Paluu vanhaan hyvään aikaan – yhteisverotus

Vuonna 1974 syntyi vanhin poikamme. Silloin vielä perheissä oli yhteisverotus. Seuraavana vuonna siirryttiin feminismin nimissä erillisverotukseen. Se oli samalla ensimmäinen naula arkkuun perheiden elämän vaikeuttamiseksi. Kirjoitin muutoksesta kriittisen jutun KaksPlus-lehteen kirjoituskoneella. Julkaistu juttu ei ole enää tallella.

Olen tästä kirjoittanut myös kaksi vuotta sitten. Linkki silloiseen kirjoitukseen.

Muutoksella on aina oltava syynsä. Yhteisverotusta tarvitaan paitsi oikeudenmukaisuuden myös suomalaisten lasten määrän lisäämiseksi. Vuonna 2024 syntyvyys oli historiallisesti alhaisin 1,25 lasta naista kohden. Jotta kansakunta säilyisi, tarvitaan 2,1 lasta naista kohden, Vuonna 2024 puolet (48,0 %) lapsista syntyi avioliiton ulkopuolella. Yhteisverotus lisäisi myös perhekeskeisyyttä.

Maapallon suurin ongelma on valtava väestöräjähdys. Vuonna 1975 maapallolla oli 4 miljardia asukasta, nyt yli 8 miljardia. Arvioiden mukaan väkiluku kasvaa 25 vuodessa 10 miljardiin. Suurin osa kasvusta tapahtuu Afrikassa. Suomen väestöongelmat vain pahenevat, mikäli vähenevien suomalaisten tilalle siirretään väkeä Afrikasta ja muista kolmansista maista.

Nykytilanne on kammottava ja lapsivihamielinen

Jos vantaalainen, kirkkoon kuulumaton isä tai äiti ansaitsee kuukaudessa 6000 euroa ja toinen puolisoista hoitaa kotona perheen lapset, maksaa hän vuodessa veroja 19.067 euroa.

Jos isä ja äiti molemmat ovat töissä ja ansaitsevat kumpikin melkein keskituloisen palkan eli  3000 euroa kuukaudessa, maksavat he yhdessä veroja vuodessa 9435 euroa. Eli melkein 10.000 euroa vähemmän.

Korkean veroprogression takia perhe, jossa toinen ansaitsee 4000 euroa kuukaudessa ja toinen 2000 euroa, ovat yhteiset verot 1000 euroa vuodessa korkeammat, 10.466 euroa.

Kun molemmat vanhemmat käyvät töissä, on molemmilla työmatkakustannukset ja lisäksi maksetaan lasten päivähoitomaksut.  Helsingin kaupungin varhaiskasvatuslaskurin mukaan 3000+3000 euroa kuukaudessa ansaitseva 2-lapsinen perhe ei maksaisi lainkaan päivähoitomaksua.

Vertailussa ei ole huomioitu työeläke- eikä työttömyysvakuutusmaksua, joiden kokonaismäärä kaikissa tapauksissa on sama, 7,74 % palkkasummasta. Lapsilisät ovat kaikissa tapauksissa yhtä suuret.

Yhteis- eli perheverotus on helppo toteuttaa

Lasketaan aviopuolisoiden vuosipalkka yhteen ja jaetaan kahdella. Kumpaakin verotetaan perheen yhteisistä tuloista puolet.  Eli perhe, jossa toinen hoitaa kotona lapsia, saisi samoista tuloista 10.000 euroa vuodessa enemmän käteen. Reilua, eikö totta!

Jos jossain perheessä naisella ja miehellä on omat rahansa ja halutaan pitää tästä itsenäisyydestä kiinni, voidaan veroilmoitukseen merkitä kruksi, että perhe haluaa erillisverotuksen (eli maksaa enemmän veroja).

Vanhassa yhteisverotuksessa oli valuvika, jonka takia pienempituloinen sai maksettavaksi lisäveroa, ja suurempituloinen maksoi vastaavasti vähemmän. Tämä on helppo korjata: siirretään pienempituloisen lisävero suurempituloisen maksettavaksi jo verotuspäätöksessä.

Yksinhuoltajat ovat valmiiksi suurituloisia

Yksinhuoltajat saavat erilaisia tukia: korotetut lapsilisät, elatustuet, asumistuet jne. minkä johdosta etenkin uskontoon perustuvat moniavioiset yksinhuoltajat ovat yhteiskuntamme suurituloisia. Yksinhuoltajien verotuki kaiken päälle olisi kohtuutonta ja edelleen lisäisi (vilpillisten) avioerojen määrää.

Elatusavun maksajan verovähennys on symbolinen. Vähennys on ⅛ siitä määrästä, joka on maksettu. Vähennys on enintään 80 euroa vuodessa jokaisesta vuoden alussa alle 17-vuotiaasta lapsesta. Jos elatusapuvelvollinen ei maksa, avun maksaa sosiaalituki.

Yhteisverotus vai perheverotus

50 vuotta sitten yhteisverotuksessa ei huomioitu lapsia muutoin kuin erillisellä lapsivähennyksellä. Jos verotuksella kannustetaan hankkimaan lapsia, tulisi siinä huomioida lasten määrä. Yksinkertaisin huomiointi on perheverotus, jossa yhteisverotus koskee vain lapsiperheitä.

Lasten määrän huomioiminen verotuksessa olisi hankala toteuttaa kannustavasti. Tehokkaammat keinot löytyisivät tämän kirjoituksen Unkaria koskevassa osuudessa.

Jos jotain määrän mukaista kannustetta toteutettaisiin, olisi sen oltava esimerkiksi 30 % ensimmäisestä lapsesta siten, että yhteisverotuksen hyödystä saisi vain 30 %. Toisesta lapsesta saisi lisää 30 % ja täysimääräisen edun saisi kolmesta lapsesta.

Esimerkkitapauksen 6000 euron yhteisestä kk-palkasta tuoma yhteisverotushyöty olisi vuodessa 2831 euroa, toisen lapsen jälkeen 5661 euroa ja täysimääräinen etu 9435 euroa.

Vertailun vuoksi yhden lapsen perheen lapsilisä on 1139 euroa vuodessa, 2-lapsisen 2397 euroa ja 3-lapsisen 4002 euroa. Lapsilisissä on outoa se, että lisä nousee lapsi lapselta, vaikka esimerkiksi samoja vaatteita, leluja ja lastenvaunuja voidaan käyttää usealle lapselle.

Perheverotus lasten lukumäärän mukaan

Perheverotus voidaan toteuttaa myös siten, että perheen yhteiset tulot jaetaan perheenjäsenten lukumäärän mukaan.

Tällöin yhden lapsen yksinhuoltajan 6000 euron kk-palkasta maksettaisiin veroa 9435 euroa (nyt 19.607 euroa).

Mutta kahden aikuisen ja kahden lapsen perhe maksaisi veroja vuodessa vain 815 euroa. Sitä suuremmat perheet eivät senttiäkään.

Laskelma osoittaa, ettei lasten lukumäärän huomioimisesta perheverotuksessa ole mitään mieltä.

Yhteisverotuksen ongelmia ja niiden ratkaisuja

Erillisverotuksen isoja ongelmia ovat sosiaalitukien maksimoimiseksi tehtävät näennäiset avioerot sekä moniavioiset perheet.  Ne eivät poistu yhteisverotuksessa, mutta tilalle saattaa tulla miljonäärin ainoat lapset.

Miljoona euroa ansiotuloja vuodessa ansaitseva maksaa veroja 463.000 euroa. Jos ikämies menee veroavioliittoon nuoren töissä käymättömän naisen kanssa, hänen kokonaisveronsa vähenisi yhteisverotuksessa vain 17.700 euroa.  Eli yhteisverotus tukee suhteellisesti eniten pienituloisia. Mikä sinänsä on hyvä asia.

Jotta verotuksella voitaisiin vaikuttaa lasten hankintaan, yhteisverotus tulee rajata tilanteisiin, jossa perheellä on yhteinen (tai adoptoitu yhteinen) lapsi siihen asti kunnes nuorin lapsista täyttää 18 vuotta.

Pitääkö lasten lukumäärää tukea

Lapsiperheistä 44 % oli (2023) 1-lapsisia ja 39 % 2-lapsisia. Joka kuudennella lapsiperheellä (17 %) oli vähintään 3 alaikäistä lasta.

Perheistä on 2024 kokonaan lapsettomia 61 %. Lapsettomien perheiden määrä on lisääntynyt vuodesta 2006 105.000:lla. Verotuksessa tulee erityisesti kannustaa hankkimaan ensimmäinen lapsi.  Lisälapset tulevat bonuksena. Tämä puolustaa sellaista lapsiperheiden yhteisverotusta, jossa mitään porrastuksia lasten lukumäärään ei ole.

Maahanmuuttajien suurperheet eivät veroja maksa

Maahanmuuttajaperheet elävät Suomessa kuin kuninkaat (kuningattaret). Olen seurannut vuosia yksinhuoltaja Hirsin elämää Helsingissä. Heinäkuussa viime vuonna kirjoitin blogin Suomen parhaiten palkattu ammatti on yksinhuoltaja. Kirjoitin ”Yhdeksänlapsinen yksinhuoltajaperhe voi saada sosiaalitukia kuukaudessa määrän, joka vastaa yli 11.392 euron kuukausipalkkaa. Sen päälle tulevat erilaiset harkinnanvaraiset toimeentulotuet ja kauppojen maksusitoumukset.” Noin hyvä sosiaaliturva johtaa siihen, että perheet keskittyvät lasten hankkimiseen ja sosiaaliturvajärjestelmän hyväksikäyttöön.

Emme todellakaan tarvitse tällaisia perheitä Suomeen. Jos lasten hankintaa tuetaan ansiotulojen verotuksella, ei sillä ole vaikutusta maahanmuuttajien lasten hankintaan, koska he tienaavat paljon paremmin yksinhuoltajina (tai työttömän miehen neljänä vaimona).

Lapsilisien rajoittaminen

Etenkin maahanmuuttajilla on suuria, jopa 10 lapsen perheitä. Kun moniavioinen äiti on yksinhuoltaja, hän saa valtavat tulot.

Suomen ei tule tukea ulkomaalaisten suuria perheitä, koska se kiihdyttää väestön vaihtumista ja tulee Suomelle erittäin kalliiksi. On myös ikävää se, että kehitysmaista tulleet ovat ”heikkolaatuisia”, mitä ei tosin saa sanoa, ja heidän ja jälkeläisten työllistyminen on erittäin vaikeaa.

Siksi kaikki tuet (lapsilisät, elatusmaksut) tulee lopettaa kolmannen lapsen jälkeen eikä niitä saa kompensoida toimeentulotuella.

Hyvätuloiset tallettavat lapsilisät sijoitusrahastoihin ja lapset ovat rikkaita kun lapsilisät 17-vuotiaana loppuvat. Koska lapsilisät on tarkoitettu lapsista aiheutuvien menojen kompensoimiseen, olisi kohtuullista, jos lapsilisät verotettaisiin vanhempien tuloina. Näin marginaalivero veisi suurituloisen lapsilisästä yli puolet.

Syntyneiden lapsien määrä

Vuonna 1974 viimeisenä yhteisverotusvuotena Suomessa syntyi 62.472 lasta. Vuonna 1980 lapsia syntyi 63.064. Siirtyminen erillisverotukseen ei vaikuttanut lapsien määrään.

Vuonna 2024 lapsia syntyi 43.720. Huolestuttavaa on se, että vieraskielisten lasten määrä oli 7681 eli 18 % kaikista syntyneistä. Suomalaisten kiinnostus lasten hankintaan on miltei puolittunut 45 vuodessa.

Tulevaisuus näyttää huolestuttavalta. 10 vuodessa suomalaisten alle 15-vuotiaiden lasten määrä on vähentynyt 15 %. Sitä vastoin samanikäisten vieraskielisten lasten määrä on miltei kaksinkertaistunut samassa ajassa, kasvu +93 %.

Suomi menestyisi 3 miljoonallakin asukkaalla kun huomioidaan automaation vähentävien työpaikkojen määrä. Mutta tilanne olisi katastrofaalinen, jos jonain päivänä puolet asukkaista olisi ensimmäisen ja toisen poiven ulkomaalaisia. Esimerkiksi 6 miljoonasta 3 olisi suomalaisia ja toiset 3 ulkomaalaisia.

Eläketurvan puolittaminen

Samassa yhteydessä voidaan tehdä uudistus, jossa aviopuolisot voivat jakaa eläketurvan keskenään. Se voidaan toteuttaa samalla logiikalla: lasketaan eläkemaksut yhteen ja jaetaan molemmille puolisoille. Muutoksen ei tarvitse vaikuttaa palkoista perittävään (eikä työnantajan maksamaan) eläkemaksuun, ja jako tehtäisiin vain vakuutusyhtiössä. Muutos tukisi lasten takia töistä pois jäävän eläketurvaa. Muutos ei vaikuttaisi eläketuloon muulla tavalla kuin nyt usein takuueläkkeelle jäävä puoliso saisikin aviopuolison kautta työeläkettä.

Unkarin lapsiperheiden tuet

Unkarissa on lapsiystävällistä perhepolitiikkaa toteutettu 10 vuotta. Vuosia 2010 ja 2022 vertailtaessa syntyneiden lasten määrä vuodessa on vähentynyt 2 % (samalla aikavälillä Suomessa -26 %, vaikka nettomaahanmuuttajia on tullut 270.000).

Unkari on hieno maa. Kävimme siellä autolla kolmena vuotena 1982-84. Ylärivillä Egerin viinejä juomassa

Unkarissa asukkaita on 9,6 miljoonaa. Unkari on ottanut vastaan ukrainalaisia sodan alettua vuodesta 2022. Sen sijaan Unkari ei vastaanota kehitysmaalaisia käytännössä lainkaan. Tämän takia se pystyy vapaammin päättämään lapsiperheiden tuesta vaarantamatta unkarilaisuutta.

Unkarissa on toteutettu seuraavia perhepoliittisia toimenpiteitä (tiedot haettu tekoälyllä):

Ensimmäisen lapsen lapsilisä kuukaudessa on Unkarissa 12.200 forinttia eli 32 euroa.  Ostovoimavertailussa Suomen kanssa lapsilisä on 44 euroa (Suomi 95 eur).

• Elinikäinen tuloverovapaus äideille: Vähintään neljän lapsen äidit on vapautettu henkilökohtaisesta tuloverosta elinikäisesti. Tätä etua on laajennettu koskemaan myös alle 30-vuotiaita äitejä. Lokakuusta 2025 alkaen verovapaus laajeni koskemaan myös kolmen lapsen äitejä, ja kahden lapsen äitien verovapautusta porrastetaan vuodesta 2026 alkaen.

• Asunto- ja autotuki: Lapsiperheet voivat saada merkittävää tukea asunnon ostamiseen tai remontointiin. Monilapsisille perheille (vähintään 3 lasta) on myös erillinen ohjelma auton ostamiseen.

• Lainaohjelmat ja lainojen anteeksianto: Unkarissa on ollut käytössä järjestely, jossa avioparit voivat saada lainaa (korkeintaan 27.000 euroa), ja kolmannen lapsen syntyessä lainaa ei tarvitse maksaa takaisin lainkaan. Myös opintolainoja voidaan antaa anteeksi lapsen syntymän yhteydessä.

• Perheen verovähennykset: Perhekohtaisia verovähennyksiä on kasvatettu merkittävästi. Heinäkuusta 2025 alkaen verovähennys nousi yhdestä lapsesta 100.000 HUF:iin (262 euroa), kahdesta lapsesta 200.000 HUF:iin ja kolmesta tai useammasta lapsesta 330.000 HUF:iin kuukaudessa veropohjasta.

• Kuukausittainen lapsilisä ("családi pótlék"): Tukea maksetaan lapsen syntymästä alkaen aina 20 (tai 23, jos erityistarpeita) ikävuoteen asti, kunhan lapsi on koulussa ja perheen huollettavana. Summa vaihtelee lasten määrän ja terveydentilan mukaan. Vuonna 2025 se on 12.200 HUF (1 lapsi) (32 euroa), 13.300 HUF/lapsi (2 lasta) tai 16.000 HUF/lapsi (3+ lasta) kuukaudessa.

• Lastenhoitomaksut (CSED/GYED): Vanhemmat voivat saada lapsenhoitomaksua, joka on enintään 70 % vanhemman tulotasosta, mutta enintään kaksinkertaisen minimipalkan verran.

Unkarin tilastotiedot osoittavat perhepolitiikan vaikutukset:

• Kokonaishedelmällisyysluku (lapsia per nainen) on noussut 1,25:stä 1,52:een.

• Avioliittojen määrä on noussut 80 %

• Avioerot ovat vähentyneet -27 %

• Aborttien määrä on puolittunut (-46 %)

• Naisten työllisyysaste on noussut 59 %:sta 75 %:iin

• Avioliitossa syntyneiden lasten osuus on 1,5-kertaistunut (+49 %)

• Köyhyysrajan alla elävien lasten määrä on puolittunut (-55 %).

***

Hallituspuolue kristillisdemokraattien puolueneuvosto esitti viime viikolla siirtymistä perheverotukseen. Asia tulee ottaa esille viimeistään seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

***

Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus

Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.

Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.

Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero (10%)- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.