Kehitysapu- ja maahanmuuton menot 78 % valtionvelasta

Valtionvelka oli marraskuun 2021 lopussa 128,7 miljardia euroa.


Valtion velka 1990 lopussa oli 9,1 mrd €. Sen jälkeen valtio on velkaantunut joka vuosi muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Samaan aikaan valtion omaisuutta on myyty yli 20 miljardilla eurolla.


Suomen julkinen kehitysapu vv 1990-2021 on ollut 22,8 miljardia euroa. 2 % korkokannalla laskettua kehitysavusta on maksettu valtiolainan korkoja 5,9 miljardia euroa. Vaikka viime vuosina korkokanta on ollut alhaisempi, esimerkiksi 2008 se oli 5 %. Näin arvioiden 2 % keskikorkokanta on liian alhainen.


Kun tiedonvälityksessä kerrotaan vain kuluvan vuoden ja ehkä seuraavan vuoden menoista, suuri yleisö ei hahmota, mitä yhden vuoden menot tarkoittavat pitemmällä aikajaksolla. Korkovaikutuksia ei arvioitu silloinkaan kun valtionvelan korot olivat nykyistä paljon korkeammat. Eikä sitä kuinka paljon korot rasittavat tulevien vuosien aikana julkisen velan hoitoa.

Vuonna 2019 laskin humanitäärisen maahanmuuton kustannuksiksi 3,2 miljardia euroa. Se on vieläkin yksityiskohtaisimmin julkisten rekisteritietojen perusteella laskettu arvio maahanmuuton hinnasta.


Ensimmäiset somalit tulivat Moskovan junalla Suomeen vuonna 1990. Jos lasketaan sen vuoden maahanmuuton kustannuksiksi nolla euroa ja sen jälkeen arvioitaisiin joka vuosi maahanmuuton kustannusten lisääntyneen 3200 mrd/30 vuotta olisi joka vuosi kustannukset lisääntyneet 107 miljoonaa euroa. Toki keskiarvo antaa vain suuntaa, sillä esimerkiksi 2015/16 tulijoiden määrä oli valtava ja kustannusnousu poikkeuksellisen suuri.


Näin laskien maahanmuuttoon on käytetty 32 vuoden aikana yhteensä 56 miljardia euroa. Kahden prosentin korko velaksi maksetuille menoille on 13 miljardia euroa.


Velaksi maksettujen kehitysapumenojen ja humanitäärisen maahanmuuton menojen määrä korkoineen on ollut 98 miljardia euroa,


Nämä menot ovat yhteensä tämän hetkisestä valtionvelasta 78 %.


Ilman näitä menoja Suomen valtiolla olisi velkaa 31 miljardia euroa 129 miljardin sijasta.


Suomen hallitus haluaa nostaa Suomen kehitysavun 0,9 %:ksi bruttokansantulosta. Hallitusohjelma: ”Suomi tähtää YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL) kehitysyhteistyöhön sekä 0,2 prosenttia BKTL:sta tukena vähiten kehittyneille maille.” Se tarkoittaisi 2,2 miljardin euron kehitysapua tämän vuoden 1,3 miljardin euron sijasta.


Maahanmuuton kustannuksia halutaan lisätä mm. kiintiöpakolaisten määrän kasvattamisella 1500:aan ja perheenyhdistämisiä helpottamalla. Erittäin suuri kustannusten lisäys tulee, jos laittomasti maassa olevat tuhannet ulkomaalaiset saavat jäädä Suomeen laillisesti ja saisivat myöhemmin kansalaisuuden. Sillä tulisi myös olemaan suuret pitkäaikaisvaikutukset hakijoiden määrän lisääntymisen johdosta.


***


Maahanmuuton kustannusselvitykset löytyvät Webarchivesta Iltalehden poistettua kaikki blogini.


Linkit kirjoituksiin maahanmuuton hinnasta löytyvät osoitteesta

https://www.vahtera.blog/post/iltalehden-blogit