Suomen tilanne on monella mittarilla arvioiden kammottava. Suomen valtiolla on velkaa 128 miljardia euroa (31.3.), Virolla 4,9 miljardia euroa. Suomen kilpailukyky maailmanmarkkinoilla on heikko korkean nimellisen palkkatason ja huippukorkean verotuksen takia. Suomi ei pysty kilpailemaan edes itsensä kanssa, mistä on osoituksena ulkomaalaisen työvoiman suuri määrä Suomessa samaan aikaan kun suomalaiset ovat työttöminä. Rakentaminen on menetetty ulkomaalaisille, ja jopa perisuomalainen äitiyspakkauskin.
Suomen tilanteen luisumista yhä heikommaksi kuvastaa hyvin EU:n elpymisrahasto, jonka takia Suomi ottaa lisää velkaa ja nostaa veroja, jotta se voi osallistua Etelä-Euroopan maiden velkojen maksamisen lisäksi niiden verojen alennuksiin ja työajan lyhennyksiin.
Suomen tilanne yrittämisen osalta on mennyt vuosi vuodelta vaikeammaksi. Vain yritykset voivat pelastaa Suomen tulevaisuuden. Julkinen sektori voi osallistua pelastamiseen leikkaamalla yritysbyrokratiaa sekä vuosittaisia menojaan rankasti – ei miljardeja vaan 10-20 miljardia euroa. Siksi on tehtävä jotain suurta, eikä näperrellä pikkuasioiden kanssa. Yritysverojen ja byrokratian lisääminen tässä tilanteessa tulisi olemaan tuhon kiihdyttämistä.
Väestötilaston mukaan Suomessa oli (vuonna 2020) 4,1 miljoonaa 15-74 vuotiasta asukasta. Heistä työvoimaan kuuluu 2,7 miljoonaa. Tilaston mukaan työttömiä on yli 200.000. Työllisten määrä olisi näin laskien 2,5 miljoonaa. Ja heistä julkisella sektorilla 652.000. Yritystilaston mukaan yritykset työllistäisivät 1,5 miljoonaa yrittäjää ja palkansaajaa. Yksityissektorin (etenkin vientiyritysten) vastuulla ovat lasten ja eläkeläisten lisäksi myös julkisen sektorin työntekijät sekä työttömät, opiskelijat, maahanmuuttajien suuri enemmistö sekä kaikenlainen maailmalle jaettava hyvä.
Julkisissa tilastoissa on suuria mittakaavavirheitä. Yksityiseen sektoriin ja yksityissektorin työllistämiin henkilöihin lasketaan myös valtioenemmistöiset ja kunnan omistamat yhtiöt, jopa kirkko ja seurakunnat. Yksityissektoria ovat myös verorahoilla työllistyvät järjestöjen ja yhdistysten työntekijät sekä yksityissektorin yritykset, jotka saavat tulonsa suurelta osin verorahoista (terveysalan yritykset, liikenneväylien rakentajat ja kunnossapitäjät, sosiaalisektorin moninaiset yritykset, kouluyhtiöt jne) sekä erilaisin yritys- ja palkkatuin työllistyneet. Tilastojen mukaan kuntien ja valtion työntekijöiden määrä oli viime vuonna 657.000. Todellisuudessa verorahoilla työllistyneiden määrä on vähintään 800.000, todennäköisesti 900.000. Eli jokaisen yksityisektorin yrityksen ja työntekijän vastuulla on kolminkertainen määrä muuta väestöä.
Suurin osa yrityksistä elättää nippa nappa yrittäjäperheen, usein yksinyrittäjän kohtalona on sosiaaliturvaakin alempi elintaso.
Sanotaan, että suuret yritykset työllistävät suomalaiset. Yli 250 henkeä työllistävät yritykset työllistävät joka kolmannen yritysten työllistävän. Ja kuten todettiin, suuri osa näistä isoista työllistäjistä saavat tulonsa verorahoista.
Vuoden 2018 verotilaston mukaan joka kuudes alle 500.000 euron liikevaihtoon yltävä yritys on tappiollinen (pieniä alle 10.000 euron yrityksiä ei huomioitu). Näitä pieniä tappiollisia yrityksiä on enemmän (40.283) kuin yli miljoonan euroon liikevaihtoon (29.949) yltäviä.
Voitollisen tuloksen tehneen 150.000 yrityksen kannattaa pysyä toiminimenä. henkilöyhtiönä tai osakeyhtiönä, jossa osakkaat nostavat palkkaa (liikevaihto alle 200.000 euroa).
Osinkoverokeskustelu käydään 50.000 yli puolen miljoonan euron liikevaihdon ylittävän yrityksen jakamista osingoista. Näistä yhtiöistä 9000 oli vuonna 2018 tappiollisia (18 %). Luvut ovat keskiarvoja, joten niitä ei sellaisenaan voi käyttää yhden yrityksen verotuksen suunnitteluun. Juuri nämä miljoonaliikevaihtoon yltävät voivat siirtää yrityksensä ulkomaille ja automatisoida työtehtävät.
Yrittäjien tuloista ei tehdä tilastoja, mikä vaikeuttaa yritysverotuksen suunnittelua ja hahmottamista. Suomen Yrittäjien vuonna 2013 tekemän tilaston mukaan ”reilulla viidenneksellä yrittäjistä tulot jäivät vuonna 2013 alle 15.000 euroon, lähes kahdella kolmanneksella alle keskipalkan ja vain viidenneksellä tulot ylittivät 55 000 euroa”. Tilanne ei ilmeisesti viime vuosina ole parantunut vaan ainakin korona-aikana heikentynyt.
Tuolla pienituloisella viidenneksellä on vaikeaa elättää itsensä yrittämisellä. He tarvitsevat lisätuloja palkkatyöstä. Jos yritetään sivutuloisena toiminimellä, muodostuu yritystulon marginaalivero korkeaksi.
Yrittäjälle palkkaa vai osinkoa
Tilastokeskuksen Tulorekisterin palkat ja palkkiot -tilaston mukaan joulukuussa 2020 palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli 2 958 euroa. 36.000 euron vuosipalkasta verot ja maksut (ilman eläke- ja työttömyysvakuutus-maksua) ovat Helsingissä (seurakuntaan kuuluva) 5794 euroa eli 16,1 %. Yrittäjän palkasta maksettava sosiaaliturvamaksu on 1,53 %, mikä lisätään vertailussa veroksi ja maksuksi. Yrittäjä maksaa verojen lisäksi 8676 euron yrittäjäeläkemaksun 36.000 euron yrittäjätulosta, työntekijän eläkemaksuosuus on 2574 euroa. Yrittäjän eläkemaksu ei vaikuta vertailuun.
Yrittäjäosakkaan kannattaa maksaa noin 40.000-45.000 euron palkka ennen osinkoja, koska verot+sosiaaliturvamaksu jäävät alle yhteisöveron 20 % ja palkka vähentää yhteisöveroa. Lisäksi on huomioitava, että lievästi verotettujen (7,5%) osinkojen maksamiseksi on maksettava 20 % yhteisöveroa. Jos ansiotulojen veroaste on alle 26 %, kevyiden osinkojen kokonaisverotus tulee kalliimmaksi.
Jos omaa pääomaa on aiempina vuosina kertynyt, kannattaa maksaa aina 8 % omasta pääomasta osinkoa, koska vero on 7,5-8,5 % osingosta. Osinko kannattaa maksaa jopa osakkaan antamaksi velaksi, koska edullisempaa veroa ei koskaan tule. Sen jälkeen on pohdittava palkkaa vai osinkoa. Suurimman osan yrityksistä tulos jää niin pieneksi, ettei osinkoa joko pysty tai ei kannata maksaa.
Yrittäjät maksavat piiloveroa tekemällä ilmaiseksi (tai tilitoimistolle maksaen) yhteiskunnalle mitä moninaisimpia tehtäviä. Arvonlisäverojen tilitys, ennakonpidätykset ja sosiaaliperusteiset maksut ja palkkatietojen ilmoittaminen tulorekisteriin, rahanpesurekisterimaksut ja valvonta jne jne. Palkansaajilla tällaisia ilmaistöitä ei ole.
