Tämä osa C voidaan lukea, jos halutaan tarkemmin perehtyä Viron yritysveron soveltamiseen Suomessa
Tuloksen jako palkkaan, osinkoon ja yritykselle jäävään osaan
Sarakkeessa Suomi on laskettu tilanne, jossa yhtiöllä ei ole nettovarallisuutta tilikauden alussa. Suomi v2-sarakkeessa on laskettu samat tiedot siten, että yhtiöllä on tilikauden alussa merkittävästi edellisten tilikausien voittoja. Viro-sarakkeessa on laskettu Viron nykyinen verotus samoilla luvuilla kuin Suomen vertailulaskelmat.
Rivit:
1 Tulos liiketoiminnasta = tulos ennen veroja, investointeja ja yrittäjän palkkaa ja osinkoja
2 Yrittäjän palkka = vertailussa tulos (1) on jaettu kolmeen 50.000 euron erään: yrittäjän palkkaan, yrittäjän osinkoon ja yhtiölle jätettävään rahaan
3 Verot ja maksut palkasta, työntekijän maksamat
4 Yrittäjäeläkemaksu = Suomessa yrittäjäeläkemaksu riippuu siitä millaisen yrittäjätulon yrittäjä määrää eläkettä varten. Tässä YEL-maksun peruste on 50.000 euron tulo
5 Palkan sosiaalikulut, yritys maksaa
6 Oma pääoma tilik. alussa = Esimerkeissä ei omaa pääomaa ole tilikauden alussa, paitsi Suomen verrokki 2:ssa edellisten tilikausien voittoja on niin paljon, että voidaan jakaa 50.000 euron osingot lievemmin verotettuina pääomatuloveroina.
7 Yrityksen tulos ennen veroja yrittäjälle maksettujen palkkojen jälkeen.
8 Ei investointeja – tässä esimerkissä ei ole huomioitu lainkaan investointeja varastoon eikä käyttöomaisuuteen. Investointien vaikutus veroihin käsitelty liitteessä 2.
9 Yhteisövero = Suomessa 20 % tuloksesta ennen veroja, Virossa yhteisöveroa ei ole
10 Nettovarallisuus. Esimerkeissä laskettu Suomen yhtiön nettovarallisuus, joka on perustana seuraavana vuonna jaetuille osingoille. Tilikauden nettovarallisuuden lisäys = Yrityksen tulos ennen veroja (rivi 7) miinus Yhteisövero (rivi 9). Suomi v2-sarakkeessa on Oma pääoma tilikauden alussa (rivi 6) + Tilikauden voitto miinus yhteisövero. Virossa nettovarallisuudella ei ole vaikutusta verotukseen.
11 - jota varten maksettu yhteisöveroja = Suomi v2-sarakkeessa on laskettu kuinka paljon yhtiö on maksanut aiempina vuosina veroja voitosta, jota ei ole jaettu osinkoina. Eli Suomessa 50.000 euron osinkojen jakaminen kokonaan pääomatuloverotuksen mukaan edellyttää 625.000 euron voittovaroja (8% * 625.000 = 50.000). Tämä määrä edellyttää 156.250 euron verojen maksua.
12 Osingot, brutto = kaikissa kolmessa vaihtoehdossa yhtiön maksama brutto-osinko on 50.000 euroa.
13 Verot osingoista = Suomessa yhtiö ei maksa osingoista veroja, osingoista tehtävä ennakonpidätys on osingonsaajan maksama vero. Virossa netto-osingosta vero on 20/80-osaa eli 20 % brutto-osingosta.
14 Osingon pääomatulovero = Suomessa pääomatulovero riippuu nettovarallisuudesta. Suomen esimerkissä nettovarallisuutta ei tilikauden alussa ole lainkaan, versio 2:ssa nettovarallisuus on tilikauden voiton ja aiempien jakamattomien osinkojen summa. Luvusta 8 % mahdollistaa 50.000 euron osingon pääomatulona.
15 Osingon ansiotuloverot
16 Marginaaliveron lisäys = Suomessa maksetaan ansiotulon veroa 85 %:sta siltä osin kuin osinkojen määrä ylittää 8 % nettovarallisuudesta. Kun tämä määrä lisätään verotettuun palkkatuloon, nousee kokonaisverojen määrä marginaaliverotuksen mukaan.
17 Verot ja maksut yhteensä = kaikki erilaiset verot ja maksut yhteensä
18 Verot ja maksut rivin 1 tuloksesta prosentteina
19 Osakkaalle käteen = Yhtiössä, jossa ei ole nettovarallisuutta, osakkaan saama raha käteen on 59.454 euroa (palkka+osinko). Jos yhtiössä on nettovarallisuutta maksaa koko osinko pääomatulona, osakas saa käteen 71.557 euroa. Virossa osakas saa aina 78.560 euroa (poikkeuksia ei ole huomiotu)
20 Yhtiölle kassaan = Virossa yhtiön käyttöön jää tässä esimerkissä 68 % kuin Suomessa
21 Tuloksesta maksettu arvonlisävero (Suomessa 24 %, Virossa 20 %). Arvonlisävero maksetaan käytännössä yrittäjätulosta, voitosta, koroista sekä palkoista ja palkkojen sosiaalikuluista.
22 Kokonaisveroprosentti, kun myös arvonlisävero huomioidaan maksettuna verona. Arvonlisävero nostaa Suomessa toimivan yrityksen kokonaisveroksi 71 % ja Virossa toimivan 46 %.
23 Vertailun vuoksi on laskettu 100.000 euron palkasta maksettavat verot ja sosiaaliturvamaksut sekä työntekijän osuus eläkemaksusta ja työttömyysvakuutusmaksusta. Palkkatuloista vero on 40,8 % 100.000 euron palkasta (Helsinki, evlut-kirkon jäsen, ei perhettä).
Lisäksi on huomioitava, että kun yhtiön toiminta lopetetaan, joutuu osakas maksamaan yhtiön jäljellä olevista varoista veroa 24 % (alle 10 vuotta omistettu, myyntivoitto alle 30.000 euroa) tai 18 % (yli 10 vuotta). Virossa maksetaan lopetuksessa saaduista varoista 20 %:n vero (hankintamenon laskentaa ei selvitetty).
Esimerkkilaskelmat
Esimerkkilaskelmia voivat tarkastella he, joita asia enemmän kiinnostaa. Laskelmien tarkoitus on osoittaa, miten eri verojärjestelmät toimivat.
Suomen nykyinen verotus investoitaessa
Rivillä 1 on yhtiön tulos, josta ei ole tehty poistoja. Kassavirtaan vaikuttavat myyntisaamiset heikentävästi ja ostovelat lisäävästi, mutta näitä eriä ei laskelmassa ole huomioitu. Rivillä 2 on tappiollinen tulos.
Rivillä 3 on merkitty tehdyt investoinnit koneisiin ja laitteisiin. Rivillä 4 on investoinneista verotuksessa tehtävät poistot. Rivi 12 osoittaa kuinka paljon poistoja on vielä tekemättä. (Verotuksessa saadaan vähentää 25 % menojäännöksestä, eli kunkin vuoden jäljellä olevasta kaluston arvosta ennen poistoja).
Rivillä 5 on merkitty varastoon tehtävät hankinnat tai oma valmistus.
Rivillä 6 on merkitty verotuksessa vähennyskelpoiset kertyneet tappiot. Rivillä 7 osoitetaan paljonko tappioita on verotuksessa käyttämättä.
Rivi 8 osoittaa verotettavan tulon määrän ja rivi 9 maksettavan veron määrän.
Rivi 10 osoittaa kassavirran eli yrityksen käytössä olevat rahat. Rahoja voidaan käyttää tuleviin investointeihin tai maksaa niitä kadehdittuja osinkoja. Rivi 11 osoittaa kuinka paljon kassavirtaa on eri vuosilta kertynyt kun osinkoja ei ole maksettu lainkaan.
Laskelma osoittaa, että tuotteiden hankkiminen (ostaminen, valmistaminen) varastoon vie yhtiön ensimmäisen vuoden tulorahoituksesta melkein puolet eli 50.000 euroa. Varasto merkitään taseeseen ja siitä aiheutuu tulos, josta maksetaan veroa 22.000 euroa. Yhtiölle jää tulevia investointeja varten 38.000 euroa. Varaston arvo on vuonna 3 55.125 euroa.
Ns. Viron veromalli, jossa yhtiö maksaa veroja vasta kun se jakaa tulosta osakkaille
Esimerkissä ei ole jaettu osinkoja 7 toimintavuoden aikana. Vuonna 8 heti tilikauden alussa maksetaan 40.000 euron osingot (rivi 13), josta yhtiö on maksanut veroja 20 % bruttosummasta eli (20/80) 10.000 euroa (rivi 14), mikä tilitetään suoraan valtiolle. Bruttona laskien osakas on saanut 50.000 euron osingot, josta on maksettu veroja 20 %.
Tässä mallissa vuoden 7 jälkeen investointien jälkeen kertynyt kassavirta on 45 % suurempi kuin Suomen nykyisessä verojärjestelmässä. Erotus tulee maksettujen verojen määrästä.
Viron veromallin mukaan toimien voisi verotus ja kirjanpito olla yhdenmukaiset, koska veroa maksettaisiin vasta voitonjaosta.
Kassavirtaan perustuva verotus
Esitin 1996 ilmestyneessä kirjassa "Uusi pienyhtiö" kassavirtaan perustuvan verojärjestelmän. Yrittäjät ymmärsivät ajatuksen, mutta virkamiehet, akateeminen väki ja järjestöväki eivät. Siirryin Viron veromallin kannattajaksi, koska sen ymmärtävät kaikki ilman suurempaa selittämistä. Tässä esitetään kassavirtaverotus sen takia, että se saattaisi johtaa kirjanpitokäytäntöjen uudistamiseen esimerkiksi mikroyrityksissä, yhdistyksissä ja asunto-osakeyhtiöissä.
Kassavirtaan perustuva verotus on nykyistä tulokseen perustuvaa verotusta oikeudenmukaisempi menettely, koska verotus perustuu kassavirtaan. Yrityksen maksuvalmius ja (korona)tappioiden kestävyys on riippuvainen kassavirrasta, ei tuloksesta.
Tässä mallissa vuoden 7 jälkeen investointien jälkeen kertynyt kassavirta on 15 % suurempi kuin Suomen nykyisessä verojärjestelmässä. Erotus tulee maksettujen verojen määrästä.
Kassavirtaverotus voi johtaa oman pääoman menettämiseen. Sen takia kirjanpito ja verotus on eriytettävä tältä osin. Varaston arvo voidaan merkitä taseeseen, mutta ei verotettavaan varallisuuteen. Taseen vastattavaa-puolella arvo voidaan merkitä omaan pääomaan rinnastettavaan varaukseen, jonka nimike voisi olla investointivaraus. Teknisesti erä on nyt tuloslaskennassa omassa pääomassa.
Koneet, laitteet ja muu kalusto (sekä aktivoidut kehitysmenot ja muut pitkävaikutteiset menot) kirjattaisiin kuten nytkin ja vastaerä olisi sama investointivaraus. Käyttöomaisuudesta tehdään poistot nykyiseen tapaan, paitsi mikro- ja pienyrityksille voitaisiin antaa mahdollisuus kirjata vaihto- ja käyttöomaisuus heti kuluksi.
Lisätietoja
Viron yhteisövero
Leinonen Viro-konsultointiyhtiön nettisivuilla esitetty yhteenveto yrityksen tuloverosta Virossa.
Vironkielinen selostus veroista ja maksuista.
Jos osakas nostaa rahaa palkkana, hän maksaa sosiaalimaksut samalla tavalla kuin palkansaaja samassa yhtiössä.
Virossa palkkataso euroissa osoittaen ovat Suomea pienemmät, mutta euron ostovoima on Suomea paljon parempi. Palkkalaskurin mukaan palkkojen sosiaalikulut ovat prosenteissa Suomea korkeammat. Pienen palkan verot ovat pienet verovapaan osuuden mukaan (500 euroa/kk 14.400 euron vuosipalkkaan asti, sen jälkeen pienenee).
