Eläkelupaus ja eläkevastuuvelka

Suomalaisten tulevista eläkkeistä on rahastoitu noin neljännes. Rahastoimaton osa on eläkelupausta, joka toteutuu, jos Suomen kansantalous saadaan peruskorjattua. Riittäviä korjausliikkeitä ei tulla tekemään nykyisenkään hallituksen aikana, ja aiemmat hallitukset keskittyivät velanottoon ja rahan tuhlaukseen.

Eläkevastuu sisältää sekä nykyisten että tulevien eläkkeiden kattamiseen tarvittavat varat. Sellaisia varoja ei ole, minkä vuoksi nyt työssä käyvät Suomessa asuvat henkilöt ja heidän työnantajansa maksavat yhdessä työeläkemaksuina eläkkeisiin tarvittavat rahat.

Viime vuonna maksettiin työeläkkeitä 36,6 miljardia euroa.  Työeläkemaksuja kerättiin 32,9 miljardia euroa. Erotus katettiin eläkerahastojen tuotolla. Työeläkevarat olivat vuoden lopussa 275 miljardia euroa. Ne kasvoivat viime vuonna 20 miljardia euroa sijoitustuottojen ansiosta. Sijoittaminen ei aina onnistu; esimerkiksi vuonna 2022 sijoitustappiot olivat 15 mrd euroa.

Eläkevastuuvelka

Eläkevastuuvelka on arvio nykyisten ja tulevien eläkkeiden määrästä. Laskennassa huomioidaan eläkkeiden määrästä annettu lupaus sekä arvio ihmisten eläkevuosien määrästä. Naiset ovat eläkkeellä keskimäärin viisi vuotta pitempään kuin miehet.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen lakisääteisen työeläkejärjestelmän karttuneet eläkevastuut olivat vuoden 2022 lopussa reaalisella kahden prosentin diskonttokorko-oletuksella 888,7 miljardia euroa. Eläkevastuun määrä on suuntaa antava, koska siihen vaikuttavat niin monet epävarmuustekijät. Esimerkiksi eläkkeelle siirtymisen iän muuttuminen (nyt 63,1 vuotta), palkkaa saavien työllisten määrä, elinaikaodote, inflaatio, eduskunnan tekemät muutokset eläkelakeihin.  Korona ja/tai koronapiikit nostivat kuolleisuutta, mikä vähensi eläkevastuun määrää.

Työeläkkeistä aiheutuva eläkevastuu ylittää tuhat miljardia, jos laskennan korkokantana käytetään 3 prosenttia. Eläkevastuusta puuttuu kokonaan takuueläke, joka on eduskunnan antama lupaus kaikille Suomessa asuville maksettavasta eläkkeestä, vaikkei henkilö olisi koskaan ollut päivääkään töissä Suomessa.

Valtion kertyneet eläkevastuut olivat vuoden 2023 lopussa 101 miljardia euroa, mikä on ilmoitettu julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2025-2028. Myös kirkko on ilmoittanut kattamattoman eläkevastuun määrän 3,7 miljardia euroa.

Ihmisten elinikä kasvaa jatkuvasti. On ennustettu, että länsimaissa joka kolmas eläisi yli satavuotiaaksi tämän vuosisadan lopussa. Tällainen muutos sekä kehitysmaalaisten muutto Eurooppaan tuhoaisi länsimaiden taloudet perusteellisesti.

Suomalaisten vastasyntyneiden (0-vuotiaiden) elinajanodote oli viime vuonna pojilla 79,6 vuotta ja tytöillä 84,8 vuotta. Kansantalouden kannalta on mahdotonta, että ihmiset olisivat lapsina ja opiskelijoina 25 vuotta, työelämässä 40 vuotta ja eläkkeellä 20 vuotta. Työelämäiässäkin työttöminä ja tempputyöllistettyinä on joka viides.

Todellinen uhka on eläkkeiden leikkaaminen, joka tulee olemaan ensimmäinen toimenpide, jos troikka* tulee määräämään Suomen asioita. Suomessa on myös sodanuhka ja se toteutuessaan romuttaisi kaikki asiat. 1990-luvun lamassa hallituksella oli hätäsuunnitelma, jossa ensimmäisenä mainittiin eläkkeiden leikkaukset.

*)Troikassa oli jäseniä EU-komissiosta, Euroopan keskuspankista ja Kansainvälisestä valuuttarahastosta.

Kukaan suomalainen ei ole ansainnut omaa työeläkettään

Työeläkemaksuista palkansaajat maksavat vain pienen osan. Suurimman osan maksavat yritykset. Julkisen sektorin eläkkeet ja eläkemaksut maksetaan verorahoilla, mutta osittain myös sijoitusten tuotoilla.

Jos väitetään, että jokainen on ansainnut eläkkeensä, voi heille tehdä yhden valaisevan kysymyksen: kuka saa ennen eläkeikää kuolleen työntekijän eläkkeet?

Koska kukaan ei ole ansainnut työeläkettään, olisi kohtuullista ja oikeudenmukaista määrätä 4000 euron kuukausieläkkeen katto. Hyvätuloiset ovat maksaneet asuntovelkansa, eikä heillä ole enää lapsia elätettävinä. Hyvätuloiset ovat varmistaneet elämäänsä myös vapaaehtoisilla sijoituksilla eläkeikää varten.

Työeläkejärjestelmä alkoi vuonna 1962. Silloin mentiin yleisesti töihin jo 15-vuotiaina, mutta työeläkkeen kertyminen alkoi vasta 23-vuotiaana. 1960-luvulla työeläkemaksut olivat vain 5 – 10 % palkasta. Alhaiset maksut riittivät eläkkeiden maksuun, koska ihmiset elivät lyhyemmän elämän ja eläkkeet olivat pieniä. Silloin 65-vuotiaalla miehellä oli odotettavissa elinaikaa 11 ja naisella 13 vuotta.

Vuoden 2025 keskimääräinen työeläkemaksu (TyEL) on yksityisaloilla 24,85 % palkasta. Työntekijän maksuosuus työeläkemaksusta on 7,15 % ikäisillä (alle 53-vuotiaat ja 63 vuotta täyttäneet) ja 8,65 % ikäisillä (53–62-vuotiaat).

Maksettavia työeläkkeitä korotetaan inflaatiokertoimella. Esimerkiksi oman äitini työeläke 1990-luvun alussa 200 markkaa olisi tänään arvoltaan 63 euroa kuukaudessa.

Eläkevastuuvelkaa voidaan vähentää eläkkeitä leikkaamalla. Esimerkiksi Kreikassa troikan määräysten takia vuonna 2013 leikattiin 5 %:lla alle 1500 euron eläkkeitä, 10 %:lla 1500 - 2000 euron eläkkeitä ja yli 3000 euron eläkkeitä leikattiin 20 %:lla. Suomi on takuuvarmasti tällaisten ja suurempienkin leikkausten edessä. Jos poliitikot eivät uskalla leikata eläkkeitä, he korottavat eläkkeiden verotusta niin paljon, että leikkaukset toteutuvat.

Myös eläkkeelle siirtymisikää korottamalla eläkevastuuvelka vähenee. Tätä varten on luotu elinaikakerroin nostamaan eläkeikää, mutta eduskunta voi säätää sitäkin korkeamman eläkeiän.

Väestönkasvu ja suomalaisten syntyvyyden väheneminen

Suomessa on nyt 5,6 miljoonaa asukasta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väkiluku olisi vuonna 2045 20 vuoden kuluttua 6,1 miljoonaa. Jos ulkomailta tulevien määrä pysyy nykyisellä tasolla, tuo ennuste tullaan ylittämään reippaasti.

Koska työssä olevat ylläpitävät Suomen taloutta, olennaista on työikäisten määrä ja heidän työllisyytensä. Viime vuonna 20-64-vuotiaita oli Suomessa 3,2 miljoonaa, joista vieraskielisiä 0,4 miljoonaa. Väestöennusteen mukaan 2045 työikäisiä olisi 3,5 miljoonaa.

Eläkeikäisten (65 vuotta ja enemmän) määrä viime vuonna oli 1,3 miljoonaa ja ennusteen mukaan 20 vuoden kuluttua 1,5 miljoonaa. Näillä määrillä Suomi pystyisi maksamaan eläkelupaukset, jos ihmiset saataisiin merkittävästi enemmän töihin ottamaan vastuun omasta elämästään. Ongelmaksi tulee kuitenkin suuri työttömien määrä sekä kehitysmaalaisten heikko työllisyys ja heidän pienet palkkansa.

Työeläkejärjestelmän alkuvuosina työttömyys oli alhainen. Esimerkiksi vuonna 1970 työttömiä oli vain 46.000. Työeläkkeen maksajia riitti. Tämän vuoden elokuussa työttömiä oli 267.000. Luku valehtelee, koska työlliseksi katsotaan, jos on yhden tunnin töissä viikon aikana. Työllisyyskatsauksen mukaan elokuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli 311.100. Lisäksi koulutuksessa ja työllistämistä edistämissä palveluissa oli yhteensä 82.400 henkilöä. Ulkomaalaisten työttömien määrä oli 83.500. (Suomen kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset tilastoidaan suomalaiseksi työttömäksi.)

Tein suuntaa antavan laskelman, jonka mukaan vuonna 2065 olisivat kaikki nyt yli 45-vuotiaat kuolleet (he olisivat 85 v tai enemmän) ja eläkkeellä olisivat nykyiset 25 – 45-vuotiaat. Silloinkin eläkeläisiä olisi 1,5 miljoonaa.

Tilastokeskuksen 2045 ennusteen mukaan työikäisiä olisi 2,9 miljoonaa vuonna 2065 (eli vuonna 2045 elävät 0 – 45 vuotiaat). Työikäisten määrä laskisi 20 vuodessa 0,6 miljoonaa.

Kun ennustetaan tekoälyn ja robottien vievät suuren osan työpaikoista, pärjättäisiin Suomessa hyvin ilman heikkolaatuista maahanmuuttoa. Toki vaikeuksia aiheuttaisi nykyisin palkkojen perusteella maksettavat eläkemaksut. Miten verotettaisiin robottien tekemä työ, kun ihmistyötä on vähemmän?