Yritystä Suomeen-kirjoitussarja
Arvoisa valtiovarainministeri Riikka Purra
Teitä on lähestytty osakevaihtojen verotuksen muuttamiseksi sekä listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen korottamiseksi. Tapasitte 30.11.2023 Finnwatch-järjestön edustajia, jotka esittivät Teille vetoomuksen puuttua holdingyhtiöjärjestelyjen avulla tapahtuvaan osinkoverojen välttelyyn.
Pelkään, että menee lapsi pesuveden mukana. On suuri riski, että julkisen painostuksen takia listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotusta korotetaan samalla kun puututaan holdingyhtiö-järjestelyihin. Koska niin konsultit, kirjanpitäjät kuin verotuksen asiantuntijat eivät ole kunnolla ymmärtäneet, mistä osakevaihdoissa on kyse, selostan tässä selvityksessä siitä olennaisimmat seikat esimerkkien avulla.
Sitä ennen muistutan, että julkisuudessa osinkoverotuksesta tehdään harhaiset johtopäätökset, koska verotusta tarkastellaan vanhojen ja menestyneiden yritysten maksamien osinkojen kautta. Olen osoittanut useampaan kertaan, että jos esimerkiksi julkisella sektorilla töissä oleva lääkäri saa yhtä suuren palkan ja eläke-edut kuin yksinyrittäjänä toimiva lääkäri saa palkka-, ja osinkotuloina omasta yrityksestään 20 vuoden aikana, maksaa palkkalääkäri vähemmän veroja ja maksuja kuin yrittäjälääkäri. Viimeisellä laskentakerralla varmistin, että tilanne on sama, vaikka tarkastelujakso olisi 30 vuotta.
Jos osinkoverotusta korotetaan, yrittäjälääkäri maksaa nykyistäkin enemmän veroja ja maksuja ja hän olisi palkkalääkäriä vieläkin huonommassa asemassa.
Mutta se on eri kirjoituksen aihe.
Pauli Vahtera
Osakevaihdon harha
Osakeyhtiölain mukaisen oman pääoman kivijalka on raha. Rahaa yhtiö saa oman pääoman ehtoisilla sijoituksilla ja tuottamalla voittoa, jota ei jaeta osakkaille.
Poikkeuksellisesti omaan pääomaan voidaan kirjata arvonkorotuksia, mutta silloin kirjauksen on perustettava yhtiön omistaman maa-alueen tai rakennukseen todelliseen ja ulkopuolisen vahvistamaan arvonnousuun. Arvonnousua ei voida jakaa osinkoina, koska se ei ole rahaa.
Asiaa ymmärtämättömät verohallinnon juristit ovat luoneet juristien ammattikunnalle uuden rahasammon katsomalla, että tulonodotukset ovat rahaa. Siis rahat, joita ei ole ja jotka tulevat joskus tulevaisuudessa tai sitten eivät koskaan. Nämä kuvitteelliset rahat sisältyvät yrityksen tuottoarvoon, joka on hyväksytty verotuksessa omaksi pääomaksi.
Eikä siinä vielä kaikki. Kun yhtiön käyväksi arvoksi on katsottu substanssiarvo (tasearvo) on tämä arvo osakevaihdon arvo. Kun sen jälkeen yhtiön varallisuus siirretään osingonjaolla tytäryhtiöksi muuttuneesta liiketoimintayhtiöstä holding-yhtiöön, sama varallisuus huomioidaan toiseen kertaan. Juristien kirjanpito-osaaminen on liian vähäistä, mikä korostuu osakevaihdoissa.
Tuotto-odotuksista maksetaan rahaa silloin kun yhtiön ostaman toisen osakeyhtiön kauppahinta ylittää ostetun yhtiön oman pääoman. Silloin on kyse liikearvosta, johon voi sisältyä myös käyttö- ja sijoitusomaisuuden arvonmuutoksia, mutta useimmiten vain tulevaisuuden tulo-odotuksia. Näistä tulonodotuksista on tehtävä suunnitelman mukaiset poistot (yleensä 10 vuodessa eli 10 %) tai pörssiyhtiöissä arvonalennuksina, jos vuosittaiset arvotestaukset osoittavat maksetun liikearvon olevan vähentynyt (eli ostetun yhtiön tuotto ei ole vastannut odotuksia).
Tällainen arvonalennustestaus pitäisi tehdä myös osakevaihdon jälkeen. Vai mitä sanotte oheisista tapauksista, jotka ovat vain esimerkkejä niistä sadoista, joita on viime vuosina toteutettu. Ja joita tehdään koko ajan lisää.
Yrityksen arvon määrittäminen
Osakevaihdoissa on käytetty verohallinnon antamaa varojen arvostamisohjetta perintö- ja lahjaveroja varten. Verohallinto teki virheen hyväksyessään tämän ohjeistuksen myös osakevaihtojen varojen arvostamiseen. Käyttötarkoitukset ovat täysin erilaiset.
Yrityksen mm. osinkoverotuksessa käytettävä nettovarallisuus on eräitä poikkeuksia lukuunottamatta taseen oma pääoma tilinpäätöshetkellä eli tasearvo.
Tasearvo muutetaan substanssiarvoksi tekemällä yrityksen varoihin kirjaamattomat arvonmuutokset (+-). Tällaisia eriä ovat mm. kiinteistöjen, osakkeiden ja muiden sijoitusten arvonmuutokset. Muutoksiin tehdään piilevän yhteisöveron oikaisut.
Yrityksen tuottoarvo on perintö- ja lahjaverotuksessa kolmen viimeisen tilikauden tuloksen (ns. viimeisen rivin tulos) keskiarvo muutettuna nykyarvoon 15 % korkokannalla. Tulokseen tehdään oikaisut palkoista, mikäli maksetut palkat ovat liian pienet (tulos huononee) tai suuret (tulos paranee) käypään palkkatasoon verrattuna. Aloittavat yritykset maksavat omistajayrittäjille liian pientä palkkaa, koska rahaa palkanmaksuun ei ole. Menestyneet yritykset maksavat usein omistajille liian pientä palkkaa, koska ansiot nostetaan yhtiöstä osinkoina.
Yrityksen käypä arvo verotuksessa on tuottoarvon ja substanssiarvon keskiarvo. Jos tuottoarvo on pienempi kuin substanssiarvo, yrityksen arvo on substanssiarvo.
Finnvera rahoittaa suomalaisia yrityksiä. Sen ohjeistuksen mukaan yrityksen arvo on kolmen viimeisen vuoden käyttökate, jota ei oikaista millään korkotekijällä. Finnveran arvostusohje johtaa puolet pienempiin arvoihin kuin verottajan. Kaksi valtion laitosta ja täysin erilaiset näkemykset yrityksen arvosta! (Käyttökate on yrityksen liikevoitto/-tappio, johon on lisätty tehdyt poistot.)
Konsultit puhuvat julkisuudessa, ettei mitään veroriskiä ole kunhan yhtiön arvo määritellään verohallinnon antamien ohjeiden mukaisesti. Silti he tekevät verottajalle ennakkotietohakemuksen, jolla varmistetaan verotus. Ja saavat enemmän konsultointipalkkioita. Fiksuimmat eivät kerro hakemuksessa mitään osakkeiden arvostuksesta, mutta silti verottajan kopiokone antaa myönteisen ennakkotiedon.
Totuus on liian usein aivan muuta. Kun yhtiön arvo on laskettu (aina sitä ei edes osata laskea oikein), alkaa vedätys. Kirjoitetaan satu siitä, mitä kaikkea yritys tekee osakevaihdon jälkeen. Todellisuus on sitten aivan muuta, mutta verottaja ei tarkasta tarinoiden ja totuuden eroja. Ja ainahan selityksiä löytyy, esimerkiksi korona. Siksi alkaa myös osakkeen arvon vedätys. Konsultillahan ei ole mitään vastuuta asiassa, mutta hän voi laskuttaa sitä enemmän, mitä korkeampi osakevaihtoarvo on. Näin miljoona voi muuttua kahdeksi yhden kahvikupposen juonnin aikana.
Vaikka verottajalta saataisiin ennakkotietona hyväksyminen osakevaihtojärjestelylle, voi verottaja kuitenkin tulkita sen veronkierroksi, jos järjestely johtaa liian suureen verohyötyyn, eikä toteutettu järjestely vastaa ennakkotietohakemuksessa esitettyä.
Case 1: Tasekupla
Kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksen on annettava oikeat ja riittävät tiedot yrityksen tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Osakevaihdoissa, joissa varoiksi katsotaan tulevaisuuden tulonodotukset, ei kirjanpitolaki voi mitenkään toteutua.
Otetaan esimerkiksi yksi verottajan hyväksymä Finnwatchin esille tuoma holding-yhtiö Parikka Group Oy. Holding-yhtiön taseessa on omaa pääomaa 2,7 miljoonaa euroa. Tilinpäätökseen 31.1.2023 tehdyn ennakko-osingonjakopäätöksen jälkeen todelliset jakokelpoiset varat ovat 0,3 miljoonaa euroa.
Väärinkäsitysten välttämiseksi korostan, että esimerkkiyritys on menestynyt hienosti ja toiminut lakien mukaisesti. Julkisuudessa olleen yrityksen esimerkillä osoitetaan viranomaisten tekemä tulkinta yhtiön arvonmäärityksessä ja sen vaikutusten huomioitta jättäminen.
Maksaisiko kukaan yhtiöstä 2,7 miljoonaa euroa. Tuskin, koska tällaisissa 1-2 hengen yrityksissä tulos perustuu perustajaosakkaiden työhön. Yrityskaupan jälkeen heidän kiinnostuksensa yhtiöön lopahtaa ja on epätodennäköistä, että kukaan ulkopuolelta tullut henkilö pystyisi samaan tulokseen. (suurenna kuva klikkaamalla)
Pienet konsernit eivät tee konsernitilinpäätöstä, minkä vuoksi jää näkemättä yhtiön tasekupla. Kirjanpitolaki kuitenkin edellyttää, että pysyvien vastaavien hankintamenoa on alennettava, jos se on pysyvästi alentunut. Järjestely osoittaa tilinpäätöksillä, että näin on käynyt. Arvonalennusta ei saa vähentää verotuksessa, tosin eihän emolla mitään verotettavaa tulosta edes synny, koska osingot tytäryhtiöstä ovat verovapaita. (Osinkojen verovapaus on välttämätöntä kahdenkertaisen verotuksen estämiseksi.)
Osakevaihtajat tekevät mekaanisen ratkaisun kirjaamalla osakevaihdon arvon SVOP-rahastoon. Eli Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Aikamoinen väärinkäsitys. Koska rahaa ei siirry, ei ole mitään vapaata omaa pääomaa syntynyt osingonjakoa varten. Kyse on vain ilman kirjaamisesta tyhjän päälle.
Liiketoimintayhtiö SP Lifestyle Oy:n oma pääoma on taseessa 3.522 euroa 31.1.2023. Yhtiöllä ei ole ollut riittävästi käyttöpääomaa juoksevien laskujen maksamiseen talvella 2023. Tulosta yhtiö teki 2022-23 tilikaudella 315.565 euroa. Pörssikielellä sanottaisiin, että yhtiön p/e-luku (Price per earnings) olisi 6,4 (yritys tuottaa 6,4 vuodessa osakkeiden arvon). Mutta tässä on huomattava ero pörssiin. Pörssissä yhtiön ulkopuoliset tahot ostavat omilla rahoillaan osakkeita, joten hinnalla ei ole mitään merkitystä yhtiön toiminnan kannalta. Yksityisellä osakeyhtiöllä kaikki on toisin.
Konsulttien suunnitelmien mukaan tytäryhtiön koko tulos sekä omaisuus siirretään emoyhtiöön osingonjaolla. Tässä tapauksessa ensimmäinen osingonjako emolle oli 550.000 euroa eli merkittävästi yli yhtiön tilikauden tuloksen. Ja samalla tyhjennettiin liiketoimintayhtiö.
Kun siirretään rahan lisäksi sijoitukset emoon osinkoina, joudutaan maksamaan tyttäressä yhteisöveroa sijoitusten arvonnoususta. Lisäksi maksettavaksi tulee varainsiirtovero osakkeiden ja kiinteistöjen arvosta. Osakevaihtoarvosta maksetaan holdingyhtiössä varainsiirtovero.
Tyhjentäminen voi johtaa siihen, että tytäryhtiö tarvitsee käyttöpääomaluottoa emoyhtiöltä. Tällöin menetetään tärkeä riskinhallintaperiaate, jossa emon ja tyttären kaikki keskinäiset vastuut katkaistaan. Esimerkiksi emo ei saa taata tyttären lainoja.
Konsultit opastavat myös, että yhtiön omistuspohjaa voidaan laajentaa ottamalla uusia osakkaita tytäryhtiöön. Näin suojellaan emoyhtiöön siirretyt varat ulkopuolisilta. Ja samalla unohdetaan osakkeiden yhdenvertaisuus. Osinko, mikä maksetaan emolle, on maksettava myös vähemmistöosakkaille. Mitä tehdään kun tulee huono vuosi ja emolla ei ole rahaa? Osinkoja ei voida maksaa ja vähemmistö saattaa kokea tilanteen outona, koska emosta voidaan jakaa siirretyistä varoista huomattavia osinkoja sen omistajille. Koska holding-yhtiön yksi tarkoitus oli kerätä sijoitettavaa varallisuutta emoon, ei ole mielekästä jakaa tyttären koko tulosta osinkoina, koska se siirtäisi osan perheen varallisuudesta ulkopuolisille.
Koko tuloksen jakaminen osinkoina on ongelmallista. Se heikentää liiketoimintayhtiön mahdollisuuksia tehdä investointeja ja rahoittaa huonojen vuosien toimintaa. Tulos voi olla osittain höttöä. Myyntisaamiset ovat omia varoja, mutta niistä voi tulla luottotappioita. Osakesijoitukset voivat tuoda tappioita kurssien vuoristoradalla. Esimerkkiyhtiön taseen käyttöomaisuus 59.000 euroa on rahan arvoista vain, jos kyse on yhtiön omistamasta autosta.
Tytäryhtiön osakkuus on vähemmistöosakkaalle ongelma. Hän on kuin huutolaispoika, jolla ei ole mitään sanomista mistään, koska kaikki valta on emoyhtiössä. Tätä heikkoa tilaa voidaan parantaa vain osakassopimuksella, joka pitää tehdä ennen kuin vähemmistöosakkuus hankitaan. Jos liiketoimintayhtiöllä menee huonosti, on vähemmistöosakkaan hyväksyttävä kaikki päätökset osingoista luopumisen lisäksi, jos osakassopimusta ei ole.
Miksi osakevaihtomahdollisuus on osakeyhtiölaissa
Osakevaihtoa ei ole otettu osakeyhtiölakiin lainmukaisten verojen vähentämiseksi. Sille on todellisia käyttökelpoisia tarpeita.
Esimerkiksi pörssiyhtiön ostaessa toisen osakeyhtiön, kaupan rahoittamiseen ei tarvita pörssiyhtiön varoja, koska maksu tapahtuu osakevaihdolla. Ostetun yhtiön osakkaat eivät joudu maksamaan vaihdon yhteydessä myyntivoittoveroa. Yhtiöstä luopuvat osakkaat voivat myydä vaihdetut osakkeet pörssissä tai jäädä odottamaan pörssiyhtiön osinkoja ja osakkeiden arvonnousua.
Esimerkki pörssistä: 1.4.2022 Neles Oy sulautettiin Valmet Oyj:hin absorptiosulautumisella, jossa Neles sulautui Valmetiin. Neleksen osakkeenomistajat (pois lukien Valmet sekä Neles omistamiensa omien osakkeiden osalta) saivat sulautumisvastikkeena 0,3277 Valmetin uutta osaketta. Sulautuminen ei ole osakevaihto. Jos Neles olisi tullut Valmetin tytäryhtiöksi, olisivat sen osakkaat vaihtaneet osakkeensa Valmetin osakkeisiin.
Pörssissä vuonna 2021 tehtiin osakevaihto Privanetin ja Skarta Group´in välillä. Osakevaihdon avulla Skarta Group pääsi suoraan pörssiyhtiöksi ilman aikaa ja rahaa vieviä järjestelytoimenpiteitä.
Osakevaihto on hyvä yritysjärjestelyn muoto myös pörssiyhtiöiden ulkopuolella silloin kuin toinen osakeyhtiö ostaa toisen osakeyhtiön, eivätkä myyvän yhtiön osakkaat halua luopua omistuksestaan.
Ongelmaksi osakevaihto voi tulla silloin kun myyvän yrityksen ja holding-yhtiön osakkaat ovat samoja henkilöitä eikä omistus tosiasiallisesti muutu, koska verottaja on hyväksynyt nämä usein vain verosuunnittelun takia tehdyt järjestelyt teoreettisilla arvoilla.
Case 2: Osakeyhtiön varat siirretään holdingyhtiöön
Osakeyhtiön oma pääoma on 789.000 euroa ennen osingonjakoa. Yhtiön viime vuosien voitto on ollut verojen jälkeen 72.000 – 97.000 euroa.
Verohallinnon ohjeen mukaan laskien yhtiön substanssiarvo on 789.000 euroa +- tase-erien oikaisu käypään arvoon. Varallisuudesta 400.000 euroa on rahamarkkinasijoituksia. Liiketoimintayhtiön varaston, rahoitusomaisuuden ja käyttöomaisuuden arvoa ei siirretä holding-yhtiöön.
Yrityksen tuottoarvo alittaa substanssiarvon, minkä vuoksi osakevaihtoarvo on substanssiarvo. Näin käy useissa pitempään toimineissa yrityksissä. Tällöin osinkojen verotushyötyä ei holding-yhtiön avulla ole saatavissa.
Paitsi kun tytäryhtiön sijoitusvarallisuus siirretään verottomina osinkoina emoyhtiölle. Tällöin sama sijoitusvarallisuus lasketaan toiseen kertaan emoyhtiön arvoon. Tällainen järjestely voi olla laillinen, mutta se sotii räikeästi hyviä taloushallintokäytäntöjä vastaan.
Osakeyhtiö on perustettu 2500 euron osakepääomalla (nykyisin osakepääoma ei ole enää pakollinen). Yhtiö on maksanut 197.000 euroa ylimääräisiä*) veroja oman pääoman saavuttamiseksi (verokanta 20 %, todellisuudessa enemmän, koska verokanta ennen vuotta 2014 oli 25-29 %).
*) yhtiö on maksanut veroja myös siltä osin kun se on maksanut osinkoja. Näitä veroja ei tässä laskelmassa ole huomioitu, koska ne on tässä katsottu olevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi maksettuja veroja, jotka huomioidaan lievemmän osinkoverotuksen muodossa.
Verokanta on vuodesta 2014 alkaen ollut 20 prosenttia. Yhteisöverokanta oli aluksi 25 prosenttia vuosina 1993–1997. Vero nostettiin ensin 28 prosenttiin (1998–1999) ja sitten 29 prosenttiin (2000–2004), minkä jälkeen sitä on laskettu. Vuosina 2005–2011 se oli 26 prosenttia ja 2012–2013 24,5 prosenttia.
Perustettu holdingyhtiö ja toimiva osakeyhtiö tekevät osakevaihdon 803.000 eurolla. Ainoa käytettävä raha tässä vaihdossa on varainsiirtovero 1,6 % 12.848 euroa. Osakevaihdon arvoksi taseen pysyvien vastaavien osakkeisiin merkitään 803.000 euroa ja sama summa omaan pääomaan SVOP-rahastoon eli omaan pääomaan. Lisäksi osinkoina siirretään rahamarkkinasijoitukset 400.000 euroa.
Yhtiö on jakanut vuosittain 60.000 euron osingot. 2024 se voisi jakaa 63.120 euroa lievemmällä verotuksella.
Holding-yhtiö ratkaisussa se voisi verosäännösten puitteissa jakaa 96.240 euron lievästi verotetut osingot. Tytäryhtiön tulokset eivät kuitenkaan mahdollista noin suuria osinkoja.
Kirjanpitosuositusten mukaan varainsiirtovero kirjataan taseeseen hankintamenon lisäykseksi. Näin se ei heikennä tilikauden tulosta. Osakevaihdossa tasekirjaus on virheellinen, koska kyse on järjestelyyn liittyvästä kulusta.
Miksi? Tällaisen järjestelyn perusteluna oltava riskien hallinta. Siksi on selvitettävä yhtiön riskit ja mietittävä, voidaanko niitä vähentää holding-yhtiön avulla. Verohyöty on niin räikeä, että verohallinnon on luotava menettelyt, jolla verohyöty estetään kahdenkertaisuuden osalta. Siihen ei tarvita edes verolakien muutosta.
Case 3: Uusi osakeyhtiö, joka on tehnyt hyvää tulosta lyhyen toimintansa aikana - omaa pääomaa ei vielä merkittävästi ole
Osakeyhtiö on perustettu ilman osakepääomaa vuonna 2021. Yhtiön voitto on ollut 170.000 – 210.000 euroa mm. koska ainoa osakas on nostanut vain 25.000 euron vuosipalkan yhtiöstään. Yhtiö on jakanut osinkoja molempina vuosina 2022 ja 2023 80.000 euroa. Osingoista alle puolet on ollut huojennuksen piirissä eli 7,5 %:n verotuksessa.
Osakeyhtiön oma pääoma (substanssiarvo) on 0,4 miljoonaa euroa ennen osingonjakoa.
Verohallituksen ohjeen mukaan laskien yhtiön tuottoarvo on 1,3 miljoonaa euroa.
Arvojen keskiarvo jää 0,86 miljoonaan euroon, mikä rajoittaa merkittävästi osingonjaossa saatavaa verohyötyä. Ehkä tämä on syynä nähtyihin osakkeiden arvojen vedätyksiin.
Osakeyhtiö ja holdingyhtiö tekevät 0,86 miljoonan euron arvoisen osakevaihdon. Sen avulla lievemmän verotuksen piiriin jäävien osinkojen määrä kaksinkertaistuu.
Miksi? Riskien hallinnan lisäksi kyseessä on verosuunnittelu, joka mahdollistaa suurempien lievästi verotettujen osinkojen nostamisen holding-yhtiöstä.
Jotta järjestely ei johtaisi veronkiertoepäilyyn, on myös holdingilla oltava liiketoimintaa. Tätä verottaja on vaatinut mm. tilanteissa, joissa liiketoimintayhtiö omistetaan osakkaiden henkilökohtaisten osakeyhtiöiden kautta.
Ahneell´ on sellanen loppu
Holding-yhtiöiden käyttö verosuunnitteluun on karannut käsistä. On selvää, että tähän tullaan jossain vaiheessa puuttumaan. Toivottavasti mahdollisimman pian. Ja siitä kärsivät kaikki yrittäjät. Tämä on jo kerran nähty. Osakaslainat karkasivat käsistä. Jotkut yrittäjät ottivat yhtiöstä osakaslainoja lisää ja lisää. Ei nostettu palkkaa eikä osinkoja, eikä osakaslainoista maksettu veroa.
Hallitus puuttui osakaslainojen verotukseen yhdessä yössä. Uudet osakaslainat, jotka nostettiin 3.4.1998 tai sen jälkeen muuttuivat pääomatuloina verotettaviksi.
Pikakäsittelyssä tehtiin laki, jonka perusteella osakaslainan nostosta maksettiin pääomatulon verotusta vastaava määrä (30-34 %) ikään kuin ennakkoveroa. Ennakkoveroa ei palauteta, vaikka osakaslaina maksetaan pois. Palautusehdot ovat niin tiukat, että suurin osa osakaslainaa nostaneista eivät saa ennakkoa takaisin ja ennakkovero muuttuu lopulliseksi.
Yritysten kannalta liika ahneus porsaanreikien hyödyntämiseen muuttuu pitkällä tähtäimellä kaikkien yritysten ja yritysten vahingoksi. Tärkeintä olisi purkaa yritysbyrokratiaa, jolla on suurempi yhteiskunnallinen merkitys kuin yritysverotuksella.
Holding-yhtiön merkitys yrittämisessä on riskien hallinta
Suurin osa yrittämisestä epäonnistuu tai sen tuotto jää keskimääräistä palkkatasoa alemmaksi. Osinkojen verosuunnittelulla ei tällöin ole paljoakaan merkitystä. Toimiiko yritys toiminimenä tai osakeyhtiönä vaikuttaa verotukseen. Tämän yrittämiseen olennaisesti vaikuttavan valinnan joutuu jokainen aloittava yrittäjä tekemään.
Holding-yhtiön tärkein merkitys on riskien hallinta. Koska suuri osa yrityksistä epäonnistuu, ei holding-yhtiötä kannata heti perustaa. Jos yrittäminen onnistuu ja osakeyhtiöön kertyy varoja omaksi pääomaksi, joudutaan miettimään, mitä mahdollisuuksia varallisuuden turvaamiseen on ja millaisia riskejä yrittämiseen on.
Jos holding-yhtiöön kertyneillä osingoilla tehdään arvopaperisijoituksia, voi holding-yhtiö ottaa suurempia riskejä kuin liiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö, joka ei voi ottaa sijoituksilla riskiä, joka vaarantaa tytäryhtiön toiminnan.
Jos on olemassa riski, että yrittämiseen liittyy olennainen vahingonkorvausriski, voidaan holding-yhtiöjärjestelyllä varautua siihen, ettei mahdollinen korvaus tuhoa kerääntynyttä varallisuutta ja yhtiön koko toimintaa. Jos yhtiö menee konkurssiin, jäävät holding-yhtiön varat yrittäjälle turvaan. Tietenkin vain siinä tapauksessa, ettei korvauksia määrätä maksettavaksi henkilökohtaisesti.
Yrittäminen on ylä- ja alamäkeä. Melkein jokainen yritys kohtaa jossain vaiheessa elinkaarta huonoja vuosia. Konkurssiin tullaan asettamaan tänä vuonna yli 2700 yritystä. Holding-yhtiöllä voidaan lieventää konkurssin seurauksia, mikäli sinne on kerätty oikeaa varallisuutta liiketoiminnan seurauksena.
Tytäryhtiön myynti
Konsulttien markkinapaketissa on myös houkutin siitä, että tytäryhtiön voi myydä verovapaasti. Tämä verovapaus oli seuraus Nokian valta-asemasta Suomessa. Se sai lobbaamalla eduskunnan säätämään tällaisen lain. Laki pitäisi kumota, koska se estää tappioiden vähentämisen verotuksessa yrityksen myynnissä. Eli kun yritysosto on epäonnistunut, lyö yhteiskunta kaiken jälkeen vielä halolla päähän. Eikä Nokiakaan enää tarvitse verovapaita myyntivoittoja, jos edes saa niitä. Koko yrityskentän näkökulmasta tappioiden vähennysoikeus on merkittävämpi asia kuin voittojen verovapaus.
Verovapaus ei paljoa lohduta, koska näin emoyhtiöön syntynyttä voittoa ei voi verotta maksaa osakkaille. Paitsi kun kuviot ovat isot. Esimerkiksi Sammon myydessä 2,9 miljardin euron voitolla pankkinsa Danske Bankille, saivat Sammon osakkaat verohelpotettuja osinkoja nostaakseen.
Verovapaus antaa yritykselle mahdollisuuden käyttää investointeihin ja sijoituksiin enemmän rahaa. Sama kaikkia yrityksiä koskeva uudistus olisi siirtyminen Viron veromalliin, jossa yritykseen jätetyistä voitoista ei makseta veroja.
Osakeyhtiön nettovarallisuus
2 § Muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön nettovarallisuus
Tuloverolain 33 b §:ssä tarkoitetun kotimaisen yhtiön osakkeen verovuoden matemaattinen arvo lasketaan verovuotta edeltävän vuoden yhtiön tilinpäätöksen mukaisen tarkistetun nettovarallisuuden perusteella. Yhtiön nettovarallisuus saadaan vähentämällä yhtiön varoista yhtiön velat.
Emo- ja tytäryhtiöillä on oltava sama tilikausi. Esimerkkitapauksessa tilikausi päättyy 31.1.20VV. Se tarkoittaa, että 31.1.2023 päättyneen tilikauden nettovarallisuus lasketaan 31.1.2022 päättyneestä tilinpäätöksestä. Näin 11 kuukauden voitto 2023 jää huomiomatta emoyhtiön lievemmän osingon määrittelevästä 8 %:n osuudesta nettovarallisuuteen.
Vaikka tilikausi on kalenterivuosi, tilivuodelta 2023 jaettava osinko ei vaikuta emoyhtiön nettovarallisuuteen, koska se maksetaan 2024. Määrämuotoisella ennakko-osingolla tästä aiheutuvaa viivettä voidaan lyhentää.
Ks 3.5 Ennakko-osinkojärjestelmä
***
Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus
Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.
Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.
Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero (10%)- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.
