VTV - "Maailma muuttuu" ja pah

Päivitetty: huhti 20


Valtiontalouden tarkastusvirastossa VTV:ssa on valtionkin mittapuitteissa hulppeat palkat. VTV:n keskipalkka viime vuonna oli luontoisedut huomioiden 6000,00 euroa kuukaudessa.


Valtiolla kuukauden säännöllisen työajan keskipalkka 2019 oli 3997 euroa, mikä ylitti yksityissektorin palkkatason (keskipalkka 3764). Valtion mediaanipalkka 3717 euroa kertoo, että valtiolla on paljon huippupalkkaista henkilökuntaa (yksityissektorilla 3350 €). Tulorekisterin palkat ja palkkiot-tilaston mukaan joulukuussa 2020 palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli 2958 euroa. Palkkatiedot vaihtelevat eri lähteissä.


VTV:n pääjohtaja perusteli Arto Nyberg-TV-ohjelmassa tekojaan maailman muutoksella. Jotain tiedän tarkastustoiminnasta ja sen muutoksista sentään minäkin. Tarkastajat eivät ole muutoksen kärkenä nyt eikä koskaan. Vaikka kuinka jossain Santiago de Chilessä tai Kapkaupungissa hurmoksessa kilistellään laseja sille, että me muutamme maailmaa, niin eivät tarkastajat maailman muuttajiksi muutu. Olen käyttänyt tietokonetta tilintarkastukseen ensimmäisen kerran 1977. Yritin muuttaa alaa modernimmaksi. Ja niin siinä kävi, että alasta tuli byrokraattisuuden ehkä pahin esimerkki yhteiskunnassa.


Tämä kirjoitus on päivitys marraskuiseen selvitykseen VTV:stä Pukki kaalimaan vartijana.


Työaika ja lomat


Julkisella sektorilla on 38 arkipäivän lomat kun työssä on oltu 15 vuotta. Yksityissektorilla lomapäiviä on 30, joista viisi on lauantaivapaata, eli lomapäiviä on todellisuudessa 25. Työpäiviä viime vuonna oli 253 ja viikonloppu- + arkipyhiä 113 (työpäivät sis. lomapäivät).


Valtiolla on hulppea lomarahakäytäntö. 15 vuotta valtiolla töissä olleella on lomapäiviä 38. Lomarahaa maksetaan 6 % palkasta jokaiselta työkuukaudelta yhteensä. Näin lomarahan määräksi tulee 72 % kk-palkasta (yksityissektorilla 50 % tai nolla). Pääjohtajan lomaraha on 8140 euroa, sillä hän on ollut valtion palveluksessa yli 15 vuotta.


VTV:ssä työaika on 7 tuntia 15 minuuttia päivässä. Yksityisellä sektorilla 7,5 tuntia. Lyhyemmästä työpäivästä muodostuu vuodessa 2,5 työpäivän ylimääräinen ”loma”.


VTV:llä on käytössä työaikapankki. Työaika voi alkaa 6.30 - 10.30 välillä ja päättyä 14 – 20 välillä. Aikavälillä 10.30 – 14.00 kaikki ovat töissä. Ruokatunti on vähintään puoli tuntia ja korkeintaan 1,5 tuntia. Tunteja seurataan syyskuun alun ja elokuun lopun välisenä aikana. Plussaa vähentää pidetyt vapaapäivät. Elokuun lopun plussaldon 30 tuntia ylittävä osuus siirretään työaikapankkiin. Plussaldo ja korkeintaan 10 tunnin miinussaldo siirtyvät uudelle laskentakaudelle.


Etenkään etätyössä ei voida seurata, mitä ihmiset oikeasti tekevät. Ahkeroimalla puoli seitsemästä ilta kahdeksaan saa tehtyä 13 tunnin työpäivän, josta kerääntyy lomapäiviä varten 5 tuntia 45 minuuttia. Viikon urakoimalla saa palkallista vapaata 29 tuntia eli neljä vapaapäivää.


Yksityissektorilla tilintarkastustoimistoissa ei ole näin tarkkaa. Työt tehdään siitä riippumatta, mitä kello on. Ja sitten ollaan kuin ellun kanat. Asiakastyöt veloitetaan puolen tunnin tarkkuudella, mistä syntyy kontrolli, koska asiakkaat eivät lähtökohtaisesti hukkatunneista maksa. Tosin erilaista vilunkia yksityispuolellakin tapahtuu: omien asioiden hoitaminen merkitään asiakastyöksi ja olen ollut järjestelmässä, jossa merkitään påslagia eli ylimääräisiä tunteja, jos on katsottu asiakkaan sen maksavan tai jos työ on onnistunut erittäin hyvin (omasta mielestä). Tuollaiseen ylilaskuttamiseen en koskaan sortunut, paitsi sisäiseksi kehittämiseksi kirjatut tunnit eivät aina olleet tarkasti laskettuja.


Valtiolla tulospalkkaus!


Valtiolla on johdon tulospalkkausjärjestelmä. Sipilän hallitus päätti, ettei hallituskaudella 2015-2019 tulospalkkoja makseta. Heti kun hallitus vaihtui, VTV maksoi johdolle 29.757 euroa kuten marraskuun selvityksessäni totesin. Viime vuonna tulospalkan määräytymistilanteessa oli jo tiedossa pääjohtajan hulppeat matkat, minkä takia tulospalkkaa ei kehdattu maksaa. Päätös oli kaukaa viisas. Twiittailussa kunnostautuneen nykyisen oikeuskanslerin Tuomas Pöystin VTV-pääjohtaja-aikana maksettiin 8550 euron tulospalkkio vuonna 2013. Vuonna 2012 meni lujaa ja siksi tulospalkkio VTV:n johdolle oli 51.182 euroa.


Tulospalkkaus valtiolla on erittäin kyseenalaista. Esimerkiksi valtion omistamien toimitilojen "vuokrien" korottamisella Senaatti-kiinteistöt voi nostaa liikelaitoksen tulosta ja maksaa johdolleen tulospalkkauksen (viime vuonna 196.000 euroa). Myös VTV:n johto määrittelee kriteerit omaksi tulospalkakseen ja sen jälkeen veronmaksajille jää maksajan rooli.


Valtion ja kuntien hyvistä palkoista kertoo sekin, että jos sairaanhoitaja siirtyy julkiselta yksityiselle puolelle, hänen palkkansa alenee kaksi palkkaluokkaa. Lisäksi hän menettää ylimääräiset lomaedut.


Valtiolla on töissä 75.000 henkilöä. Tässä määrässä ei ole mukana valtion omistamat ja rahoittamat yhteisöt. Mukana ei ole myöskään verorahoista rahoitetut työpaikat erilaisissa järjestöissä ja yhdistyksissä. Kunnissa ja kuntayhtymissä työntekijöiden määrä oli 422.000 henkilöä lokakuussa 2019 (poislukien kunnan omistamien yhteisöjen työntekijät kuten yhtiöitetyt energia- ja vesilaitokset). Lisäksi palkattomalla virkavapaalla tai työlomalla oli 28.000 henkilöä.


Valtion työpaikkojen määrä on muodollisesti vähentynyt. Vuonna 1988 työntekijöitä oli yli 215.000, nyt 75.350 (2019). Tosiasiassa vähennystä ei ole tapahtunut, esimerkkejä:

  • 1994 ja 1995 tehtiin Posti- ja telelaitoksesta ja Valtion rautateistä liikelaitokset. Niissä oli yhteensä 60.000 työpaikkaa.

  • 1990-luvulla 13.000 työpaikkaa, mm. Rahapajan yhtiöittämisestä, ja Rakennushallinnon tehtävien siirrosta yrityksille.

  • Metsähallituksesta ja tielaitoksesta väheni yhteensä noin 7000 virkaa.

  • Valtion ammatillisia oppilaitoksia yksityistettiin ja muutettiin kunnallisiksi, 9000 virkaa.

  • 2010 yliopistot säätiöitettiin ja yhtiöitettiin: virkoja väheni 33.900.

Sairauspoissaolot


VTV: ”Henkilöstön sairauspoissaolot vähentyivät koronaepidemian aikana huomattavasti. Vuonna 2020 sairauspoissaoloja oli 3,4 työpäivää henkilötyövuodessa, mikä on 54,7 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna (2019 7,5 pv). Tätä voi selittää se, että etätyössä lievimmät oireet eivät aina johda poissaoloon.”


Miten tuo vuosikertomuksen tieto on luettava? Kun ollaan jo valmiiksi kotona etätyössä, ei haeta näitä luontoisetuun kuuluvia poissaolovapaita? Kunnan virastoissa käydään loppuvuodesta keskusteluja, joissa virkahenkilöt kertoo toiselle, että hänen pitäisi vielä pitää kolme päivää sairaslomaa, koska sitä on ”jäljellä”. Viranhaltijat sopivat sairausvuoroista, jotta välttämättömät työt tulee hoidetuksi. Siis on tietty siedettävä määrä kolmen päivän sairasoloputkia vuoden aikana, koska lyhyet poissaolojaksot voi saada puhelinilmoituksella. Tuo hyväksyttävä määrä tulee siitä, että esimies seuraa poissaoloja ja jos ne ylittävät tietyn määrän vuodessa, sairas kutsutaan työterveyshuollon tutkimuksiin. Vantaalla ilmoitukseen perustuva sairasloma on pidennetty viiteen päivään.


Vantaan kaupungilla sairaspoissaolojen määrä ilmoitetaan prosentteina, 4,43 % (2020). Hirmu ilo syntyy, jos prosentti pienenee sen Juha Miedon sadasosan. Prosenteissa kaikki tuntuu pieneltä. Kaupungin tilaston (sivu 54) mukaan on jokainen kaupungin työntekijä keskimäärin poissa vuodessa 16,2 työpäivää (kertomuksen % on liian alhainen). Siis lähes viisi kertaa VTV:n sairaspoissaolojen määrän. Kolme viikkoa sairaana, kesä- ja talvilomat 8 viikkoa. Ja päälle kaikenlaiset palkalliset vapaat häiden, hautajaisten, muuttojen jne takia.


Vantaalla joka päivä joka 13. työntekijä on poissa töistä. Se tarkoittaa 856 keikkatyöntekijää paikkaamassa poissaoloja, jos työ on välttämätöntä kuten kouluissa ja sairaaloissa. Heidän kulunsa ovat sairaan palkan päälle ja ovat enemmän kuin sairaan palkka.


Vantaa: ”Osaamisen johtamisen ja kehittämisen asioissa toimiala- ja palvelualuejohdon kumppanina toimii nimetty kehittämiskonsultti. Lisäksi toimialoille on nimetty omat työkyky- ja työsuojeluasiantuntijat.” VTV: Uudistusten ja toisaalta koronan vuoksi henkilöstölle järjestettiin useita yhteisiä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Henkilöstön työhyvinvointia ja osaamisen kehittämistä tuettiin erilaisilla tilaisuuksilla ja koulutuksilla, jotka järjestettiin etäyhteydellä. Koulutuksissa käsiteltiin muun muassa valmentavaa johtamista sekä organisaatiokulttuuria.”


Kursseja, seminaareja ja kokouksia. Koskahan kunnissa ja valtiolla tehdään töitä?


Luontois- ja muut palkanluontoiset edut


Tilinpäätöksen mukaan verotukseen ilmoitettu luontaisetujen kokonaismäärä viime vuonna oli 196.721 eli 1353 euroa henkilöä kohden. Johdon osuus tästä oli 11.745 euroa. Johdon henkilömäärää ei ole kerrottu. Jälkikäteen on verottajalle ilmoitettu pääjohtajan kuluja, jotka on merkitty luontoiseduksi.


VTV:n soveltaman eduskunnan virkaehtosopimuksen mukaan johdolla ja työntekijöillä on seuraavat luontoisedut:

  • · puhelinetu 20 euroa/kk, vuodessa 240 euroa

  • · lounasetu veronalaisena luontaisetuna 200 ateriointikertaa vuodessa. Ravintoetu verotuksessa oli viime vuonna 6,80 euroa aterialta eli 200 päivältä 1360 euroa.

  • · työsuhdematkalippuetu, jonka arvoksi on määritelty 150 euroa vuodelle 2021 - siis vuoden ajalta. Työsuhdematkalippu on verovapaa 3400 euroon asti. HSL:n koko vuoden lipun hinta on alueesta riippuen 627 - 1427 euroa. Mistä se 150 euroa tulee?

  • · ”Työntekijällä on oikeus käyttää hänelle virkaehtosopimuksen mukaan kuuluvasta vuosittaisesta lounasedun määrästä verohallituksen kulloinkin vahvistaman verovapaan edun enimmäismäärän suuruinen osa omaehtoiseen kulttuuri- ja liikuntatoimintaan. Etu annetaan aina verovapaan enimmäismäärän suuruisena.” Suomeksi? Jotain ilmaista se on, mutta en osaa tulkita.

  • · Hammashoitokorvaus vuosittain 300 euroa (veroton etu)

  • · henkilöstöllä on ollut mahdollisuus käyttää toimitilakiinteistön kuntosalia ja osallistua omalla ajalla (etä)jumppaan kerran viikossa.

  • · Polkupyöräetua ei ole (aavistelisin: ei vielä).

VTV:n pääjohtajalla luontoisetuna oikeus käyttää tarkastusviraston virka-autoa, Audi A 6:ta, ”satunnaisesti yksityisajoihin”. Yksityisajoja oli ajopäiväkirjatietojen mukaan viime vuonna yhteensä 355 kilometriä (159 euroa, joissakin lähteissä 349 km), (2019 yhteensä 33 kilometriä (14,80 euroa)), eikä niitä ole ilmoitettu verotukseen. Luottamus VTV:oon on mennyt, joten ei ihan ensi kuulemalta usko noin pieniin ajokilometrimääriin.


FinnairPlus-pisteistä ja päivärahoista


Yli-Viikarin nimellä on maksettu lentolippuja lähes 100.000 eurolla 1.1.2017–31.8.2020. Tänä aikana Yli-Viikari on tehnyt 69 virkamatkaa ulkomaille. Mukana on paljon kaukomatkoja ja matkapäiviä on kertynyt yli 300. Vuonna 2020 koronan takia matkustaminen vähentyi, joten voidaan arvioida, että Yli-Viikari oli poissa työpaikalta joka vuosi 100 päivää matkojen takia. Kun työpäiviä on vuodessa noin 215, on pääjohtaja ollut poissa työpaikaltaan puolet työajasta.


FinnairPlus-pisteitä arvioidaan tässä siten, että käytössä on menopaluu Helsinki-Vilna, jonka lippu maksoi 200 euroa ja siitä sai 2000 pistettä. Pisteitä saa myös muilla koneilla kuin Finnairilla tehdyistä matkoista sekä monella lentoyhtiöllä on omat pisteidenkeruujärjestelmänsä. Pluspisteitä saa myös hotelleista ja autonvuokrauksista.


Tänään menopaluu Tokioon maksaa 848 euroa tavalliselle kulkijalle. Business-luokan lipun hinta on 4048 euroa. Karkeasti yksinkertaistaen Tokion matkasta pääjohtaja on saanut 40.000 pistettä ja 100.000 euron matkalipuista yhteensä alle miljoona pistettä. Jos jollain henkilöllä on miljoona pistettä tilillä, niin hän lentäisi minne tahansa Euroopassa meno-paluu 33 kertaa (yhden matkan hinta 30.000 pistettä). Yrityksissä pitkillä matkoilla tehdään esim. siten, että maksetaan turistiluokan lippu ja lippua yhteen suuntaan korotetaan businessluokkaan pisteillä.

Koko perhe voi käyttää Plus-pisteitä ostoissaan

Finnair: ”Myös lähiomaisesi ja samassa taloudessa asuvat henkilöt voivat hyödyntää lentopalkintoja sinun pisteilläsi. Voit hyödyntää palkintopisteitä Finnairin lentopalkintoihin kahdella tavalla: joko maksamalla matkasi kokonaan pisteillä tai pisteiden ja rahan yhdistelmällä.”


Pisteillä voi maksaa Aurinkomatkat Oy:n lomalennot hotelleineen sekä Terveystalon koronatestauksen matkaa varten.


VTV:n vuoden 2007 raportissa esitettyjen arvioiden mukaan kanta-asiakaspisteiden arvo on 5-10 prosenttia kokonaissummasta.

Twitter kuva lisätty 20.4. klo 20.44

Lentopisteitä pääjohtaja nimesi (Arto Nyberg ohjelmassa) henkilökohtaiseksi asiakseen kuin terveys- ja luottokorttitiedot. Eipä näin. Verottaja tutkii pankkitilimme ja luottokorttitapahtumamme milloin vain haluaa. Samalla tavalla verottajalla on oikeus lentopisteiden verottamiseen siltä osin kun niitä on käytetty. Pääjohtaja sortuu lapselliseksi pitäessään niistä kynsin hampain kiinni. Moraalisesti on kyseenalaista, ettei pääjohtaja käytä lentopisteitä lentolippujen ja hotellien maksamisessa tulevissa matkoissa. Kaikki selittäminen on varastamisen ja veronkierron peittelyä.


Kotimaan päivärahat olivat viime vuonna 43 euroa ja ulkomaan, esim. Brasilia 64 euroa, Japani 82 euroa. Pääjohtaja on nostanut vuosittain noin 6000 euroa verovapaita päivärahoja. Omia kuluja matkoista ei juurikaan ole aiheutunut.


Pääjohtajan kulujen takaisinperinnästä


VTV perii takaisin pääjohtajalta

  • 174 euroa maksanut hiusmuotoiluvalmennus Living Day Spassa 10.1.2019

  • viraston luottokortilla tehty 204 euron ostos Sydämen Pohjasta Oy:ltä 23.4.2019. Värin ja kulmien muotoilua ja ”extreme megamask”.

  • 744 euroa maksanut hiusmuotoiluun, pukeutumiseen ja muuhun visuaaliseen ilmeeseen liittyneen valmennus.

  • kahteen kertaan veloitetut lentoliput, 142.16 euroa

  • 13 euron pysäköintikulu vuodelta 2020.

Jos yritys maksaa yrittäjän henkilökohtaisia kuluja, määrätään kuluista veronkorotus sekä yhtiölle että yrittäjälle (esim. 10 % tulon määrästä) ja viivästyskorko, eikä menoja hyväksytä yrityksen menoiksi, mikä johtaa jälkiveroihin niin yrityksen kuin yrittäjänkin osalta (peitelty osingonjako). Verotus tulee maksamaan lähes yhtä paljon kuin alkuperäinen meno on ollut. Kun VTV on valtion virasto, olisi virastolle verojen määrääminen nollasummapeliä. Epäoikeudenmukaista on, ettei pääjohtaja joudu maksamaan mitään rikemaksua tahallisesti tehdystä virheestään (yrityksissä veronkiertoa).


Lisäksi Yli-Viikarin verotusta oikaistaan

  • kolmen stailaus- ja kampaamokäynnin vuoksi siten, että vuoden 2019 verotukseen lisätään 397 euroa sekä vuoden 2020 osalta 210 euroa stailauspalveluista välittömästi ”kuvausten yhteydessä”.

  • Helsingin Sanomien digitilaus 69 euroa (2017), 240 euroa (2018), 240 euroa (2019) ja 434 euroa (2020). Yhteensä 983 euroa.

  • Verotuksessa puututaan myös Yli-Viikarin yksityisajoihin.

  • Pyörähuollon kulut 95 euroa (2020).

Verotuksessa oikaisemalla tarkoittaa sitä, että veronmaksajat maksavat koko summan ja pääjohtaja maksaa marginaaliveroina puolet kuluista takaisin valtiolle. Koska kyse ei ole virkaehtosopimuksen mukaisesta tulosta, on verotuksessa oikaiseminen tehty pääjohtajan eduksi ilman perusteita.


Tarkastusta, hallintoa vai matkustamista


VTV:n päätehtävä – tarkastus- ja valvontatoiminta – on edelleen vähentynyt. Sen osuus kokonaistyöajasta on enää 28 %. Koulutukseen osallistuminen on (koronan takia?) vähentynyt. Tukitoimintojen (sisältää hukkatunnit) määrä on merkittävästi lisääntynyt etätyön aikana.

Sairaspoissaolojen määrä on puolittunut, mikä selittää palkallisten poissaolojen määrän alenemisen. Palkallisista poissaoloista lomien ja sairaspäivien osuus on noin 22-23 henkilötyövuotta. Loput 5-6 vuotta kerääntyy palkallisista äitiyslomien määrästä sekä erilaisista henkilökohtaisista poissaoloista kuten häät ja hautajaiset ja perheen merkkipäivät sekä lasten sairastumiset

Naiset valtaavat myös VTV:n

Etätyövuonna on mielenkiintoisia muutoksia työajan käyttöön sairauspäivien vähenemisen lisäksi:

  • Ydintoiminnan suunnittelu on yli 3-kertaistunut 6,2 henkilötyövuoteen (htv)

  • Laadunvalvonta on kolminkertaistunut 2,5 htv:een

  • Sidosryhmätyö on vähentynyt

  • Ammatillinen työ (???) on poistunut kokonaan 3,6 htv:sta

  • Yleishallinto ja johtaminen on lisääntynyt 4 henkilötyövuotta 17,9 htv:een eli keskimäärin 18 henkilöä vuodessa johtaa koko työssäoloaikansa. Suuri määrä selittyy johtajien suurella määrällä (ks. marraskuun kirjoitus)

  • Koulutus on vähentynyt vain hieman

  • Taloushallinnon työmäärä on kolminkertaistunut 1,9 htv:een

  • Matkustus oli vuonna 2019 0,0 ja viime vuonna 0,1 htv (kyse lienee työaikana lentokoneessa istumisesta, mutta silti luvut ovat olemattomat kaikkeen meluun kaukomatkoista suhteutettuna).

Vuonna 2009 VTV:llä henkilökuntamäärä oli 147 eli kaksi enemmän kuin viime vuonna. Työajasta 46 % käytettiin tarkastuksiin. (Viime vuonna 28 %.). Tilastointikriteerejä on sen jälkeen kehitetty.


Etätyötä, mitä se sitten onkaan


Pääjohtaja on viime vuodet ollut melkein puolet työajasta ulkomailla ”etätöissä”, esimerkiksi Bhutanissa.


VTV: ”Koronaepidemia muutti työskentelytapoja ja toimitilojen käyttöä merkittävästi. Koko henkilöstö siirtyi etätyöhön maaliskuussa. Viraston aiemmista, verraten laajoista etätyömahdollisuuksista ja toimivista etätyöratkaisuista johtuen siirtyminen sujui hyvin. Yhteisöllisyyden, tiedon kulun, työhyvinvoinnin ja yhteistyön tukemiseksi järjestettiin vuoden aikana useita erityyppisiä etätilaisuuksia.”


Mihin tarvitaan Ruoholahden hulppeita tiloja, jos työntekijät ovat enimmäkseen etätyössä. Tilintarkastustoimistoissa ollaan suurimmaksi osaksi asiakkaiden tiloissa. Siksi kaikille ei ole omaa työpöytää, vaan kukin istuu kulloinkin vapaana olevan pöydän ääreen.

Eivät ole VTV ja Business Finland nähneet synkkiä pilviä Suomen yllä, vaikka olisi riittänyt katsoa ylöspäin

Valtion tilojen hallinta on keskitetty Senaatti-kiinteistöt-liikelaitokseen. Tämä liikelaitos myi Annankadulla olleen toimitilan, jossa VTV oli ”vuokralla”. Uuden omistajan vaatima vuokra oli niin korkea, ettei eduskunta siihen suostunut. Kun olin tapaamassa silloista pääjohtajaa Esko Niskasta (sdp) oli tilat Albertinkadulla. Sieltä muutettiin Tilastokeskuksen entisiin tiloihin Annankadulle Senaatin vuokralaiseksi. Tilastokeskus sai uudet tilat Kalasatamasta.


Pääjohtajaksi tullut Yli-Viikari halusi Helsingin keskustaan uusiin tiloihin Alvar Aallon kadulle. Asian piti olla selvä, ja siksi tehtiin video uusista tiloista. Video päättyy Tchaikovskyn Joutsenten tanssiin. Jostain syystä eduskunta ei hyväksynyt tiloja (korkean vuokran takia?) ja pääjohtaja väkensä kanssa joutui muuttamaan Porkkalankadulle Ruoholahteen. Video on vuodelta 2017. Sen jälkeen tulivat stailauskurssit.


Mieleen tuli kysymys: mikä tämän senaattisirkuksen tarkoitus on? Taata rakennusliikkeille uutta rakennettavaa? Kierrättää valtion virkahenkilöstölle koko ajan hienommat ja uudet toimitilat?


Olen asunut useana talvena paljon kesämökillä, jossa teen etätöitä. Aiempina vuosina olen ollut käytännössä ainoa mökkiläinen talvisin (hiihtolomaviikkoa lukuunottamatta). Tänä vuonna kun kuljin mökkialueen halki kulkevaa tietä lenkeilläni, oli siellä vilkasta menoa. Laskin arki-iltapäivänä 1,5 tunnin kävelyn aikana yhdeksän autoa, jotka tulivat vastaan tai ohittivat. Olivatko nämä etätyöhenkilöitä täydellä palkalla vai keitä?


Valtion palkoista ja työn määrästä


Valtion työntekijöiden palkat maksetaan yksityissektorin yritysten ja työntekijöiden maksamista veroista. Valtion työntekijöiltä pidätetään osa palkasta veroina, mutta käytännössä ja tosiasiassa he eivät maksa veroja lainkaan. Kansantalouden näkökulmasta he saavat nettopalkan, jonka maksaa yksityissektori.


Tätä tosiasiaa vastaan peilaten valtion palkat ja työehdot eivät eettisesti ja moraalisesti arvoiden voi olla yksityissektorin vastaavia keskimäärin laskettuna paremmat. Niiden pitää olla alemmat. Toki pääjohtajan palkka saa olla keskimääräistä palkkaa korkeampi, mutta vastaavasti keskiarvoa alempana tulee olla niin paljon pienipalkkaista henkilökuntaa, että se kompensoi johdon korkeamman palkan.


Korkeampi palkkataso valtiolla voidaan hyväksyä, jos henkilökunnan määrä puolittuisi ja jäljelle jäävät tekisivät vain yhteiskunnan kannalta tarpeellisia töitä. Legendaarinen kansliapäällikkö Bror Wahlroos sanoi aikoinaan, että valtion työntekijöistä puolet pitäisi erottaa ja lopuille antaa palkankorotus. Hänen jälkeensä palkankorotukset on jo annettu – nyt on edessä saneeraus.


Erityisen moraalitonta korkea palkkataso on sen takia, että valtio on velkaantunut vuodesta 1990 alkaen joka vuosi. Samaan aikaan suuri osa yhteisestä omaisuudesta on myyty mm. korkeiden palkkojen rahoittamiseksi.


Lisää moraalittomuutta aiheuttaa se, että valtion työntekijöitä ei lomauteta eikä irtisanota, vaikka rahat ovat loppu. Yksityissektorilla rahojen loppuminen johtaa lomautuksiin ja työttömyyteen.


VTV:n palkka- ja kulukehitys 2009-2020

VTV:n kulut ovat pysyneet samalla tasolla viimeiset 10 vuotta, vaikka esimerkiksi ulkomaan matkoihin on käytetty huomattavasti enemmän resursseja. Henkilökunnan määrä on pysynyt samalla tasolla.


Palkat ovat kuitenkin nousseet hyvin, 18 % 10 vuodessa. Esimerkiksi hyväpalkkaisessa teknologiateollisuudessa nimellispalkat ovat nousseet 10 vuodessa 13 %.

Kuva Ilta-Sanomat 15.4.21

Yli-Viikarin palkan kehitys miltei 3-kertaiseksi 10 vuodessa on huikea saavutus yritysmaailmankin mittapuun mukaan. Siinä tarvitaan muutakin kuin ranskan kielen taitoa. Entinen VTV:n pääjohtaja, nykyinen oikeuskansleri Tuomas Pöysti: ”Kiistän jyrkästi väitteet suosimisesta”. Elämä on opettanut. Mitä enemmän selittää, sitä huonompi on omatunto. Siitä puhe, mistä puute.


2009 elettiin jo finanssikriisissä. VTV kirjoitti tilinpäätöksessään: "Suurimmat kustannuserät viraston välillisistä työvoimakustannuksista ovat eläkemaksut (37,3 %) ja vuosiloma-ajan palkat (23,7 %). Viraston siirtyminen uuteen palkkausjärjestelmään näkyy työvoimakustannusten kasvuna edellisvuoteen nähden (8,4 %). Välilliset palkat kasvoivat 16 prosenttia, mikä johtuu osittain myös palkallisten vapaiden lisääntymisestä." Eli kuluissa ei ole mitään säästetty, valtio on vain kerännyt vähemmän rahaa eläkerahastoon. Palveluostojen kasvu on ollut huolestuttavan suuri - yli 3-kertainen palkkojen nousuun verrattuna. Ja jotain ihmeellistä: vuokria on maksettu viime vuonna puolet vähemmän kuin 2009.


Valtion työntekijöiden eläkkeet


Henkilö, joka tekee työuransa valtiolla, saa hyvän palkan, pitkät lomat ja hyvät sosiaaliedut. Kaiken päälle hyvän eläkkeen. Eläke on täysimääräinen, eikä sitä alenna työttömyys- ja lomautusjaksot eikä uudelleen kouluttautuminen. Mielenkiintoista olisi lukea akatemiatutkimus, jossa selvitetään työnantajasektorin vaikutus elinikään. Eli elävätkö julkisen sektorin työntekijät pitempään?


Vuonna 2021 eläkemaksu valtion maksamista palkoista on 24,4 %, josta työntekijän osuus 7,15 % paitsi 53-62 vuotiailla 8,65 %. Eläkemaksut tilitetään valtion eläkerahastolle (VER).


Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarvioon varatuista rahoista. Eläkerahastosta siirretään noin 40 % maksettavista eläkkeistä ja loput 60 % maksetaan verorahoista.


Valtion eläkemenot olivat viime vuonna 4,8 miljardia euroa. Eläkemaksuja VERille kertyi 1,5 miljardia euroa. Rahastosta siirretään valtion talousarvioon enemmän kuin VERiin kertyy maksutuloja. Kansalaisen kannalta kyse on samoista verorahoista, joilla on erilainen korvamerkki. Jos rahasto onnistuu sijoituksissaan, veronmaksajan maksuosuus eläkkeistä vähenee.


VERin ”voitto” oli viime vuonna 2,2 miljardia euroa. Siitä 1,5 miljardia tuli eläkemaksuista. Sijoituksia on markkinahintaan 21 miljardia euroa, taseessa kirjanpitoarvoltaan 14,6 miljardia. Tappiollisia vuosia on ollut 2011 ja 2018 viime vuosikymmenellä.


Valtiovarainministeriön asettaman tavoitteen mukaan VERin sijoitusten tuoton tulee pitkällä aikavälillä ylittää valtionvelan keskikustannus. Se on ollut yksi helpoimpia tavoitteita nyky-Suomessa.


Valtion eläkevelka on 93 miljardia kun jo ansaitut eläkkeet diskontataan 2,7 %:n korolla – siis todellisuudessa nimellisarvoltaan reippaasti yli 100 miljardia euroa. Mitä alhaisempi diskonttauskorko, sitä alhaisemmalta eläkevelka näyttää. VER:n vuosittaisen tuoton pitäisi noin 8-kertaistua, jotta se aidosti kattaisi kasvavan valtion eläkevelan.


Eläkerahasto työllistää 26 työntekijää 8.400 euron keskimääräisellä kk-palkalla. Saapa nähdä löytyykö tämän palkan voittajaa tulevissa selvityksissä.

Lopuksi kunniaa


VTV:n rahankäyttö aleni viime vuonna 20.530 euroa edellisestä vuodesta ja oli nyt 15,6 miljoonaa euroa (ilman arvonlisäveroa). Ilkeämielisesti voi tosin sanoa, että eihän tuo ole kuin yksi koronarajoitusten takia tekemättä jäänyt kaukomatka. Tai vähemmän kuin maksamatta jätetty tulospalkkio.


****






Avoinna olevat kysymykset jätetty VTV:lle

1. Kuka sai tulospalkkion 2019 ja kuinka suurena

2. Mikä on Ruoholahden tilojen tilakoko ja kuinka suuri on kk-vuokra (tilinpäätöksessä on vuokrina myös lakkautetun Turun yksikön vuokria)

3. VTV:n palvelujen ostot ovat lisääntyneet 0,2 miljoonaa euroa 2,2 miljoonaan euroon. Julkisen sektorin toimijat julkaisevat nykyisin ostotiedot. Pyydän VTV:n ostotilaston vuodelta 2020 toimittajittain euromäärät vuoden aikana tehdyistä ostoista.

sekä EK:lle

4. Teollisuustyöntekijöiden sairaslomapäivien määrä.


Vastauksien jälkeen täydennän kirjoitusta mm. laskemalla, paljonko julkiselta sektorilta vapautuisi työvoimaa, jos sen lomat muutettaisiin yksityissektoria vastaaviksi ja sairaslomapäivien määrä saataisiin alennettua yksityissektorin määriin.


Vuonna 2010 laskin, että kunnista vapautuisi 50.000 työpaikkaa. Iltalehti on poistanut tuon blogin, mutta lasken luvun uudestaan tämänhetkisillä tiedoilla.