Valtavat mokat Suomen tuhon aiheuttajina
Suomen julkinen velka oli syyskuun lopussa 260 miljardia euroa. Laman alkaessa vuonna 1990 valtion velka oli 9 miljardia.
Suomen yksityissektorin tuottavuus on ollut valtavan suuri viime vuosikymmeninä, koska sen tuomilla verotuloilla on pystytty rahoittamaan julkinen sektori sekä sen tekemät miljardiluokan osaamattomuudesta johtuvat tappiot. Toki mokat ovat olleet niin suuret, ettei yksityissektori ole pystynyt kokonaan rahoittamaan niitä ja sen takia julkinen velka on räjähtänyt käsiin.
Sadan miljardin mokat
Fortum
Neste ja Imatran Voima (IVO) yhdistettiin vuonna 1998, jolloin ne siirrettiin uuden Fortum Oyj:n (aluksi nimeltään IVO-Neste Yhtymä Oy) omistukseen. Vuoden lopulla Fortum vietiin pörssiin ja puolet sen omistuksesta myytiin pilkkahinnalla etenkin ulkomaisille sijoittajille. Ruotsissa ja Norjassa valtio omistaa valtakunnallisen sähköyhtiön ja kantaverkon Vattenfall. Tanskassa sähköyhtiö on viety pörssiin Suomen tavoin ja valtio omistaa siitä 50,1 %. Kantaverkko on Tanskassa valtion kokonaan omistama.
Tanskan maassa on jotakin mätää kirjoitti jo Shakespeare. Myös Tanskassa on paljon datakeskuksia, joita Suomi on haalinnut kaksin käsin. Tanskan etuna on maan lyhyet etäisyydet, jonka takia kantaverkon laajentaminen maksaa vähemmän kuin Suomessa.
Fortumiin hassattu ainakin 40 miljardia euroa
YK:n pysyvä kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD arvioi vuosittaisessa investointiraportissa, World Investment Report 2022:ssa, Fortumilla olleen 32,6 miljardin dollarin eli nykyrahassa 29 miljardin euron arvoiset varat Venäjällä. Pääjohtaja Rauramo on esittänyt Venäjän tappioiksi 2 miljardia euroa. Rauramo teki myös Uniperin oston perustaksi laskelmat.
Fortumin Venäjän menetykset olivat kaksi kertaa suuremmat kuin toiseksi eniten menettäneen Renaultin. Suomen pitää kaikessa olla kokoaan suurempi.
UNCTAD on laskenut Venäjän toimintojen arvon samalla tavalla kuin yritysostoissa yrityksen arvo määritellään. Pörssi kuvastaa yrityksen arvoa sijoittajien silmin. Fortumin pörssiarvo tällä hetkellä on 21 miljardia euroa. Fortum Russia olisi muka ollut arvokkaampi kuin koko Fortum tänään.
Laskin vuonna 2022, että valtio on menettänyt Fortum-järjestelyissä 38 miljardia euroa. Sen jälkeen on sijoittajille maksettu osinkoja 1,8 miljardia euroa. Tappioiden takia maksettavat korot ovat suuremmat. Osinkojen maksu jatkuu vuosikymmeniä. Google-sopimuksen hintaa kansalaisille voimme vasta aavistella.
Jos Fortumia ei olisi viety pörssiin, ei myöskään olisi menty Venäjälle eikä ostettu Uniperin osakkeita. Eikä maksettu Liliuksen optioita. Pörssiin menon takia Fortum myi sähköverkon Carunalle. Nesteen tappiot siirrettiin IVOon 1998 ja sen jälkeen kuntoon laitettu Neste lahjoitettiin Fortumin osakkaille ilmaiseksi osinkoina.
Kirjoitin syyskuussa 2022, että Fortumin toimitusjohtaja Rauramo pitää erottaa välittömästi Fortumista. Rauramolle raskauttavaa on, että hän oli Uniper-päätöksen aikaan Fortumin talousjohtaja, jolle kuului suurin vastuu selvittää, millainen sijoituskohde Uniper on. Hän on kertonut päätöksen perustuneen Uniperin tarjousesitteeseen 2016, vaikka paljon luotettavampaa tietoa oli julkisesti saatavilla. Eikä tarjousesite osoittanut kyseessä olleen loistobisnes, sillä Uniper perustettiin energiajätin EON ongelmatoiminnoista.
Kun Rauramoon ei jostain syystä uskalleta koskea, hän pääsi tekemään Googlen kanssa järjettömän 22-vuotisen sopimuksen, jossa Google ostaa jopa 50 % Loviisan ydinvoimalan sähkökapasiteetista. Sähkön sovitusta hinnasta ei ole julkisuudessa kerrottu, mutta varmasti se on merkittävästi vähemmän mitä kansalaiset maksavat Fortumin sähköstä. Yhden ydinvoimalan kapasiteetin myynti halvalla ulkomaille aiheuttaa Suomessa sähköpulan yhdessä muiden valtavien datakeskusinvestointien takia. Sähköpula johtaa kuluttajahintojen merkittävään nousuun. Datakeskusten sähkövero nostettiin kuluttajien verotasolle, mutta samalla pääministeri Orpo lupasi kompensoida korotuksen verohelpotuksilla! Tämän lupauksen toteuttaminen pitää eduskunnan estää. Tosin Google pystyy siirtämään kaikki voittonsa Carunan tapaan ulkomaille verotta ilman pääministerin apuakin.
Käenpoika Fingrid
Suomessa kantaverkkoyhtiö Fingrid oli sähköntuottajien omistama vielä vuonna 2010. Valtio omisti vain 12,3 %. EU kielsi 2011, etteivät sähköntuottajat ja myyjät saa omistaa määräysvaltaa kantaverkkoyhtiössä (jotain hyvää EU:stakin).
Tänä vuonna valtio osti isolla rahalla (401 miljoonaa euroa) Ilmarisen omistusosuuden 20 % Fingridistä. Sen jälkeen valtion omistusosuus nousi 59,5 prosenttiin ja sen tuoma äänivalta kantaverkkoyhtiössä 81,5 prosenttiin. OP Pohjolan osuus on 14,2 % ja loput osakkeista ovat muiden suomalaisten eläke- ja vakuutusyhtiöiden hallussa.
Fingridiin on perustettaessa sijoitettu 112 miljoonaa euroa. Jos muille (myös Fortum) osakkeensa myyneille on maksettu sama raha osakkeesta kuin Ilmariselle on valtio maksanut osakkeista ainakin 900 miljoonaa euroa.
Fingrid teki 1,1 miljardin euron liikevaihdolla 179 miljoonan euron voiton viime vuonna. Fingridin velat ovat 3,0 miljardia euroa (rahoituskulut 45 M€. Näitä velkoja ei lasketa valtion velaksi. Osinkoja yhtiö maksaa 138 miljoonaa euroa ja niistä sijoittajat saavat 40 %. Helppoa rahaa mitään tekemättä. Osinkorahat olisi tarvittu kantaverkkoinvestointeihin, joihin ylisuuret datakeskusinvestoinnit pakottavat.
Euro
Euroon meneminen ainoana pohjoismaana oli suuren luokan moka, jonka diktatoorisesti päättivät pääministeri Lipponen ja valtiovarainministeri Niinistö.
Vuodet ovat osoittaneet, että Suomen markan vaihtaminen euroon 1999 on ollut viime vuosikymmenten aikana tehdyistä virheistä suurin ja pitkävaikutteisin. Eurosta poispääsy maksaisi hirmuisia summia, eli virheen korjaaminen on aika lailla mahdotonta (ellei euroalue hajoa omaan mahdottomuuteensa).
Perustuslaki 1999
Eduskunta hyväksyi perustuslain ensin 170-4 ja lopullisesti 175-2. Vastaan äänestivät perussuomalaisten Vistbacka ja keskustan eduskuntaryhmästä eronnut alkiolainen Aittoniemi.
Perustuslain suurin valuvika on ylikansallinen sosiaaliturva, joka mahdollistaa saman liian korkean sosiaaliturvan suomalaisten lisäksi jokaiselle ulkomaalaiselle, joka ylittää Suomen rajan. Sosiaaliturvasta on tullut houkutin, jonka takia kehitysmaalaiset haluavat juuri Suomeen, koska täällä on ulkomaalaisille paras sosiaaliturva maailmassa. Ylikansallista sosiaaliturvaa vastusti silloinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen, joka varoitti sen tulevan erittäin kalliiksi. Kansanedustajat kävelivät kaikkien aikojen parhaan virkamiehen yli.
Suomessa lasketaan kaikkien menojen suuruus etu- ja jälkikäteen hyvinkin tarkasti. Esimerkiksi jokaisen kunnan kirjastoista tiedetään, että Mikkelissä kirjastoissa viime vuonna kävivät mikkeliläiset keskimäärin 9,02 kertaa, yksi kirjastossa käynti maksoi 7,41 euroa ja kirjojen hankintakulut olivat asukasta kohti 4,63 euroa.
Mutta maahanmuuton kustannuksista emme ole tienneet mitään ja silti eduskunta on ummikkona säätänyt vuosi vuodelta lisää lakeja, jotka ovat lisänneet Suomeen tulleiden kehitysmaalaisten aiheuttamia kustannuksia. Orpon hallituksen aikana on sentään jotain tullut esiin. Perustoimeentukimenot olivat viime vuonna 1,0 miljardia euroa ja niistä 41 % maksettiin vieraskielisille – Vantaalla ja Espoossa puolet.
Oma 2019 tekemäni maahanmuuton hinta-laskelmani osoitti 3,2 miljardin euron vuotuisia nettomenoja. Tänään laskelma ylittäisi 5 miljardia inflaation, väkimäärän kasvun ja lisättyjen palvelujen takia. Maahanmuutto on aiheuttanut turvattomuuden lisääntymistä, kouluoppimisen heikentymistä ja pelkästään rahallisia menoja vuodesta 1990 alkaen ainakin 79 miljardia euroa (+ korot 17 miljardia euroa). Kun Suomi on elänyt velaksi vuodesta 1990 alkaen, ovat valtion korkomenot olleet tänä aikana yhteensä 70 miljardia euroa.
Nyt odotetaan, mitä valtiovarainministeriön toimeksiannosta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus saa aikaan kun se tekee Selvitystä maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen. Jos se on rehellisesti tehty, vuotuiset humanitaarisen maahanmuuton nettomenot ovat selkeästi enemmän kuin omat varovaisesti tekemäni laskelmat ovat osoittaneet. Silloinen valtiovarainministeri Orpo esitti eduskunnassa 2019, että Vahteran tekemät laskelmat on väärin laskettu ja että hänen virkamiehensä tekevät ne oikeat laskelmat. Niitä odotellessa.
Liian suuri julkinen sektori
Suomen julkisen sektorin palkkasumma vuodessa on 32 miljardia euroa (viimeisen 12 kuukauden aikana, lokakuussa 2026). Palkkasumman päälle tulevat eläkemaksut ja muut sosiaalikulut. Osa palkoista palautuu veroina julkiselle sektorille, mutta vastaavasti valtio, alueet ja kunnat maksavat hyvät eläkkeet työntekijöilleen. Mediaanituloinen maksaa veroja 25 % tuloistaan.
Jos arvioimme, että joka neljäs julkisen sektorin työntekijä olisi voitu jättää palkkaamatta, mikäli lomaoikeudet olisivat yksityissektorin tasoa, mikäli työtahti vastaisi yksityissektoria ja mikäli turhanaikainen puuhastelu poistettaisiin, säästäisi julkinen sektori vuodessa nettopalkkoina 6 miljardia euroa vuodessa. Työeläkemaksut huomioiden nettosäästö olisi 8 miljardia euroa. Oletuksena on, että julkiselle menneet olisivat työllistyneet yksityissektorilla, eikä työttömyyskorvauksia sen takia maksettaisi.
Kymmenessä vuodessa liian suuri julkinen sektori maksaa 100 miljardia euroa.
Julkisen sektorin palkkasumma on kasvanut viime vuosina yksityistä sektoria nopeammin (esim. syyskuussa 2026 +3,1 % vuodentakaisesta, yksityisellä +2,2 %). Kasvua on kiihdyttänyt erityisesti hyvinvointialueiden palkkaohjelma ja aiemmat korotukset. Alueiden liian suuri määrä on korottanut palkkasummaa satoja miljoonia euroja (viisi aluetta toimisi paremmin kuin nykyiset 21+Helsinki+HUS+Ahvenanmaa).
Verorahoista maksetaan myös YLEn, julkisen sektorin omistamien yhtiöiden, kirkon ja tukea saavien järjestöjen palkat, mutta ne lasketaan yksityissektorin palkoiksi.
Julkinen sektori on kasvatettu liian suureksi tuhansilla erillisillä päätöksillä vuosikymmenten aikana. Siksi syyllisiä on nimellä vaikea osoittaa. Toki suuri palkkoja lisännyt SOTE-ratkaisu oli Sanna Marinin ja hänen viisikkonsa virhe. Ja kannattaa muistaa Jyrki Kataisen ylisuuret Sari Sairaanhoitaja-palkankorotukset 2007, jotka annettiin juuri kun Suomen talous romahti 2008.
Suuret 30 miljardin mokat
Elpymisrahasto
Suomalaiset eivät ymmärrä kumulatiivisten korkojen laskentaa. Siksi tuhlailevat päätökset on helppo tehdä. Suomen osuus elpymisrahan velan takaisinmaksusta on 7,2 miljardia euroa. Takaisinmaksu aletaan vuonna 2028 ja se päättyy 2058. Euroopan unioni maksaa tällä hetkellä pitkäaikaisista viitelainoistaan 3,0–4,3 prosentin markkinakorkoa. Jos markkinakorko on 20-vuotisten lainojen korkotasoa 4 % ja velka lyhennetään vuotuisin yhtä suurin maksuin, maksetaan korkoja 5 miljardia euroa lyhennysten lisäksi. Korko maksetaan myös vuosina 2023-27 ja siitä Suomen osuus on miljardi.
Sanna Marinin laskutaitoa voi epäillä, mutta mitä kykypuolue kokoomus ajatteli, kun se kannatti elpymisvelan ottoa eduskunnassa. Entä EK. Elinkeinoelämän keskusliitto kannatti EU:n elpymispaketin hyväksymistä Suomessa, vaikka se piti paketin rakennetta ja yhteisvelkamallia kaukana ihanteellisesta.
Vaikkei numeroita ymmärtäisikään, ihmisluontoa pitäisi ymmärtää. Ilmainen raha tuo paikalle aina rikolliset, jotka laittavat ison haavin alle. Elpymisrahastosta myönnettyjen tukien käytössä on paljastunut laajoja ja järjestelmällisiä väärinkäytöksiä, jotka liittyvät pääasiassa tukihaun väärentämiseen, varojen valumiseen järjestäytyneelle rikollisuudelle sekä poliittiseen korruptioon. Eikä väärinkäytökseksi lasketa italialaisten kotiremonttien ja espanjalaisten nelipäiväisen työviikon aiheuttamia menoja.
Kehitysapu
Kehitysapu on turhaa rahan tuhlausta. Vielä pahempaa, se on saajille haitallista. Kehitysapurahat menevät korruptioon ja varojen väärinkäyttöön. Ne aiheuttavat apuriippuvuutta ja vaikeuttavat paikallista tuotantoa, kalastusta ja maataloutta. Ulkoministeriön teettämät raportit ovat arvostelleet sitä, että vaikutukset ruohonjuuritasolla ovat vaatimattomia. Kehitysavulla rahoitetaan satoja eri hankkeita kymmenissä maissa, jolloin hallintokulut nousevat sekä valvonta on heppoista.
Olen tilastoinut kehitysavun julkisia menoja vuodesta 1990 alkaen. Suomi on maksanut kehitysapua 36 vuodessa 29,3 miljardia ja niiden korkoja 2 %:n mukaan 8,8 miljardia euroa.
OECD:n laskelman mukaan Suomi on vuoden 1961 jälkeen kaatanut tuloksiltaan surkeaan kehitysapuun noin 33,4 miljardia euroa dollarin nykykurssilla (37,5 miljardia dollaria). Alkuvuosina kehitysapu oli pientä. Kalevi Sorsan (SDP) hallituksen aikana 1983-87 kehitysapu kolminkertaistettiin. Sen jälkeen Harri Holkerin (kok) sinipunahallitus kaksinkertaisti kehitysavun. Kahden hallituskauden aikana kehitysavun määrä 6-kertaistettiin vuoteen 1991, jolloin Suomi oli lamassa. Sanna Marinin hallitusaikana jo korkeaa kehitysapua 1,7-kertaistettiin.
Tuhoisa vihreä siirtymä
Vihreän siirtymän aiheuttamat rahalliset menetykset voidaan laskea vasta vuosien kuluttua. Vihreyden nimissä on tehty järjettömiä uudistuksia, joista turpeen käytön kieltäminen energian tuotannossa on yksi tunnetuimmista.
Vuonna 2011 hyväksyttiin Suomessa jätelaki, joka määräsi jätteiden kierrätykselle ja hyödyntämiselle tiukat raamit EU-direktiivien mukaisesti. Lain ajoi läpi Mari Kiviniemen (kesk) hallituksen ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk).
Suomeen rakennettiin 11 yhdyskuntajätettä polttavaa jätevoimalaa. Rakentaminen kiihtyi 2010-luvulla, koska orgaanisen ja biohajoavan yhdyskuntajätteen vieminen kaatopaikoille kiellettiin kokonaan vuonna 2016. Samaan aikaan turpeen käyttö energialähteenä väheni merkittävästi. Jätevoimaloita on liikaa, eikä niille riitä poltettavaa. Sen takia tuodaan Italiasta jätettä, josta mafia saa omat voittonsa. Norsunluurannikolta tuotavat pähkinän kuoret ovat osa tätä ongelman ratkaisua. Viisainta olisi sulkea muutama jätevoimala, mutta kunnalliset päättäjät eivät tähän pysty.
Lisäksi tehtiin paskalaki, se pakotti yli 100.000 kiinteistön- ja mökinomistajaa tekemään kalliita, usein tuhansien ja yli 10.000 euron arvoisia jätevesijärjestelmien uusimisremontteja haja-asutusalueilla.
Suomen osuus maailman hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasupäästöistä on yksi promille. Vaikka koko Suomi poistettaisiin maailman kartalta, sen vaikutus päästöihin olisi olematon. Sen takia on käsittämätöntä, että eduskuntapuolueilla on ollut kova kiima olla EU-maiden ykkönen päästövähennyksissä. Poliitikot ovat päättäneet, että Suomen tulee olla hiilineutraali vuoteen 2035 ja Euroopan unioni vuoteen 2050 mennessä. Tämä tilanteessa, jossa Suomen talous muutoinkin on konkurssikypsä.
Suomen kansallisen ennallistamissuunnitelman (luonnos, valtioneuvosto hyväksyi ja lähetti komissiolle marraskuussa 2026) mukaan suorat kokonaiskustannukset ovat noin 1,2 miljardia euroa vuodessa vuosille 2026–2050. Valtion osuus tästä on 0,9 miljardia euroa. Suomi on EU-asetuksen kalleimpia maita BKT:hen suhteutettuna, koska Suomessa on paljon ennallistettavia luontotyyppejä (soita, metsiä, sisävesiä).
EU säätelee luonnon suojelua ja hoitoa erittäin tiukasti. Ennallistamisen lisäksi EU on asettanut jäsenmaille sitovia velvoitteita luonnon suojelusta, lajien suojelusta, haitallisten aineiden käytön vähentämisestä sekä elinympäristöjen heikentämisen estämisestä. Esimerkiksi jäsenmaiden maa- ja merialueista vähintään 30 prosenttia on suojeltava vuoteen 2030 mennessä.
Mitä jos kaikki onkin turhaa? Wikipedia: ”Puulustoaineiston perusteella Fennoskandian pohjoisosissa lämmintä oli vuosina 870–1100, kuten myös vuosina 1360–1570. Suomessa lämpökausi ajoitetaan aikavälille 980–1250, jolloin talvet olivat Keski-Suomessa erityisen lauhoja ja lumettomia. Norjassa viljakasvit kasvoivat huomattavasti pohjoisempana kuin nykyisin. Leudot ilmat tekivät mahdolliseksi sen, että Islanti ja Grönlannin lounaisosat asutettiin.”
En ole säätilojen muutosten asiantuntija. Talonpoikaisjärjellä mietin, että maapallon suurin ongelma on väestöräjähdys. Kun 1960 aloitin DX-kuuntelun oli maapallolla 3 miljardia asukasta, nyt yli 8 miljardia. Väestön kasvun rajoittamisella olisi suurempi vaikutus ilmastoon kuin millään yksittäisellä korjaustoimenpiteellä. Jos nuoria miehiä on vähemmän, on muuttoliike Eurooppaan vähäisempi. Se heijastuu elämäämme suoraan, koska väkivalta on vähäisempää, kulutus alhaisempaa ja taloudelliset seuraukset merkittävästi vähäisemmät.
Kasvun rajoittaminen on yksinkertaista, eikä siihen tarvita väkivaltaa. Riittää kun kehitysapu lopetetaan ja Euroopan rajat suljetaan haittamaahanmuuttajilta.
Miljardiluokan mokat
Miljardiluokan mokien määrä on niin suuri, ettei niitä jaksa luetella. Tässä muutama esimerkki:
Soneran Saksan valloitus ja 4 miljardin euron ilman ostaminen, ja yhtiön myynti pilkkahinnalla Ruotsiin Telialle
Kemiran lannoitteiden myynti Norjaan Yaralle
Outokummun kaivosten myynti
kaivosveron puuttuminen ja sen aloittaminen vasta 2024 liian alhaisena
kompostitarkastus (kunnalle 20-50 euroa käynti), haja-asutusalueilla 350.000 asuntoa ja 500.000 kesämökkiä. EU ei edes edellyttänyt tarkastuksia
lähteminen mukaan 2008 EKP:n rahan painamiseen, joka kiihdytti velkaantumista
Marokon YK:n globaalin siirtolaisuussopimuksen allekirjoittaminen vuonna 2018
liian korkeat EU-maksut, jotka perustuvat Suomen korkeaan hintatasoon
opetuksessa tehdyt isot mokat; mm. ammattikoulujen muuttaminen itseopiskelukeskeisiksi, oppivelvollisuusiän jatkaminen 18 vuoteen, pakkoruotsin jatkaminen jne
