VTV - "Maailma muuttuu" ja pah

Päivitetty: 20. huhti 2021


Valtiontalouden tarkastusvirastossa VTV:ssa on valtionkin mittapuitteissa hulppeat palkat. VTV:n keskipalkka viime vuonna oli luontoisedut huomioiden 6000,00 euroa kuukaudessa.


Valtiolla kuukauden säännöllisen työajan keskipalkka 2019 oli 3997 euroa, mikä ylitti yksityissektorin palkkatason (keskipalkka 3764). Valtion mediaanipalkka 3717 euroa kertoo, että valtiolla on paljon huippupalkkaista henkilökuntaa (yksityissektorilla 3350 €). Tulorekisterin palkat ja palkkiot-tilaston mukaan joulukuussa 2020 palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli 2958 euroa. Palkkatiedot vaihtelevat eri lähteissä.


VTV:n pääjohtaja perusteli Arto Nyberg-TV-ohjelmassa tekojaan maailman muutoksella. Jotain tiedän tarkastustoiminnasta ja sen muutoksista sentään minäkin. Tarkastajat eivät ole muutoksen kärkenä nyt eikä koskaan. Vaikka kuinka jossain Santiago de Chilessä tai Kapkaupungissa hurmoksessa kilistellään laseja sille, että me muutamme maailmaa, niin eivät tarkastajat maailman muuttajiksi muutu. Olen käyttänyt tietokonetta tilintarkastukseen ensimmäisen kerran 1977. Yritin muuttaa alaa modernimmaksi. Ja niin siinä kävi, että alasta tuli byrokraattisuuden ehkä pahin esimerkki yhteiskunnassa.


Tämä kirjoitus on päivitys marraskuiseen selvitykseen VTV:stä Pukki kaalimaan vartijana.


Työaika ja lomat


Julkisella sektorilla on 38 arkipäivän lomat kun työssä on oltu 15 vuotta. Yksityissektorilla lomapäiviä on 30, joista viisi on lauantaivapaata, eli lomapäiviä on todellisuudessa 25. Työpäiviä viime vuonna oli 253 ja viikonloppu- + arkipyhiä 113 (työpäivät sis. lomapäivät).


Valtiolla on hulppea lomarahakäytäntö. 15 vuotta valtiolla töissä olleella on lomapäiviä 38. Lomarahaa maksetaan 6 % palkasta jokaiselta työkuukaudelta yhteensä. Näin lomarahan määräksi tulee 72 % kk-palkasta (yksityissektorilla 50 % tai nolla). Pääjohtajan lomaraha on 8140 euroa, sillä hän on ollut valtion palveluksessa yli 15 vuotta.


VTV:ssä työaika on 7 tuntia 15 minuuttia päivässä. Yksityisellä sektorilla 7,5 tuntia. Lyhyemmästä työpäivästä muodostuu vuodessa 2,5 työpäivän ylimääräinen ”loma”.


VTV:llä on käytössä työaikapankki. Työaika voi alkaa 6.30 - 10.30 välillä ja päättyä 14 – 20 välillä. Aikavälillä 10.30 – 14.00 kaikki ovat töissä. Ruokatunti on vähintään puoli tuntia ja korkeintaan 1,5 tuntia. Tunteja seurataan syyskuun alun ja elokuun lopun välisenä aikana. Plussaa vähentää pidetyt vapaapäivät. Elokuun lopun plussaldon 30 tuntia ylittävä osuus siirretään työaikapankkiin. Plussaldo ja korkeintaan 10 tunnin miinussaldo siirtyvät uudelle laskentakaudelle.


Etenkään etätyössä ei voida seurata, mitä ihmiset oikeasti tekevät. Ahkeroimalla puoli seitsemästä ilta kahdeksaan saa tehtyä 13 tunnin työpäivän, josta kerääntyy lomapäiviä varten 5 tuntia 45 minuuttia. Viikon urakoimalla saa palkallista vapaata 29 tuntia eli neljä vapaapäivää.


Yksityissektorilla tilintarkastustoimistoissa ei ole näin tarkkaa. Työt tehdään siitä riippumatta, mitä kello on. Ja sitten ollaan kuin ellun kanat. Asiakastyöt veloitetaan puolen tunnin tarkkuudella, mistä syntyy kontrolli, koska asiakkaat eivät lähtökohtaisesti hukkatunneista maksa. Tosin erilaista vilunkia yksityispuolellakin tapahtuu: omien asioiden hoitaminen merkitään asiakastyöksi ja olen ollut järjestelmässä, jossa merkitään påslagia eli ylimääräisiä tunteja, jos on katsottu asiakkaan sen maksavan tai jos työ on onnistunut erittäin hyvin (omasta mielestä). Tuollaiseen ylilaskuttamiseen en koskaan sortunut, paitsi sisäiseksi kehittämiseksi kirjatut tunnit eivät aina olleet tarkasti laskettuja.


Valtiolla tulospalkkaus!


Valtiolla on johdon tulospalkkausjärjestelmä. Sipilän hallitus päätti, ettei hallituskaudella 2015-2019 tulospalkkoja makseta. Heti kun hallitus vaihtui, VTV maksoi johdolle 29.757 euroa kuten marraskuun selvityksessäni totesin. Viime vuonna tulospalkan määräytymistilanteessa oli jo tiedossa pääjohtajan hulppeat matkat, minkä takia tulospalkkaa ei kehdattu maksaa. Päätös oli kaukaa viisas. Twiittailussa kunnostautuneen nykyisen oikeuskanslerin Tuomas Pöystin VTV-pääjohtaja-aikana maksettiin 8550 euron tulospalkkio vuonna 2013. Vuonna 2012 meni lujaa ja siksi tulospalkkio VTV:n johdolle oli 51.182 euroa.


Tulospalkkaus valtiolla on erittäin kyseenalaista. Esimerkiksi valtion omistamien toimitilojen "vuokrien" korottamisella Senaatti-kiinteistöt voi nostaa liikelaitoksen tulosta ja maksaa johdolleen tulospalkkauksen (viime vuonna 196.000 euroa). Myös VTV:n johto määrittelee kriteerit omaksi tulospalkakseen ja sen jälkeen veronmaksajille jää maksajan rooli.


Valtion ja kuntien hyvistä palkoista kertoo sekin, että jos sairaanhoitaja siirtyy julkiselta yksityiselle puolelle, hänen palkkansa alenee kaksi palkkaluokkaa. Lisäksi hän menettää ylimääräiset lomaedut.


Valtiolla on töissä 75.000 henkilöä. Tässä määrässä ei ole mukana valtion omistamat ja rahoittamat yhteisöt. Mukana ei ole myöskään verorahoista rahoitetut työpaikat erilaisissa järjestöissä ja yhdistyksissä. Kunnissa ja kuntayhtymissä työntekijöiden määrä oli 422.000 henkilöä lokakuussa 2019 (poislukien kunnan omistamien yhteisöjen työntekijät kuten yhtiöitetyt energia- ja vesilaitokset). Lisäksi palkattomalla virkavapaalla tai työlomalla oli 28.000 henkilöä.


Valtion työpaikkojen määrä on muodollisesti vähentynyt. Vuonna 1988 työntekijöitä oli yli 215.000, nyt 75.350 (2019). Tosiasiassa vähennystä ei ole tapahtunut, esimerkkejä:

  • 1994 ja 1995 tehtiin Posti- ja telelaitoksesta ja Valtion rautateistä liikelaitokset. Niissä oli yhteensä 60.000 työpaikkaa.

  • 1990-luvulla 13.000 työpaikkaa, mm. Rahapajan yhtiöittämisestä, ja Rakennushallinnon tehtävien siirrosta yrityksille.

  • Metsähallituksesta ja tielaitoksesta väheni yhteensä noin 7000 virkaa.

  • Valtion ammatillisia oppilaitoksia yksityistettiin ja muutettiin kunnallisiksi, 9000 virkaa.

  • 2010 yliopistot säätiöitettiin ja yhtiöitettiin: virkoja väheni 33.900.

Sairauspoissaolot


VTV: ”Henkilöstön sairauspoissaolot vähentyivät koronaepidemian aikana huomattavasti. Vuonna 2020 sairauspoissaoloja oli 3,4 työpäivää henkilötyövuodessa, mikä on 54,7 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna (2019 7,5 pv). Tätä voi selittää se, että etätyössä lievimmät oireet eivät aina johda poissaoloon.”


Miten tuo vuosikertomuksen tieto on luettava? Kun ollaan jo valmiiksi kotona etätyössä, ei haeta näitä luontoisetuun kuuluvia poissaolovapaita? Kunnan virastoissa käydään loppuvuodesta keskusteluja, joissa virkahenkilöt kertoo toiselle, että hänen pitäisi vielä pitää kolme päivää sairaslomaa, koska sitä on ”jäljellä”. Viranhaltijat sopivat sairausvuoroista, jotta välttämättömät työt tulee hoidetuksi. Siis on tietty siedettävä määrä kolmen päivän sairasoloputkia vuoden aikana, koska lyhyet poissaolojaksot voi saada puhelinilmoituksella. Tuo hyväksyttävä määrä tulee siitä, että esimies seuraa poissaoloja ja jos ne ylittävät tietyn määrän vuodessa, sairas kutsutaan työterveyshuollon tutkimuksiin. Vantaalla ilmoitukseen perustuva sairasloma on pidennetty viiteen päivään.


Vantaan kaupungilla sairaspoissaolojen määrä ilmoitetaan prosentteina, 4,43 % (2020). Hirmu ilo syntyy, jos prosentti pienenee sen Juha Miedon sadasosan. Prosenteissa kaikki tuntuu pieneltä. Kaupungin tilaston (sivu 54) mukaan on jokainen kaupungin työntekijä keskimäärin poissa vuodessa 16,2 työpäivää (kertomuksen % on liian alhainen). Siis lähes viisi kertaa VTV:n sairaspoissaolojen määrän. Kolme viikkoa sairaana, kesä- ja talvilomat 8 viikkoa. Ja päälle kaikenlaiset palkalliset vapaat häiden, hautajaisten, muuttojen jne takia.


Vantaalla joka päivä joka 13. työntekijä on poissa töistä. Se tarkoittaa 856 keikkatyöntekijää paikkaamassa poissaoloja, jos työ on välttämätöntä kuten kouluissa ja sairaaloissa. Heidän kulunsa ovat sairaan palkan päälle ja ovat enemmän kuin sairaan palkka.


Vantaa: ”Osaamisen johtamisen ja kehittämisen asioissa toimiala- ja palvelualuejohdon kumppanina toimii nimetty kehittämiskonsultti. Lisäksi toimialoille on nimetty omat työkyky- ja työsuojeluasiantuntijat.” VTV: Uudistusten ja toisaalta koronan vuoksi henkilöstölle järjestettiin useita yhteisiä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Henkilöstön työhyvinvointia ja osaamisen kehittämistä tuettiin erilaisilla tilaisuuksilla ja koulutuksilla, jotka järjestettiin etäyhteydellä. Koulutuksissa käsiteltiin muun muassa valmentavaa johtamista sekä organisaatiokulttuuria.”


Kursseja, seminaareja ja kokouksia. Koskahan kunnissa ja valtiolla tehdään töitä?


Luontois- ja muut palkanluontoiset edut


Tilinpäätöksen mukaan verotukseen ilmoitettu luontaisetujen kokonaismäärä viime vuonna oli 196.721 eli 1353 euroa henkilöä kohden. Johdon osuus tästä oli 11.745 euroa. Johdon henkilömäärää ei ole kerrottu. Jälkikäteen on verottajalle ilmoitettu pääjohtajan kuluja, jotka on merkitty luontoiseduksi.


VTV:n soveltaman eduskunnan virkaehtosopimuksen mukaan johdolla ja työntekijöillä on seuraavat luontoisedut:

  • · puhelinetu 20 euroa/kk, vuodessa 240 euroa

  • · lounasetu veronalaisena luontaisetuna 200 ateriointikertaa vuodessa. Ravintoetu verotuksessa oli viime vuonna 6,80 euroa aterialta eli 200 päivältä 1360 euroa.

  • · työsuhdematkalippuetu, jonka arvoksi on määritelty 150 euroa vuodelle 2021 - siis vuoden ajalta. Työsuhdematkalippu on verovapaa 3400 euroon asti. HSL:n koko vuoden lipun hinta on alueesta riippuen 627 - 1427 euroa. Mistä se 150 euroa tulee?

  • · ”Työntekijällä on oikeus käyttää hänelle virkaehtosopimuksen mukaan kuuluvasta vuosittaisesta lounasedun määrästä verohallituksen kulloinkin vahvistaman verovapaan edun enimmäismäärän suuruinen osa omaehtoiseen kulttuuri- ja liikuntatoimintaan. Etu annetaan aina verovapaan enimmäismäärän suuruisena.” Suomeksi? Jotain ilmaista se on, mutta en osaa tulkita.

  • · Hammashoitokorvaus vuosittain 300 euroa (veroton etu)

  • · henkilöstöllä on ollut mahdollisuus käyttää toimitilakiinteistön kuntosalia ja osallistua omalla ajalla (etä)jumppaan kerran viikossa.

  • · Polkupyöräetua ei ole (aavistelisin: ei vielä).

VTV:n pääjohtajalla luontoisetuna oikeus käyttää tarkastusviraston virka-autoa, Audi A 6:ta, ”satunnaisesti yksityisajoihin”. Yksityisajoja oli ajopäiväkirjatietojen mukaan viime vuonna yhteensä 355 kilometriä (159 euroa, joissakin lähteissä 349 km), (2019 yhteensä 33 kilometriä (14,80 euroa)), eikä niitä ole ilmoitettu verotukseen. Luottamus VTV:oon on mennyt, joten ei ihan ensi kuulemalta usko noin pieniin ajokilometrimääriin.


FinnairPlus-pisteistä ja päivärahoista


Yli-Viikarin nimellä on maksettu lentolippuja lähes 100.000 eurolla 1.1.2017–31.8.2020. Tänä aikana Yli-Viikari on tehnyt 69 virkamatkaa ulkomaille. Mukana on paljon kaukomatkoja ja matkapäiviä on kertynyt yli 300. Vuonna 2020 koronan takia matkustaminen vähentyi, joten voidaan arvioida, että Yli-Viikari oli poissa työpaikalta joka vuosi 100 päivää matkojen takia. Kun työpäiviä on vuodessa noin 215, on pääjohtaja ollut poissa työpaikaltaan puolet työajasta.


FinnairPlus-pisteitä arvioidaan tässä siten, että käytössä on menopaluu Helsinki-Vilna, jonka lippu maksoi 200 euroa ja siitä sai 2000 pistettä. Pisteitä saa myös muilla koneilla kuin Finnairilla tehdyistä matkoista sekä monella lentoyhtiöllä on omat pisteidenkeruujärjestelmänsä. Pluspisteitä saa myös hotelleista ja autonvuokrauksista.


Tänään menopaluu Tokioon maksaa 848 euroa tavalliselle kulkijalle. Business-luokan lipun hinta on 4048 euroa. Karkeasti yksinkertaistaen Tokion matkasta pääjohtaja on saanut 40.000 pistettä ja 100.000 euron matkalipuista yhteensä alle miljoona pistettä. Jos jollain henkilöllä on miljoona pistettä tilillä, niin hän lentäisi minne tahansa Euroopassa meno-paluu 33 kertaa (yhden matkan hinta 30.000 pistettä). Yrityksissä pitkillä matkoilla tehdään esim. siten, että maksetaan turistiluokan lippu ja lippua yhteen suuntaan korotetaan businessluokkaan pisteillä.

Koko perhe voi käyttää Plus-pisteitä ostoissaan

Finnair: ”Myös lähiomaisesi ja samassa taloudessa asuvat henkilöt voivat hyödyntää lentopalkintoja sinun pisteilläsi. Voit hyödyntää palkintopisteitä Finnairin lentopalkintoihin kahdella tavalla: joko maksamalla matkasi kokonaan pisteillä tai pisteiden ja rahan yhdistelmällä.”


Pisteillä voi maksaa Aurinkomatkat Oy:n lomalennot hotelleineen sekä Terveystalon koronatestauksen matkaa varten.


VTV:n vuoden 2007 raportissa esitettyjen arvioiden mukaan kanta-asiakaspisteiden arvo on 5-10 prosenttia kokonaissummasta.

Twitter kuva lisätty 20.4. klo 20.44

Lentopisteitä pääjohtaja nimesi (Arto Nyberg ohjelmassa) henkilökohtaiseksi asiakseen kuin terveys- ja luottokorttitiedot. Eipä näin. Verottaja tutkii pankkitilimme ja luottokorttitapahtumamme milloin vain haluaa. Samalla tavalla verottajalla on oikeus lentopisteiden verottamiseen siltä osin kun niitä on käytetty. Pääjohtaja sortuu lapselliseksi pitäessään niistä kynsin hampain kiinni. Moraalisesti on kyseenalaista, ettei pääjohtaja käytä lentopisteitä lentolippujen ja hotellien maksamisessa tulevissa matkoissa. Kaikki selittäminen on varastamisen ja veronkierron peittelyä.


Kotimaan päivärahat olivat viime vuonna 43 euroa ja ulkomaan, esim. Brasilia 64 euroa, Japani 82 euroa. Pääjohtaja on nostanut vuosittain noin 6000 euroa verovapaita päivärahoja. Omia kuluja matkoista ei juurikaan ole aiheutunut.


Pääjohtajan kulujen takaisinperinnästä


VTV perii takaisin pääjohtajalta

  • 174 euroa maksanut hiusmuotoiluvalmennus Living Day Spassa 10.1.2019

  • viraston luottokortilla tehty 204 euron ostos Sydämen Pohjasta Oy:ltä 23.4.2019. Värin ja kulmien muotoilua ja ”extreme megamask”.

  • 744 euroa maksanut hiusmuotoiluun, pukeutumiseen ja muuhun visuaaliseen ilmeeseen liittyneen valmennus.

  • kahteen kertaan veloitetut lentoliput, 142.16 euroa

  • 13 euron pysäköintikulu vuodelta 2020.

Jos yritys maksaa yrittäjän henkilökohtaisia kuluja, määrätään kuluista veronkorotus sekä yhtiölle että yrittäjälle (esim. 10 % tulon määrästä) ja viivästyskorko, eikä menoja hyväksytä yrityksen menoiksi, mikä johtaa jälkiveroihin niin yrityksen kuin yrittäjänkin osalta (peitelty osingonjako). Verotus tulee maksamaan lähes yhtä paljon kuin alkuperäinen meno on ollut. Kun VTV on valtion virasto, olisi virastolle verojen määrääminen nollasummapeliä. Epäoikeudenmukaista on, ettei pääjohtaja joudu maksamaan mitään rikemaksua tahallisesti tehdystä virheestään (yrityksissä veronkiertoa).


Lisäksi Yli-Viikarin verotusta oikaistaan

  • kolmen stailaus- ja kampaamokäynnin vuoksi siten, että vuoden 2019 verotukseen lisätään 397 euroa sekä vuoden 2020 osalta 210 euroa stailauspalveluista välittömästi ”kuvausten yhteydessä”.

  • Helsingin Sanomien digitilaus 69 euroa (2017), 240 euroa (2018), 240 euroa (2019) ja 434 euroa (2020). Yhteensä 983 euroa.

  • Verotuksessa puututaan myös Yli-Viikarin yksityisajoihin.

  • Pyörähuollon kulut 95 euroa (2020).

Verotuksessa oikaisemalla tarkoittaa sitä, että veronmaksajat maksavat koko summan ja pääjohtaja maksaa marginaaliveroina puolet kuluista takaisin valtiolle. Koska kyse ei ole virkaehtosopimuksen mukaisesta tulosta, on verotuksessa oikaiseminen tehty pääjohtajan eduksi ilman perusteita.


Tarkastusta, hallintoa vai matkustamista


VTV:n päätehtävä – tarkastus- ja valvontatoiminta – on edelleen vähentynyt. Sen osuus kokonaistyöajasta on enää 28 %. Koulutukseen osallistuminen on (koronan takia?) vähentynyt. Tukitoimintojen (sisältää hukkatunnit) määrä on merkittävästi lisääntynyt etätyön aikana.