top of page

Turhautunut Maailmanparantaja

Suomi voi pelastua vain yrittämisellä. Tarvitaan kaksi suurta uudistusta: 1) yrittämisen edellytysten lisääminen karsimalla byrokratia vähintään puoleen nykyisestä; 2) työntekijän palkkaamisen velvoitteiden merkittävä karsiminen etenkin alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Näiden lisäksi sosiaaliturvalla elämistä on merkittävästi rajoitettava.


Mitä muita vaihtoehtoja Suomella on?

  • viennin merkittävä lisääminen - hyvä kuin pysyisi edes nykyisellä tasolla

  • suurten yritysten työllistämisen lisäys - siirtävät toimintoja edelleen ulkomaille ja automatisoivat toimintoja Suomessa

  • luonnonvarojen lisäkäyttö - Suomen luonnonvarat siirretään jo nyt ilmaiseksi ulkomaille - Outokumpu myi pilkkahinnalla suomalaisen kaivosteollisuuden ja sen jalostustoiminnan ulkomaisille toimijoille

  • julkisen sektorin lisääminen - täysin tuhoisa ja mahdoton ajatus; päinvastoin julkisen sektorin työvoimaa on vähennettävä kovalla kädellä

  • työvoiman tuonti ulkomailta - ja suomalaiset ovat suurtyöttöminä; etenkin EU:n ulkopuolelta tuleva maahanmuutto ei ole kestävä ratkaisu mihinkään yhteiskunnalliseen ongelmaan, päinvastoin se lisää ongelmia

  • uusi nokia - Suomen historiassa on kolme suurta Nokian kaltaista muutosta yli 100 vuodessa; neljättä saadaan odottaa kymmeniä vuosia

  • yritystukien lisääminen - johtaa tehottomuuteen ja rahojen tuhlaamiseen

  • ilmastonmuutoksen työllistävä vaikutus - näkisi vaan; se vie tuhkatkin pesästä, koska vaikuttaa kohtuuttoman paljon ihmisten ja yritysten elämään.



Arkistoistani tuli sattumalta esille Tilisanomat-lehden haastattelu vuodelta 2006. Nyt 18 vuotta myöhemmin on surullista ja turhauttavaa nähdä kuinka tietoisesti Suomea on johdettu kohti tuhoa ja nykyistä onnetonta ja ylivelkaista tilaa. Tässä blogissa julkaisen silloisen haastattelun sekä siihen nyt tekemäni kommentit (merkitty kursiivilla).


Kirjoittanut 15.8.2006 OUTI AIRAKSINEN. Artikkeli on julkaistu Tilisanomat-lehdessä 4/2006

– Elämäni oli silloin enemmän raiteillaan kuin nyt. Silloin mentiin eteenpäin, Vahtera miettii.


Pauli Vahteralla on takanaan hengästyttävän pitkä ja näyttävä ura. Pääkirjanpitäjänä tilitoimistossa, KHT-tilintarkastajana ja osakkaana KPMG:ssä ja Ernst & Youngissa; hän on luennoinut ympäri maailmaa, kirjoittanut kymmeniä kirjoja ja satoja artikkeleita, ollut kirjanpitolautakunnan jäsen, tuonut tietotekniikkaa taloushallintoon. Hänen nimissään on myös Tiliote tositteena -innovaatio, joka mullisti kirjanpidon 1990-luvulla.


Nyt Pauli Vahtera on pettynyt. Hän haluaa elää ja olla eturintamassa, kun syntyy uusi maailma. Sellainen, jossa ihmiset ovat onnellisia.

– Tämä ei ole hyvinvointivaltio missään muussa kuin rahallisessa mielessä, Vahtera sivaltaa.

– 1950-luvulla ihmiset olivat onnellisia. Kun ei ollut mitään, inhimillisyys oli tallella.

KOMMENTTI: Oma unelmani uudesta paremmasta maailmasta ei ole toteutunut. Se voi toteutua vasta täydellisen romahduksen jälkeen. Sen sijaan Suomea on viety kohti tuhoa Klaus Schwabin unelmalla maailmasta, jossa olet onnellinen kun et omista mitään. Useat suomalaiset poliitikot ovat Schwabin ohjauksessa toteuttaneet Suomen tuhoa mm. Young Global Leaders-jäseninä. YGL on alisteinen Maailman talousfoorumille, jonka tavoitteena on The Great Reset (suuri nollaus).


KOMMENTTI 2: Lehden kannessa todetaan: Vahtera korostaa ihmisten vastuuta. Julkaisin 2011 kirjan "Yrittäminen on kaunein tapa ottaa vastuu omasta elämästä." Unelma paremmasta maailmasta oli vielä silloin tallella.

 

Elämisen edellytykset

– Suuret ikäluokat eivät saa viedä elämisen mahdollisuuksia seuraavilta sukupolvilta, Vahtera sanoo.


– Mutta tulevaisuus on vaikea. Kaikki merkit viittaavat siihen.


Merkeillä Vahtera tarkoittaa mm. väestöräjähdystä, luonnon tuhoutumista, raaka-ainevarojen ehtymistä, tavarapaljoutta ja välinpitämättömyyttä.

KOMMENTTI: Listassa ei ole humanitaarista maahanmuuttoa, joka tuhoaa Euroopan. Tilisanomissa ainoa saamani ohje oli 30 vuoden kirjoittamisen aikana, etten saa kirjoittaa maahanmuutosta. Siksi sitä ei mainittu myöskään haastattelussa. Kirjoitinpa kuitenkin salakirjoituskielellä: Yrittäminen parasta kotoutumista


– Ihmiset eivät ota vastuuta itsestään. He luottavat siihen, että yhteiskunta hoitaa, Vahtera sanoo.


Itse hän ei usko. Hän on vakuuttunut, että mm. eläketurva tulee murtumaan.


KOMMENTTI: Iiro Viinasen keinovalikoimalistaan kuului myös eläkkeiden leikkaaminen 1990-luvun lamassa. Sen jälkeen eläkkeitä on leikattu eläkeuudistusten avulla. Kaikki eläkeuudistukset johtavat eläkkeiden alentamiseen. Nytkin on työn alla eläkeuudistus, joka huomioi mm. syntyvyyden laskun ja surkean talouskasvun.

Tärkeä keino eläkkeiden ostovoiman heikentämiseen on indeksikikkailu. Vuoden 2024 alussa työeläkkeitä korotettiin 5,7 %, vaikka viime vuoden inflaatio oli 7,2 %. Edellisenä vuotena tehtiin 5,7 %:n eläkekorotus, vaikka inflaatio oli vuonna 2022 7,1 %. Inflaatio jatkuu edelleen, mutta siltä osin eläkkeitä korotetaan vasta 2025 alussa. Eli eläkkeitä leikataan joka vuosi.

Inflaatio lasketaan siten, että sekin alentaa eläkeläisten elämisen tasoa. Elintarvikkeiden ja asumisen (sähkö) suurta korotusta alentavat kuluttajahintaindeksissä eläkeläisten vähemmän käyttämien kalusteiden, alkoholin, vaatteiden jne hintojen alempi inflaatio. Myös eläkkeiden palkkoja korkeammalla verotuksella heikennetään eläkkeiden ostovoimaa.

Maahanmuuttajat eivät saa juurikaan työeläkettä, koska eivät ole tehneet Suomessa töitä. He saavat takuueläkkeen, joka vastaa pienipalkkaisen elämänikäisen työstä saamaa eläkettä. Takuueläkkeitä korotettiin vuoden alussa 5,9 % eli enemmän kuin työeläkkeitä. Usein takuueläke käytetään kotimaassaan, jossa sen ostovoima on jopa 10-kertainen Suomeen verrattuna.


– Tulojen pienenemiseen on helppo sopeutua. Pitää vain pienentää menojaan.

Vahteran vuosi jakautuu kolmeen osaan. Talven hän työskentelee osa-aikayrittäjänä omassa toimistossaan. Kesäisin hän kalastaa mökillä Ristiinassa ja syksyisin reppumatkailee eri puolilla maailmaa.

 

– Vaimoni kuoli, kun täytin 49 vuotta. Kolme poikaani olivat silloin jo aikuisia. Tajusin, että vastuuni muista väheni, ja uskalsin ottaa riskejä. En tarvinnut säännöllistä kuukausipalkkaa, Vahtera kertoo.


Nykyisin Vahtera nauttii vapaudestaan.


– Olin ennen työnarkomaani. Elämä jäi elämättä. Nyt teen töitä niin vähän, että minulla jää aikaa elämälle.


– Olen siirtynyt elämän kolmanteen vaiheeseen. Yritän käyttää elämänkokemustani muiden auttamiseen. En hajota aikaani enää suuryritysten asioiden hoitamiseen. Ne pärjäävät ilman minuakin. Autan pienyrittäjiä.


Internet ja tekniikka

Hankkijan GE415-tietokoneen keskusmuistin koko oli 8192 nelimerkkistä sanaa eli 8 kt. Tämä kirjoitus on tehty MacBook Pro-mikrotietokoneella, jonka keskusmuisti on 16 Gt (gigatavua) eli 16 miljoonaa kilotavua

Kun Vahtera työskenteli Hankkijan ATK-osastolla 1970-luvulla, tietokoneet olivat isoja, mutta työyhteistö innostunut.

KOMMENTTI: 1970-luvun tietokoneista kirjoitin jutun Tietokoneet elämässäni – osa 2: Isokokoisten tietokoneiden aika, 1970-1975


– Se oli lähes lapsenomaista toistemme auttamista. Yhdessä me ratkaisimme pulmat, Vahtera kertoo.


Vahtera on ollut innostunut tietokoneista aina. Ensimmäisen oman koneen hän hankki 1970-luvun lopussa. Myös Internetiin hän hurahti eturintamassa.


– Ennustin jo vuonna 1995, että kirjanpito ja taloushallinto siirtyvät Internetiin. Silloin minua ei uskottu, mutta nyt se näköjään tapahtuu.


Vuonna 1996 Vahteralla oli Internetissä jo oma kirjakauppa. Tilauksia tuli yli 30 maasta, mutta tulos oli pakkasella.


– Halusin nähdä miten se toimii. Asiat pitää tehdä itse, ennen kuin niitä pystyy siirtämään toisille, hän sanoo.


Vahtera laskeskelee, että tarvitaan 10–15 vuotta vaikuttamista, ennen kuin asiat alkavat tapahtua.

KOMMENTTI: Tiliote tositteena tuli käyttöön 1992. Meni pitkälle 2000-luvulle ennenkuin enemmistö yrityksistä otti käyttöönsä palvelun hyödyt. Vuonna 2001 tekemäni Euroopan ensimmäinen ja maailman toinen nettitilitoimisto Procountor.com tuli asiakaskäyttöön. Vasta 15 vuoden jälkeen internetissä toimiva sähköinen taloushallinto alkoi olla laajassa käytössä. Ensimmäinen verkkolasku lähetettiin 1999. Myös verkkolaskujen läpimurtoon meni 15 vuotta.


– Nykyisin on aivan liian paljon kirjaviisaita. Ihmisiä pitäisi kasvattaa uteliaisuuteen eikä kouluviisauteen. Jos on utelias, pysyy aina ajan tasalla. Kouluviisaus vanhenee sillä hetkellä, kun koulun ovi sulkeutuu selän takana.


– Korkeakoulussa pitäisi saada opiskella vaikkapa 20 vuotta. Silloin kehittyisi oman alansa mestareita, Vahtera sanoo ja tyrmää ajatukset opiskeluaikojen lyhentämisestä.

KOMMENTTI: Opiskeluajat ovat pidentyneet kohtuuttomasti opiskelijoiden mukavuudenhalun takia. Opinto- ja sosiaalituet mahdollistavat kymmenenkin vuoden opiskeluajat. Itse luin työn ohessa kauppatieteiden kandidaatiksi kolmessa vuodessa. Tarkoitin haastattelussa, että ihmisen tulee opiskella koko ikänsä ja tarvittaessa yliopistojen tms koulujen yhteydessä.

 

Hyvän elämän merkit

Pauli Vahtera on vakuuttunut, että edessä on pysyvä talouden alentuminen.


– Bruttokansantuotteella mitattuna 15–20 vuoden kuluttua Suomessa eletään nykyistä merkittävästi alemmalla tasolla. Me emme pysty palveluilla tuottamaan niin paljon, että pystyisimme kustantamaan nykyisen elintason.

KOMMENTTI: 2006 en osannut aavistaa, että EKP alkaa painamaan rahaa, jota Suomi ottaa surutta velkarahaksi hyvinvointivaltion pönkittämiseksi savijaloilla. Kuvassa käytän verrokkina GNI:n kehitystä. GNI (Gross national income) eli bruttokansantulo on oikeampi luku kuvaamaan kansantalouden kehitystä, koska BKT sisältää poistot. Ilman velanottoa ennusteeni olisi toteutunut.



Pelastukseksi on turha odottaa Nokian kaltaisia menestystarinoita.


– Nokia oli sunnuntailapsi. Se osui mielettömään saumaan, jossa suuri osa maailmasta oli vielä neitseellistä mobiiliteknologian osalta. Samaan aikaan syntyi Internet. Sen aika on nyt ohi. Nyt tuotto pitää kerätä pienistä puroista, Vahtera sanoo.


Hänen mielestään paluuta menneeseen ei ole. Maatalousyhteiskunta romahti, kun käyttöön otettiin tehomaatalous, teollisuudessa tulee käymään samoin. Palvelutkin automatisoituvat.


– Teollisuus siirtyy edelleen pois Suomesta. Jotain jää jäljelle, aivan kuten meille jäi osia maataloudestakin, Vahtera sanoo.


– Ihmisten on yhä mukavampi hoitaa asiansa itse Internetissä ja käyttää automaation apuja elämässään. Samanaikaisesti maailmassa on yhä enemmän ihmisiä, joilla ei ole mitään järkevää tekemistä, Vahtera sanoo.

KOMMENTTI: Digitalisaatio on toteutettu Suomessa huonosti, etenkin julkisella sektorilla, mutta myös yksityisellä. Ihmiset pakotetaan digitalisaatioon, vaikkei kaikilla ole siihen mitään osaamista eikä laitteitakaan. "Olette edelleen jonossa" on pankkien ottama linja palveluihin. Ihmisiä ei enää haluta tavata henkilökohtaisesti ja vastapuolena on usein robotti, joka vastaa mitä sattuu. Jos sattuu saamaan ihmisen langan päähän, hän on joka kerta eri henkilö, ja kaikki aletaan alusta. Tällaista tuhoisaa automaatiota en koskaan kuvitellut saatavan.


Vahtera näkee, että maailma tulee muuttumaan, vaikka väkisin, ja se on hänen mielestään pelkästään hyvä asia.

KOMMENTTI: Olipa naivin positiivinen ajatus, joka olisi realistinen vain, mikäli humanitaarinen maahanmuutto saataisiin loppumaan.

Suomen kansantalous ei ole kehittynyt sitten vuoden 2007 lainkaan. Hyvinvointivaltiota on ylläpidetty keinotekoisesti ottamalla lisää velkaa. 1 %:n vuotuinen kasvu ei riitä mihinkään, eikä sillä lisätä työllisyyttä. Sekin johtaisi siihen, että vuoteen 2100 mennessä tulisi kulutuksen kasvaa 2,2-kertaiseksi nykyisestä. Jos kasvu olisi 1,5 %, pitäisi kuluttaa 3,2 kertaa nykyistä enemmän ja 2 %:n kasvulla 4,6-kertaa enemmän. Jokaisen pitäisi ymmärtää, ettei se ole Euroopassa mahdollista.

EU:n alueella on 448 miljoonaa asukasta. Väestön kaksinkertaistuminen vuoteen 2100 mennessä on uhka, jos maahanmuuttoa muslimivaltioista ei saada lopetettua. (Afrikan väestö 3-kertaistuu samassa ajassa yli 4 miljardiin, joten ylijäämäväestöä riittää Eurooppaan.) Eikä se nosta BKT:ta kaksinkertaiseksi, koska suurin osa tulijoista vain kuluttaisi, eikä kulutuksen maksajia olisi tarpeeksi.

GNI-lukujen lähde. USD-luvut muutettu euroiksi koko ajalta kurssilla 0,92


– Uskoni tuottavuuden merkitykseen on mennyt. Se tuo vain pahoinvointia. Hyödyn ottaa aina joku muu, ei sitä pienyritys tai pieni ihminen saa. Kun kulutuksen taso laskee, ihmisten elämän laatu paranee.


Hyvinvointivaltion kritiikki

– Työelämä ei ole enää hauskaa. Ihmiset jäävät 59-vuotiaina eläkkeelle. Ei siksi, että terveys pettää, vaan siksi, että he ovat turhautuneita. Itse en ole miettinyt eläkkeelle jäämistä ollenkaan, Vahtera haastaa. Hän haluaisi purkaa työelämään pesiytynyttä väärien asioiden tekemistä ja ihmisiä alentavaa hierarkisuutta.

KOMMENTTI: Vuonna 2022 eläkkeellesiirtymisiän odote työeläkejärjestelmässä oli 62,2 vuotta.


– Erilaisella puuhastelulla ja sähläämisellä on hukattu tuottavuuden kasvuna saatu hyöty. Tarvitaan hirveän paljon ihmisiä tuottamaan raportteja, lukemaan raportteja ja hävittämään niitä. Eikä yhteiskunta ole tullut yhtään paremmaksi, Vahtera sanoo.


Hänellä on muistissaan aika, jolloin kauppaopiston kansliassa työskenteli vain yksi nuori nainen, joka ilman tietokonetta hoiti kaikki kauppaopiston juoksevat asiat palkanmaksusta puhelinvaihteena toimimiseen.

– Nykyisin siellä tietokoneistetussa hallinnossa työskentelee 30 ihmistä, vaikka oppilaita on saman verran kuin ennenkin, Vahtera sanoo.

KOMMENTTI: Tästä kirjoitus vuodelta 2002 ”Onko tietokoneista ollut mihinkään


Hän kritisoi sitä, että säännöksiä koko ajan muutetaan, ja pienistäkin virheistä on tehty rangaistavia.


Mutta onko paluuta menneeseen?

– Näen paluun. Tarvitsemme ihmisiä, jotka lähtevät toteuttamaan uutta maailmaa. Innovaatioiden lopputulemaa.

 

Uusi uljas maailma

– Minulla on sellainen lahja, että näen kokonaisuuksia paljon paremmin kuin keskimääräinen ihminen. Näin aikoinani Internetin, tiliotteen ja sähköisen tilitoimiston. Nyt näen, että muutos tulee, ja haluan olla mukana sitä tekemässä, Pauli Vahtera sanoo.


Vahtera on pikkupojasta saakka innostunut uusista asioista. 4-vuotiaana hän oppi lukemaan. 6-vuotiaana Vahtera oli jo laskenut, että Suomessa on liikaa lehmiä. 11-vuotiaana hän rakensi oman radiovastaanottimen eli kidekoneen, ja samoihin aikoihin hän aloitti myös toden teolla kirjoittamisen.


– Ei ole huippuosaamista. On vain huippuahkeruutta, Vahtera sanoo.

Hänen visionsa yhteiskunnan tulevaisuudesta perustuu pienyrittäjiin, jotka verkostoitumalla pystyvät tarjoamaan asiakkailleen parempia ja edullisempia palveluita. Näitä pienyrityksiä Vahtera kutsuu nanokorporaatioiksi.

– Me voimme ja meidän täytyy elättää itsemme toistemme paitoja pesemällä, Vahtera provosoi.


Hänen mielestään pienyrittäjyys on ainoa tapa saavuttaa työtä ja uusia innovaatioita. Sen avulla palataan kyläyhteisöön, joka Internetin ansiosta alueeltaan on Suomi ja enemmänkin.


– Kaikki keksinnöt ovat yksilöiden keksintöjä. Eivät suuryritykset mitään keksi, hän sanoo.

Yhteiskunnan vastuulle Vahtera jättää toimintaedellytysten turvaamisen.

– Byrokratia pitää saada niin simppeliksi, että ihmiset voivat toimia ilman, että kaikki aika menee byrokratiasta selviämiseen. Ihmisen pitää saada tehdä omaa työtään.


KOMMENTTI: On käynyt aivan päinvastoin. Internet siirsi verohallinnon aiemmin tekemät työt yrityksille ilmaiseksi tehtäväksi. Verohallinnolle vapautui runsaasti työvoimaa, joka on keskittynyt kaikenlaisten selvityspyyntöjen vaatimiseen yrityksiltä. Sen lisäksi on kehitetty automaattinen sakotusjärjestelmä jopa verotukseen vaikuttamattomista puutteellisista merkinnöistä. Uutta byrokratiaa on lisätty valtavasti, mm. rahanpesun valvonta, ostolaskun maksajien verotilanteen valvonta, osakeyhtiön edunsaajien valvonta. Kaikki internetin tuomat hyödyt yrityksille on menetetty korkojen kera.


Pauli Vahtera uskoo, että pienet tilitoimistot ovat voittajia. Verkostoitumalla ne pystyvät palvelemaan asiakasta paremmin ja edullisemmin kuin suuret toimistot.

– Sähköinen taloushallinto tulee vääjäämättä. Se mahdollistaa todellisen asiakaspalvelun.

KOMMENTTI: Suomeen on tullut useita suuria tilitoimistoja, joista osa on pörssissä. Suuret tilitoimistot ovat tehtaita, joissa laatu on hyvin epätasaista, mutta se peittyy yhdenmukaisiin asiakkaalle näkyviin muotteihin. Henkilökohtaista palvelua eivät pienyrittäjät suurissa toimistoissa saa, mikä on pienten tilitoimistojen mahdollisuus selviytyä kilpailussa. Byrokratian merkittävä lisääntyminen ja virheistä aiheutuvat sakot uuvuttavat pienten tilitoimistojen henkilökunnan ja siksi sadat ovat luovuttaneet.

 

Vahtera on käyttänyt omassa pienyrityksessään Internetissä toimivaa sähköistä taloushallintoa yli viisi vuotta. Nyt hän hakee puolta tusinaa yritteliästä ihmistä mukaan pilottihankkeeseen rakentamaan uudenlaista verkostoa.

– Tähänastiset kokeilut ovat menneet pieleen, koska niistä on heti ulosmitattu kaikki saavutetut hyödyt. Verkoston jäsenillä pitäisi olla uskallusta investoida hankkeeseen. Ei niinkään rahaa, vaan innostusta, uteliaisuutta ja työtä, Vahtera sanoo.

– Siihen tarvitaan kokemusta yhdistettynä nuorten innostukseen. Ja ihmisiä, jotka eivät lannistu, Vahtera määrittelee.

KOMMENTTI: Unelma, joka ei voinut Suomessa toteutua.

KOMMENTTI 2: Suunnittelemani sähköinen taloushallinto Procountor oli maailman toinen ja Euroopan ensimmäinen nettitilitoimisto, jonka tuotanto alkoi 2001. Koska kehitystyön toteuttanut pörssiyhtiö kohteli minua huonosti, lähdin yhtiöstä 2002 sen jälkeen kun palkanlaskenta oli saatu valmiiksi. Hankkeen historiasta kertoo merkintä Tietokoneet elämässäni – osa 8: Procountor com 1999-2002. Ote: "Procountor toki muutti elämäni täydellisesti ja ilmeisesti se oli elämän korkeakoulu siitä, että elämä on tarkoitettu elettäväksi – ei tietokoneiden kanssa puuhasteluun."

 

Elämän murros

Joka syksy Pauli Vahtera suuntaa kulkunsa kolmeksi kuukaudeksi kaukomaille. Tarkoitus on elää halvalla, yöpyä motelleissa ja ihmisten kotona, kulkea bussilla ja nähdä elämää.

– Kulutan Suomessa enemmän kuin maailmalla, Vahtera sanoo ja kertoo, että yksin matkustaessa on mahdollisuus kokea paljon enemmän.

Ja Vahtera on kokenut. Varkaita ja torakoita, mutta myös jotain ainutlaatuista. Perussa hän pestautui paikalliseen perheeseen lastenvahdiksi. Chilessä tuhatpäinen lapsilauma erehtyi luulemaan Vahteraa joulupukiksi.


1 Perun lapset hoidossa 2 Pieni osa Serenan sekaisin menneestä paraatista. 3.Masaiukko 120 v ja Pauli


– Innostuin siitä niin, että olen sen jälkeen ollut joulupukkina myös Argentiinassa ja Uruguayssa, Vahtera kertoo.

– Olen ihastunut tähän elämäntapaan. Haluan vielä joskus asua jossain päin maailmaa, kalastaa ja olla osa kyläyhteisöä.

KOMMENTTI: kuljin haastattelun jälkeen joka vuosi vuoteen 2020. Sitten korona tuhosi kaiken. Tähän mennessä olen kulkenut 165 maassa. Matkakirja.


Tähän kirjoitukseen liittyvä kainalojuttu "Kyläyhteisöt ja nanokorporaatiot" on julkaistu erillisenä blogimerkintänä tässä linkissä.


***


Hitlerin vuoden 1935 valtiopäiväpuhe on tänään pelottavan realistinen. Suomen kansantalous on pysähtynyt, maamme maatalous suurelta osin tuhottu, keskiluokkamme elintaso tulee rappeutumaan, viennillä ei mene kovin hyvin, kansantalous on ylivelkaantunut, rahataloutemme kriisi ja sen korjausyritykset näkyvät lakkoina. Kaiken lisäksi Suomen todellisten työttömien määrä on huolestuttavasti samaa tasoa kuin Saksan työttömyys 90 vuotta sitten (Saksassa oli tuolloin 78 miljoonaa asukasta).



Tiliote tositteena

(haastattelun kainalojuttu)

Talouden rattaat pyörivät hurjasti 1980-luvun lopulla, kun ajatus uudesta keksinnöstä alkoi hautua Pauli Vahteran mielessä. Hän oli tuolloin kirjanpitolautakunnan jäsen. Vuonna 1989 syntyi Tiliote tositteena –keksintö, joka korvasi kaikki aiemmat tiliotteet ja paperitositteet. Samalla poistui valtava määrä kuittien pyörittämiseen liittyvää työtä.


Keksintö otettiin käyttöön kaikissa pankeissa 1992. Sen ansiosta jokainen tilitapahtuma voidaan siirtää automaattisesti kirjanpitoon. Myös valvonta parani, ja maksuhuijaukset vähenivät. Yhteenlasketut säästöt yhteiskunnalle ovat arviolta 500 miljoonaa euroa vuodessa.


– Itse en saanut markkaakaan, Vahtera kertoo.


Järjestelmä on edelleen maailmassa ainutlaatuinen. Vahteran ansiota on myös se, että järjestelmä otettiin laajasti käyttöön yhteiskunnassa. Ilman vahvaa tahtoa homma olisi uhannut jäädä kesken. Näin on käynyt mm. verkkolaskuille.


KOMMENTTI: Verkkolaskut ovat tehneet läpimurron 2015 jälkeen mm. julkisen sektorin vahvan painostuksen avulla.

KOMMENTTI 2: Tiliotetta tositteena vastustettiin laajasti ennen käyttöönottoa. Kauppa- ja teollisuusministeriö perusti kriisityöryhmän selvittämään innovaation laillisuutta. Työryhmä äänesti 3-3. Kansliapäällikkö Bror Wahlroos sanoi ikimuistoiset sanat "Antaa tiliotteen tulla" ja innovaatio sai lainvoiman.

KOMMENTTI 3: SYP (Suomen Yhdyspankki, nykyinen Nordea) oli 1993 laskenut, että pankki säästi vuodessa 3 miljardia markkaa, eli 500 miljoonaa euroa. Silloin Suomessa oli myös KOP, osuuspankit, säästöpankit ja postipankki. Yritysten säästöt olivat yhtä suuret kuin pankkien. Esimerkiksi Valiolla työskenteli maksuliikenteen kirjanpidossa 4 henkeä ja tiliotteen jälkeen puolen henkilön panos riitti työhön. Säästöt oli haastattelussa merkitty muistiin epätarkasti.


Tiliotteen sisältö ennen innovaatiotani

***


Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus


Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.


Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.


Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero (10%)- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.


コメント


bottom of page