Miksi Suomi maksaa EU-maista kaikessa eniten kun maksut lasketaan asukasta kohden. Näin EU-vaalien lähestyessä on hyvä tiedostaa, että Suomen MEPit katsovat edustavansa EU:ta, ei Suomea. Suomi ostaa kavereita esittämällä rikasta maata, jolla on varaa avustaa muita EU-maita. Tosiasiassa Suomi on EU:n köyhälistöä.
Miksi maksamme enemmän
Suomen hintataso on korkea. Lisäksi pohjoisen sijaintimme takia asumiskustannukset ovat korkeammat kuin Etelä-Euroopan lämpimissä maissa. Pitkät etäisyydet nostavat liikkumisen kuluja. Korkea verotus johtaa korkeisiin palkkoihin ja heikentää kilpailukykyämme niin viennin kuin tuonninkin yhteydessä.
Suomen jäsenmaksut per asukas EU:lle ovat unionin korkeimmat kun huomioidaan euron ostovoima. Ostovoima tarkoittaa sitä, että samat tuotteet ja palvelut, jotka Suomessa maksavat 108 euroa maksavat Virossa 81 euroa (2023 ostovoimatilasto). EU-maiden keskiarvo ja vertailuluku on 100.
Viro on käytännössä velaton maa, joka saa suuria EU-tukia. Vähän kaikkialla näkee kylttejä, että tämä on rahoitettu EU-rahalla. Viro tulee ohittamaan Suomen oikealta ja vasemmalta tämän vuosikymmenen aikana, koska sen talous on terveellä pohjalla ja päättäjät eivät haahuile kaiken kivan ja humanitaarisen perään. Toki hinnat ovat Virossakin nousseet.
Suomi rikas maa, todellakin
VVM ”Suomi maksaa enemmän kuin saa, koska on keskimääräistä vauraampi jäsenmaa. Tämä koskee niin elpymisvälinettä kuin EU:n budjettia yleensäkin, sillä unionin perusperiaatteisiin kuuluu elintasoerojen kaventaminen.”
Ovatko sivut jääneet päivittämättä Marinin hallituksen lähdön jälkeen?
Tanska on nettomaksaja, 146 euroa asukasta kohti. Suomen nettomaksuosuus on 144 euroa.
Tanskan BKT asukasta kohti on 63.393 euroa, Suomen 47.929 euroa. Velat asukasta kohti Tanskassa on puolet Suomea pienemmät, 19.081 euroa Tanska, 35.372 euroa Suomi.
Paljon käytetty mittari julkinen velka per BKT on Tanskalla 30 %, Suomella 74 %. Suomi on matkalla täyteen sataan prosenttiin. Todella rikkaita olemme.
Italiakin on ollut nettomaksaja, 66 euroa asukasta kohti. Köyhä Italia sai elpymisrahaa 1155 euroa, rikas Suomi 380 euroa.
Kirjoitin 2020 elpymisrahastosta: ”Italiassa arvonlisävero on 22 %, Suomessa 24. Italiassa ruoan arvonlisävero on 4 %, Suomessa 14. Italian arvonlisäveron nostaminen Suomen tasolle toisi Italian valtiolle lisätuloja 15 miljardia euroa, vaikkei pimeisiin maksuihin ja mafiamaksuihin puututtaisikaan.”
Miksi Suomi ei vaadi Italian korottavan arvonlisäveroaan, jotta sen velkaisuus edes hieman hellittäisi. Vieraskorea Suomi ei tällaista esitä, mutta valmistelee kuitenkin suomalaisten oman arvonlisäveron korottamista.
Kirjoitin 2020 myös: ”EU:n 10 vuotta vanhojen tilastojen mukaan italialaisten varallisuus keskimäärin oli 275.000 €, Suomen 162.000 €. (Espanjan 291.000 €). Mutta ei siinä vielä kaikki. Helsingissä joutuu maksamaan uudesta kaksiosta 300.000 euroa, Roomassa samalla rahalla saa 4-5 huoneen asunnon. Italialaisten varallisuus on numeroiden osoittamaa paljon suomalaisten varallisuutta suurempi.”
Euroalueelta löytyy tilasto vuoden 2021 asuntovarallisuudesta (arvot miinus velat) lisättynä talletusten määrällä. Sen mukaan suomalaiset ovat puolet köyhempiä kuin saksalaiset ja hollantilaiset. Ostovoima huomioiden olisimme Italian tasolla ja selvästi Espanjaa köyhempi.
Miten EU-jäsenmaksu määräytyy?
”Maksut tulevat maiden talousarvioista ja perustuvat kunkin maan bruttokansantuloon, arvonlisäveropohjaan ja kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen. Lisäksi jäsenmaat keräävät unionin puolesta tullimaksuja, joista 75 % tuloutetaan EU:lle ja 25 % jää jäsenvaltiolle”. 24.1.2024
Havaintoja taulukosta:
Suomea velkaisempia maita ovat Belgia, Italia, Ranska, Irlanti ja Itävalta. EU ja Suomi ovat maksaneet niin paljon Kreikan velkoja, että Kreikan velkaisuus on Suomen tasolla asukasta kohti laskettuna.
Kreikan BKT on niin alhainen, että sen velat/BKT (165) on korkein EU-alueella. Velat ylittävät yhden vuoden BKT:n myös Italiassa (141), Ranskassa (112), Espanjassa (110) ja Portugalissa 107. Kaikki tiedämme, etteivät nuo maat ole köyhiä, ne vaan ovat eläneet yli varojensa vuosien/vuosikymmenten ajan. Onko suomalaisten velvollisuus maksaa muitten yli varojen elämistä?
BKT on Suomea korkeampi maissa Luxemburg, Irlanti, Tanska, Ruotsi, Alankomaat ja Itävalta.
BKT on huono mittari, eikä se huomioi velan määrää eikä kasvua. Vertailut tulisikin tehdä kansantulon mukaan. Eikä BKT kuvaa edes tuotannon ja palvelujen oikeaa arvoa. Julkisella sektorilla BKT lasketaan palkkatulojen ja poistojen summana. Eli BKT kasvaa sitä enemmän, mitä enemmän Suomi palvelee maahanmuuttajia verorahoilla ja mitä suuremmaksi julkinen sektori kasvatetaan (= korotetaan veroja).
Maitten nimissä lilaväri tarkoittaa Nuukaa nelikkoa + Saksaa.
Saadaan nimelliseuroja = nettomaksutilaston ja lasketun jäsenmaksun erotus. Punaisella nettomaksajat.
Elpymisrahastoluvut tilastosta, maksettavat laskettu suhteuttamalla avustukset jäsenmaksuosuuteen.
Arvonlisäveropohjan yhdenmukainen verokanta on 0,30 prosenttia. Yksinomaan rahoituskehyskaudella 2014-2020 myönnettiin maksuun alennusta Saksalle, Alankomaille ja Ruotsille 0,15 prosenttiyksikköä. Miksi? Eikö Suomi kehtaa kerjätä?
Tämä tarkoittaa: Kun suomalainen pakko-ostaa uuden HDTV:n television 600 eurolla, Suomi perii siitä 116 euron arvonlisäveron. Tästä verosta Suomi maksaa jäsenmaksua EU:lle 1,45 euroa.
Virossa tuotteet ja palvelut ovat nimellishinnoin keskimäärin 25 % Suomea halvemmat. Arvonlisävero Virossa on 22 %. Virolainen (tai suomalainen ostaja) maksaa samasta tuotteesta EU-maksua 1,10 euroa.
Bruttokansantulon jäsenmaksuosuus on arvonlisäveroa suurempi. BKT ja arvonlisäveropohja vaikuttavat samansuuntaisesti EU-jäsenmaksuun. Mitä suurempi BKT, sitä enemmän maksetaan arvonlisäveroa. Suomen BKT perustuu suurelta osin velan kasvuun. Sen takia Suomen muita suuremmat maksut vain heikentävät suomalaisten asemaa. Köyhä Suomi maksaa rikkaamman Italian asuntoremontteja niin jäsenmaksun kuin elpymisrahaston kautta.
”Valtiovarainministeriön julkaiseman budjettiehdotuksen mukaan EU-maksut kasvavat lähes 35 prosenttia. Euroissa maksut nousevat vuoden 2024 noin 2,3 miljardista eurosta noin 3,1 miljardiin euroon vuonna 2027.” Suomi siis vaurastuu lisää valtiovelan kasvaessa?
Sairas nettomaksamisen illuusio
EU:n rahoituskuvio on sairas. Maksetaan korkeampia jäsenmaksuja, joista osa tai monille maille suurempi määrä palautetaan. Tällainen järjestely johtaa turhiin investointeihin, korruptioon, väärinkäytöksiin ja tuhlailuun.
Esimerkki Puolan rahojen käytöstä EU:n tavoitteiden vastaisesti.
Suomen jäsenmaksu nimelliseuroin oli 2021 456 euroa asukasta kohti, Suomi sai EU-rahoja 312 euroa, eli oli nettomaksaja 144 euroa (2022).
Miksei Suomi saa itse päättää rahoistaan? Maksaisimme 312 euroa vähemmän jäsenmaksua ja alennettaisiin vaikka veroja, jos järkeviä investointeja ei löydy. Kuka uskoo, että joku EU-byrokraatti pystyy Suomea paremmin päättämään siitä, mikä on Suomelle parhaaksi.
EU-avustushakemukset kulkevat Brysseliin Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta. Jo siinä syntyy kilpailuvääristymä ja korruption mahdollisuus.
Esimerkki täältä Saimaan rannoilta. Hyvin menestynyt kahvila-ravintola rakensi EU-tuella uuden ravintolayksikön, josta tuli Suomen suosituin. Samalla Mikkelin ravintolatarjonta on vähentynyt, koska uusi yksikkö vie asiakkaita. Onko EU:n asia puuttua yritysten väliseen kilpailuun?
Otetaan esimerkiksi tunnin juna hanke. Lähtökohtaisesti se on järjetön hanke. Se on kannattava kun säästynyt junamatka-aika hinnoitellaan tuloksi. Eihän se mitään tuloa ole. Se olisi tuloa vain, jos säästynyt aika käytettäisiin johonkin tuloa tuottavaan toimintaan. Jos aika käytetään television katsomiseen, olisi suomalaisille parempi hidastaa matka-aikaa. Sitä paitsi matkan aikana voi tehdä etätyötä. Miksi se olisi negatiivista kun korona-aikana ainakin kesämökki-alueemme oli kuin kello neljän ruuhka Helsingissä kun virkamiehet "tekivät etätöitä" kesämökillään.
Tunnin junaan EU antaisi hiluja. Länsirata Oy tiedotti 31.1.24 ”Tukea haettiin koko yhteyden rakentamissuunnitteluun sekä yhteysvälien Espoo–Hista ja Salo–Hajala rakentamiseen yhteensä 176,28 miljoonaa euroa.” Luitte oikein. 176 miljoonaa euroa kolmen miljardin euron hankkeeseen. Enempää ei tarvita, koska matka-ajan säästöillä rahoitetaan koko hanke.
Kuten entuudesta jo tiedämme, tunnin junan rakentaisivat ulkomaalaiset yritykset ja työntekijät. Suomalaisten osuudeksi jäisi kaiken maksaminen. Eikö todellakaan tärkeämpiä rahareikiä Suomessa ole?
Elpymisrahasto
Suomi sai elpymisrahastosta (”koronarahasto”) 380 euroa asukasta kohden. Tätä vähemmän saivat Alankomaat (345), Ruotsi (320), Saksa (308), Tanska (275), Irlanti (201) ja Luxemburg (160). Eniten koronarahaa saivat Kreikka (1661), Kroatia (1552), Espanja (1468). ”Köyhä” Italiakin sai 1155 euroa asukasta kohden.
Miljardien lappaaminen lyhyessä ajassa sinne tänne johtaa hintojen nousuun, korruptioon, turhiin hankkeisiin ja väärinkäytöksiin. Eniten tukea saavat maat, jotka ovat hoitaneet asiansa surkeimmin. Eli EU palkitsee holtittomasta rahankäytöstä.
Espanjassa miljardeja käytettiin 4-päiväisen työviikon hankkeisiin. Italiassa korjattiin taloja oikein urakalla. Samaan aikaan EU pakottaa Suomen energiakorjaamaan rakennukset omilla rahoilla.
Kuka maksaa elpymisrahaston lainat
Suomen maksuosuus elpymisvälineen avustusmuotoisesta tuesta (421,1 miljardia euroa) on noin 7,2 miljardia euroa. Tämä osuus lisättynä koroilla tulee maksettavaksi vuosina 2028–2058. Suomi siis maksaa asukasta kohti 1294 euroa (+ korot) ja sai 3,4 kertaa vähemmän, 380 €.
Ennen lyhennysten aloittamista maksetaan vain korkoja. Suomen osuus koroista tänä vuonna on yli 80 miljoonaa euroa. Temppuilemalla kaikki saadaan näyttämään pieneltä. Jos EU maksaa elpymisrahastoa varten otetuista lainoista 2 %:n koron Suomi maksaisi vuosittain 30 vuoden aikana 0,3 miljardia euroa takaisin. Korkojen osuus takaisinmaksusta (9,6 mrd €) on 2,4 miljardia euroa eli enemmän kuin Suomi sai elpymisrahaa. Vain Marinin kaltaiset taloutta ymmärtämättömät tekevät tällaisia sopimuksia.
30 vuodessa voi tapahtua mitä tahansa. Yhden prosentin nousu koroissa lisäisi korkojen maksua 1,4 miljardia euroa.
Muutokset voivat tapahtua lyhyessä ajassa, minkä vuoksi mitään 30 vuoden sitoumuksia ei pidä tehdä. Kun Sanna Marin meni Brysselin yöhön neuvottelemaan 2020, hän esitti Suomen olevan rikas maa, jolla on varaa maksaa muitten menoja. Neljässä vuodessa Marin tuhosi Suomen talouden ja otti hulvattomasti uutta velkaa. Jos neuvottelut käytäisiin nyt ja kirstunvartijana paikalle menisi valtiovarainministerimme, Suomi ei joutuisi maksamaan muitten menoja.
Olennaista on, mitkä ovat takaisinmaksuosuudet maittain. Sitä tietoa Suomea lukuunottamatta en löytänyt netistä kuuden tunnin hakemisesta huolimatta. Olen hakenut enimmäkseen englannin kielisiä sivuja. Suomen tieto löytyi valtiovarainministeriön sivuilta.
Erään Iltalehden artikkelin mukaan ”kukin jäsenmaa vastaisi elvytysrahaston pääomasta EU-jäsenmaksunsa maksuosuuden mukaisesti”. Päättelin, että jokainen maksaa velkaosuutensa itse (paitsi jos joutuu maksukyvyttömäksi, osuuden maksavat muut yhdessä) ja vain avustusosuus jyvitetään jäsenmaksuosuudella.
Laskin 2021 jäsenmaksujen ja Suomen maksuosuuden 7,2 miljardia euroa osuudet valtiovarainministeriön sivuilla esitetyn 421 miljardin suuruiseksi takaisinmaksuksi.
Tällöin asukasta kohden eniten maksaisi Luxemburg 2027 euroa, sitten Irlanti 1757 euroa, Tanska 1554 euroa ja Ruotsi 1303 euroa (Suomen maksu 1294 euroa).
Sitä enemmän tuli netistä esiin EU-propagandaa siitä kuinka elpymisrahasto pelastaa koko Euroopan, maapallon ilmastonmuutoksen ja kaiken muunkin.
Jos joku lukijoistani löytää tarkemmat maakohtaiset takaisinmaksuosuudet avustusmuotoisesta elpymisrahastosta, päivitän tätä artikkelia ja taulukkoa niillä tiedoilla.
Huom! Taulukon tiedot on eri lähteistä ja osittain eri vuosilta. Osan luvuista olen joutunut laskemaan pitkän kaavan mukaan. Luvuissa voi olla eroja todellisuuden kanssa, mutta erot ovat niin vähäisiä, etteivät tarkat tiedot muuttaisi tämän kirjoituksen sisältöä. Asukaskohtaiset luvut on laskettu 2023 väestötiedoilla.
Nuuka Nelikko
Sanna Marin SDP ei mennyt nuukan nelikon mukaan neuvoteltaessa elpymisrahaston ehtoja 2020. Kuka nyt köyhien kanssa keskustelisi. Nelikko sai jäsenmaksualennukset vuoteen 2027 asti. Se mitä ei ole huomattu, että Saksa sai suurimmat jäsenmaksualennukset, vaikka ei ollut nuukan nelikon jäsen.
Marin halusi esiintyä rikkaan maan edustajana, jolla rahaa riittää. Rahalla saa kavereita ja toisten rahoilla vieläkin enemmän. Vähän sama kuin menisi rahaa taskut pullottaen ja kultakorut kilisten kävelemään yöllä New Yorkin tai Helsingin keskustaan. Aamulla huomaisi, että kaikki on viety.
Vuosina 2021-2027 seuraaville jäsenvaltioille myönnetään niiden vuotuiseen BKTL-perusteiseen (bruttokansantulo) rahoitusosuuteen bruttovähennys:
Itävalta: 565 miljoonaa euroa
Tanska: 377 miljoonaa euroa
Saksa: 3671 miljoonaa euroa
Alankomaat: 1921 miljoonaa euroa
Ruotsi: 1069 miljoonaa euroa.
HE 260/2020 vp
Lisäys 13.4.24:
MEP Pekkarinen (kepu) Vahteran linjoille kun ei ole enää ehdokkaana, Iltalehti 11.4.24
”Pekkarisen mukaan elvytysrahoilla ”tehdään nyt vaikka mitä”. – Esimerkiksi Italia, joka saa avustusmuotoista elvytys- ja aluerahaa 120 miljardia ja 100 miljardia lainaa, käyttää elvytysrahasta 22,6 miljardia euroa rautateidensä kohentamiseen. Tässä ei ole mitään järkeä, että me rahoitamme tällaista. --- Mutta aina, kun uusia yhteisesti rahoitettuja tuki-instrumentteja on otettu käyttöön, niiden rahat suuntautuvat tehottomasti ja niiden saajia ovat Itä- ja Etelä-Eurooppa ja maksajia EU:n pohjoisemmat maat, Pekkarinen sanoo.”
***
Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus
Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.
Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.
Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero (10%)- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.
