Suomessa investointeja tekevä yritys joutuu maksamaan veroa investointiin käyttämistään rahoista. Tämä johtaa velkaantumiseen, jossa velkarahalla maksetaan sekä investoinnit että verot. Näin suomalaisen yrityksen maksuvalmius heikkenee merkittävästi investointien yhteydessä.
Virossa kaikki on toisin. Virolainen yritys voi investoida tulorahoituksellaan ja maksaa veroja vasta kun yrityksestä nostetaan varoja esimerkiksi osinkoina.
Suomessakin aletaan heräämään: Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mielestä yhteisöverotukseen voitaisiin tehdä rakennemuutos, jossa yritykseen jätettävää voittoa verotettaisiin ulos jaettavia varoja kevyemmin. – Olisin valmis harkitsemaan (--) isomman yhteisöverotuksen rakennemuutoksen valmistelua, jossa yritykseen jätettäviä voittovaroja verotettaisiin alemmalla verokannalla kuin ulos jaettavia voittovaroja, Vanhanen sanoi Veronmaksajain Keskusliiton tapahtumassa 17.3.2021.
Sanna Marinin hallitus päätti puoliväliriihessä huhtikuussa 2021, että selvitystyö kahden yritysverokannan käyttöönotosta alkaa. Selvityksen tekemiselle on annettu aikaa toukokuun 2022 loppuun.
Viron tasaveroon perustuva verotus
Virossa on 20 %:n tasaverojärjestelmä, joka kattaa niin palkka- kuin osinkotulot ja myyntivoitot. Suomea merkittävästi lievempi verotus mahdollistaa tyydyttävän elintason nimellisesti pienemmillä tuloilla. Virossa euron ostovoima on yli 1,5-kertainen Suomeen verrattuna, mikä vaikuttaa elinkustannuksiin alentavasti. Viron BKT-kasvu onkin ollut viimeiset 10 vuotta merkittävästi suurempi kuin Suomessa ja kasvuun on olennaisesti vaikuttanut verotuksen kannustavuus.
Jos yritys maksaa yrittäjäomistajalle palkkaa (esimerkissä 50.000 euroa) ovat Virossa palkkakustannukset Suomessa vastaavaa yrittäjäpalkkaa korkeammat, koska eläke- ja muut palkkasidonnaiset maksut ovat korkeammat.
Sen sijaan osingonjaon osalta Viro on selvästi Suomea edullisempi niin yritykselle kuin yrittäjällekin.
Suomessa yrittäjän verot ovat kammottavat. Jos suomalainen on palkansaajana, hänen maksamansa verot sekä eläke- ja muut maksut ovat 100.000 euron palkasta 40.853 euroa. Jos suomalainen onnistuu yrittämisessä ja saa saman 100.000 euroa (puolet palkkana, puolet osinkona) hänen ja yrityksen maksamat kokonaisverot ovat 70.806 euroa tai jos hän on aiempina vuosina maksanut veroja 156.250 euroa nostamatta osinkoja, hänen kokonaisveronsa on 58.703 euroa.
Palkansaajan riski on olematon, koska hän saa sosiaalitukia työttömäksi jäätyään. Yrittäjäriskien toteutuessa koko loppuelämä voi tuhoutua ja sosiaaliturva on olematon. Ja kaiken lisäksi korkeammat verot. Julkisuudessa usein esitettävät mielikuvat yrittäjien tuloista perustuvat pörssi- ja valtionyhtiöiden johtajien hulppeisiin palkkoihin, eikä yrittäjien todellisesta asemasta Suomessa juuri monellakaan ole tietoa.
Virossa 100.000 euron nostaminen yrityksestä (50/50 palkka/osinko), johtaa 38.340 euron veroihin ja maksuihin. Jos huomioidaan Viron palkan ostovoima, voitaisiin maksaa palkkaa 30.000 euroa ja nostaa osinkoja 70.000 euroa, mikä alentaisi kokonaisveroja 7.336 euroa.
Virossa ei ole yrityksen tuloveroa lainkaan. Virossa netto-osingoista maksetaan veroa 20/80-osaa eli 20 % brutto-osingosta (osinko + verot).
Suomessa osakeyhtiö maksaa 20 % veroa tuloksesta, mutta osingoista yhtiö ei maksa veroa. Suomessa osingonsaaja maksaa veroa osingoista, mutta Virossa osingonsaaja ei maksa veroa.
Viron verotus on käytännössä samanlainen kuin oli Suomen avoir fiscal-järjestelmä 1990-2004, joka muutettiin kun suomalaisille väitettiin, ettei EU salli tällaista verojärjestelmää. Baltian maat tulivat EU:n jäseniksi 2004 ja niille se sallittiin. Kyse on määrittelystä eli siitä, onko osingosta Virossa maksettava vero yhtiön vai osakkaan vero. Sen pidättää ja maksaa yhtiö. Jos se katsotaan osakkaan veroksi, yhtiön maksama vero on ennakonpidätys osingoista (mikä tehdään myös Suomessa).
Virossa säännöllisesti maksettavat osingot verotetaan lievemmin 14 %:n mukaan. Henkilöosingonsaaja maksaa tällaisista osingoista 7 %:n veron (14% + netosta 7 % = 20,02%). Säännöllisyys lasketaan kolmen vuoden osinkojen keskiarvon mukaan. Keskiarvon alle maksetut osingot 14 %.n vero, yli keskiarvon 20 %:n vero.
Virossa osingonjakoon rinnastetaan voitonjako eri muodoissa, esimerkiksi yhtiön lunastamien omien osakkeiden hinta ja oman pääoman alentaminen. Suomessa nämä verotetaan myyntivoittoina, johon liittyy hankintameno-olettaman laskenta.
Viron veromalli suosii investointeja ja helpottaa yrityksen maksuvaikeuksissa esimerkiksi koronan kaltaisissa tilanteissa, joissa yhtiö menettää liikevaihdostaan ison osan ja ajautuu tappiolliseksi. On oikeudenmukaisempaa, että yritys voi selviytyä koronasta omilla varoillaan kuin valtion antamilla tukirahoilla, jotka tulevat liian myöhään ja niiden jakoperusteet ovat kyseenalaiset. Samalla tuet velkaannuttavat koko yhteiskunnan.
Suomessa osa yrityksen menoista on rajoitetusti vähennyskelpoisia. Esimerkiksi edustuskuluista saa vähentää vain puolet. Myydyn käyttöomaisuusosakkeen tappiota ei saa vähentää lainkaan.
Virossa "luontaisedut, vastaanottotilaisuuksien kulut, lahjat, lahjoitukset, yritystoimintaan liittymättömät kulut ja konsernin sisäinen luovutushinta" samalla verolla kuin voitonjako (20 %). Suomessa luontoisetujen menot saa yritys vähentää, mutta palkansaajilta ja osakkailta ne verotetaan ansiotuloina. Lahjoissa ja lahjoituksissa on vähennysrajoitukset.
Yrittämiseen vaikuttavat myös työssä käytettävien autojen verotus. Virossa ei ole autoveroa ja arvonlisävero on alempi. Virossa työsuhdehenkilöauton ostohinnasta ja käyttökuluista saa arvonlisäverotuksessa vähentää 50 %, Suomessa ei mitään. Lisäksi työsuhdeauton verotus Suomessa on korkea. Suomen suosituin työsuhdeauto on Skoda Octavia. Sen bensiiniversion 1.0TSI Ambition hinta on Suomessa 25.312 €. Virossa 20.300 €. Luontoisedun arvo kk:ssa 580 euroa verotetaan palkkojen marginaaliverona, joka on melkein puolet edun arvosta. Virossa luontoisedusta 143 euroa/kk verotetaan 20 %. Ilmankos pääkaupunkiseudun työmailla Viron rekisterissä olevien autojen määrä on suuri. Suomessa bensiinin hinta on 1,619, Virossa 1,386 euroa. Suomessa polttoaineveroa ollaan merkittävästi korottamassa.
Viron verotus on suomalaisille kuin viinaralli Tallinnasta Helsinkiin. Monet suomalaiset ovat vuosien varrella perustaneet Viroon yrityksen, jonka liikevaihto syntyy pääasiassa Suomessa. Esimerkiksi rakennusalalla voi tämän todeta katsomalla minkä maalaisia autoja työmailla on ja mitä kieliä puhutaan. Virosta käsin toimivien osuus pientalo-, rivitalo-, kerrostalo-, teollisuus-, maatalous- ja liikerakentamisessa on kasvanut huimasti ja kasvaa yhä kohisten. Järjestely tapahtuu niin, että yrityksen suomalainen edustaja (usein yrityksen omistaja) tekee sopimuksen virolaisen yrityksen lukuun ja laskutus tapahtuu Virosta käsin. Työvoima palkataan Virosta tai muualta Baltiasta, nyttemmin Ukrainasta, Venäjältä, Moldovasta tai vaikkapa Uzbekistanista. Yhtiön suomalainen omistaja nostaa osingon Virosta ja yhtiö maksaa osinkoveron Viroon.
Verojärjestelmävertailun taustatiedot
Vertailussa (osa 3C) on Suomen nykyisen verojärjestelmän lisäksi kaksi vaihtoehtoista veromallia samoilla luvuilla - Viron veromalli Suomessa sekä kassavirtaan perustuva verotus. Tiedot on laskettu 7 vuoden aikajaksolle.
· Kolmena ensimmäisenä vuotena tulos ennen poistoja ja varaston muutosta on 110.000 euroa. Neljäntenä vuotena yhtiö tekee 50.000 euron tappion. Sen jälkeen yrityksen tilanne on muuttunut ja vuosina 4-7 tulos ennen poistoja ja varastojen muutosta on +20.000 euroa kunakin vuotena.
· Vuonna 1 yhtiö ostaa tuotteita varastoon 50.000 eurolla ja vuosina 2 ja 3 varastoa kasvatetaan 5 %:lla eli noin 2500 eurolla.
· Vuonna 2 yhtiö investoi koneisiin ja laitteisiin 100.000 euroa.
Suomessa yhteisövero on 20 %. Henkilöyrityksissä vero maksetaan palkkojen tavoin ansiotuloina, jolloin verojen määrä voi nousta hyvinkin korkeaksi. Esimerkiksi 110.000 euron verotettavasta tulosta toiminimiyrittäjä tai henkilöyhtiön osakas maksaa veroja 38.760 euroa yrittäjävähennyksen jälkeen. Tässä selvityksessä verot on laskettu osakeyhtiölle.
Toiminimen ja henkilöyhtiöverotuksen korkea taso vaikeuttaa investointien tekemistä ja tappioista selviämistä erityisen rankasti, koska vero on progressiivinen.
Näillä tiedoilla saadaan eri veromallien mukaiset kassavirran ja verojen määrät.
Veromallien erot tulevat oikeuden-mukaisuudesta. Onko oikein, että yritys joutuu maksamaan veroa siitä, että se investoi toimintaansa varten hankkimalla vaihto-omaisuutta sekä koneita, laitteita ja kalustoa. Yrityksen veronmaksukyky ja sen maksuvalmius heikkenevät investointien takia. Verojen takia yritys joutuu ottamaan enemmän lainaa investointeihin. Konkurssit tulevat sen takia, ettei tehtyjä sitoumuksia (esim. palkat, vuokrat) ja velkoja pystytä hoitamaan sovitun mukaisesti. Ennenaikainen verotus aiheuttaa turhia konkursseja ja sitä kautta työpaikkojen menetyksiä.
Erityisen turmiollinen Suomen yritysverotus on silloin kuin hankitut tai valmistetut tavarat jäävät myymättä. Tuloja ei ole, mutta silti joudutaan maksamaan varaston arvosta veroa. Tätä epäkohtaa vähentää se, että varastosta tehdään epäkuranttiusvähennys mahdollisimman suurena. Vähennys ei tuo tuloja, mutta se vähentää verojen määrää.
Vuonna 1 ostetusta koneesta (100.000 euroa) on täysien 25 %:n poistojen jälkeen jäljellä eli verotuksessa vähentämättä vuonna 10 vielä 5631 euroa. Usein tällaista laitetta ei enää ole edes olemassa. Myymälä-, varasto-, tehdas-, työpaja- tai muu vastaava rakennus saadaan poistaa 7 %:n menojäännöspoistoin. Vuonna 10 rakennuksesta (100.000 euroa) on poistamatta puolet eli 48.398 euroa. Jonkun teollisuus- tai varasto(pelti)hallin osalta nykyverotus on kohtuutonta. Sillä nämä hankinnat on maksettava heti kassasta. Kohtuuttomuutta voi lieventää kirjaamalla esimerkiksi kaikki rakennusten korjaukset heti kuluiksi ja käsittelemällä konehankinnat mahdollisimman tiukasti vuosikuluina.
Tarkemmat laskelmat veromallien eroista kirjoituksen 3. osassa.
Tässä videossa esittää Veekmas Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Esa Halttunen ns. Kiteen veromallin, joka on lähellä Viron veromallia. Yhtiö myy enimmäkseen ulkomaille valmistamiaan tuotteita, joihin se sitoutuu toimittamaan varaosia jopa 20 vuoden ajan. Tämä johtaa verojen maksuun, vaikka yhtiön varat ovat kiinni varastossa.
Suomalainen ankara yritysverotus voi olla yksi syy, miksi niin paljon tuotannollista toimintaa on siirretty ulkomaille.
Sanotaan heti kovaa verotusta haluaville: Laskelman osoittamat kassavirrat kaikissa kolmessa vaihtoehdossa ovat yrityksen rahoja, eivätkä yrityksen omistajat missään vaihtoehdossa saa rahoja omaan käyttöönsä veroja maksamatta.
Osinkojen verotus Suomessa
Vuodelta 2020 Suomen menestyneimpiin yrityksiin kuulunut Kone Oyj jakoi osinkoja enemmän kuin sen konsernituloslaskelman voitto verojen jälkeen oli. Jos lasketaan tavallisen pörssiyhtiön omistajan osinkotuloveroista silloin kun koko voitto jaetaan osinkoina, maksetaan veroja pörssiyhtiöstä yhteensä 40,4 % voitosta (43,8 % 30.000 euroa ylittävältä osuudelta).
Kun huomioidaan yhtiöön jätetyn voiton vero, nousee verojen kokonaismäärä 57 %:iin osingoista, jos yhtiö jakaa osinkoja voitosta 60 % (mikä on kirjattu monen pörssiyhtiön tavoitteeksi). Vero on tasavero 57 % niin 100 euron kuin miljoonan euron osingoista. (Miljoonan euron palkkatuloista maksetaan veroja 45,8 %).
Pörssiyhtiön osinkojen korkeampi verotus voidaan ymmärtää ajattelemalla kyseessä olevan ylimääräisten varojen sijoittaminen. Kenenkään ei pitäisi ottaa velkaa osakkeiden ostamiseen. Pörssiosakkeiden ostaminen on eräänlaista hevosveikkausta, eikä yhtiö itse saa osakekaupasta euroakaan toiminnan rahoittamiseen (poikkeuksena osakeannit, joita on kuitenkin vähän osakekaupan määrään verrattuna).
Muuten, hevosveikkauksesta, lotosta ja muista rahapeleistä maksetaan arpajaisvero, joka on 12 % arpajaisten tuotosta (5,5 % vuonna 2021 toimeenpannuista arpajaisista). Arpajaisvero voidaan rinnastaa yhteisöveroon. Rahapelivoitoista eivät voittajat maksa lainkaan veroa.
Listaamattoman yhtiön osinkojen verotus
Ihmisen on elettävä verojärjestelmistä huolimatta. Yksinyrittäjät tarvitsevat elantoonsa jokaisen yrityksestä saatavan euron. Se johtaa osakeyhtiöissä tuloksen ottamisen palkkana, jolloin yhtiöön ei keräänny voittovaroja, jotka mahdollistaisivat osinkojen ottamisen. Nykyverotuksessa palkka onkin osinkoja edullisempi tapa tuloksen nostamiseen pienituloisissa osakeyhtiöissä.
Jos tavallinen perheyritys (listaamaton osakeyhtiö) jakaa joka vuosi koko voittonsa osinkoina, sen omistajien kokonaisveroaste on 100.000 euron voitosta noin 35 % (+ yrittäjän eläkemaksu). 100.000 euron vuosipalkasta verojen määrä on pienempi, noin 32 % (+ työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu).
Eri veromallien vaikutus nettovarallisuuteen ja osingonjakoon
Nykyjärjestelmässä investoinnit varastoon eivät muuta nettovarallisuuden määrää, mikäli investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella. Rahoitusomaisuus muuttuu vaihto-omaisuudeksi. Käyttöomaisuushankinnat alentavat nettovarallisuutta tehtyjen poistojen määrällä.
Jos investoinnit tehdään velaksi, nettovarallisuus ei muutu, koska lisääntyvien varojen vastaeränä on velka. Poistot vähentävät tällöinkin nettovarallisuutta.
Voitonjaon verotus Viron veromallissa Suomeen sovellettuna
Nykyisessä Suomen verojärjestelmässä osakeyhtiö maksaa ensin 20 %:n yhteisöveron tuloksesta. Yhteisövero määrättäisiin Viron mallissa jaetun osingon perusteella. Vero voisi Suomessakin olla 20 %..
Ei ole realistista odottaa Suomeen saatavan kaikkien tulojen tasaverotusta, jolloin ansiotuloverotus heijastuu väistämättä jonkinasteiseen osinkoverotukseen. Tavoitteena voisi olla nykyisen osinkoverotuksen kaltainen järjestelmä, jossa osakkaan nettovarallisuuteen perustuva 75 %:n veroalennus osingoista poistettaisiin 2-3 vuoden siirtymäkauden jälkeen. Muutos tarvitaan mm. siksi, että nyt listaamattomien yritysten omistajat maksavat samoista tuloista enemmän veroa kuin palkansaajat kun asiaa tarkastellaan 15-20 vuoden perspektiivillä.
Nykyisin 150.000 euron ylittävästä pääomatulo-osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Edellä mainittu 150 000 euron raja ei ole yhtiökohtainen, vaan verovelvolliskohtainen. Verovapausosuus tulee siitä, että yhtiö on jo maksanut 20 %:n veron tuloksesta. Suurten osinkojen kokonaisveroprosentti on nykyisin 43,1.
Uudessa järjestelmässä yhtiöiden maksama 20 %:n vero voisi riittää 150.000 euroon asti saamaan osingot ilman lisäveroja, mutta 150.000 euroa ylittävältä voitaisiin määrätä ylimääräinen pääomatulon vero 14 % (20%+14%=34%).
Suomalaiset monikansalliset yritykset maksavat veroja myös ulkomaille. Ulkomailta saatujen tulojen verottaminen osinkojen maksun yhteydessä voi johtaa kahdenkertaiseen verotukseen. Tämän asian pohdinnan jätän siihen hetkeen kun verouudistus etenee Suomessa. Nykyinen järjestelmä, jossa yhtiön toiselle yhtiölle jakama osinko on verovapaa pitää säilyttää Viron mallissakin. Se johtaa (tytär)yhtiön verottomuuteen Suomessa siihen asti kunnes emoyhtiö jakaa voiton (sisältäen tytäryhtiön osingot) osakkailleen.
VeroPlus - ajatuksia herättävä rankan veron esimerkki
Suomalaisen pörssiyhtiön osakas maksaa 40,4 %:n kokonaisveron saamastaan osingosta (yhteisövero + osinkovero). Jos Suomessa siirryttäisiin Viron veromalliin ja yhtiö maksaisi jakamastaan osingosta 50,5 %:n veron, vero vastaisi nykyistä verotusta. Tosiasiassa Suomi saisi pörssiyhtiöistä merkittävästi enemmän verotuloja, koska nyt suuri osa osingoista on verovapaita (eläkerahastot, Kojamo ja vastaavat, säätiöt). Ulkomaiset omistajat maksavat verosopimuksista riippuen osinkoveroa Suomeen 0 – 15 %.
Sanna Marinin hallituksen puoliväliriihessä saavutettiin jonkinlainen sopu osinkojen lähdeverosta, jonka jälkeen eläkerahastot, Kojamo jne maksaisivat veroa. Veron määrä tullee olemaan 5 %.
Kansalaisten kannalta on sama maksetaanko eläkerahastojen saamista osingoista veroa, sillä yhtä lailla kunta- ja valtionverot ja eläkemaksut ovat kansalta verotettuja rahoja.
Järjestelmä korjaisi myös Nokian painostuksesta syntyneen valuvian, jossa yhtiöt voivat saada yritysjärjestelyjen yhteydessä miljardien eurojen verottomat tulot, jotka tässä menisivät verolle, jos ne jaetaan osinkoina. Valuvian suurempi haitta on se, ettei yhtiön kautta tehdystä epäonnistuneesta käyttöomaisuushankinnasta saa vähentää mitään verotuksessa.
Yhteisöverokannan alentaminen
Nykyisen yhteisöverotuksen aiheuttamia maksuvalmiusongelmia voitaisiin lieventää myös alentamalla yhteisöverokantaa nykyisestä 20 %:sta puoleen. Kauppalehti 30.4.21: "Asianajotoimisto Boreniuksen veroasiantuntija Janne Juusela sanoo, että paras tapa kannustaa yrityksiä olisi alentaa yhteisöverokantaa nykyisestä 20 prosentista. Juusela on aiemmin ehdottanut sen pudottamista 15 prosenttiin." ja "”Myös oikeustieteen tohtori Pauli K. Mattila sanoo, että paras ratkaisu on kohtuullinen verokanta. Hän ei jaksa uskoa, että yritysten investoinnit kaatuisivat nykyiseen 20 prosentin verokantaan. Jos välttämättä halutaan kannustaa lisää, samaan lopputulokseen päästään varausjärjestelmällä”, Mattila sanoo.”
Valtiovarainministerin veromallissa (arvaus) yhteisövero olisi 10-15 %, jos voitto jätetään yhtiöön, ja 20 % jos voitto jaetaan osinkoina. Ensimmäinen vuosi menisi kätevästi. Sen jälkeen alkaa sen selvittäminen, onko vuoden 2 osingot jaettu uudesta voitosta vai vanhoista voitoista (10/15 % vero) vai vielä vanhemmista, joista on maksettu 20-29 %:n vero.
Ennen suurta 1990-luvun verouudistusta osakeyhtiöt saivat tehdä varastosta 50 %:n varastovarauksen, myyntisaamisista 3 %:n luottotappiovarauksen, kaluston poistoprosentti oli 30 ja lisäksi voitosta saatiin tehdä 50 %:n investointivaraus tulevia investointeja varten.
Kuvan yhteisöverotaulukosta on huomioitava, ettei eri maiden verokantoja voi suoraan verrata toisiinsa. Eri maissa on erilaisia verokäytäntöjä esim. edustuskulujen osalta sekä käyttöomaisuus-osakkeiden myyntivoittojen verovapaudessa/ vähennyskelvottomuudessa.
Palkkatulojen verotus
Suomeen yli kuudeksi kuukaudeksi tuleva yleisesti verovelvollinen ulkomaalainen avainhenkilö voi maksaa ansiotulostaan progressiivisen veron sijasta 32 prosentin suuruista lähdeveroa. Tämä on kohtuullinen taso myös kaikille hyvätuloisille suomalaisille palkansaajille, jotka ovat Suomelle avainhenkilöitä, jos ketkä.
Kirjassa Uusi pienyhtiö (1996) esitin 35 %:n tasaveroa. Koska se on pienituloiselle liian korkea vero, esitin kompensointia kaikille yhtä suurella perustulolla, joka toisi verotukseen progression. Sittemmin olen muuttunut perustulovastaiseksi, koska se johtaa velttoilun lisääntymiseen. Virossa pienille palkkatuloille on 500 euroon kuukaudessa nouseva verovapaa osuus.
Pienituloisten veron tulee olla pienempi. Suomessa se onkin niin pieni, että useimpien pienten osakeyhtiöitten kannattaa maksaa osakkaille palkkaa mieluummin kuin nostaa osinkoja.
Vaikutukset verokertymiin
Viime vuonna yhteisöt maksoivat tuloveroa 4,8 miljardia euroa. Palkansaajien maksamat tuloverot olivat 31,8 miljardia euroa. Vuonna 2019 pääomatuloista maksettiin veroja 3,0 miljardia euroa.
Viron veromalliin siirtyminen alentaisi yhteisöjen maksamia veroja ensimmäisenä vuotena ehkä hieman enemmän kuin yhteisöverokertymä aleni viime vuonna eli 1,3 miljardia euroa. Pitemmän päälle verokertymä nousee investointien tuottaman tulon lisääntyessä. Jos investointikohteita ei ole, sitten osinkoja jaetaan enemmän ja veroja tulee sitä kautta enemmän.
Pääomatulojen jakautumista osinkotuloihin ja muuhun (korot, myyntivoitot, vuokrat) en ole löytänyt. Voisi olettaa, etteivät osingot muutu Viron veroon siirryttäessä. Osingot voivat myöhemmin lisääntyä kun yhtiöitten kassavirta paranee.
Asiaa ei saa tarkastella valtion verokertymän laskennallisen muutoksen näkökulmasta. Koska kerta kaikkiaan on väärin, että varastosta ja muista investoinneista maksetaan yhteisöveroa.
Viron veromallin kritiikistä
Sekä Juusela että Mattila katsovat Kauppalehdessä verotusta suurten yhtiöiden näkökulmasta. Mattila on toiminut Keskuskauppakamarin veroasiantuntijana ja varatoimitusjohtajana. Suuret yritykset saavat helposti edullista rahaa markkinoilta. Etenkin pörssiyhtiöissä osakkeenomistajat eivät ole velkojen takaajina, eikä heidän elämänsä tuhoudu, jos yhtiö ei selviydy. Uudet työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, suuret siirtävät työt ulkomaille ja automatisoivat ne.
Varauksen käyttö johtaa varauksen tulouttamiseen verotuksessa investoinnin yhteydessä. Varauksen veroedun menettää tulevina vuosina käänteisesti poistojen verovähennysoikeuteen verrattuna. Valtio ottaa aina omansa.
Hallituksen puoliväliriihen veroesitykseen puuttui myös kansalaisjärjestö Finnwatchin veroasiantuntija. Jos kansalaisjärjestö haluaa oikeudenmukaisempaa ja vähemmän velkaista Suomea, asiantuntija liputtaa iloiten selvitysesitykselle. Jos järjestö haluaa, että yrittäjien rahat otetaan maailmaa syleileviin tarkoituksiin, se tietenkin pahoittaa mielensä.
Viron veromallilla on kiistattomat edut asiantuntijoiden vaihtoehtoihin verrattuna. Yrityksen käyttöön jää selkeästi enemmän rahaa (ks. taulukkojen rivit kassavirta ja kertynyt kassavirta). Paljon suurempi vaikuttavuus on sillä, että se vähentää yrittäjän riskiä, säästää rahaa paitsi investointeihin myös tappioihin ja lieventää nykyistä yritys/yrittäjäverotusta, joka on ankarampaa kuin palkansaajien verotus ja kokonaisuutena ylittänyt kammottavan suuren verotuksen rajan. Viron mallissa yrittäjiä kohdellaan paremmin tasavertaisina kansalaisina kaikkiin muihin verrattuna.
Osassa 3B selvitetään osinkoverouudistuksen tarpeellisuutta Suomen nykyiseen kammottavaan kansantalouden tilaan suhteutettuna.
Osassa 3C esitetään laskelmat Suomen nykyisestä osinkoverotuksesta, Viron mallista Suomessa ja kassavirtaverotuksesta.
