Suomi voitti. Pasila, porilaisten marssi!
Rankkojen pääministerin käymien neuvottelujen jälkeen saamme maksaa Etelä-Euroopan tuhlaajavaltioille 6,6 miljardia euroa. Eläköön, eläköön, eläköön.
EU:n koronarahastokokouksessa elpyisrahaston kokonaissumma ei muuttunut. Korona-apuna jäsenmaille jaetaan 390 miljardia euroa avustuksina (komission ehdotus 500 miljardia euroa) ja 360 miljardia lainoina (250 mrd euroa).
Suomi on nyt tehostanut valmiuksiaan tulevan eurooppalaisen pankkikriisin vastaanottamiseksi. Juuri nyt velkavastuiden merkittävä lisääminen on pahinta myrkkyä Suomen taloudelle, mitä olla voi.
Edessämme on kurjistuminen, joka alkanee jo syksyllä 2020. Edessä ovat veronkorotukset. Valtion menoja tullaan lähivuosina leikkaamaan rajusti. Ensin eläkkeet ja sosiaaliturva, sen jälkeen valtion ja kuntien palkkojen alentaminen ja irtisanomiset. Näitä toimenpiteitä pyritään siirtämään eteenpäin velanottoa lisäämällä.
Toivon täydestä sydämestäni, että näkemykseni olisi väärä, ja kaikki muuttuisi hyväksi.
Suomi arvioi saavansa EU:n koronaelpymispaketista 3,2 miljardia euroa (ennen kokousta 3,5 mrd).
Arvion mukaan Suomen maksut elpymispakettiin ovat 6,6 miljardia euroa (8,5 miljardia) vuosina 2021–2058.
Suomen vastuuta paketin lainaosuudesta ei ole vielä kerrottu. Ennen kokousta määräksi arvioitiin 4,2 miljardia euroa.
Missään vaiheessa lainasta maksettavasta korosta ei ole uutisoitu. Yhden prosentin korko rahaston ottamalle 750 miljardin euron velalle maksaa annuiteettiperiaatteella laskettuna 248 miljardia euroa koko laina-aikana.
Suomi saisi EU-tukina rahastosta 3,2 miljardia euroa (ei lainaa). Suomen myöntämien avustusten takaisinmaksu tapahtuisi 0,3 miljardin vuotuisina erinä 30 vuoden aikana (1 % korko), mikäli lainaa saaneet EU-maat maksaisivat lainansa lyhennysohjelman mukaisesti. Jos jotkut maat eivät lyhennyksiä maksaisi, Suomen maksut vastaavasti lisääntyvät.
Rahastoon otettava velka maksettaisiin takaisin 2028-2058 korotettuina jäsenmaksuina sekä muovi-, hiili- ja muina maksuina, jotka ottaa EU samalla tavalla kuin se nyt vie Suomen tullimaksut tuonnista. Uusi digivero perittäisiin Euroopan ulkopuolisilta toimijoilta (jotka tietenkin lisäisivät veron palvelujensa hintaan).
Verojen muodossa tapahtuva takaisinmaksu hämärtää asian. Sillä kai EU:n perimä muovi- ja digivero on määrättävä samoin perustein kaikille maille. Miten vero kohtelisi oikeudenmukaisesti jokaista maata ja miten se vaikuttaisi erilaisiin lainaosuuksiin.
Tässä kirjoituksessa ei pohdita koronarahaston laillisuutta. Turha pohtia, koska EU ja Suomen hallitus löytävät tavat kiertää Suomen perustuslakia, perustuslakivaliokunnan mietintöä ja EU:n perussopimusta.
Suomen maksut sotakorvauksina
Kyse on sotakorvauksen kaltaisesta maksusta. Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle olivat 300 miljoonaa kultadollaria eli nykyrahassa 5 miljardia euroa. Ne maksettiin vuosina 1944-1952 kuuden vuoden aikana antamalla Neuvostoliitolle ilmaiseksi laivoja sekä kulutus- ja investointitavaroita. Korvausten jälkeen Suomen vienti Neuvostoliittoon jatkui merkittävänä lähinnä öljyä vastaan. Suomalaisten hyvinvoinnin kehittyminen 1960-1970-luvuilla perustui paljolti Neuvostoliiton vientiin.
Neuvostoliitto teki luettelot tarvitsemistaan hyödykkeistä. He olivat hyvin tietoisia Suomen paitsi bulkkikulutustavaroista kuten kengistä myös korkealaatuisesta teknologiasta, mm. Saloran televisioista ja stereoista sekä kylpyhuonekalusteista. Kun tavaroita vietiin junavaunuittain rajan yli, varsin usein vaunuista katosivat ne, joissa oli kalleinta kotitalouksiin sopivaa tavaraa. .
Sotakorvaukset (5 mrd €) Neuvostoliitolle olivat pienemmät kuin nyt Etelä-Euroopan maille annettavat (pelkästään tuki 6,6 mrd €) rahat!
Jospa siis antaisimme EU-maille suoraan nyt vaadittavat rahat tavaroina. Italia, Espanja ja Kreikka tekisivät listat valmiiksi tarvitsemistaan tavaroista ja suomalaiset yritykset tekisivät ne. Suomen veronmaksajat maksaisivat. Italian mafian ottama osuus voitaisiin viedä erillisinä junavaunuina. Näin EU:n byrokratia ei veisi osuuttaan rahoista, ja olisimme varmoja siitä, että Italia hankkii saamallaan tuella juuri sen minkä Suomi lahjoittaa, eikä maksaisi rahoilla velkojaan Ranskan pankeille ja ostaisi muitten maitten hyödykkeitä.
Kuinka paljon muuttuu vähäksi
Ilta-Sanomat 17.7.2020: ”Suomen ensisijainen vastuu elpymispaketista olisi noin 13 miljardia euroa… IS:lle arvioidaan virkamieslähteestä, että lopullinen maksuosuutemme olisi kuitenkin vain 8,5 miljardia euroa.” Huomatkaa sana ”vain”. Vain on vain melkein kaksi kertaa sotakorvausten nykyarvo. Ja huomatkaa sana ”vastuu” – se on muuttuu usein sanaksi ”maksu”. Koska paketin loppusumma ei muuttunut, Suomen ensisijainen vastuu säilynee samana.
Luvuilla kikkailu luo mielikuvia. Vanha temppu on ilmoittaa ensin erittäin korkea luku. Kun sitä alennetaan hieman, tulee maksajalle mielikuva, että sainpa halvalla.
Päätöksentekoa hämärtävät myös EU:n ottaman lainan pitkä maksuaika. Kun pakettiin liitetään myös maataloustukien korotus Suomelle, alkaa Suomi näyttää koko järjestelyn voittajalta. Kun tietoa sopimuksesta tulee lisää, pitää verrata maataloustukien lisäystä neljän nettomaksajan saamiin jäsenmaksu"alennuksiin". Aikuiset ovat ikuisia lapsia. Kun olet kiltti, saat karkin. Mennään Linnanmäelle, jos isä/äiti saa palkankorotuksen.
Kun Suomi saa takaisin pennosia EU:lle maksetuista sotakorvauksista, ei se voi itse päättää rahojen käytöstä. EU hyväksyy, mihin rahaa annetaan ja mihin ei. Usein raha annetaan Suomelle vahingollisille hankkeille, joita ei tehtäisi lainkaan, jos EU ei ”maksaisi” osaa. Esimerkiksi Turun tunnin juna sai EU-rahaa 37 miljoonaa euroa heinäkuussa.
Lesken ropo
Italiassa on 60,4 miljoonaa asukasta, Suomessa 5,5 miljoonaa. Italian bruttokansantuote (BKT) 2018 oli 2084 miljardia US dollaria, Suomen 240,6. Siinä Daavid auttaa Goljatia selviämään.
OECD-tilaston (2018) mukaan Suomen veroaste on 42,4 % verrattuna BKT:hen, Italian 42,1 %. Ero tuntuu vähäiseltä, mutta kun lasketaan BKT 2019 asukasta kohden on se Suomessa 48.686 USD, Italiassa 33.190 USD. Eroa ei selitä Suomen korkeampi tulotaso, vaan Italian alempi hintataso sekä valtava pimeän työn ja mafian osuus. Italialaiset maksavat paljon vähemmän veroja kuin suomalaiset saman suuruisesta elintasostaan.
Italiassa arvonlisävero on 22 %, Suomessa 24. Italiassa ruoan arvonlisävero on 4 %, Suomessa 14. Italian arvonlisäveron nostaminen Suomen tasolle toisi Italian valtiolle lisätuloja 15 miljardia euroa, vaikkei pimeisiin maksuihin ja mafiamaksuihin puututtaisikaan.
EU:n 10 vuotta vanhojen tilastojen mukaan italialaisten varallisuus keskimäärin oli 275.000 €, Suomen 162.000 €. (Espanjan 291.000 €). Mutta ei siinä vielä kaikki. Helsingissä joutuu maksamaan uudesta kaksiosta 300.000 euroa, Roomassa samalla rahalla saa 4-5 huoneen asunnon. Italialaisten varallisuus on numeroiden osoittamaa paljon suomalaisten varallisuutta suurempi.
Italian mafia varastaa 10 miljardia joka vuosi
Italiassa mafialla on sekä rehellistä, että rikollista liiketoimintaa. Mafian osuus on 1,7 % bruttokansantuotteesta. Varastettu raha on vähintään 8,3 miljardia ja arvioiden mukaan korkeintaan 13 miljardia. 45 % mafian osuudesta tulee erilaisista petoksista. Suojelurahan periminen yrityksiltä sisältynee toiseen puoliskoon.
Mafian lisäksi Italiassa pimeän työn merkitys on valtava. Italiassa suuri osa remonteista, talonrakentamisista, putkitöistä jne tehdään pimeästi kokonaan tai osittain. Mitättömän pienellä palkalla Afrikasta tulleet työntekijät toimivat lähinnä maataloustöissä. Kaikki tämä tekee numeroissa kuvitteellista eroa Suomen hyväksi EU-tilastoissa.
Espanjan perustulo, Kreikka ei koskaan maksa velkojaan
Espanja päätti toukokuussa 2020 maksaa kansalaisille perustuloa. Yksinasuva saa vähintään 462 euroa kuukaudessa. Perustulon määrä riippuu perheen koosta. Enimmillään perustuloa voi saada 1.015 euroa kuussa. Perustulon on arvioitu koskevan 850.000 kotitaloutta, joissa asuu noin 2,5 miljoonaa ihmistä.
Espanjan veroaste on 34,4 % BKT:n verrattuna, Kreikan 38,7 %.
Espanjassa arvonlisävero on 21 % (elintarvikkeet 4 %), Kreikassa 23 % (elintarvikkeet 13 %).
Kreikalle on myönnetty kolmen eri lainaohjelman yhteydessä vuosina 2010–2018 velkaa yhteensä 270 miljardia euroa, joista Suomen vastuut ovat yhteensä 4,66 miljardia euroa. ERVV-takausten voimassaoloaikaa pidennettiin 12 vuodella vuoteen 2082 asti. Kreikka on velkaantunut koko ajan eli se ei pysty lyhentämään velkojaan. Vuonna 2020 velat ovat nousseet 362 miljardiin euroon, vuoden 2009 300 miljardista eurosta. Velan määrä on kasvanut, vaikka 2011–2012 Kreikan velkoja leikattiin yli 50 prosenttia (muiden kuin EKP:n velkapapereiden osalta). Kreikka ei ole koskaan maksanut velkojaan, eikä tule maksamaan myöhemminkään mitään. Kreikan tukemisen jatkaminen Suomen veronmaksajien korkeammalla verotuksella on valtiopetos suomalaisia kohtaan.
Koronasuunnitelmassa Kreikalle ollaan antamassa avustuksia 23 ja lainaa 9 miljardia euroa.
Suomi myönsi 2010-12 kahdenvälistä lainaa Kreikalle noin miljardin maalle myönnetyn ensimmäisen apupaketin yhteydessä. Kreikan on määrä maksaa velkansa Suomelle takaisin vuodesta 2020 lähtien siten, että viimeinen maksu erääntyy vuonna 2041. Ensimmäinen erä on maksettu kesäkuussa 2020. Lyhennys on maksettu lisää velkaa ottamalla.
Mitä on vastuu yhteisestä velasta
Jos suomalainen takaa toiselle suomalaiselle pankkilainaa, kyse on takausvastuusta, joka realisoituu maksettavaksi, mikäli velan ottaja ei pysty velkaansa hoitamaan. Takaajan maksettavaksi tulee yleensä myös velan korot.
Kun Suomella on vastuu EU:n ottamasta velasta, josta osa on käytetty avustuksena saman tien ja osa annettu lainaksi toisille EU-jäsenmaille, on kyse siitä, että avustusosuus on menetetty lopullisesti ja se pitäisi kirjata hyvän kirjanpitotavan mukaan heti kuluksi ja velaksi valtion tilinpäätökseen. Näin tuskin tullaan tekemään, vaan kulu piilotetaan rahaston kirjanpitoon.
Lainaosuuteen vaikuttaa se, maksavatko maat oman velkaosuutensa. Jos eivät maksa, tulee se osuus muiden maksettavaksi. Riski on todellinen. Esimerkiksi Kreikalle jouduttiin antamaan puolet veloista anteeksi 10 vuotta sitten.
Valtion tilinpäätökseen on merkitty vastuuna 7 miljardia euroa ERVV:lle Suomen velkaosuutena. Valtion kokonaisvastuu euroalueen veloista oli vuoden vaihteessa 21 miljardia euroa.
Suomen Pankki ottaa velkaa ja ostaa euromaiden velkapapereita
Suomen Pankki on pelannut upporikasta ja rutiköyhää. Se on ostanut euromääräisiä arvopapereita euroalueelta 48 miljardilla eurolla. Näistä toisten valtioiden velkapapereita 32 miljardia. Lisäksi euroalueelta on sisäisiä saamisia 63 miljardia euroa. Tämä kaikki on rahoitettu ottamalla velkaa euroalueen luottolaitoksilta 90 miljardia euroa. Jos euro romahtaa, arvopaperit muuttuvat suurelta osin arvottomiksi, mutta velat jäävät. Suomen Pankki pelaa siis vielä riskipitoisempaa peliä kuin Suomen hallitus konsanaan. Pankin pääjohtaja on Olli Rehn (kepu).
Suomen Pankki on haalinut omistukseensa arvopapereita huhti-toukokuussa miltei 5 miljardilla eurolla tukeakseen pandemiataloutta. Pankissa uskotaan, että luomalla uutta rahaa Euroopan Keskuspankki pitää talouden rattaita liikkeessä. Yle teki pankin diilereistä sankaritarinan. Mitä sankaruutta on luoda rahaa 10 miljoonaa euroa pankkipäivän jokaisena minuuttina? Yle ei kysynyt, minne rahat menevät, kuka vastaa velasta, entä jos kaikki uudet miljardit kaatuvat suomalaisten veronmaksajien syliin.
Suomen Pankilla oli vuoden vaihteessa kultaa 1,6 miljoonaa troyunssia arvoltaan 2,1 miljardia euroa. Italian keskuspankilla on kultaa kolmanneksi eniten maailmassa, 50 kertaa enemmän kuin Suomessa. Italian kullan arvo on 100 miljardia euroa. Myisivät kultaansa, eivätkä kerjäisi rahaa pieneltä Suomelta.
Ennen Kreikan kaatumista euromaiden syliin vuonna 2009 Suomen Pankilla oli euroalueelta arvopapereita 8 miljardilla eurolla ja saamisia 14 miljardia euroa. Euroalueen luottolaitoksille velkaa oli 13,5 miljardia euroa. Suomen Pankin pääjohtaja vuosina 2004-18 oli Erkki Liikanen (sdp).
Miksi 1 – onko kyse koronasta elpymisestä
Korona on vain savuverho, jolla tämä operaatio voidaan toteuttaa. Jos korona olisi todellinen syy, Suomen pitäisi saada suurimmat tuet, eikä olla maksajana. ”EU-komission talousennusteessa Suomen ensi vuoden talouskasvu on EU-maista kaikkein hitainta. Komissio ennustaa Suomen talouden supistuvan tänä vuonna 6,3 prosentilla ja kasvavan ensi vuonna vain 2,8 prosentilla. Suomen kasvu jää näin selkeästi jälkeen muista euroalueen maista.”
Professori Matti Viren kirjoittaa osuvasti: ”.. Korona-paketilla on Koronan kanssa hyvin vähän, jos mitään, tekemistä. Ohjelma alkaa käytännössä 2021, eikä silloinkaan tuulen nopeudella. Komission pitää nimittäin vielä hyväksyä rahoitussuunnitelmat (mihin ”lahjoja” ja ”lainoja” aiotaan käyttää). Jos kyseeseen tulevat julkiset investoinnit, ne tuskin alkavat ennen vuotta 2022…”
Miksi 2 – pelastetaanko eurooppalaiset pankit?
Ranskalaiset pankit ovat luotottaneet Italiaa 316 miljardilla eurolla, saksalaiset pankit 81.
Saksalaiset pankit ovat lainanneet Ranskalle 181, Italialle 81, Espanjalle 65, Kreikalle 22 miljardia euroa .
Espanjalaiset pankit Portugalille 111 miljardia.
Espanjalaiset pankit ovat luotottaneet Italiaa 72, italialaiset pankit Espanjaa 73 miljardilla eurolla. Nuo saamiset ja velat voitaisiin kuitata päittäin, eikä ottaa maksajaksi muita EU-maita.
Velkaa on annettu holtittomasti sinne tänne, eikä ole näkyvissä mitään käännettä velkaantumisen lopettamiseksi. Siksi valmistellulla 750 miljardin euron tukipaketilla ei ole mitään merkitystä EU-maiden talouksien parantamiseksi.
Muistelkaamme kuinka yksikään maa ei ollut auttamassa Suomea sen 1990-luvun pankkikriisissä. Yksin hoidimme asian. Niin olisi tullut myös Espanjan, Italian ja Kreikan tehdä.
Miksi 3: Pelastetaanko euro?
On mahdollista, että koko elpymisrahastohanke on tehty euron pelastamiseksi. Euromaat ovat velkaantuneet viimeisen 10 vuoden aikana hirvittäviä summia. Pää on tulossa vetävän käteen. Euron romahduksen valmistelu on tehtävä salassa pienessä ryhmässä, ja päätökset on ilmoitettava lyhyellä varoitusajalla, joten tarvitaan tällainen koronateatteri, jolla euron romahdusta voidaan siirtää ja suurimmissa vaikeuksissa olevat Italia ja Espanja kriisipelastaa.
Suomen talous kohti romahdusta
Mittakaavaa:
Suomen valtion kaikki menot 2020 57,6 miljardia (talousarvio, ilman lisätalousarvioita)
Valtion velka 2020 lopussa, arvio 125 miljardia euroa (106 mrd 1.1.20)
Valtion velka kasvaa edelleen, sen arvioidaan olevan 148 mrd vuonna 2024
Vuoden 2020 lisävelka ainakin 19 miljardia euroa.
Suomen euroon liittyminen oli vakava erehdys. Sen on tunnustanut jopa euroneuvottelijoiden ykkösmies Sixten Korkman. Harmi, että hän sai suunsa auki vasta eläkkeellä. Eurosta eroaminen tulee tehtyjen sitoumusten takia niin kalliiksi, että Suomen päättäjät yrittävät pitää euroa pystyssä. Kulissien pystyssä pitäminen saa maksaa mitä tahansa. Ja mitä ihmeellisimpiä valheita esitetään verukkeina. Neuvottelun kohteena ollut elvytysrahasto ja sen perustelut ovat yhtä muunneltujen totuuksien hämähäkinverkkoa.
Vaikka Suomen talouden kehitys on heikointa EU:ssa, joutuu se maksamaan muiden maiden elvyttämisestä. Suomea ollaan tuhoamassa kovalla kädellä monelta suunnalta. EU-tuet ovat yksi, ja samansuuruinen virhe on humanitäärinen maahanmuutto, joka 10 vuodessa maksaa kymmeniä miljardeja euroja. Enemmän kuin hävittäjähankinnat ja EU-maiden tuet. Moolokin kitaan katoava kehitysapuraha on 10 vuodessa 10 miljardin menoerä.
Digitalisaation harha
Digitalisaatio tulee, halusimme sitä tai ei. Digitalisaation hinta on valtaisa. Sen näkee jo nyt julkisissa IT-hankinnoissa, jotka toimivat huonosti ja joiden rakentaminen maksaa miljardeja euroja. Vielä kalliimmaksi tulee digitalisaation aiheuttama työttömyys. Mutta onko mieltä, että Suomi maksaa Etelä-Euroopan maiden digitalisaatiohankkeita samaan aikaan kun suomalaiset veronmaksajat vähenevät digitalisaation ja sen mahdollistaman globalisaation etenemisen takia.
Tuppurainen tappuraisen takuuhenkilönä
Ministeri Tuppuraisen rahalogiikka on kuin Speden sketsistä ”Halpa vyö”. Halpa tarkoittaa sketsissä 10-kertaista hintaa.
EU-huijausta valmistelevat virkahenkilöt kirkkain silmin esittävät, että kun Suomi antaa silkkaa rahaa Italialle, italialaiset yritykset ostavat rahalla suomalaisten yritysten valmistamia tuotteita.
Tammi-huhtikuussa 2020 Italian osuus Suomen viennistä oli 2,4 % (457 miljoonaa euroa), Espanjan 1,8 % (337 M€) ja Kreikan 0,2 % (40 M€). Suomi vie Italiaan lähinnä tukkukaupan (kulutus-)tavaroita ja paperi- ja metallin jalostukseen tarvittavia koneita. Vaikea nähdä, että koneita ostettaisiin tarvetta enempää.
Tuollaiset vientimäärät tuovat Suomelle veroja ja maksuja noin puoli miljardia euroa vuodessa. Ministerin avustajat voisivat laskea kuinka moninkertaiseksi näiden kolmen maan viennin Suomesta tulee kasvaa, jotta Suomi saisi maksettavan osuuden takaisin 10 vuodessa. Jos laskutoimitus on liian vaikea, voin auttaa.
Ministeri selitti, että kyseessä on poikkeuksellinen, kertaluontoinen ja ainutkertainen tuki. Sitä samaa roskaa olemme saaneet kuulla vuosikymmenet, jo väliaikaisesta autoverosta vuonna 1958 alkaen. Uskokoon he, jotka uskovat joulupukkiin. Niin piti Kreikankin tuen olla ainutkertaista, mutta maalle on vuodesta 2010 annettu kolme tukipakettia ja tämä uusi paketti on ainakin neljäs. Kreikan lainatkin maksetaan loppuun vuonna 2082. Jos maksetaan. Ja jos maksetaan, on uutta velkaa tullut moninkertainen määrä.
Eivät ole urpilaiset eivätkä tuppuraiset näkemässä kun Kreikka velkansa maksaa. Siksi heidän on hyvä valehdella kansalaisille. Sanoin vuonna 2010 eduskunnassa yksityisessä keskustelussa, ettei Kreikka tule koskaan maksamaan velkojaan, minkä vuoksi sille ei pidä antaa lainaa senttiäkään. Sanon tämän saman tuleville sukupolville tiedoksi. Kreikka ei maksa velkojaan. Piste. Huutomerkki!
750 miljardin euron velasta, jota lyhennetään tasaerin vuoteen 2058 asti maksetaan koko ajalta korkoja, mikäli korkokanta on 1 %, 186 miljardia euroa. Mikäli korko on 3,5 %, on koron määrä koko ajalta suurempi kuin itse koronapaketti eli yhteensä 807 miljardia euroa.
Samaan aikaan inflaatio nakertaa velan arvoa. Jos inflaatio on viime vuoden keskiarvo Suomessa 1 %, viimeisen erän arvo vuonna 2058 on 69 % lainan antohetken arvosta. Inflaation laskenta on yhden sortin huijaus, minkä jokainen näkee omassa kauppakuitissaan, mutta se on oman messunsa väärti. Huijausta tarvitaan, jotta eläkkeitä ja muuta sosiaaliturvaa voidaan todellisuudessa alentaa.
Vain korruptio selittää rahan lapioimisen
Ministeri Tuppurainen teki täyskäännöksen EU:n tukirahastosta muutamassa kuukaudessa. Keväällä hän vastusti hanketta, heinäkuussa hän selitti tukirahaston tarpeelliseksi myös Suomelle. Mistä tällainen mielenmuutos?
Ei aikuinen ministeritason ihminen muuta mielipidettään täysin päinvastaiseksi parissa kuukaudessa sen takia, että hän olisi aikaisemmin ollut tietämätön tai ymmärtänyt asiat väärin. Tämän selittää parhaiten korruptio. Joko henkilökohtainen korruptoituminen tai järjestelmän korruptio.
Henkilökohtainen korruptio ei välttämättä ole rahan maksamista veroparatiisien tilille, vaikka sellaistakin tapahtuu. Se voi olla myös lupaus korkeapalkkaisesta EU-virasta tai vastaavasta. Lupaustakaan ei tarvita, vaan haave: jos kerran Itälä, Katainen, Niinistö, Stubb ja Vapaavuori palkittiin, kaipa sitten minäkin. Tai Urpilainen, joka takuutti rahat Kreikkaan ikuisiksi ajoiksi ja nyt tuhlaa yhteisiä rahoja Afrikkaan korkeapalkkaisella komissaarin viralla.
Järjestelmäkorruptio tulee omasta sisäpiiristä. EK haluaa sitä, ay-liike tätä, puolueen etu tuota, rakennusliikkeiden muuta. Kun toimii järjestelmän pakottamana tai suosituksesta, ei siinä oma mielipide ja kansalaisten etu paljoa paina.
Aivopesty kansa
Kun olin saanut tämän kirjoituksen valmiiksi, läksin Mikkelin torille, jossa keskustapuolue piti telttaa. Puheenjohtaja Kulmuni ja ministeri Leppä olivat juuri ehtineet lähteä, joten esitin näitä näkemyksiä paikallisille puolueen aktiiveille. Hyvin heidät on aivopesty. Minulle alettiin opastaa kuinka Suomen vienti nousee kun annetaan rahaa EU-maille. Eli hallitus linjaa ja sen jälkeen kaikki ministereistä paikallisiin valtuuston varajäseniin asti aivopestään (pakotetaan) samoille linjoille. Omaa ajattelua ei saa harjoittaa. Keskustelun päätteeksi sain kuulla kuinka hieno arvoyhteisö EU on – minäkin saan olla eri mieltä asioista joutumatta tilille mielipiteistäni. Sanoin, että sekin aika nähdään kun eri mieltä ei saa olla.
Mitä Suomen olisi pitänyt tehdä?
Suomen olisi pitänyt yksiselitteisesti kieltäytyä kokonaan osallistumasta koronarahaston rahoittamiseen. Suomella on niin paljon omia ongelmia ratkaistavana, että tarvitsemme kaikki liikenevät rahat oman maamme pelastamiseen. Jos siihen tarvitaan velkarahaa, sitä Suomi saa halvemmalla suoraan.
Tämä kirjoitus on kaksiosainen. Jatko-osana on päivää aikaisemmin julkaistu blogi "Mistä saadaan 750 miljardia euroa?"
