Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan
Axel Oxenstierna (1583-1654)
Imatran Voima - Fortum – Neste Oil - Russia - Caruna – Uniper
Sähkö on ollut aina kuppauksen kohde. Kaikki tarvitsevat sähköä, joka on paikallinen monopoli, koska sähköverkkoja kannattaa rakentaa kullekin alueelle vain yksi. Sähkön hintakilpailu on näennäistä. Kukin laskuttaa niin paljon kuin kehtaa. Kuntien osaomistamissa sähköyhtiöissä kuntien talouden kurallaolo heijastuu sähkön hintaan.
Sähkökauppa on periaatteessa helppoa. Aluksi sähköä tehtiin vesivoimalla. Kulutuksen kasvettua jouduttiin ottamaan uusia tekotapoja fossiilisista polttoaineista ydin- ja tuulivoimaan. Kuluttaja ei erota sähkön erilaisuutta, vaikka sitä yritetään luoda vihreä sähkö-kampanjoilla.
Sähkökaupassa liikkuvat miljardit ja sadat miljardit. Se mahdollistaa kaikenlaisen korruption ja johtajien vuosittaiset miljoonapalkkiot.
Kirjoitin Talousuutisissa 2006: ”Alunperin oli Imatran Voima ja Neste. Neste oli pörssissä, mutta se teki hirmuisia mokia muoviteollisuussijoituksillaan. Yhtiö oli jotenkin pelastettava, ja siksi se siirrettiin 1998 osaksi Fortumia. Samassa yhteydessä Nesteen johtajat saivat isot optiovoitot (tyhjästä), mutta toki heidän voittonsa eivät ole mitään kun niitä verrataan tämän päivän (2006) Fortum-voittoihin.” Fortum on perustamisestaan asti ollut palkatun johdon ja poliitikkojen temmellyskenttä kansalaisten maksamilla sähkön hinnoilla.
Uniperin riippakivi
Fortumin liikevaihto vuonna 2021 oli 112 miljardia euroa. Henkilökuntaa sillä oli viime vuonna 19.800. Jo viime vuosi yhtiölle oli tappiollinen, liiketappio 0,6 miljardia euroa. Tänä vuonna Venäjän ja Saksan toimintojen takia tappiot voivat nousta yli 20 miljardiin euroon.
Daavid yritti voittaa Goljatin. Kun Fortum aloitti vallata Uniperia ostotarjouksella vuonna 2017, sen konserniliikevaihto oli 4,5 miljardia euroa, Uniperin samana vuotena 73 miljardia. Täytyy olla aika lailla sekopää kun alkaa velaksi ostamaan 16 kertaa suurempaansa. Fortum sai haltuunsa 78 prosenttia Uniperin osakkeista maksamalla niistä noin seitsemän miljardia (tarkkaa lukua ei ole Fortumin asiakirjoissa). Tuon 7 mrd:n lisäksi Fortum on sijoittanut Uniperin ja TGC-1:n kautta Venäjälle ainakin miljardin. Tänä vuonna Fortum on antanut 8 miljardin euron lisälainan Uniperille, josta puolet on Fortumin rahoista annettua lainaa ja puolet takauksia. Uniper-rahoilla olisi Suomeen voitu rakentaa kaksi uutta ydinvoimalaa.
Vuonna 2018 Fortum sai haltuunsa 49,99 % Uniperistä 3,7 miljardilla. Puolet rahoista otettiin velkaa ja toinen puoli oli Caruna-kaupasta saatuja rahoja, jotka olivat polttaneet johtajien sormia alusta asti.
Veronmaksajien rahoja menetetty Fortumissa 38 miljardia
Yhtä sekopäistä oli lähteä valloittamaan Venäjää Uralin takaa. Venäjälle lähdettiin uhoten vuonna 2008. Kirjoitin vuonna 2011 helmikuussa Iltalehteen jutun: ”Veronmaksajien rahoja menetetty Fortumissa 15 miljardia”. Luku ei sisältänyt Russia-rahoja. Jutussa totesin, ettei valtionyhtiö Imatran Voima olisi ottanut näin valtavia riskejä maassa, jossa ei yksityisomistuksen suojaa ole. Iltalehden poistama juttu on julkistettu uudestaan erillisenä tällä sivustolla.
Fortumin liiketoimintoihin sijoitettu raha Venäjällä Nord Stream -sijoitus mukaan lukien oli noin 7,6 miljardia euroa (3.3.22 Ukrainan sodan aloittamisen jälkeen). Fortum on tehnyt tänä vuonna 2022 alaskirjauksia Venäjän liiketoimistaan eli myöntänyt rahojen olevan menetetty. Menetyksiä on kirjattu Nord Stream 2-kaasuputkesta 1,0 miljardia sekä 2,1 miljardia muista Russia-eristä. Alaskirjausten jälkeen Fortumin omistusten arvo Venäjällä on 3,3 miljardia euroa.
Täsmäysero tilinpäätöksistä laskemaani Venäjä-sijoituksiin johtuu vuosina 2008-2021 Venäjän laitosinvestoinneista kirjatuista poistoista. Jos poistoilla on pystytty lyhentämään Russia-investointeihin tehtyjä velkoja ja/tai rahoja on kotiutettu Suomeen, nämä erät pienentävät Fortumin Venäjä-tappioita. Sen takia ne on vähennetty menetyksistä.
Tänään voidaan laskea menetysten määräksi 38 miljardia euroa:
Per 2022 menetyksiä on oikaistu sijoittajien osakeomistuksen arvonmuutoksella 3,4 mrd € vv 2011-2022.
Mitä seuraavaksi?
Eivätkä nuo suomalaisten 16 miljardia Uniper-menetyksiä riitä. Uniper haki 8.7.22 Saksan valtiolta tukipakettia tappioiden kattamiseen. Seuraavana päivänä Saksan talousministeri Robert Habeck vaati yhtiön suurinta omistajaa Fortumia osallistumaan Uniperin pelastamiseen. Saksalaiset ovat aina osanneet vedättää Suomea ja niin tulee käymään nytkin. Sääliksi käy ministeri Tuppuraista, joka on laitettu aivan liian suuriin saappaisiin. Hänellä ei ole esittää mitään, paitsi syyttää Fortumin johtoa tehdyistä virheistä.
Jos Saksa tulee osallistumaan Uniperin tappioiden kattamiseen, se ottaa haltuunsa ison osan Uniperin osakkeista. Mikä tarkoittaa Fortumin omistuksen vähenemistä.
Yhden suunnitelman mukaan Saksan valtio ottaisi suunnatulla osakeannilla yli 30 % osuuden maksamalla 1,70 euroa osakkeesta. Lisäksi rahoitettaisiin yhtiön toimintaa 3-5 miljardilla eurolla.
Uniperilla on 366 miljoonaa osaketta. 30 % tarkoittaisi 156 miljoonaa uutta osaketta. Niistä Saksan valtio maksaisi 265 miljoonaa euroa. Fortumin omistusosuus alenisi 55 %:iin. Vähemmistöosakkaat eivät osallistu tappioiden kattamiseen, minkä vuoksi suomalaisten vastuu Uniperistä ei katoa minnekään.
Kun osakeyhtiö on mahdottomassa tilassa, se haetaan konkurssiin, koska uusien miljardien syytäminen yhtiöön ei ole mielekästä. Konkurssissa Fortum menettäisi kaikki sijoittamansa 16 miljardia. Jos Saksan valtio pelastaa Uniperin (kuten Lufthansan), Fortumille jäisi edes jotain ja toive saada edes joskus takaisin.
Toimitusjohtaja Pekka Lundmark on tehnyt yhtiön hallitukselle esityksen Uniper-hankinnasta. Koko hallitus on vastuussa päätöksen tekemisestä. Heidän nimensä oheisessa kuvassa 2016 tilinpäätöksen allekirjoittajina. Kaikki 9 tulisi laittaa viikoksi senaatintorille häpeäpaaluun. Lundmarkin ansaitsemat miljoonat Fortum-aikana tulisi takavarikoida. Silloin hänellä olisi samanlainen vastuu yrityksestä kuin pk-yrittäjillä Suomessa. He menettävät kaiken, myös tulevaisuutensa, yritystoiminnan epäonnistuessa. Fortumissa epäonnistuneet palkitaan.
Häpeäpaaluun kuuluvat myös poliitikot, joilla on eniten vastuuta Fortum-virheistä. Nimiä on mainittu tässä kirjoituksessa.
Lundmarkin palkat ja palkkiot olivat 2016 2,3 miljoonaa euroa. Edesmennyt edellinen toimitusjohtaja sai yhden kuukauden työstä ja entisten vuosien Russia-kiitoksena vuonna 2015 1,3 miljoonan euron palkat ja palkkiot.
Miksi muuten Fortum ei ilmoita tytäryhtiöiden hankintahintaa luettelossa tytäryhtiöistä. Omistusosuus-% ja osakkeiden lukumäärä kerrotaan. Miten ihmeessä kenenkään tarvitsee tietää, että hollantilaisella tytäryhtiöllä on 61.062 osaketta.
Miksi pörssiin, miksi maailmanvalloitukselle?
Pörssiin menoa perustellaan uusien osakkaiden tuomalla rahoituksella, jolla rahoitetaan tehtävät investoinnit. Optioiden merkinnästä Fortum sai 214 miljoonaa euroa, jotka se käytti osakkeiden takaisinostoihin (1998-2010). Osinkoja sijoittajille on maksettu 1998-2022 9,6 miljardia euroa (valtiolle hieman enemmän, koska valtio ja Kela omistavat Fortumista yhteensä 51,5 %). Osingot maksetaan sähkön hinnassa. Valtion ulkopuoliset osakkaat tulevat kalliiksi ja johtaa järjettömien riskien ottamiseen, koska kyse on yhteisistä rahoista. Niitä ei tunnetusti kukaan valvo.
Veroja sijoittajat eivät juurikaan pörssiosakkeista maksa. Esimerkiksi Fortumin suurosakkaita ovat eläkerahastot, jotka ovat verovapaita.
Ruotsin Vattenfallin omistaa kokonaan Ruotsin valtio. Sekin lähti maailmalle, mutta paljon harkitummin kuin Fortum. Konsernin liikevaihto viime vuonna oli 16,9 miljardia euroa ja liikevoitto 5,7 miljardia. Yhtiö myy sähköä kaikkialle Suomeen ja on Suomen kolmanneksi suurin sähkön myyjä. Fortum ja Vattenfall kilpailevat molemmat sekä Suomessa että Ruotsissa.
Valtion ja Kelan omistamien Fortum-osakkeiden arvo oli vuoden vaihteessa 12,3 miljardia euroa ja heinäkuussa (11.7.2022) puolittuneena kuusi miljardia. Puolikkaasta yhtiöstä valtio sai aikanaan 1,6 miljardia. Pitäisikö loputkin osakkeet myydä? Sen jälkeen suomalaiset olisivat täysin pelureiden armoilla. Olisiko se kuitenkin parempi vaihtoehto kuin antaa sähkö poliitikoille ja ahneille johtajille? Kansalaiset voisivat siirtää sähkön kulutuksen kokonaan pois Fortumista Suomessa, koska Fortumin verkko myytiin Carunalle. Jälkikäteen voidaan sanoa, ettei Fortumia koskaan olisi pitänyt päästää arvopaperipörssin lähellekään.
Fortum Russia
Venäjän toiminnan käyttökate vv 2008-2021 on ollut yhteensä noin 3,6 miljardia euroa. Samaan aikaan tehdyt investoinnit Venäjälle ovat olleet yhteensä 5,8 miljardia euroa. Rahoituskuluja Venäjän toiminnoista ei tilinpäätöksiin ole merkitty, mutta niiden määrä on ollut vähintään 0,6 miljardia euroa. Veroja Fortum ei esitä maakohtaisesti. Opinnäytteen (2009) mukaan yrityksen tulovero on Venäjällä 24 %. Se tarkoittaisi puolen miljardin euron veroja Fortumille 2008-2021.
Jos Ukrainan sotaa ei olisi tullut eikä muitakaan isompia muutoksia, toiminta olisi tullut nettovoitolliseksi joskus 2030-luvun loppupuolella, ehkä. Suomalainen sähkölaskujen maksaja on pitkämielinen.
Käyttökate on yrityksen tulos ennen poistoja, rahoituskuluja ja veroja. Liikevoitosta on vähennetty poistot, mutta ei rahoituskuluja. Fortum Russian investointeja tulee verrata käyttökatteeseen. Poistot ovat investoinneista tehtäviä kulukirjauksia. Fortum ei kerro, miten ruplamääräiset tulot on kotiutettu Suomeen ja miten niitä on voitu käyttää lainojen lyhennyksiin. Yksi keino voisi olla ostaa Venäjältä sähköä, kaasua tai muuta Fortumin tarvitsemaa. Mutta ei.
Venäläisen sähkön tuo Suomeen Venäjän suurimman energiayhtiön Inter RAO Groupin suomalainen tytäryhtiö RAO Nordic, joka myy sähkön sähköpörssiin. Suomen valtionyhtiö Gasum tuo kaasun Venäjältä. Kaasu maksetaan euroina.
Tasapoistojen poistoajat Fortum esittää epämääräisesti.
• Rakennukset ja rakennelmat: 10–50 vuotta
• Koneet ja kalusto: 3–65 vuotta
Liikevoittoa ja käyttökatetta vertaamalla voi päätellä poistoaikojen olleen keskimäärin 30 vuotta.
Fortumin liikevaihto vuonna 2021 oli 112 miljardia euroa. Henkilökuntaa sillä oli viime vuonna 19.800. Jo viime vuosi yhtiölle oli tappiollinen, liiketappio 0,6 miljardia euroa. Tänä vuonna Venäjän ja Saksan toimintojen takia tappiot voivat nousta yli 20 miljardiin euroon.
Venäjällä ei voi toimia ilman korruptiota. Vuosina 2011–2012 Fortum maksoi kolme miljoonaa euroa kahdelle pöytälaatikkoyhtiölle perinnästä, jonka tekivät Fortumin omat työntekijät. Tästä määrättiin 430.000 euron jälkiverot tekaistuista laskuista. Julkisuuteen on tullut myös puolen miljoonan euron maksut johtajien pöytälaatikkofirmoille. Koska Fortum ei näistä juurikaan kerro, ei voi tietää onko kyse vain jäävuoren huipusta.
On Suomessa ainakin yksi poliitikko ansainnut reippaasti rahaa Venäjän energiasta. Pelkästään neljänä vuotena 2016-19 entinen pääministeri Paavo Lipponen, sdp, laskutti Cosmopolis Oy:n kautta 1,1 miljoonaa euroa lähinnä kaasuputkikonsultoinnista. Täysin laillista toimintaa, minkä nykyinen MEP Heinäluoma vahvisti (2019).
Caruna
Fortum myi 2013 sähköverkon 2,55 miljardilla eurolla australialaiselle ja kanadalaiselle sijoitusyhtiölle. Osansa saivat myös eläkevakuuttajat Keva ja Lähi-Tapiola. Carunan kauppahinnasta vain 171 miljoonaa euroa rahoitettiin omistajien omalla rahoituksella. Loput otettiin velkaa omistajilta ja sijoittajilta. Tämä järjestely mahdollisti voittojen siirron verotta ulkomaille. Ostajat saivat oman sijoituksensa takaisin kahdessa (2!) vuodessa.
Fortum myi myös ruotsalaisen sähkönsiirrosta vastanneen yhtiönsä Fortum Distribution AB:n 6,6 miljardilla eurolla vuonna 2015 saadakseen rahaa maailman valloitukseen.
Sähkönsiirto Carunan hinnoilla olisi ollut Fortumille todellinen rahasampo ilman riskejä. Mutta johtajille se olisi ollut liian tylsää eikä olisi päässyt matkustamaan Ruotsia pitemmälle.
Sähköverkkorahat polttivat Fortumin johdon sormia. Ne piti tuhlata. Lopulta tehtiin kivi- ja ruskohiilivoimalayhtiön osto Saksasta. Professori Peter Lund sanoi Fortumin jättikaupasta: ”Saksan hiilivoima on hyvin riskialtis”. Uniperin sähköntuotanto Saksassa tehdään pääosinhiilivoimalla.
2019 tammikuussa kirjoitin Carunasta Iltalehdessä: ”Katastrofi saadaan, jos Venäjä kansallistaa jonain päivänä Fortumin omistamat sähkölaitokset. Neuvostoliitto otti rauhansopimuksessa ison osan Suomen sähköntuotannosta. Jos Venäjä ottaa haltuunsa Krimin, ei pidä ihmetellä, jos se jonain päivänä valtaa omat sähkölaitoksensa.”
Ensimmäinen osa Caruna-kirjoituksestani ”Poliitikot sörssivät kaiken – 1 Caruna” (1.2.2019) löytyy netin arkistosta linkillä (lataus kestää)
Toinen osa ”Poliitikot sörssivät kaiken – 2 voiko johtua korruptiosta?” (1.2.2019) löytyy
Fennovoima
Fennovoiman ydinvoimalaan on sijoitettu reippaasti yli miljardi euroa. Maksajina suomalaisen teollisuuden ja kaupan lisäksi Suomen kunnat sekä venäläinen ydinvoimalatoimittaja Rosatom (34 %). Fortumilla on 6,6 prosentin omistusosuus Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitosprojektissa.
Fortumin vuosikertomuksen mukaan rahoitusvelvoitetta oli alkuvuonna jäljellä 69 miljoonaa euroa. Koko Fortumin osuudeksi investoinnista on aiemmin kerrottu noin 120 miljoonaa euroa. Kauppalehden 2.5.22 uutinen voitaneen laskutoimituksen kautta tulkita siten, että osuus on ollut 69 miljoonaa (6,6 % * yli 1000 miljoonaa).
Mitä Fortum on saanut ulkomailta?
Fortumin tilinpäätös ei kerro muilta kuin Uniperin ja Venäjän osalta, mikä on ollut ulkomaaseikkailujen tulos. Tilinpäätöksistä ei selviä edes se, kuinka paljon voittoa Suomen sähkötoiminnasta on tullut.
2021 Fortum ei kerro maakohtaisia sähköntuotantolukuja. Vuonna 2012 Fortum Ruotsin tuotantomäärät olivat hieman suurempia kuin Suomen. Venäjällä tuotanto oli Suomen tasolla, mutta hintataso paljon alhaisempi. Muiden maiden merkitys Fortumille silloin oli marginaalinen. Luvuista voi päätellä, että rahat tulevat enimmäkseen Suomesta ja ne hassataan ulkomaille.
Lähinnä ulkomaalaiset sijoittajat maksoivat Fortumista 1,6 miljardia euroa valtiolle. Osakeannit toivat Fortumille rahaa 214 miljoonaa, jotka se käytti osakkeiden takaisinostoihin 206 miljoonalla eurolla. Ulkomaan seikkailuihin ei käytetty sijoittajien rahoja.
Ruotsin Vattenfall on kokonaan valtionyhtiö. Se on ostanut ulkomaisia sähköyhtiöitä. Eli voidaan sanoa, että valtionyhtiönä Imatran Voima Fortum olisi voinut tehdä samat seikkailut maksamatta osinkoja sijoittajille. Eli paremmin menestyen. Paitsi onko suomalaisilla osaamista hallita riskejä?
Generation-segmentti vastaa Fortumin sähköntuotannosta Pohjoismaissa. Segmentin liikevaihto viime vuonna oli 2,9 miljardia euroa (2020: 2,0 mrd€). Siitä tuli liikevoittoa eli voittoa poistojen vähentämisen jälkeen 1,1 mrd (0,7).
Viime vuoden sampo oli(ko?) City Solutions 2,7 mrd liikevoitto (0,8). Venäjältä ”voittoa” tuli 0,2 mrd. Consumer Solutions voitto 0,5 mrd. Sen sijaan Uniper teki jo viime vuonna 4,9 miljardin tappiot sekä Muut toiminnot 0,1 miljardin tappion. Fortum oli Uniperin takia tappiollinen viime vuonna. Muutoksessa näkyy hyvin viime vuonna tehdyt hinnan korotukset. Voitot olivat seurausta hinnankorotusten tekemisen helppoudesta. Liikevoitosta ei ole vielä vähennetty 0,2 miljardin euron korkokuluja.
”City Solutions-segmentti vastaa kestävistä kaupunkiratkaisuista. Segmenttiin kuuluvat kaukolämpö ja -kylmä, jätteen energiahyötykäyttö ja muut kiertotalouden ratkaisut sekä aurinkovoiman tuotanto, palvelut ja uuden biomassapohjaisen liiketoiminnan kehittäminen. Segmentillä on liiketoimintaa Pohjoismaissa, Puolassa ja Intiassa.” Tosiasiassa myös City Solutions´in toiminta oli tappiollista. Liikevoittoon on kirjattu myös myyntivoittoja, esimerkiksi Vantaan Energia-konsortio maksoi Järvenpään kaukolämpövoimalasta 0,3 mrd euron myyntivoiton sekä ruotsalaisen kaukolämpöyhtiön myynnistä saatiin 2,4 miljardin euron myyntivoitto. Pakko oli myydä kun Uniper oli tullut syliin ja rahat loppumassa.
Yritin selvittää Suomen merkitystä myös emoyhtiö Fortumin tilinpäätöksen perusteella. Siinä liikevaihto oli 139 miljoonaa euroa, josta puolet ulkomailta. Mutta mitä liikevaihto on, se jäi täysin arvoitukseksi. Jopa Etelä-Savon piskuisen Järvi-Suomen Energian liikevaihto on suurempi (142 M€).
Fortumin sähkö keskihintaista
Energiaviraston sivuilla voi arvioida sähkön hintaa eri sähköyhtiöissä (ilman siirtomaksuja). 10.000 kWh:n hinta Etelä-Savoon olisi halvinta (8.7.2022) Kokemäen Sähkö Oy:ssä 1388 euroa ja kalleinta Vaasan Sähkö Oy:ssä 3317 euroa. Fortumin hinta on 1593 euroa ja eteläsavolaisen Lumme Energian pörssisähkö 1802 euroa (24 kk sopimus 2267 euroa). Siirtomaksua ei voi kilpailuttaa ja se onkin sitten aivan röyhkeästi eri juttu.
Rotat jättävät uppoavan laivan – Fortumin johtajat
Sähkön hintaa voisi pääkonttorin vahtimestari korottaa yhtä lailla. Ei siihen pääjohtajia tarvita. Fortumin johto on keskittynyt omien henkilökohtaisten etujensa ajamiseen. Kun on mokattu, on siirrytty muualle.
Mikael Lilius tuli Fortumiin Ruotsista vuonna 2000, lähti 2009. Lilius laajensi Fortumia ostamalla sähköyhtiöitä kotimaassa ja Ruotsissa. Helmikuussa 2008 Fortum osti Venäjältä TGC-10-yhtiön. Liliuksen laskettiin ansainneen 9 vuodessa Fortumissa yhteensä yli 33 miljoonaa euroa. Hänen eläkkeensä Fortumista on yli 40.000 euroa kuukaudessa (2009 tasolla). Lilius sai miljoonat ja varmasti tiesi Venäjän riskit. Hän lähti.
Lilius otti riskit, koska SDP:n ministerit Tuomioja ja Mönkäre olivat hyväksyneet heppoisen optiojärjestelmän Fortumiin. Tilaisuus teki laillisen varkaan.
Tapio Kuula tuli Liliuksen jälkeen Fortumin toimitusjohtajaksi 2009. Hän joutui jäämään 2015 pois vakavasti sairastuttuaan. Kuula oli Venäjän laajentumisen toteuttaja. Hän sai pelkästään 2007 viisi miljoonaa euroa optiotuloja.
Pekka Lundmark tuli Fortumin toimitusjohtajaksi Kuulan jälkeen. Hän aloitti Nokian toimitusjohtajana maaliskuussa 2020. Uniper virheet ovat hänen tekemiään. Nokian toimitusjohtajaksi siirtynyt Lundmark kertoi olevansa nyt unelmatyössä. Toivottavasti Lundmark ei tuhoa Nokiasta sitä vähää, mitä Jorma Ollilan Dream Team jätti jälkeensä
Lundmarkin jälkeen toimitusjohtajaksi tuli valtiotieteen maisteri Markus Rauramo Fortumin talousjohtajan tehtävästä. Verokoneen mukaan hänen tulonsa 2020 olivat kaksi miljoonaa euroa.
Osaamattomat omistusohjausministerit
Suomen hallituksen omistajaohjauksesta vastaavat ministerit ovat ohjanneet jarruttamatta Fortumin vaarallisille vesille. Mikä tuollaisen ministeritehtävän merkitys on?
Pekka Haavisto on töppäyksillään suomalaisille erittäin kalliiksi tullut ministeri. Vrt. Caruna selostus edellä. Jos trio Haavisto-Katainen-Vapaavuori olisi kieltänyt sähköverkon myynnin, sähkönkuluttajat Suomessa olisivat todella riemullisessa tilanteessa tähän päivään verrattuna. Siirtomaksut olisivat puolet alempia ja mitään Uniper-miljardeja ei tarvitsisi maksaa. Ihmiset tekevät virheitä, mutta miksi Suomessa poliittiset päättäjät palkitaan ruhtinaallisesti mielettömän suurten virheiden tekemisestä? (Caruna aloitti hinnankorotusrallin, jota muut suomalaiset sähköyhtiöt lähtivät peesaamaan).
Fortumin Uniper-hankinta päätettiin Sipilän hallituksen aikana, mutta Rinne/Marinin hallitus olisi voinut kieltää sen jatkamisen. Fortum kertoi lokakuussa 2019 hankkivansa osake-enemmistön Uniperista. Fortumilla oli ollut 49,9 % osuus Uniperista, mutta uudet kaupat nostivat sen osuuden yli 70 prosenttiin.
Omistajaohjausministeri Sirpa Paateron mukaan Fortum ei lisää Uniper-omistustaan hiilivoiman takia, vaan muuttaakseen yhtiötä. Ministeri selitti Fortumin miljardiostoa sillä, että Suomi myllertää Uniperin: ”Pystymme muuttamaan sen” ministeri Paateron sanoilla. Paatero ei ollut Daavid, joka selätti Goljatin. Hän on ylioppilas ja ehkäisevän päihdetyön ohjaaja. Paateron erottua Posti-sotkujen jälkeen, SDP valitsi hänen tilalleen Tytti Tuppuraisen omistusohjausministeriksi. Tuppurainen on toteuttanut kirjaimellisesti agendaansa: "Oma kansa ensin-ajattelu on vahingollista."
Suuri Savon Sähkönpuhallus
Maaseudun Tulevaisuus 23.9.2021: ”Mikkelissä pohditaan 14 prosentin osuuden myymistä Suur-Savon Sähköstä, sillä kaupungin täytyy kattaa kertynyt 30 miljoonan euron alijäämä vuoteen 2023 loppuun mennessä. Osakkeista on tarjottu jo 75 miljoonaa, mutta summa voi kilpailussa nousta selvästi korkeammaksikin, kaupunginjohtaja Timo Halonen arvioi.”
Vuonna 2010 saksalainen e.ON oli saanut jalkansa oven väliin Etelä-Savon energiayhtiön Suur-Savon Sähkön valtaamiseksi. Politiikot riemuiten laskivat, mitä kaikkea hyvää rahoilla tehdään.
Laskin, että sähkön hinnassa maksettaviksi tulevat järjestelyn kustannukset ovat yhteensä yli 400 Me. Tämä on siis hinta 148 Me:n pääomien vapauttamisesta Etelä-Savon kunnille tuhlattavaksi. Tein 8-sivuisen selvityksen järjestelyn tyhmyydestä. Se jaettiin kaikille valtuutetuille sähköyhtiön alueen kuntiin. Lisäksi kävin puhumassa valtuutetuille Kangasniemellä ja Mikkelissä sekä toritapahtumissa. Paikallislehdet julkaisivat useita kirjoituksiani aiheesta. JA VOITIMME.
Vuoden 2021 tilinpäätöksen jälkeen Mikkelin kaupungin taseessa on kertyneitä alijäämiä 33,6 miljoonaa euroa. Tilikaudelta 2021 muodostui noin 3,8 miljoonaa euroa alijäämää. Valtuusto pelkää kuin ruttoa kriisikuntalistalle joutumista. Siksi energiayhtiön osakkeet myydään, vaikka pitkällä tähtäimellä se tarkoittaa lisää köyhtymistä. Poliitikot eivät ymmärrä, ettei lypsävää lehmää pidä tappaa.
En enää jaksa enkä halua taistella toista kertaa Etelä-Savon sähkön puolesta. Poliitikot eivät pysty säästämään edes yhden virkamiehen palkan vertaa paikallisen koulun jatkuvuuden varmistamiseksi, mutta kymmeniä miljoonia ylihintaa maksetaan Mikkelin tekemistä investoinneista. Antaa mennä.
Julkaisen Etelä-Savon energiaselvitykseni 2010 uudestaan siltä varalta, että edes joku poliitikko sen lukisi.
***
Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus
Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.
Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.
Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.
