Venäjälle meno ollut alusta asti tappiollista
Fortumilla oli ylimääräinen yhtiökokous keskiviikkona 23.11.2022. Kokous keskittyi riitelemään valtiolle suunnatusta osakeannista. Monet isot asiat ovat Fortumissa edelleen selvittämättä.
Se, mikä tiedetään on korkeat sähkön hinnat nyt ja tulevina vuosina. Fortum näyttää suuntaa ja muut pienemmät yhtiöt seuraavat. Koska Fortumin hintoja ei moralisoida, voivat myös pienemmät yhtiöt surutta korottaa omia sähkön hintojaan. Ei pelkästään sähkön, vaan myös siirtohinnat korotetaan.
Fortum Russian salaisuudet ovat jääneet Uniperin suojaan piiloon. Päättäjät eivät pysty käsittelemään kahta isoa ongelmaa yht´aikaa. Tuskin edes yhtä. Fortumin Venäjälle meno on ollut alusta saakka (2008) yhtä ahneuden ja tyhmyyden sekä todellisten tappioiden sekamelskaa. Fortum on ilmoittanut luopuvansa Venäjän liiketoiminnasta, mutta ostajia ei ole ollut jonoksi asti. Ostaja löytyy kunhan hinta on sikahalpa tai Venäjä kansallistaa koko toiminnan maksamatta ruplaakaan. Vaikkei Venäjän toiminnasta ole tullut voittoa Suomelle, on mahdollista menettää suurin osa tehdyistä 5,6 miljardin euron investoinneista.
Sähkömarkkinoiden tilaa voi seurata esimerkiksi täältä.
Sekoilut Venäjällä ja Saksassa piilottivat myös Suomen sähköomavaraisuuden heikon tilan, joka on ollut tietoinen valinta. Näin voidaan tuoda pohjoismaista (aiemmin myös Venäjältä) halpaa sähköä ja myydä kalliilla suomalaisille kuluttajille. Norja myy halvan sähkönsä mieluummin NordPoolin ulkopuolelle, mikä nostaa hintoja Suomessa. Fortumin valintoja voi arvioida Meri-Porin lauhdevoimalan käytön ja käyttämättömyyden perusteella.
Fortum Russia: Suuria puheita, ”Ahneel on pskane loppu”
Laskelma* osoittaa, että Venäjälle meneminen on tuottanut Fortumille 15 toimintavuotena yhteensä 316 miljoonaa euroa. Todella surkea tulos miljardi-investoinneille. Samalla kun on otettu suuri riski, että miljardi-investoinneista jää luu käteen (kuten Uniper-seikkailusta).
* Laskelman perustelut kirjoituksen lopussa, Liite 1.
Pelkästään Fortumin Generation-segmentti tuotti tammi-syyskuussa 2022 yhdeksän kuukauden aikana enemmän voittoa kuin Venäjän toiminta 15 vuodessa yhteensä, 796 miljoonaa euroa liikevoittoa. Generation-segmentin voitot tulevat lähinnä Suomen ja Ruotsin sähkönmyynnistä. Russia-laskelman tavalla korkojen ja verojen vähentäminen tuloksesta antaa 537 miljoonan euron voiton, 9 kuukaudessa. Venäjällä on oltu 180 kuukautta.
No, olen aina sanonut, että sähkön hintaa Suomessa osaa korottaa Fortumin vahtimestarikin. Ei siihen tarvita 1,8 miljoonan euron vuosipalkkaa ansaitsevaa johtajaa, eikä etenkään palkan päälle maksettavia bonuksia. Vahtimestari ei menestyisi Venäjällä eikä Saksassa, mutta hän menisi noihin maihin korkeintaan lomalle omilla rahoillaan.
2008:
Pörssitiedote: Fortum hankkii enemmistöosuuden venäläisestä alueellisesta tuotantoyhtiöstä TGC-10:stä (Territorial Generating Company 10). --- Mikäli Fortum saavuttaa 100 %:n omistusosuuden TGC-10:ssä, nousee kaupan arvo noin 2,7 miljardiin euroon.
Fakta tiedotteen 2009 mukaan: ”Vuonna 2008 Fortum otti merkittävän strategisen askeleen ostamalla venäläisen alueellisen sähköntuotantoyhtiön TGC10:n, joka toimii Uralin ja Länsi-Siperian öljyn- ja kaasuntuotantoalueilla. Yritys sai uuden nimen OAO Fortum vuonna 2009. Vuoden 2009 lopussa Fortumin omistusosuus OAO Fortumista oli noin 95 %.”
Fakta tilinpäätöksien 2008-09 mukaan: Venäjän osakkeisiin ja käyttöomaisuuteen sijoitettu 1,966 mrd euroa.
2012:
”Fortum kertoo 2,3 miljardin euron arvoisen investointiohjelmansa Venäjällä lisäävän sähköntuotantokapasiteettia 2 400 megawattia vuoden 2014 loppuun mennessä.”
Fakta tilinpäätösten 2012-14 mukaan: Venäjälle investoitiin 1,34 miljardia euroa. 2,3 miljardiin ei päästä millään aiempien vuosien huomioimisen jälkeenkään.
2016:
”Tšeljabinskin miljoonakaupungin uusin energialaitos vihittiin juhlallisesti käyttöön. Fortum on rakentanut uuden laitoksen, ja sen myötä kahdeksan vuoden ja 4,5 miljardin euron investointiohjelma on saatu maaliin.”
Fakta tilinpäätösten 2008-16 mukaan: Venäjälle investoitu 4,918 miljardia euroa.
Fakta tilinpäätösten 2008-21 mukaan: Venäjälle investoitu 5,619 miljardia euroa + Uniper-sekoilut Venäjällä. Maali karkasi.
Mitä pörssitiedotteiden ja tilinpäätösten erilaiset luvut kertovat. Kyse voi olla investointien seurannan ja kirjanpidon eroista. Voi olla, että hankkeiden kuluiksi on kirjattu menoja, joita ei ole investointilaskelmissa. En esitä, ajattelen vain itsekseni, että yksi mahdollisuus on korruptio.
Kuva. Lundmark hymyilee avajaisissa lokakuussa 2016. Ehkä miljoonabonuksiaan. Tai Krimin miehitystä 2014. Tai Georgian sotaa elokuussa 2008. Tai hän jo miettii Uniperin valloitusta 2017. Sodat eivät ole rajoittaneet Fortumin miljardien tuhlaamista mitenkään. Onkohan Lundmark putinisti.
Kuvateksti: Venäjällä on aika lailla vaikeaa toimia ilman korruptiota. MOT kertoi juuri ennen Ukrainan sotaa Fortumin korruptiosta, jonka yhtiö tietenkin selitti parhain päin.
Voitonjako Venäjältä Suomeen
Osinkoja voidaan siirtää Venäjältä korkeintaan 10 miljoonaa ruplaa kuukaudessa. Lähdevero osingoista on 5 %. Millä ruplan kurssilla osinkoja voi Suomeen maksaa on oma ongelmansa etenkin nyt sota-aikana. Ennen sotaa 1 eurolla sai 85 ruplaa. Sillä kurssilla maksimiosinko vuodessa olisi 1,4 miljoonaa euroa. 5,6 miljardin investoinneista. Hallelujaa ja aamen. Mitä ihmettä Mikael Lilius oikein ajatteli? Ilmeisesti vain omia kymmenien miljoonien eurojen optioitaan.
Tai Fortum voisi tehdä Carunat. Saman alan miehiä kun ovat. Fortum voisi veloittaa Venäjän tytäryhtiöltään korkoja, jotka voidaan siirtää verotta niin Venäjältä Suomeen kuin Suomesta Australiaan. Venäjä on rajoittanut korkojen määrää vaatimalla velan ja oman pääoman suhdetta 3:1.
Caruna ei Venäjän säännöillä kikkailisi koroilla lainkaan. Se on siirtänyt korkoina veroja maksamatta niin paljon ulkomaille rahaa Suomesta, että oma pääoma on konsernissa negatiivinen.
Fortum piti sähköverkkoja liian huonotuottoisena. Siksi verkot vaihdettiin Uniperin osakkeisiin. Caruna maksoi Fortumin Suomen verkkoliiketoiminnasta 2,55 miljardia euroa. Viime vuonna verkko tuotti kauppahinnalle 7,5 %:n tuoton. Pelkästään vuosina 2020-21 Caruna tuotti voittoa enemmän kuin Fortum Russia 15 vuodessa 2008-22. Toiset osaa puliveivauksen, suomalaiset osaavat vain maksaa.
Venäjän inflaatio tuhoaa investointien arvon
Venäjällä inflaatio on ollut länsimaita merkittävästi korkeampaa koko Neuvostoliiton romahduksen jälkeisen ajan. Inflaatio-olosuhteissa toimiminen vieraassa, kulttuuriltaan erilaisessa maassa ei ole helppoa. Inflaatio voi korottaa näennäisesti voittojen määrää, mutta mitä tehdä rahalla, joka on arvotonta, ja jota ei voi siirtää länsimaihin.
Linkin takana Suomen Pankin Venäjäkatsaus ennen Ukrainan sotaa.
Lilius ahneuden ja tuhon symboli
Mikael Lilius valittiin Fortumin toimitusjohtajaksi 2000. Hän jäi eläkkeelle vuoden 2009 lopulla 60-vuotiaana. Hänen silloinen eläkkeensä oli yli 40.000 euroa kuukaudessa. Hänen viime vuoden 1,36 miljoonan euron tuloistaan suurin osa on eläketuloja. Liliuksella oli ylimääräinen eläke-etu, jonka Fortum maksoi. Hän sai 60-vuotiaana eläkettä 60 % palkastaan. Eläke maksettiin myös kannustinpalkkioista. Liliuksen palkat ja palkkiot ylittivät 2008 miljoona euroa, minkä mukaan eläkkeen olisi pitänyt olla jo silloin yli 50.000 euroa kuukaudessa.
Liliuksen kisällinäyte oli nostaa optioidensa arvoa viemällä suomalaisten rahat Uralin taakse Venäjälle. Likaisen työn suunnittelijaksi hän oli järjestänyt hallituksen puheenjohtajaksi pelurin vailla vertaa, Peter Fagernäsin. Lilius ja Fagernäs lähtivät yhdessä Fortumista. Työ oli tehty ja miljoonaoptiot jaettu.
Fagernäsin CV:n parasta näyttöä oli tulla Vakuutusyhtiö Pohjolan suuromistajaksi ylihintaisella osakevaihdolla. Turun Sanomat 2004. ”Vakuutusyhtiö Pohjola myy pankkiiriliike Conventumin. Kolme vuotta (2001) sitten Pohjola maksoi Conventumista 250 miljoonaa euroa. Nyt Pohjola saa yhtiöstä kaksi miljoonaa euroa. Ostaja on pankkiiriliike EQ.”
Kuulemani yksi selitys, miksi Fortum meni Venäjälle. Suomen rajan lähellä oli TGC-1-sähköyhtiö, jonka voimalaitokset olivat paljolti Suomen rakentamia ennen talvisotaa. Fortum havitteli laitoksia heti vuosituhannen vaihteen jälkeen, mikä olisi ollut viisasta. Mutta joku oligarkki osti yhtiön Fortumin nenän edestä. Venäläiset osaavat kaupanteon. He ilmeisesti lohduttelivat vodkan ja kaviaarin sekä pitkäsääristen tanssityttöjen avulla Suomen neuvottelijoita kertomalla, että on heillä Uralin takana TGC-10, kymmenen kertaa parempi kuin TGC-1. Ja niinpä Fortumin miehet ostivat huutokaupassa itselleen Uralin takaiset voimalaitokset. Edellä kerrottu on varmaankin vain isojen poikien juttuja.
Vahingonkorvausmahdollisuus 2017 hallitukselle vanhenee joulukuussa
Yhtiöllä olisi ollut mahdollisuus vaatia 2017 hallitusta tilille Uniper-osakekaupoista. Mahdollisuus päättyy vuoden 2022 lopussa.
Koska asiaa ei ollut yhtiökokouksen 23.11.2022 agendalla, se tarkoitti, että omistajaohjausministeri Tuppurainen on siunannut toimitusjohtaja Lundmarkin tekemät virheet. Kohtuullista olisi ollut, että edes Lundmarkin ja Rauramon saamat valtavat bonuspalkkiot ja osakkeet olisi palautettu Fortumille. Tuskin herrat olisivat edes kehdanneet käydä oikeutta perusteettomien miljooniensa puolesta. Kansalaisille se antaisi osoituksen siitä, että herrojenkin mokailulle ja ahneudelle on asetettu edes jonkinlaiset rajat.
Vähemmistöosakkaat eivät olisi pystyneet saamaan oikeutta, koska heidän äänimääränsä ei siihen olisi riittänyt, vaikka kaikki vähemmistöosakkaat olisivat liittoutuneet asiassa.
Uniper tappiot maksetaan sähkön hinnassa Suomessa
Fortumin osavuosikatsaukset kertovat raadollisesti sen, kuka maksaa Uniperista kärsityt miljarditappiot. Neljännesvuosittain esitetyt liikevaihdot ja liikevoitot kertovat, että Uniperin tultua Fortumin syliin talvella 2022, korotettiin sähkön hintoja, mikä nosti liikevoiton määrän pilviin. Fortum ei kerro, kuinka suuren osan voitoista maksavat suomalaiset sähkön kuluttajat. Hinnankorotukset kuluttajille ovat vielä rankemmat, sillä Fortum on johdannaiskaupoilla siirtänyt osan asiakkailta laskutetuista hinnoista ulkomaisille sähköpelureille.
Valtion laina Fortumille
Fortum sopi pääomistajan valtion kanssa 2,35 miljardin euron lainasta syyskuussa. Yhtiö oli maksuvalmiusvaikeuksissa sähköjohdannaismarkkinoiden vakuusvaatimusten vuoksi. Hätälainan ehdot ovat roskalainojen tasoa: korko 14,2 prosenttia.
Fortum tiedotti 26.9.2022 nostaneensa siltarahoituksesta ensimmäisen 350 miljoonan euron vähimmäislainaerän.
Suunnattu anti valtiolle
Roskalainan ehtona on maksuton osakeanti valtion omistamalle Solidiumille. Annissa Solidium saa 1 % osuuden Fortumin osakepääomasta. Suomen valtion määräysvallassa olevan omistuksen osuus nousee 50,76 %:sta 51,26 %:iin, vähentäen muiden osakkaiden omistusta.
Kokouksessa ja sen jälkeen on esitetty arvoton näytelmä valtion tekemästä vähemmistöosakkaiden riistosta. Kauppalehti: ”Kokouksessa edustettuina olleista osakkeista ja äänistä, mukaan lukien Suomen valtion äänet, 91,44 prosenttia kannatti hallituksen ehdotusta, 7,85 prosenttia oli ehdotusta vastaan ja 0,71 prosenttia pidättäytyi äänestämästä.” Eli meteliä pitivät vähemmistöosakkaiden selkeä vähemmistö.
Ilmarinen on paraskin taho metelöimään osakeannista. Talouselämä 8.7.33: Suomalaisomistajista osakkeita ostivat kesäkuussa muun muassa eläkeyhtiöt Ilmarinen , Varma ja Elo sekä Veritas. Ilmarinen kasvatti omistustaan kesäkuussa kymmenellä prosentilla ja omisti kuun lopulla 1,66 prosenttia Fortumin osakkeista. --- Ilmarinen kasvatti kesäkuussa Fortum-omistustaan jo toista kuukautta peräkkäin. Vuoden alkukuukaudet Ilmarinen oli Forumissa vielä myyntilaidalla.”
”Näissä vallitsevissa olosuhteissa Ilmarinen epäilemättä olisi halukas lähtemään lyhytaikaisen rahoitusfasiliteetin järjestämiseen niin, että siinä voitaisiin välttää maksuton osakeanti enemmistöomistajalle”, Ilmarisen osakejohtaja Annika Ekman sanoo (Kauppalehti 24.11.22).
Minäkin voisin järjestää lyhytaikaisen rahoitusfasiliteetin Fortumille. Otan markkinoilta lainaa 5 %:n korolla ja veloitan Fortumilta 14,2 %. Vakuudeksi annan lainapaperit. Sitten merkitsen suunnatussa annissa Fortumin osakkeita puoleen hintaan tämän hetkisestä markkinahinnasta. Varsinainen pukki kaalimaan vartijana.
Meteliä pitäneet osakkaat eivät halua myöntää, että veronmaksajilla on vastuu Fortumin pelastamisesta. Se tehdään ylikorkeina sähkön hintoina ja ehkä myös myöhemmin muuna rahallisena hätäapuna. Ja että he ovat saaneet osakkeensa lahjahintaan. Ja että Fortum on jakanut koko pörssissä oloajan ruhtinaalliset osingot, joiden takana on korkeat sähkön hinnat.
En osaa ajatella osakkeiden yhdenvertaisuutta, koska sellaista ei ole muutoinkaan. Fortumia ei olisi koskaan pitänyt viedä pörssiin, eli tämä suunnattu osakeanti on vain mitättömän pieni korjaus alkuperäiseen suureen virheeseen.
Oma pääoma syyskuussa 2022
Fortumin mukaan kokonaistappio Uniper-mokasta on hieman alle 6 miljardia euroa ja koostuu sijoituksista Uniperin osakkeisiin, Uniperin maksamista osingoista sekä Uniperin myynnistä saatavasta kauppahinnasta. Fortum on saanut Uniperistä osinkoja noin 0,9 miljardia euroa. Nämä osingot sisältyvät 31.12.2021 tilinpäätöksen omiin pääomiin.
Fortum joutuu siten kirjaamaan Uniperistä konsernin tilinpäätökseen vajaan 7 miljardin tappion. Yhtiö ei ole kertonut, millä arvolla Uniperin osakkeet on merkitty emoyhtiön tilinpäätökseen, mikä tekee mahdottomaksi arvioida emoyhtiön oman pääoman määrää.
Fortumin osingonjako arvioidaan emoyhtiön tilanteen mukaan. Emolla oli voitonjakokelpoisia varoja viime vuoden lopussa 5,7 miljardia euroa, josta jaettiin keväällä osinkoja noin miljardi euroa.
Emoyhtiön liikevaihto koko viime vuonna oli 138 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksessä ei kerrota, mistä liikevaihto muodostuu. Puolet siitä on tullut Suomesta. Liiketoiminta on ollut tappiollista.
Venäjän toiminnan tappiot
Fortum-konsernin oma pääoma on 6,5 miljardia euroa osavuosikatsauksen 30.9.22 mukaan. Siitä osakepääoma 3,046 miljardia.
Venäjän tappioiden määrää voitaisiin arvioida, jos Fortum kertoisi tilinpäätösinformaatiossaan olennaiset tiedot yhtiön toiminnasta ja taloudellisesta asemasta.
Kirjanpitoasetuksen mukaan ”Liitetietona on esitettävä: 1) yhden viidesosan tai sitä suuremman omistusosuuden kohteena olevasta yrityksestä nimi, kotipaikka ja omistusosuus sekä viimeksi laaditun tilinpäätöksen mukainen oma pääoma ja tilikauden voitto tai tappio;” Tuo informaatio tuhotaan pykälän lopussa toteamalla ” ”Edellä … tarkoitettu tieto omasta pääomasta ja tilikauden voitosta tai tappiosta saadaan jättää esittämättä, jos: 1) yritys yhdistellään tytär- tai osakkuusyrityksenä kirjanpitovelvollisen tai sen emoyrityksen konsernitilinpäätökseen;”
Asetus ei kiellä tytäryhtiötietojen antamista, mutta tekee sen vapaaehtoiseksi, mitä poikkeusta Fortum häpeilemättä hyödyntää.
Venäjän toiminnan arvon selvittäminen edellyttäisi tytäryhtiön osakkeiden hankintamenon kertomista sekä avointa selvitystä käytetystä ruplan kurssista.
Fortum kirjasi alkuvuodesta Russia-segmenttiin liittyviä arvonalentumisia noin 0,6 miljardia euroa. ”Arvonalentumisista noin 355 miljoonaa euroa liittyy Russia-segmentin käyttöomaisuuteen ja liikearvoon. Lisäksi noin 223 miljoonaa euroa arvonalentumisista liittyy Fortumin omistuksiin TGC-1:ssä ja uusiutuvan sähköntuotannon yhteisyrityksissä.”
Lukemalla FORTUM OYJ SISÄPIIRITIETO 3.5.2022 KLO 9.00 saa käsityksen, että alaskirjausten jälkeen Fortumin omistusten kokonaisarvo (netto) Venäjällä on 3,3 miljardia euroa. Tulin käsitykseen, että Venäjälle on sijoitettu 5,4 miljardia euroa ja että luku sisältäisi tytäryhtiö Uniperin tekemät Venäjä-investoinnit.
Luvuissa on jotain kummallisen epäselvää. Vuonna 2008 omistusten nettoarvo Venäjällä oli 2,2 miljardia; vuoden 2021 lopussa 2,5 miljardia, maaliskuun 2022 lopussa 2,0 miljardia arvonalennusten jälkeen ja Oho hupsista! kesäkuussa varojen nettomäärä oli pompannut 3,4 miljardiin eli korkeimmaksi koskaan. Syyskuussa 2022 Fortumin taskut pullottivat edelleen ruplista.
Huhti-syyskuun aikana Fortum oli Venäjällä kirinyt alkuvuoden arvonalennukset kiinni ja vielä rikastunut Ukrainan sodan aikana. Tuon loistavan onnistumisen syynä ei ole muuta kuin ruplan keinotekoinen kurssi.
Lokakuussa 2016 Fortum ilmoitti investoineensa Venäjälle 4,5 miljardia euroa. Sen jälkeen on investoitu mm. tuulivoimaan suuria summia. Vuosina 2016-2021 Venäjälle investoitiin vuosikertomusten mukaan 701 miljoonaa euroa (ilman Uniper Venäjä-sekoiluja).
Toki investointeihin voidaan käyttää tulorahoitusta, mikä tarkoittaa sitä, ettei niitä rahoja saada takaisin Venäjältä.
Tiedote eikä mikään muukaan tämän vuotinen informaatio kerro paljonko alaskirjauksia on tehty emoyhtiön Venäjä-omistuksista.
On odotettava Fortumin seuraavaa tilinpäätöstä. Ehkä siitä selviää nyt epäselviksi jääneet tiedot.
Osingot 2023?
Analyytikot ovat jakamassa hurjien sähköhintojen tuoman voiton osakkaille. Factsetin mukaan analyytikoiden konsensus ensi kevään osingolle on 0,74 euroa per osake. Esimerkiksi Inderes ja OP ennustavat nollaosinkoa. Nordea ennustaa 0,80 euron osinkoa. Viime vuoden ”kaikkien aikojen parhaasta” tuloksesta maksettiin 1,14 euron osinko osaketta kohden.
Nordean ennuste tarkoittaisi 0,7 miljardin euron osinkoja. Ilmaisosakeanti valtiolle ei olennaisesti nosta osinkojen kokonaismäärää (0,1 %). Mistä tyhjästä nuo osingot maksettaisiin? Valtio antaa miljardien lainan ja ottaisi siitä 0,4 miljardia takaisin osinkoina. Osinkoja ei saa maksaa, jos se vaarantaa yhtiön maksuvalmiuden. Ilmeistä on, ettei eettistä oikeutta osinkojen maksamiseen 2023 ole, vaikka rahat kaivettaisiin mistä lokerosta tahansa.
Uniper tappioiden kirjaamisen jälkeen osingonjakokelpoista omaa pääomaa ei ole. Tämä pääoma on negatiivinen noin 2,3 miljardia euroa. Osingonjako edellyttäisi tytäryhtiöistä yli 3 miljardin euron rahoitustuotot, konserniavustukset tai ennakko-osingot. Nettorahoitustuottojen määrä oli viime vuonna emoyhtiössä 1,7 miljardia euroa. Konsernitasolla nettorahoitustuotot olivat vain 0,1 miljardia euroa, eli kyse oli sisäisistä koroista, eivätkä nämä pelasta emoyhtiötä.
Olen omassa työssäni noudattanut periaatetta, että jos konsernitason oma pääoma on menetetty, ei emoyhtiö voi jakaa osinkoja, vaikka sillä teknisesti olisi vapaata omaa pääomaa. Se olisi hyvä periaate myös pörssisijoitusten ammattilaisten hyväksyä, eikä kikkailla miten Fortum voisi osinkoja jakaa.
Toimitusjohtaja ja hallitus olisi tullut vaihtaa
Uudistan syyskuussa kirjoittamani:
”Toimitusjohtaja vaihdettava
Rauramo pitää erottaa välittömästi Fortumista. Hän ei itse tietenkään eroa, vaikka syytä olisi. Hänellä on 1,5 miljoonaa euroa syytä olla eroamatta. Tässä: ”Jos yhtiö irtisanoo sopimuksen, toimitusjohtaja on oikeutettu irtisanomisajan palkkaan sekä irtisanomiskorvaukseen, joka vastaa kuuden kuukauden kiinteää palkkaa.”
Irtisanomisaika on 6 kuukautta, miten palkka lasketaan erilaisten eläke- ja muiden etujen osalta. Fortumin hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Reinikkala kertoi, että yhtiön toimitusjohtajalla Markus Rauramolla on hallituksen täysi luottamus (21.9.22). Vakka kantensa valitsee.”
Myös Reinikkalan jatkaminen kaiken jälkeen on eettisesti ja toiminnallisesti ollut mahdotonta. Muut hallituksen jäsenet ovat vain peesanneet, eikä ulkomaisilla hallituksen jäsenillä voi olla edes kiinnostusta Suomen sähköasioihin, joten he olisivat saaneet mennä samalla oven aukaisulla.
Normaalissa yritysmaailmassa epäonnistunut toimitusjohtaja olisi heitetty ulos saman tien vartijoiden saattamina. Mutta kun yhtiön hallitus on samassa veneessä, ei kukaan tohdi tekemään sitä, mikä on välttämätöntä.
Ministeri Tuppurainen on luvannut muutoksia maaliskuun lopulla 2023 pidettävässä yhtiökokouksessa. Siihen asti toimiva johto on kuin vaalien jälkeinen maan toimitusministeriönä toimiva hallitus. Tekee vain välttämättömän byrokratian, ei muuta. Yhtiö on ollut tuuliajolla kesästä 2022 asti. Tosin ei se ole ollut järkevästi toimiva vuosiin, ilmeisesti ei koskaan pörssiyhtiönä olen aikana. Eihän järkevä johto olisi lähtenyt Venäjällekään, eikä missään nimessä Saksaan Krimin sodan jo alettua.
Sähkön ylisuurten voittojen vero
Kun kansaa oikein kurjistetaan, keksii valtiovarainministeri Saarikko (kesk) loistavan ajatuksen – verotetaan korkeasta sähkönhinnasta saatavat voitot uudella ylisuurten voittojen verolla. Näin saadaan helposti lisää rahaa heitettäväksi maailman tuulien vietäväksi.
Koska Fortum tarvitsee ylisuuret voittonsa, se muitten johtotähtenä tulee siirtämään uuden veron sähkön hintaan. Se taas nostaa arvonlisäveroa. Saarikko kylpee rahoissa viimeiset ministerikuukautensa.
Jos halutaan tehdä jotain todellista, voitaisiin määrätä sähkölle ylin korkea hinta tai pakko alentaa sähkön hintaa esimerkiksi vuoden 2022 aikana tehdyillä hinnankorotuksilla. Ai ettei voida? Suomessa on energiavirasto, joka teki viime vuonna 398 miljoonan euron voiton 100 henkilöllä. Henkilöstön keskipalkka 4900 euroa/kk. Energiaviraston tehtäviin on valvoa energian kohtuullista hintaa. Sen tulee mm. määrätä ylisuuret siirtohinnat palautettavaksi sähkön käyttäjille. Näkisi vaan.
Carunan siirtohintojen korotus
Kauppalehti 22.11.2022: ”Caruna Oy:n alueella esimerkiksi 18 000 kilowattia vuodessa sähköä käyttävän yölämmitteisen omakotitaloasukkaan jakeluhinta nousee 4,63 euroa kuukaudessa. --- Myös kymmenkunta muuta jakeluyhtiötä on kertonut hintojen korotuksesta. Carunassa arvioidaan, että yhtiö tekee vielä uuden hinnan korotuksen loppuvuodesta. Yhtiöllä on noin 700 000 asiakasta.”
Voi voi kun menee huonosti Carunalla. Vuoden 2021 liikevaihto oli 499,8 miljoonaa euroa. Liikevoitto vain 192,5 miljoonaa. Voitosta on vähennetty 132,2 miljoonan euron poistot. Investoinnit olivat 140,1 miljoonaa euroa eli tehdyt poistot riittivät hyvin investointeihin.
Uskoisiko tätä: ”Jakelumaksusta 60–70 prosenttia käytetään verkkojen parantamiseen”, kertoo Carunan talousjohtaja Noora Neilimo-Kontio. 70 % on 350 miljoonaa euroa. Kun korkokikkailuina maksettiin omistajille 136 miljoonaa euroa Suomen veroja kiertäen, ei rahaa olisi jäänyt edes talousjohtajan palkkaan. Kyllä hintoja on pakko korottaa, ettei talousjohtaja joudu leipäjonoon.
Energiavirasto säätelee jakeluyhtiöiden hinnoittelua.
***
Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus
Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.
Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.
Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero (10%)- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.
Liite 1: Russian tuloslaskelman perustelut
Liikevoitto on Russia-toiminnan tulos ennen korkoja ja veroja. Poistot on vähennetty liikevoitosta.
Tehdyt poistot ovat hyödykkeiden hankinnasta ja rakentamisesta maksettujen menojen jakaminen useammalle vuodelle. Fortum käyttää pitkiä poistoaikoja koko konsernissa.
o Rakennukset ja rakennelmat: 10–50 vuotta
o Koneet ja kalusto: 3–65 vuotta
Pitkä poistoaika johtaa pieniin vuotuisiin poistoihin, joiden arvo on vähäinen inflaation takia ensimmäisen 10 vuoden jälkeen. Kassavirtojen näkökulmasta velkojen lyhennysaikataulut huomioiden tulokset esitetään liian hyvinä konserniyhtiöiden maksuvalmius huomioiden
Käyttöomaisuushankinnat Tilinpäätöksissä ilmoitetut hankinnat, jotka on aktivoitu taseeseen
Osakkeiden ostot ovat käyttöomaisuusosakkeiden ostojen vuotuiset määrät
Osakkeiden myynnit ovat käyttöomaisuusosakkeiden myynnistä saadut tulot, jotka on vähennetty investointimenoista
Investoinnit netto: käyttöomaisuushankinnat + osakeostot ./. osakkeiden myynnit
Investoinnit ./. tulorahoitus. Investointien tulorahoitukseen käytettävissä oleva tehtyjen poistojen määrää, koska ne on jo maksettu ja tältä osin tulosta voidaan käyttää uusiin investointeihin. Tosin poistoja käytetään myös velkojen lyhentämiseen.
Korot 3,0 %. Korot on laskettu vuosittain kumulatiiviselle investoinnit ./. tulorahoitus-määrälle. Venäjälle mentäessä 2008 Fortumin korkokulut olivat 4,7 % korollisesta vieraasta pääomasta; viime vuonna 1,6 %. Tilinpäätöksistä ei ilmene, miten Venäjän investoinnit on rahoitettu. Alkuperäinen TGC-10-osakehankinta rahoitettiin pitkäaikaisella velalla. Fortum järjestelee konsernin rahoitusta hollantilaisen tytäryhtiönsä Fortum Holding B.V. kautta. Tilinpäätöksestä ei ilmene rahoitetaanko Venäjän toiminnot venäläisellä rahalla, vai maksaako Fortum ne omistaan vai paljonko korkoa veloitetaan. Laskelmassa on oletettu, että Fortum Russia on maksanut keskimäärin 3,0 %:n korot jollain tavalla siten, että yhtiö saa vähentää korot Venäjän verotuksessa.
Venäjän verot 20 %. Verojen määrä on laskettu verotettavasta tulosta, joksi on katsottu liikevoitto ./. korot. Venäjällä yhteisövero on sama kuin Suomessa, 20 %.
Tulos = liikevoitto ./. korot ./. verot.
