa, mutta paljon vähemmän ääntä pidetään kaksi kertaa suuremmasta yli miljardin euron kehitysavusta.

Jos kehitysapu rahoitettaisiin vapaaehtoisella Afrikka-verolla, tuskin yksikään kansanedustaja sitä maksaisi. Sokeatkin maksavat YLE-veron. Etenkin heille yle-vero on yhtä turhaa kuin kehitysavun maksaminen. Molemmat menevät kankkulan kaivoon.