Valtiontalouden Tarkastusvirasto (VTV) – pukki kaalimaan vartijana

Ilta-Sanomat uutisoi 20.11.20: ”Brasilia, Costa Rica, Intia, Jamaika, Bhutan, Etelä-Afrikka, Chile, Etiopia, Japani, Arabiemiraatit... Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin virkamatkat ovat suuntautuneet viime vuosina Euroopan lisäksi useisiin kaukokohteisiin. Yli-Viikarilla oli Ylen selvityksen mukaan viime vuonna suurimmat matkalaskut 55:tä valtion viraston johtajasta, 55.266 euroa. Vuonna 2018 Yli-Viikarin virkamatkat kustansivat valtiolle 64.233 euroa.” Ylen uutinen asiasta elokuussa 2020.


Uutinen sytytti mielessäni monta lamppua. Mikä VTV? En ole kuullut siitä mitään 20 vuoteen. Bhutan – köyhä pieni syrjäytynyt valtio. Valtiontalouden kolme tarkastusjohtajaa matkalla. Viiden tähden hotelli. Business-luokan lennot. Miten tämä liittyy mitenkään Suomeen? Kehitysapuna tarkastusoppia?


VTV hyväpalkkaisten johtajien päät kolisevat yhteen


VTV:n keskipalkka on 5862 euroa/kk. KPMG:n 4426 euroa. VTV:llä on 22 auktorisoitua tarkastajaa 141:stä. Yksityisellä puolella jokaisen tilintarkastajan on oltava auktorisoitu (toki apulaisia voi käyttää). Miksi julkisella sektorilla on merkittävästi paremmat palkat kuin yksityisellä? Joskus tätä on perusteltu sillä, että pienemmät palkat voisivat johtaa korruptioon. Noin sairasta perustelua hyville palkoille en ole muulloin kuullutkaan.

Töihin valtiolle! Velaksi! (VTV:n menot vaihtelevat eri lähteissä. Yksi selittäjä on hankintojen arvonlisävero, joka lasketaan tai ei lasketa menoksi.

KPMG on globaalin suuren tilintarkastusketjun (yksi Big Four´sta) Suomen yhtiö, joka tarkastuksen lisäksi tarjoaa konsultointi-palveluja.


VTV:ssä on 2019 tilinpäätöksen mukaan 141 työntekijää. Viraston henkilögalleriassa on pääjohtajan lisäksi 18 johtajaa, 10 päällikköä ja 48 johtavaa työntekijää. Yksityissektorilla (vitsinä) kerrotaan, että palkankorotuksen sijasta annetaan hienompi titteli. VTV:llä näköjään sekä että. Keskipalkka laskettu 142,5:n mukaan, mikä on ilmoitettu henkilötyövuosien määräksi (kohta 1.4.1).

Kuva: Ilta-Sanomat, Juhani Niiranen

Tytti Yli-Viikari on toiminut Valtiontalouden tarkastus-viraston pääjohtajana vuoden 2016 alusta alkaen.


Yli-Viikari nousi pääjohtajaksi avoimen haun kautta, mutta VTV:n ylijohtajaksi Yli-Viikari nimitettiin 2013 ilman avointa hakua. Myös Yli-Viikarin nimittäminen VTV:n esikuntapäälliköksi 2009 tapahtui ilman julkista hakua. Yli-Viikari rekrytoitiin 2007 nykyisen oikeuskanslerin Tuomas Pöystin avustajaksi johdon asiantuntijan tehtävään, koska hänen ranskan kielen taitonsa katsottiin eduksi. Mihin ranskan kielen taitoa tarvitaan VTV:n pääjohtajan tehtävässä jääköön jokaisen omaan pohdintaan.


Yli-Viikarin nimittäminen on johdonmukainen jatkumo sille, että yhä useammin nuoret naiset valitaan vastuunalaisiin tehtäviin pelkän koulutuksen perusteella ilman työ- ja elämänkokemusta (Yli-Viikari nimitettiin ylijohtajaksi 38-vuotiaana). Koulutuksella ei saa mitään valmiuksia vaativiin yhteiskunnalli-siin tehtäviin ja sen merkitys on yhteiskunnassamme nostettu aivan liian korkeaksi. Vain työtä tekemällä oppii.


VTV:n ylimpään johtoon kuuluvat pääjohtajan lisäksi viisi muuta johtajaa. Johdon palkat ja palkkiot ovat edellisvuodesta kaksinkertaistuneet 477 tuhannesta 921 tuhanteen euroon. Muutoksen syy jäi epäselväksi kuten se, kenen palkat lasketaan johdon palkoiksi. Viime vuonna oli lisäksi maksettu johdolle tulospalkkiota 30.000 euroa – paljosta matkustamisestako? (Tulospalkka on satojen tuhansien suomalaisten vuosipalkkaa suurempi.) Henkilöstöllä on keskimäärin 1308 euron luontoisedut. Matkapuhelinetu on 240 euroa, mitähän muita etuja VTV:llä onkaan. Valtiolla ravintoetu on järjestetty pääasiallisesti henkilöstöruokaloiden ylläpitämisellä. Valtiotyönantajan linjauksen mukaan näin tuetaan parhaiten henkilöstön mahdollisuutta ruokailla päivittäisen lepotauon aikana. Virkamiehelle ei näin synny verotettavaa etua. Yhden työntekijän autoetu on 5000-6000 euroa.


Valtiota vähintään 15 vuotta palvelleet saavat enimmillään 38 lomapäivää lomanmääräytymisvuoden aikana. Lomapäiviksi lasketaan kaikki arkipäivät lauantaita lukuun ottamatta. Tämä tarkoittaa kahdeksan viikon lomaa kun samassa yhteydessä käyttää kaksi päivää ylityövapaita tai juhlapyhiä. Yksityissektorilla loman pituus on viisi viikkoa.


Viime vuonna VTV:ssä on vaihdettu lomarahaa vapaaksi 294 työpäivän osalta (eli reilusti yhden hengen työmäärä vuodessa). Tätä tehdään myös kunnissa paljolti ”säästöjen” saamiseksi. Mutta jos työntekijä voi olla lomarahan vaihtovapaalla, se tarkoittaa, että muut tekevät hänen työnsä tai työtä ei edes ole tehtäväksi.


VTV työnantajana


VTV ”Vaihtuvuus VTV:llä on pientä ja meillä tehdään pitkiä työuria. VTV tarjoaa vakaata työelämää ja virkasuhteet ovat pääsääntöisesti vakituisia. … Viihtyisissä ja moderneissa toimitiloissamme Ruoholahdessa töitä tehdään nykyaikaisilla työvälineillä ja tietojärjestelmillä. Laajat etätyömahdollisuudet ja liukuva työaika mahdollistavat joustavan työnteon.”


Yksityissektorilla ei yleensä ole varaa vaihtaa tietokoneita niin usein kuin valtiolla. Eivätkä tilatkaan ole aina niin viihtyisiä ja moderneja. Suorituspaineetkin ovat suuremmat. Tilintarkastustoimistoissa jokainen tarkastaja joutuu ansaitsemaan oman palkkansa asiakaslaskutuksella. Eivätkä asiakkaat maksa tyhjästä. Luppoaikaa ei jää.


Viime vuonna työpäiviä oli 251. Kun lasketaan VTV:n tilastoimista työtehtävistä ydintoiminnot, on niitä keskimäärin vuodessa vain 82 eli 7,5 tunnin työpäivinä 617 tuntia. Tilintarkastustoimistoissa ydintoimintojen (eli laskutettavien asiakastöiden) määrä henkilöä kohden on kaksinkertainen.

Lähde VTV tilinpäätös Liite 1, työpäivät muutettu keskimääräiseksi 1 työntekijän päiviksi

VTV:llä työaika kuluukin johtamiseen, hallintoon ja kehittämiseen. Palkallisia poissaoloja oli viime vuonna keskimäärin 50 päivää henkilöä kohti (lomapäivien määrä maksimi 38). Sairauspoissaoloja oli 7,5 työpv ja viikon verran muuta palkallista poissaoloa.


Kehittäminen on hyvä työkohde. Kun yksityisellä puolella asiakastöitä ei ollut tarpeeksi kuukauden aikana, merkittiin puuttuvat tunnit kehittämiseksi. Se oli kaikkea jutustelusta mapittamiseen.


VTV toimii eduskunnan yhteydessä


VTV tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo finanssipolitiikkaa ja puolue- ja vaalirahoitusta. Toiminnallaan VTV varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan osoittamiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi. Samalla VTV valvoo, että finanssipolitiikkaa hoidetaan kestävällä tavalla.


VTV:n menot vuonna 2018 olivat 15,4 miljoonaa euroa, vuotta myöhemmin 16,3 miljoonaa. VTV:llä ja valtiolla yleisesti on käytössä ruletti, jossa osa menoista siirretään vuodesta toiseen seuraavalle vuodelle siirtomäärärahana*. VTV on pyörittänyt kahden miljoonan euron erää vuodesta toiseen (vuoden 2013 tilinpäätöksessä erä jo oli, vanhempia en lukenut). Siirtomäärärahan suuruus on vaihdellut 2 miljoonan euron molemmin puolin. Se osoittaa, että kyse on säännöllisistä menoista, jotka on jossain vaiheessa onnistuttu hilaamaan kaksi miljoonaa liian suureksi. Jotta menoja ei leikattaisi, on ne siirretty seuraavalle vuodelle. Siirtomääräraharuletin lopettaminen sopisi parhaiten juuri VTV:lle, jonka tehtävänä on valvoa valtion talouden hoitoa ja tuloksellisuutta.

* = Siirtomääräraha on kiinteä määräraha, joka voidaan käyttää enintään kahden seuraavan varainhoitovuoden aikana.


Julkinen tarkastus – leppoisaa ja kivaa


Olin Vantaan kaupungin sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kuntayhtymän tarkastuslautakuntien jäsen vv 2013-2017. Hienoja kertomuksia saatiin aikaiseksi (kaupungin virkamiestarkastajan kirjoittamana), mutta ei me mitään tarkastettu. Käytiin tutustumassa kaupungin laitoksiin sekä kuntayhtymän vesi- ja jätteenpolttolaitoksiin, syötiin kampaviinereitä kahvin kanssa ja virkamiehet puhuivat jotain aiheesta ja aiheen vierestä. Olisin halunnut tarkastaa kaupungin maahanmuuttokustannuksia, mutta lautakunta kielsi minua sooloilemasta ja vaati, että kaikki työt pitää etukäteen hyväksyä lautakunnassa. Eihän siitä mitään voinut tulla.


Palkkalistoilla olevat VTV:n tarkastajat ja johtajat tekevät ydintoimintatyötä – keskimäärin kolmasosan kokonaistyöajasta. ”VTV tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tuloksellisuutta ja talousarvion noudattamista perustuslain 90 §:n mukaisesti. Se tarkastaa myös eduskunnan valtiontaloudesta ja taloudenhoidosta saaman tiedon luotettavuutta sekä finanssipolitiikan sääntöjen noudattamista.” Ja: ”VTV valvoo finanssipolitiikkaa tavoitteenaan vakaa ja kestävä julkinen talous sekä läpinäkyvät ja ymmärrettävät finanssipolitiikan säännöt”. Hyvä, näkisipä päivän, jolloin VTV aloittaa selvityksen siitä, miksi valtion menot lähentelevät 70 miljardia, mutta tulot ovat vain 50 mrd euroa. Tai millainen on ollut vakaan ja kestävän julkisen talouden valvonta viimeisen 30 vuoden aikana, jolloin valtion velka on kasvanut 9 miljardista eurosta 119 miljardiin.


VTV:n ydintehtävistä

  • · Tilintarkastus

  • · Laillisuustarkastus

  • · Tuloksellisuustarkastus

  • · Finanssipolitiikan tarkastus

  • · Finanssipolitiikan valvonta

  • · Vaali- ja puoluerahoitusvalvonta

  • · Eduskuntaraportointi.

minulle kiinnostavin on tuloksellisuustarkastus. ”Tuloksellisuustarkastuksessa tarkastetaan valtion taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta eli sitä, että valtion varoja käytetään taloudellisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti.” Tarkastetaan esimerkiksi sitä, miten hyvin toiminta on organisoitu.


Informaatiotekniikka IT on julkisen sektorin musta aukko. Projektit kestävät vuosia yli aikataulun, kustannukset ovat moninkertaisia alkuperäiseen päätöksenteon mukaiseen arvioon verrattuna, palvelut eivät vuosien jälkeenkään toimi kunnolla. Katsotaanpa. Tietojärjestelmähankintojen kustannusten ja hyötyjen suunnittelu ja seuranta (26.5.2020) (Jälkiseuranta 2017 tehdystä tarkastuksesta):

2017: Päähavaintoina todettiin, että valtion tietojärjestelmäinvestointien hyötyjen seuranta kaipaa tehostamista ja että taloussuunnittelun prosessit ovat tietojärjestelmien kehittämisen kannalta jäykkiä. Lisäksi tarkastusvirasto piti tärkeänä, että tietojärjestelmien kehittämiseen liittyviä hyviä käytäntöjä jaettaisiin tehokkaammin.

2020: Jälkiseurannassa havaittiin, että hyötyjen seurantakäytännöt eivät ole juurikaan kehittyneet. … investointien hallintaan liittyvät toimintamallit ovat edelleen kehitteillä.

Näillä havainnoilla julkinen IT saadaan lopultakin toimimaan (sarkasmivaroitus).

Tuottavuudella tarkoitetaan tuotosten ja panosten suhdetta. Mitä vähemmillä panoksilla saadaan sama määrä tuotoksia tai mitä enemmän saadaan aikaan samalla määrällä panoksia, sitä parempi on toiminnan tuottavuus. Tuloksellisuus on yläkäsite tuottavuudelle, vaikuttavuudelle, laadulle, kustannusvaikuttavuudelle, tehokkuudelle sekä työelämän laadulle.

Jotta VTV:n oma työ olisi tuloksellista, sillä tulisi olla vuosittain vähintään 15 miljoonan euron vaikutus valtion menoja vähentävästi. Tuloksellisuus on julkisella sektorilla mitä on, esimerkiksi työn tuottavuuden kehitys on viime vuodet ollut negatiivista (eli julkisen sektorin palkansaajien lisääminen on vähentänyt saavutettujen töiden tulosten määrää). Mielenkiintoista on, että viime vuosina on digitalisaatioon investoitu suuria summia ja silti tuottavuus on edelleen heikentynyt.


Väärinkäytöksistä


VTV:n tilinpäätöksen mukaan (kohta 1.1.3) vaikuttavuustyö edistää hyviä käytäntöjä ja ehkäisee virheitä ja väärinkäytöksiä hallinnossa. Tarkastusvirasto vastaanotti vuoden 2019 aikana 24 yksityishenkilöiden ja yhteisöjen tekemää kantelua tai kansalaiskirjettä, jotka koskivat valtion taloudenhoidon laillisuudessa koettua epäkohtaa.


(1.2.1) Tarkastusvirasto vastaanotti vuonna 2019 12 valtion viranomaisen tekemää ilmoitusta valtion viranomaisen toiminnassa tehdyistä väärinkäytöksistä. Tarkastusvirasto antoi kanteluita ja väärinkäytösilmoituksia koskevaa opastusta ja neuvontaa kansalaisten muiden yhteydenottojen perusteella yhteensä 45 tapauksessa, joista enin osa tapahtui puhelimitse tai sähköpostilla. (1.7) Ei havaittuja väärinkäytöksiä. --- Niinpä. Kaikki ilmoitukset olivat siis virheellisiä? Vai olisiko sillä vaikutusta, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.


Samoilla perusteilla yritysten sisäiset tarkastajat perustelevat tarpeellisuuttaan. Jos sisäistä tarkastusta ei olisi, yrityksissä henkilökunta ja johto tekisivät petoksia yritystä vastaan. Tilintarkastajatkin markkinoivat työtään sillä, että tarkastus ehkäisee väärinkäytöksiä. Kun mitään ei havaita, voidaan röyhistää rintaa ja sanoa, että työmme ansiosta väärinkäytöksiä ei ole.


VTV:n julkaisuista


Onko yksikään VTV:n julkaisu ylittänyt uutiskynnystä? Ei ole. VTV tekee tarkastuskertomuksia mm. finanssipolitiikasta (täysin hyödytöntä näpertelyä) ja EU-politiikasta (samat tiedot saa paremmin ja nopeammin sanomalehdistä). Yksikään ulostulo ei haasta hallitusta. Eduskunnan tarkastusvaliokunta käsittelee VTV:n kertomuksia käyttäen asiantuntijoita selostamaan, mitä näissä ulostuloissa on huomioitavaa. Eivät löydä asiantuntijatkaan mitään.


Henkilökunnan koulutustausta on yleensä maistereita. Yhtään vahvan osaamisen tiedemiestä VTV:ssä ei ole. Kukaan ei mene VTV:oon tekemään tutkimusta tai ammatillisesti meritoitumaan. Jos VTV:hen eksyy joku lupaava henkilö, hän lähtee muutaman vuoden jälkeen muualle. Jopa pienemmällä palkalla. Enkä ihmettele. Jotkut virastoa tarkemmin tuntevaa ovat minulle henkilökohtaisesti kuvanneet virastoa ”nukkuvan rukoukseksi”.


Kansainvälisyys = matkoja


VTV: ”Kansainvälisen toiminnan tavoitteena on hoitaa tehokkaasti ja vaikuttavasti ulkoisen ammattitarkastuksen ja finanssipolitiikan valvonnan velvoittavat kansainväliset tehtävät sekä osallistua aktiivisesti muuhun kansainväliseen toimintaan sekä levittämällä omaa osaamistaan että hyödyntämällä muiden osaamista ja menetelmäkehitystä.”


Kansainvälisyyttä VTV:llä on aina ollut. Viraston pääjohtaja Esko Niskanen (sdp) kutsui minut kerran keskustelemaan valtiontalouden tarkastuksesta 1980-luvulla. Hän oli silloin Julkishallinnon ylimpien tarkastajien maailmanliiton hallituksen (INTOSAIn) jäsen.


Kansainvälinen yhteistyö voidaan perustella ylevillä sanoilla. Laitetaan sanoja puppugeneraattoriin ja siinä se on. Tosielämä on aivan muuta, myös yksityissektorilla. Olin kahden suuren tilintarkastustoimiston IT-toiminnoista vastaava Liaison Partner (yhteyshenkilö). Kävin sen myötä ympäri maailmaa kokoustamassa: Amsterdam, Bryssel, Edinburgh, Kööpenhamina, Lontoo, Monte-Carlo, New York, Ottawa, Pariisi… Eipä niistä mitään käteen jäänyt, koska Suomi oli IT:n hyödyntämisessä taloushallinnossa ja tilintarkastuksessa monta vuotta muita maita edellä. Kun suomalainen tuli kaukaa läheltä Venäjää, ei häntä kuunneltu. Etenkin kun oli Mac-käyttäjä ja muut vannoivat PC:n ja Lotuksen nimiin. No mieleen jäivät Brysselin simpukat, hienot illalliset, helikopterilento ja oluenjuontikilpailun voitto Pariisissa (nopein pullon tyhjentäjä).


Washingtonissa ja Tokiossa kävin kongressimatkoilla yhteistyöjärjestön puitteissa. Washingtonissa jopa luennoimassa. Kongressit oli kivoja, koska niihin pääsi firman rahoilla (itse ansaituilla) maailman ääriin ja matkat kelpasivat verotuksessa vähennyksiin. Jotkut suomalaiset kävivät kongressissa vain hakemassa kokousaineiston todisteeksi, että täällä on oltu. Huvimatkailuun oli yhtenä perusteena se, että tuohon aikaan tilintarkastustoimistoissa ei maksettu ylityökorvauksia ja etenkin helmi-huhtikuussa työtuntimäärät olivat suuria.


Luulenpa, että valtion tarkastajilla kansainvälisyys on samanlaista. Haetaan maailmalta kivoja seminaareja ja yhteistyökumppaneita. Vähän samaan tapaan kuin ystävyyskaupunkeja hankittiin. Tämä mahdollistaa molemminpuolisen matkustelun verorahoilla. Tosin epäilen, että bhutanilaisten matkat Suomeen on maksettu jostain ulkoministeriön kehitysapuvaroista. Liitytään kansainvälisiin järjestöihin, joka takaa matkat jokaiseen kokoukseen, joita tasa-arvon nimissä pidetään eri puolilla maapalloa.


Kansainvälistä matkustamista ei voida lopettaa kokonaan. Mutta jokaisen matkan jälkeen matkalla olevan on esitettävä selvitys, mitä asioita matkalla on käsitelty, miten ne liittyvät VTV:n toimintaan ja mikä tärkeintä, mitä ideoita matkalta saatiin hyödynnettäväksi Suomessa.


Yksityissektorilla kansainvälisyys on tuonut myös tuottoja, koska kansainväliset yritykset tarkastuttavat tilinsä globaalisti saman ketjun tilintarkastajilla. Esimerkiksi McDonalds´in tilintarkastaja on kaikissa toimintamaissa Ernst&Young. Siitä maksetaan kuitenkin kova hinta, koska kansainväliset tilintarkastusketjut vaativat samoja byrokraattisia työmenetelmiä kaikissa maissa. Suomessa nämä vaatimukset on asetettu PRH:n toimesta koskemaan myös yksin toimivia ammatinharjoittajatilintarkastajia.


Bhutaniin haluan minäkin


Jos koronan matkarajoituksia ei olisi tullut, olisin mennyt lokakuussa omilla rahoillani Bhutaniin. Siksi maa on viime ajat kiinnostanut.

Bhutanin matkalla oli pääjohtajan lisäksi kaksi muuta VTVn johtajaa/ asiantuntijaa. He söivät illallisen paikallisten isäntien ja kahden autonkuljettajan kanssa Hotelli Le Meridien Paron ravintolassa. Viiden tähden hotelli, jossa huoneet maksavat 500 eurosta ylöspäin. Siihen nähden veronmaksajille maksettavaksi tullut illallinen 235 euroa on vähän.


Bhutan on Himalajalla oleva valtio, jossa on 700.000 asukasta. Maa rajoittaa turistien pääsyä maahan, mutta Suomen valtion virkamiehille toki ovet ovat auki ja punainen matto levitettynä.


Bhutanin kuningaskunta ulottuu subtrooppiselta alangolta Himalajan vuoristoon, ja korkeuserot maan eri osien välillä ovat jopa yli 7000 metriä. Bhutanin talous perustuu maa- ja karjatalouteen, mutta metsätaloudella, vesivoimalla, matkailulla ja kehitysavulla on myös tärkeä osa maan taloudessa. Arvio maan väkiluvusta on noin 730.000. Bhutan on maailman eristyneimpiä valtioita, sillä hallitus säätelee ulkomaisia vaikutteita ja matkailua säilyttääkseen maan buddhalaisuuteen perustuvan kulttuurin. Vuonna 1998 maassa alettiin sallia televisiolähetykset (jalkapallon MM-kisojen takia). Monet bhutanilaiset sanovat, että televisio on lisännyt materialismia ja rikollisuutta sekä saanut ihmiset hylkäämään perinteiset arvot. (Wikipedia)

Kaksi sarjaa onnellisuuskilpailussa: I Kulutusjuhlaonnellisuus, voittaja Suomi, II Elämänonnellisuus, voittaja Bhutan

Maan bruttokansantuote asukasta kohden on 6000 euroa (Suomen 48.700 euroa). Bhutanin talous on maailman pienimpiä ja vähiten kehittyneitä. Se perustuu maa- ja metsätalouteen sekä vesivoimalla saadun sähkön vientiin Intiaan. Maatalous tuo elannon liki 70 prosentille väestöstä, ja myös käsityöt tuovat tuloja monelle. (Osin Wikipedia).


Jos ihan rehellisiä ollaan, Suomen valtiontalouden tarkastusvirastolla ei maassa ole mitään järkevää tekemistä, vaikka matka luokiteltaisiin kehitysapuun liittyväksi. Maassa toiminut Päivi Ahonen kirjoitti kokemuksenaan, ettei Bhutan tarvitse kehitysapua, etenkään kun se johtaa kulutuspainotteiseen arvomaailmaan. Maan virallinen kehitystavoite on bruttokansanonnellisuus ja siihen Suomella ei ole mitään annettavaa.


Leikkauslista 1: 8 miljoonaa euroa vuodessa

Julkisten varojen käyttö on usein hulvatonta ja välinpitämätöntä. Erityisen huolestuttavaa on, että myös VTV käyttää verorahoja huolettomasti. Siitä konkreettinen esimerkki on kolmen virkanaisen matka Bhutaniin.


Kaikki tiedämme ja tiedostamme, ettei nykyistä rahankäyttöä voi jatkaa. On pakko poistaa kokonaisia toimintoja ja uudistaa jäljelle jäävät tarpeelliset toiminnot. Kyse ei ole enää säästöistä, vaan selvistä ja isoista leikkauksista. Valtion menot eivät saa ylittää tuloja vaikeinakaan vuosina, eli lisälainanotolla yhteiskuntamme kaikkia toimintoja ei enää voida ylläpitää.


Tulevissa kirjoituksissani tulen arvioimaan käsittelemääni aihetta myös julkistalouden saneerauksen näkökulmasta.


Helpoin aloituskohde leikkauslistassa on valtion matkustusohjeen uudistaminen. Julkinen sektori maksaa vain Economy-class-lipun hinnan siitä riippumatta kuinka pitkä lentomatka on. Jos joku haluaa matkustaa Business-luokassa, hän maksakoon näiden lippujen hinnan erotuksen itse. Hotelliksi hyväksytään korkeintaan neljän tähden hotellit. Jos virkahenkilö haluaa asua viiden tähden hotellissa, hän maksaa erotuksen omista rahoistaan.


VTV:n korkeat palkat on leikattava yleisellä palkanalennuksella, sillä ei voi olla niin, että valtion auktorisoimattomat tarkastajat ja heidän johtajansa saavat parempaa palkkaa kuin yksityissektorin auktorisoidut ja valvotut tilintarkastajat.


Henkilökunnan määrän vähentäminen on tästä riippumaton toimenpide, sillä osan henkilöstön irtisanominen, jotta jäljelle jäävät voisivat saada edelleen liian hyvää palkkaa, ei ole oikeudenmukainen saneeraustoimenpide.


Tarkastusviraston suurin ikäryhmä on 55–64-vuotiaat, johon kuuluu 30 % koko henkilöstöstä. Jos seuraavan 10 vuoden aikana ei palkata ketään eläkkeelle siirtyvien tilalle, on viraston menoista leikattu neljännes. Lisäksi voidaan siirtää suuri osa johtajista ydintoimintoihin tai yksityiselle sektorille. Tämä mahdollistaa myös siirtymisen pienempiin toimitiloihin.


VTV:n menot 2019 15,7 miljoonaa euroa

  • Henkilökuntavähennys 40-45 henkilöä

  • Palkanalennukset 24%, 2 M euroa töihin jääviltä

  • Lomaoikeuksien yhtenäistäminen 5 henkilötyövuotta

  • Matkakulujen vähentyminen

  • Toimitilakulujen ja työvälineiden mm. tietokoneet, vähentyminen

  • Leikkaukset yhteensä 8 miljoonaa euroa eli puolet VTV:n nykymenoista

VTV:llä on toimisto Oulussa. Harkita kannattaisi koko Helsingin toimiston siirtämistä Ouluun. Työn tuloksellisuus saattaisi parantua, mutta ainakin toimitilamenot vähenevät.


Ketään ei irtisanota ja kaiken jälkeen VTV:n tarkastajilla on sama palkka kuin yksityissektorin tilintarkastajilla. Kohtuullista.


---

Kirjoittaja on KHT-tilintarkastaja emeritus, joka on ollut kahden Big Four-tilintarkastusyhteisön KPMG ja Ernst&Young osakas. KHT-tilintarkastajana kirjoittaja toimi 39 vuoden ajan ja taloushallinnon sekä IT:n eri tehtävissä yli 50 vuotta. Kirjoitukseni perustuvat elämänkokemukseen ja työkokemuksiin uteliaisuudella höystettynä. Koulutuksella (kansakoulusta kauppatieteiden kandidaatiksi) ei ole mitään merkitystä osaamiseni kannalta.

Jätä yhteystietosi, saat tiedon uudesta kirjoituksesta!
  • Grey Twitter Icon
  • Grey Facebook Icon

© 2020 Pauli Vahtera Oy