On maamme köyhä, siksi jää

Suomi on länsimaiden sosialistisin valtio. Suomen julkisen sektorin menot ovat noin 60 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suhdeluku on yksi korkeimmista lukemista koko maailmassa ja korkein EU- ja OECD-maissa. Suomessa julkisella sektorilla on työntekijöitä suhteessa kaikkiin työllisiin enemmän kuin muissa Euroopan maissa.

Tähän on tultu, koska Suomessa on harjoitettu vasemmistolaista talouspolitiikkaa 1960-luvulta lähtien siitä riippumatta onko kokoomus ollut hallituksessa tai oppositiossa. Vasemmisto on onnistunut miehittämään tai tarkemmin sanottuna naisittamaan julkisen sektorin puolueidensa kannattajilla. Julkisella sektorilla neljä viidesosaa työntekijöistä on naisia.

Suomessa poliitikkojen usko virkamiehiin on rikkumaton, koska he itse eivät ymmärrä päättämistään asioista riittävästi.

Aiemmin maailman paras Suomen koulujärjestelmä on tuhottu, koska opetushallitus naisitettiin kommunistisella virkanaiskunnalla.

Poliitikkojen osaamattomuus on antanut etenkin valtiovarainministeriön virkamiehille/naisille kohtuuttoman ison vallan. Virkakunta koostuu taitavista excel-käyttäjistä. He laittavat lukuja taulukkolaskentaan ja uskovat itsekin kuin vuoreen laskennan antamat luvut.

Tämä on johtanut moniin Suomen kansantaloudelle rankoiksi tulleisiin päätöksiin. Arvonlisäveron 1,5 %-yksikön korotus laman aikana 2024 johti verotulojen vähenemiseen. Toki 1992 siirtyminen liikevaihtoverolain kautta arvonlisäveroon (1994) keskellä syvintä lamaa oli vaikutuksiltaan alv-korotukseen verrattuna monin verroin tuhoisampi Suomen työllisyydelle. Silloinhan kaikki työ ja yrittäminen tuli arvonlisäverolliseksi (22 %). Yrittäjäeläkelain muutoksen takia yrittäjät on ajettu tuhoisaan kierteeseen eikä nykyinen hallitus ole pystynyt korjaamaan edellisen tekemiä virheitä.

Virkahenkilöstön vastustus on estänyt yrittämisen aloittamisen suurimman esteen arvonlisäverorajan korottamisen määrään, joka vähentäisi suuren osan yksinyrittäjien byrokratiasta puoleen. Julkaisin veron korottamispäivänä selvityksen Arvonlisävero on työn verottamista. Kirjoituksessa osoitan, että kahta maata lukuunottamatta kaikissa EU-maissa ostovoimakorjattu raja on korkeampi kuin Suomessa. Suomi maksoi EU-tukena italialaisten kotien remontit. Italiassa nimellinen raja on 85.000 euroa ja ostovoimakorjattu 110.000 euroa. Jos Suomen virkamiehillä on asiassa huippuosaamista, se tulisi heti viedä EU:n jäsenvaltioihin.

Yhteisöveron kertymä oli viime vuonna 7,1 miljardia euroa. Sen alentaminen 20 prosentista 18 prosenttiin vuonna 2027 johtaa laskennallisesti 0,7 miljardin verokertymän pienenemiseen. Toiminimiyrittäjät eivät tästä hyödy mitään. Vuoden 2024 tilaston (2025 saadaan vasta ensi vuonna) mukaan Suomen 608.000 yrityksestä 466.000 (77 %) on liikevaihdoltaan alle 100.000 euroa. Liikevaihdoltaan 40-99 tuhatta euroa suurin osa on osakeyhtiöitä. Tällaisia yrityksiä on 93.000 (15 % kaikista). Ne hyötyvät yhteisöveron alennuksesta parhaimmillaankin vain muutama sata euroa.

Kannatan yhteisöveron poistamista ja siirtymistä Viron kaltaiseen verotukseen, jossa vasta yrityksestä nostettu tulo verotetaan. Jos ja kun siihen ei Suomessa päästä, olisi yhteisöveron alentamisen sijasta pitänyt nostaa arvonlisäverorajaa ja poistaa perintövero. Niiden positiiviset kokonaisvaikutukset valtion talouteen olisivat olleet merkittävästi suuremmat.

Linkki kirjoitukseeni 28 esitystä yritystoiminnan helpottamiseksi (2025)

Perintöverotus uskon asiana

Tuorein uskon asia liittyy perintöverotuksen muuttamiseen. Pääministeri Orpo uskoo virkamiesten/-naisten tekemiin laskelmiin, joiden mukaan perintöverokertymä alenisi merkittävästi. Asiaa perustellaan myös virheellisillä väittämillä.

Esimerkki KL: ”Arvio ei sisällä hyvin todennäköistä verosuunnittelun lisääntymistä. Tämä on erityisen merkittävää, mikäli oman asunnon luovutuksen verovapaus säilyisi. Monilla perillisillä olisi tällöin kannustin muuttaa asumaan perittyyn asuntoon tai kiinteistöön, ja myydä se verovapaasti kahden vuoden kuluttua”, vero-osasto muistuttaa.” Jos lapsia on enemmän kuin yksi, eivät kaikki perilliset voi asuntoon muuttaa. Eduskunta voi enemmistöllä päättää, ettei kahden vuoden jälkeinen verovapaus koske perittyjen asuntojen myymistä.

Perintöverotus ja kaikki muukin verotus johtaa siihen, ettei Suomeen voi syntyä Wallenbergin suvun tasoista isänmaallista rikkautta, josta hyötyy koko Ruotsi. Jo kolmas sukupolvi, viimeistään neljäs, joutuu luopumaan yhtiön omistuksesta perintöverotuksen takia. Näin kotimaiset jalokivet siirtyvät ulkomaiseen omistukseen. Ja se tietää kylmää kyytiä ulkomaille (viimeisin esimerkki Oura).

Vaisala on perustettu vuonna 1936. Yrityksen perustaja oli professori Vilho Väisälä, joka kehitti radioluotaimen teknologiaa ja loi pohjan sää- ja ympäristönmittauslaitteiden maailmanlaajuiselle markkinajohtajalle. Yhtiö työllistää 2368 henkilöä, joista 1544 Suomessa (2024 tieto). Yhteisöveroja Vaisala maksoi toissa vuonna 17 miljoonaa euroa.

Väisälän perilliset ovat olleet julkisuudessa perintöverotuksen vaikutuksesta yhtiön toimintaan. Tarkastelen tässä julkisten tietojen perusteella yhtiön omistajien perintöverotusta. Kauppalehti 20.2.2026

Vaisalan perustajien jälkeläisistä kaksi eläkeiässä olevaa omistaa yhtiöstä vielä noin 3 % kumpikin. Otan esimerkin miljoonan osakkeen perinnöstä. Tällaisen osakemäärän perintövero määrätään kuolinpäivän pörssikurssin mukaan. Viime päivien kursseilla perinnön arvo olisi 46,4 miljoonaa euroa. Siitä maksettavan perintöveron määrä olisi 8,8 miljoonaa euroa (18,9 %).

Yhtiö maksoi viime vuonna osinkoa 0,85 euroa osakkeelta, eli miljoonalle osakkeelle 850.000 euroa. Osingoista maksettava vero olisi 244.450 euroa eli 28.8 %. Tämän suuruisen osingon maksaminen on edellyttänyt Vaisalan maksavan yhteisöveroa 212.500 euroa eli 25 % osuuden tuloksesta. Osingon kokonaisveroaste on siten 53,8 %. Hallitus tavoittelee 52 %:n korkeinta marginaaliveron määrää.

Jos perillinen maksaisi perintöveron osinkotuloilla, hän joutuisi käyttämään 14,5 vuoden kaikki osingot verojen jälkeen. Eikä tässä vielä kaikki. 3. ja 4. sukupolvessa perittävänä on usein setiä ja tätejä, joiden perinnöstä maksetaan kaksinkertainen vero. Tällöin perintövero edellyttäisi yli 25 vuoden ajalta kaikkien osinkojen käyttämistä veron maksamiseen.

Virkahenkilöstön ja vasemmistopuolueiden vastaus korkean perintöveron määrään on, että myyköön omistustaan. Näin edistetään sosialismin kasvua.

Nykyisessä perintöverotuksessa perityn omaisuuden hankintameno on perukirjaan merkitty arvo. Jos osakkeiden arvo on noussut, tulee maksettavaksi 34 %:n myyntivoittovero arvon muutoksesta. Jos osakkeiden arvo on laskenut, on perillinen joutunut maksamaan veroa tyhjästä eli alennuksen määrästä. (Laskelmassa ei ole huomioitu myynnistä maksettuja provisioita välittäjille.)

Muuta Ruotsiin

Konsultit antavat varakkaille suomalaisille neuvoksi selviytyä perintöverotuksesta: muuta Ruotsiin, siellä ei ole perintö- ja lahjaveroa. Näin on tehnyt miljardööri Björn Wahlroos. Mutta ei kaikkia suomalaisia hyviä veronmaksajia tule siirtää Ruotsiin, jossa rikkaita on riittävästi omastakin takaa.

Perintö- ja lahjaverotuksessa on yritystoiminnan veroalennus. Jos yritysomistaja siirtää yrityksen toiminnan lapselleen, joka jatkaa yrityksen toimintaa, vähennetään verotusarvosta 60 %, jos osakeomistus on ollut yli 10 vuotta perittävän omistuksessa ja omistusosuus yhtiöstä on vähintään 10 %.

Suomalaisen pojan elinaikaodote on 80 vuotta ja tytön 85 vuotta. Jos sukupolven ikä on 25 vuotta, olisi seuraava sukupolvi eläkeiässä yrittäjän kuollessa. Kolmas sukupolvi olisi 30-35 vuotias ja aktiivisesti työssä perheen yrityksessä. Tällöin yrityksen perustajan kannattaa testamentin avulla ohittaa omat lapsensa lastenlapsien hyväksi. Tällöin jäisi valtiolta saamatta yhden sukupolven perintövero. Jos yrittäjä elää 100-vuotiaaksi, hänen kannattaa tehdä uusi testamentti, jossa siirtää yrityksen suoraan neljännelle sukupolvelle.

Jos perheen omistama asunto, kesämökki tai osakeomistus siirretään lahjalla, kannattaa se tehdä jo 45-50-vuotiaana siten, että vanhemmat pidättävät käyttö- ja tuotto-oikeuden lahjan kohteeseen. 49-vuotiaan lahjoittaman kesämökin lahjan verotusarvo alenee 30 % (75-vuotiaan 12 %). Tosin, jos kohde joudutaan myymään, myyntivoittovero tulee olemaan suurempi. Valtio vie aina omansa ja tuhkatkin pesästä.

Esimerkiksi Kone ja Vaisala ovat siirtäneet pörssiyhtiön omistusta holding-yhtiöihin. Siirto kannattaa tehdä viimeistään perinnön yhteydessä, koska silloin osakkeiden siirtäminen apporttina holding-yhtiöön ei johtaisi myyntivoittoveron maksamiseen. Pörssiyhtiöissä varainsiirtovero voidaan välttää tekemällä järjestely arvopaperipörssin kautta. Muutoin varainsiirtovero olisi 1,5 %. Perintöverotuksessa holding-yhtiön omistus arvostetaan käypään (markkina-) arvoon, joten sillä ei voi vähentää verotusta. Mutta holding-yhtiöön voi kerätä rahaa perintöveron maksamiseen pienemmällä osinkoverolla. Jos omistusosuus on pääyhtiöstä yli 10 %, osingot ovat verovapaita.

Myyntivoittovero

Jos siirrytään perittävän omaisuuden verottamiseen vasta kun omaisuus myydään, ei perintöveroa tule kuoleman jälkeen maksettavaksi. Jos perillinen myy perittyä osakeomistusta, maksetaan myyntivoittovero (30-34 %) myyntivoitosta. Koska perinnöstä ei ole maksettu perintöveroa, ei ole hankintamenoakaan. Silloin käytettäisiin hankintameno-olettamaa, joka on alle 10 vuoden omistuksesta 20 %. Tämä johtaa 24-27,2 %:n verotukseen, eli valtio ottaisi perintöosuudesta enemmän kuin on nykyinen perinnön korkein marginaalivero 19 % (sedän/tädin/ei-sukulaisen perintöosuudesta 33 %).

Sen takia omistusaikaan tulee laskea mukaan lukien perittävän omistus. Tämä johtaa 40 %:n hankintameno-olettamaan ja myyntivoittovero olisi myyntihinnasta 18-20,4 %. Toki uudistuksen yhteydessä voidaan tehdä muunkinlaisia muutoksia sen mukaan, mitä poliittisesti pystytään sopimaan.

Jos yrityksellä ei ole jatkajaa omasta perheestä, valtio ottaisi omistajavaihdoksista joka tapauksessa huikeat verotulot.

Myyntivoittoverokeskustelussa on vähälle huomiolle jäänyt käteisen rahan ja pankkitileillä olevien varojen verotus. Niitä tuskin jätetään kokonaan verottamatta perinnön yhteydessä. Jos rahavarat verotettaisiin nykyisen lahjaveron tapaan, olisi 1 miljoonasta eurosta maksettava vero 142.000 euroa (setä-/tätiperinnöissä 301.000 euroa).

Perintöveron poistamisen kompensointi

Osa nykyisestä perintöverosta tulisi myyntivoittoverotukseen siirtymisen jälkeen myöhemmin valtiolle. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) viime vuotisessa selvityksessä perintö- ja lahjaveron poiston lyhyen tähtäimen verotulomenetys olisi 300–400 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön virkamiehet nokittivat esittäessään hallituksen puoliväliriihelle, että todennäköisesti vaikutus olisi noin 700–900 miljoonaa euroa ensimmäisinä vuosina. VATT ja VM koostuvat virkahenkilöistä. Ei siis ole ihme, ettei kumpikaan kannata perintöverotuksen uudistamista.

Valtio ei halua odottaa ja tuhoaa mieluummin yrittämisen edellytyksiä kuin odottaisi veron saamista myöhemmin. On mielenkiintoista, että maahanmuutossa voidaan odottaa tulijoiden muuttumista veronmaksajiksi usean sukupolven ja vuosikymmenien ajan, mutta ei yrittäjien perintöverotuksessa. Vaikka peritty yritys tuo verotuloja ja työllistää suomalaisia joka vuosi ja humanitaarinen maahanmuutto vain maksaa vuodesta toiseen miljardeja euroja.

On helppo nähdä, ettei valtiohallinnon virkamiesten päätavoite ole Suomen hyvinvoinnin kehittäminen, vaan varmistaa, että julkinen sektori pystyy maksamaan muita korkeammat palkat vuodesta toiseen.

Valtion tilinpäätöksen 2024 mukaan valtion henkilöstömenot olivat 5,8 miljardia euroa. Valtion mediaanipalkat ovat 18 % korkeammat kuin yksityissektorin. Aluehallinnon palkat ovat 2 % yksityissektoria korkeammat, vaikka alueet työllistävät paljon pienituloisiksi väitettyjä sote-työntekijöitä. Julkisen sektorin lomaedut ovat merkittävästi suuremmat kuin yksityisen ja siellä työskentelevät saavat myös suuremman eläkkeen.

Kukaan virkamies/-nainen eikä poliitikko tule koskaan esittämään edes julkisen sektorin lomien yhdenmukaistamista yksityissektorin kanssa. Julkisen sektorin palkankorotukset 2025-28 3-vuotiskautena on 7,8 % eli pelkästään valtion maksamat palkat ja eläkemaksut nousevat puoli miljardia euroa.

Suomen julkisen sektorin koko on aivan liian suuri. Sitä pitäisi vähentää ainakin kolmanneksella. Suuren henkilöstömäärän takia on kohtuutonta, että valtiolla on Suomen parhaat palkat. Tätä kohtuuttomuutta voitaisiin vähentää jättämällä valtion palkankorotukset maksamatta 8-10 vuoden ajan.

Paras ja nopein keino vaikuttaa Suomen kansantalouden surkeaan tilaan on humanitaarisen maahanmuuton kiristäminen ja laittomasti maassa olevien karkottaminen.

Seuraavaksi tehokkain on julkisen sektorin rankka karsinta ja sen ylisuurten palkkojen leikkaaminen esimerkiksi jättämällä korotukset vuosiksi tekemättä.

Kirjoitin perintöverosta myös viime vuoden lopulla: Perintöverotus aikansa elänyt ja tulee lopettaa Linkki

Lyhytvuokrauksen vaikutus asunnon myynnin verotukseen

Tarkennan tässä yhteydessä kirjoitustani lyhytvuokrauksesta: Lyhytaikaisen asunnon vuokraukseen suunnitellut rajoitukset kohtuuttomia. Linkki

Verohallinnon ohje Verovapaa oman asunnon luovutus

4.1 kohdassa

Asunnon luovutuksen ei kuitenkaan tarvitse tapahtua välittömästi oman asumiskäytön päätyttyä. Asunto voi myös olla vuokrattuna sen oman käytön ja luovutuksen välisenä aikana.

4.3 kohdassa

Jos asunto sitä vastoin annetaan vuokralle tai muutoin ulkopuolisen käyttöön esimerkiksi sukulaiselle, yhtäjaksoinen käyttö omana asuntona katkeaa (KHO 1983-B-II-574). ---

Asiaa ei arvioida toisin pelkästään vuokrauksen lyhyen keston perusteella. Jos verovelvollinen luovuttaa asuntonsa hallinnan vuokraamalla asunnon esimerkiksi lyhyen lomamatkansa ajaksi, yhtäjaksoinen käyttö omana asuntona katkeaa (KHO 2021:75). Säännöksen edellyttämä asumisaika ei katkea, jos verovelvollinen vuokraa vain osaa asunnosta ja asuu asunnossa itse samanaikaisesti vuokralaisen kanssa.

Ristiriitaiselta näyttävän ohjeen voi lukea näin, jolloin ristiriitaa ei olisi:

• Voit vuokrata asunnon ja myydä vuokrauksen jälkeen verovapaasti, jos olet asunut 2 vuotta

• Mutta jos vuokraat loman ajaksi ja palaat sen jälkeen asumaan takaisin, katkeaa 2 vuoden rajoitus ja sen kerääminen alkaa alusta.

Viranomainen voi vaikeasti tulkittavaa ohjetta käyttää verovelvollisen vahingoksi. Ihmetellä täytyy, miksi ohjeet kirjoitetaan näin epäselviksi.