Afrikkalaista tarinankerrontaa

Päivitetty: 13. helmik.

Ministerit, yrittäkää nyt lopultakin ymmärtää. 60 vuodessa Suomen väkiluku on kasvanut 1,1 miljoonaa. 433.000 kasvusta on vieraskielisiä. Pelkästään Irakissa väki lisääntyy miljoonalla vuodessa. Tulijoita riittää.

Kuka selittäisi Suomen päättäjille, ettemme. voi olla koko maailman sosiaalitoimisto

Jutussa selvitetään somalien päiväkoti- ja vuokrausbisnestä 6 sivulla, maahanmuuttoteollisuuden hulluutta 4 sivulla ja lopuksi 3 sivulla analyysi yhden päiväkotiyhtiön numeroista (mm keskipalkka vähän yli 1000€ kk:ssa).


Somaliassa lukutaito on vain kolmanneksella kansasta, maan tärkein tulolähde on paimentolaisuus, ÄO:sta Tatu Vanhanen ei tiennyt mitään, mutta naapurimaissa se on 70 molemmin puolin. Suomeen tultuaan useat heistä tarvitsevat tulkkia vielä 10 vuoden jälkeenkin asioita hoitaessaan. Heidän työllisyytensä on heikko, eikä sitä paranna alkava työperäinen maahanmuutto kehitysmaista.


He ovat kuitenkin taitavia hankkimaan Suomessa tuloja niin sosiaaliturvasta, työllistymällä ja liiketoimintaa harjoittamalla. Aikamoinen ristiriita, mitä tässä blogissa selvitetään. Valtakunnansyyttäjää varten disclaimer (vastuuvapauslausuma): Suuri osa somaleista noudattavat Suomen lakia prikulleen, he käyvät töissä ja ovat rehellisiä, ahkeria ja taitavia. Tässä kirjoituksessa käsitellään vain yksittäistapauksia.


Laillisuuteen sellainen varauma, että ulkomailta Suomeen tulevalla on oltava voimassa oleva passi tai muu asiakirja. Matkustusasiakirjojen hävittäminen ennen Suomen tulliin tuloa on ainakin epärehellistä, jos se jotenkin lailliseksi tulkitaan.


Somalit saivat jostain käsittämättömästä syystä jäädä Suomeen vv 1990-2015, vaikka heille ei voitu myöntää turvapaikkaa. He vain saivat jäädä. Turvapaikka myönnetään osoitetun vainon perusteella, mutta vainoa pystyi osoittamaan 25 vuoden aikana vain muutama somali. Samaan aikaan perheiden yhdistäminen oli hulppeaa. Yhden sai vain jäädä somalin perässä tuli jopa yli 40 perheenjäsentä. Pitkään Suomi jopa maksoi heidän matkansa.


Ystäväni opetti suomen kieltä somaleille muutaman vuoden noin 10 vuotta sitten. Hän ystävystyi somalinaisten kanssa. He eivät kertoneet vainosta, vaan muista klaaneista. Jos halusi muuttaa, ei saanut mennä toisten klaanien alueille. Siksi he tulivat Suomeen.

Jutun kuvat suurenevat klikkaamalla


Tapaus Lieksan omakotitalo

Somessa on viime päivinä keskusteltu Ilta-Sanomien julkaisemasta kirjoituksesta Lieksassa olevan talon laittamista tuhannen päreiksi vuokralaisten toimesta. Somessa on ollut muutama oivallinen havainto, kuten omakotitalon vuokrataso Lieksassa, mutta muutoin se on ollut paljolti ihmettelyä ja suunsoittoa.


Siksi kirjoitan tämän jutun opetukseksi siitä, miten faktoja voi selvittää ja miten työlästä ja jopa maksullista se on. Siltä varalta, että pistäisin pillit pussiin ja joku toinen haluaisi jatkaa. Viranomaiset ja Suomen onneton media ei sitä tule tekemään.


Kirjoitus perustuu julkisiin tietoihin, jotka kuka tahansa voi lukea. Henkilönimiä ei ole kirjoitettu täydellisinä, vaikka nekin ovat julkisia.


Faktat Lieksan omakotitalosta

Yhtiön osoite on pysynyt, vaikka kiinteistö on myyty muualle.

Vuokranantaja oli lieksalainen osakeyhtiö Roni & Nasri Oy (jatkossa R&N), joka on rekisteröity 2013 huhtikuussa ja perustettu maaliskuussa. Päätoimiala lasten päiväkodit. Kotipaikka ja osoite Lieksa, Iljankatu 1 (tietolähde Kaupparekisteri, ytj.fi). Muut toimialat: Muu laillinen liiketoiminta (tietolähde Kauppalehti).


Yhtiö osti omakotitalon Lieksasta maahanmuuttajalasten päiväkodiksi. Taloa oli vuokranantajan mukaan remontoitu yli 50 000 eurolla ennen perheen muuttoa vuokralle 2014. Talo "oli vuokranantajan näkökulmasta pitkälti uutta vastaavassa kunnossa." "Asian vahvisti maahanmuuttajille ohjausta antanut ja todistajana kuultu sosiaaliohjaaja".


Puheet 50.000 remontista ennen vuokrausta voi laittaa afrikkalaisen tarinankerronnan piiriin. Vuonna 2015 on taseen rakennuksiin kirjattu noin 3000 euron lisäys. Kalustoon, joka voi olla rakennuksen teknisiä laitteita, on samoin vuodelle 2016 kirjattu noin 3000 euron lisäys. Vuosina 2015 ja 2017 kalustosta on myyty parilla tuhannella eurolla jotakin. Jos 3000 euroa aktivoidaan, miksei 50.000 euroa.

Isot peruskorjaukset eivät mahdu Muut liiketoiminnan kulut erään, jonne kirjataan vuosikorjausten lisäksi mm energiakäyttö, kiinteistövero, vakuutukset, taloushallinto ja paljon muuta.

Talo on Lieksan keskustassa. Sen pinta-ala on 250 m2. Talossa on 6 huonetta.

Rakennuksen oli ostanut R&N vuonna 2013. Se on myyty vuonna 2020. (Tietolähteet Maanmittaushallitus ja kiinteistövirasto). Rekisteritiedot saa nykyhetkestä, joten ei ole mahdollista varmistaa tontin ja rakennuksen aiempaa omistusta. Kyse voi olla myös kirjanpitovirheestä, jossa tontille ei ole merkitty mitään arvoa. Epäilen, että kyse on samasta yksityishenkilöstä, mutta en ole saanut epäilyyn vahvistusta.

Kuva GoogleMaps

Miksi asia tuli julkisuuteen?

Tällaisia tuhannen päreiksi tapauksia on ollut paljon 1990-luvun alusta lähtien. Vantaalaisena sain näitä tietoon useampia. Joskus asunnot olivat niin huonossa kunnossa, että Vantaa myi asunnot halvalla yksityiselle päästäkseen eroon remonteista. Koska joku kaupunki on useimmiten näissä jotenkin osallisena, ollaan niistä suut supussa. Ettei leimattaisi maahanmuuttajien kotoutuksen epäonnistuneen.


Talon ”vauriot eivät olleet syntyneet normaalista asuinkäytöstä. Lattian, seinien, ovien ja keittiökaapistojen pinnat olivat monin paikoin turmeltuneet muun muassa kosteuden takia. WC:ssä oli revitty listoja irti. Samoin oli käynyt kellarin rappusten kaiteelle, sähköjohdoille ja verhotangolle. Kylpyhuoneen käsienpesuallas ja peili olivat rikki ja laattoja irronnut seinästä. Sauna oli kauttaaltaan noesta mustunut. Torakoita oli jouduttu hävittämään. Ne ovat todennäköisesti tulleet tuliaisina kotimaahan tehdyistä vierailuista.


Tapaus oli viety käräjäoikeuteen, jotta saadaan laillinen päätös vahinkojen maksajaksi. Vakuutukset eivät korvaa tällaista tahallista tihutyötä. Vuokralaiset eivät sopineet tapausta, koska he saivat kaupungilta ilmaista oikeusapua, joten on ihan sama, mitä oikeudenkäynti maksoi.


Päättelyt omakotitalosta

Kun kela ja sossu maksaa, vuokrat ovat moninkertaiset

Talon kk-vuokra on ollut 2500 euroa.

Oikotie-palvelussa tarjottavan toisen 6 h+k omakotitalon vuokra Lieksassa on 900 euroa. Vuokran suuruus herättää monta kysymystä:

  • maksaako vuokralainen itse vuokran vai maksetaanko se asumistuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta

  • jos monilapsinen perhe tarkoittaa 2 aikuista ja 3 lasta, asumistuki olisi Lieksassa 741 euroa. Jos lapsia on kuusi, asumistuki on 1027 euroa.

  • asumistukijärjestelmä osoittaa, että asunto on perheelle aivan liian suuri

  • miksi Lieksan kaupunki on hyväksynyt noin suuren vuokran?

  • liittyikö vuokra jotenkin kaupungin rahoittaman päiväkodin lopettamiseen? Jos liittyi, kyse on virkavirheestä, pahimmillaan jonkinasteisesta korruptiosta.

Faktat yhtiöstä

Yhtiön toimitusjohtaja I+ A+ Mohamed (jatkossa IA)

Tilinpäätöksen 2020 allekirjoittajat ovat O+ F+ Oula (hallituksen puheenjohtaja, jatkossa FO) ja IA (hallituksen jäsen)

Tilinpäätösten allekirjoitussivua ei ole julkaistu kaupparekisterissä useina vuosina.

Tilintarkastusmerkintää ei ole yhdessäkään tilinpäätöksessä. Tilintarkastusvelvollisuuden rajaa ei ole ylitetty yhtenäkään vuotena. Lieksan kaupunki ei ilmeisesti ole edellyttänyt tilintarkastusta, vaikka rahoitti yhtiön toiminnan päiväkotimaksujen ja vuokrien kautta. Vastuuhenkilöiden tiedot voi ostaa esimerkiksi Kauppalehdestä 6,49 euroa.


Tapauksen tekee mielenkiintoiseksi se, että myös vuokralaiset olivat somaleja. D+ M+ Mohamed ja A+ Mohamed M. Nimet julkaistu Itä-Suomen hovioikeuden päätöksessä, joka on julkinen.


Yhtiön liikevaihto ja muut tuotot

Yhtiön tulot muodostuivat julkiselta sektorilta saatuihin suorituksiin. Tulojen määrä on loogisesti perusteltavissa, mutta ne jakautuvat eri vuosille oudolla tavalla.

Liikevaihtoon on kirjattu päiväkotitoiminnasta saadut maksut vuosina 2013-2017, yhteensä 416.004 euroa.

Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu talosta saadut vuokratulot vv. 2015-2018 yhteensä 116.457 euroa. Kirjanpitotietojen talossa on ollut samanaikaisesti päiväkoti ja monilapsinen perhe vuokralla asumassa. Tilaahan oli. Tiedot perustuvat kaupparekisteristä ostettuihin tilinpäätöstietoihin. Yhden tilivuoden tiedot maksavat 3,22 euroa.


Vuokrasuhde on lehtitietojen mukaan kestänyt nelisen vuotta ja loppunut keväällä 2018. Vajaat neljä vuotta saadaan, jos vuokraus on alkanut jo 2014 keskellä vuotta. 2500 euron kuukausivuokran mukaan laskettuna vuokratulojen odotusarvo 2014-2018 olisi ollut 115.000 euroa. Vuokria ei kuitenkaan ole kirjattu tuloiksi 2014, 2017 eikä 2018. Ilmeisesti Lieksan kaupunki ja Kela ovat tilittäneet rahoja epätarkasti ajoittaen.


Lieksan varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta käsitteli 2014 R&N-yhtiön valitusta päivähoidon palveluseteliä koskevassa asiassa. Yhtiö vaati, että hoito korvataan hoitopaikkavarausten mukaisesti eli lasten poissaolopäivät mukaan lukien.

Yhtiön mukaan ”…lautakunnan päätösten tosiasiallinen seuraus on, että palveluntuottajan toiminta on tappiollista, koska palveluntuottaja ei saa lasten poissaolopäiviltä minkäänlaista korvausta. Tämän takia palveluntuottaja on pakotettu laskuttamaan hoidettavanaan olevien lasten vanhemmilta poissaolopäivien hinnan. Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että kun otetaan huomioon se, että kaupunki tekee päätökset palvelusetelin myöntämisestä ja maahanmuuttajataustaisille lapsille myönnetään palvelusetelit juuri palveluntuottajan päiväkotiin, on lautakunnan päätöksiä pidettävä myös lainvastaisina sikäli, että niiden tosiasialliset vaikutukset ovat syrjiviä ja yhdenvertaisuutta loukkaavia.” Rasismikortti heilahti heti.


Silti lautakunta hylkäsi yhtiön vaatimuksen. Kaikki päiväkotitoiminnan vuodet 2014-2016 olivat voitollisia. Yhtiö taisi hieman vedättää. Se kuuluu afrikkalaiseen kulttuuriin. Saharan etelän puolisissa valtioissa kiertäneenä huomasin, että minulle valehdeltiin mennen tullen. Jos sain kiinni valehtelusta, valehdeltiin lisää. Ei seepra pääse raidoistaan sillä, että tulee Suomeen.


R&N-yhtiö ajoi päiväkotitoiminnan alas vuonna 2016.


Omakotitalon osto ja myynti

Rakennuksen ostohinta oli vuonna 2013 84.000 euroa. Varainsiirtovero 4 % 3360 euroa on ilmeisesti kirjattu muihin kuluihin. Rakennus on kiinnitetty 84.000 euron arvosta pitkäaikaisen lainan vakuudeksi.


Kirjanpidon mukaan yhtiö on myynyt talon 2020. Kiinteistörekisterin mukaan rakennuksen ja tontin omistaa suomalainen yksityishenkilö. Lainhuuto rakennuksesta on merkitty 6.10.2020.

Tilitoimisto on vahingossa (?) lähettänyt tilikohtaisen tuloslaskelman verottajalle kaupparekisterissä julkaistavaksi. Sen mukaan voidaan arvioida rakennuksen käypää hintaa. Se tuskin on tarkan laskelman osoittama 651 euroa + liittymismaksut 3600 euroa, mutta jotain sitä suuruusluokkaa (erot syntyvät siitä, miten menoja on kirjanpidossa eritelty).


Kirjanpidossa on tappioerä käyttöomaisuusosakkeista. Sellaisia ei ole ollut tilinpäätöksissä. Kyseessä lienee tiliöintivirhe tai sitten tilikauden sisäinen järjestely. Olen käsitellyt erän osana talokauppaa.


Jos kirjanpito on oikein ja kyse todella on osakekaupasta, talon kauppahinta nousee vajaalla 11.000 eurolla. Tappio voi syntyä siten, että tilikauden aikana on ostettu ylihintainen osake, joka on saman vuoden aikana myyty 11.000 euroa halvemmalla hinnalla.


Verottaja edellyttää, että kauppahinta on käypä. Jos remonttikulut lisätään kirjanpidon osoittamaan hintaan, arvo olisi 20.000-25.000 euron välillä. Alkuperäinen kauppahinta oli ollut 84.000 euroa. Siitä oli tehty poistoja, minkä vuoksi yhtiön tappio jäi pienemmäksi.


Lisäys 13.2.2022 klo 17.12: Kiinteistö on rekisteröity lokakuussa 2020 suomalaisen

henkilön nimiin. Oheinen ilmoitus on Pinterestissä vielä tammikuussa 2021. Talon myyntihinta on 15.000 euroa ja koko pienentynyt 150 neliöön. Kohde on poistunut Pinterest-palvelusta 02.10.2020.


Rakennuksen tuhoamisesta maksettava korvaus

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on määrännyt vuokralaisten korvattavaksi 8.10.2021 R&N:lle 20.421 euroa talolle aiheuttamastaan vahingosta. Lisäksi vuokralaisten maksettavaksi tuli yli 18.500 euroa vastapuolen oikeuskuluja. Itä-Suomen hovioikeus ei ole 1.2.2022 antanut vuokranottajille valituslupaa. (Huomatkaa nopea käsittely).


5 000 euron vuokravakuuden katsottiin olevan täysimääräisenä käytettävissä asunnon korjausta varten.” Vuokravakuuden oli ilmeisesti antanut Lieksan kaupunki, jonka vahingoksi se tuli. Vuokravakuus on kirjattu pois kirjanpidosta jo 2019, vaikkei oikeuden päätöstä silloin vielä ollut. Poiskirjaus tarkoittaa, että se on vähennetty yhtiön menoista tai yhtiö on maksanut sen takaisin kaupungille. 5000 euron erä oli tullut takaisin 2020 muuna velkana. (Ei välttämättä sama asia)


Tilinpäätösten mukaan R&N ei ole tehnyt korjausta, mutta saa pitää rahan ikään kuin lisäkauppahintana. Koska rakennus on myyty takaisin alkuperäiselle omistajalle, on tarvittavat korjaukset huomioitu kauppahinnassa.


Eri asia sitten on, kuka korvauksen maksaa. Vuokralaiset olivat saaneet ilmaista oikeusapua, joten tuskin heillä on rahaa maksamiseen. Normaalissa oikeusvaltiossa asia jäisi vuokranantajan vahingoksi. Oma uskoni suomalaiseen valtioon on mennyt, joten kukapa tietää, vaikka se maksettaisiin harkinnanvaraisena toimeentulotukena. Tilinpäätös 2021 julkaistaan lähikuukausina. On mielenkiintoista nähdä, millaisia eriä sinne on kirjattu.


Pohdiskelut toiminnasta

Eka vierailulla tehtiin maahan pieni kuoppa, toisella oli pihalla huussi

Afrikkalaiseen maalla asumisen kulttuuriin kuuluu paskominen minne sattuu. Kaupungeissa tosin on vessoja. Kun kävin masai-maassa tapaamassa perhettä heidän kotonaan, tarpeet tehtiin potkimalla pieni kuoppa maahan. Sateen jälkeen savanni talon lähellä oli kuin 1950-luvun suomalainen pelto talvella levitetyn karjanlannan jälkeen lumien sulattua. Muutama vuosi myöhemmin samassa perheessä käydessäni he olivat rakentaneet pressuista käymälän talon pihalle.


On selvää, että asumisen kulttuuri länsimaissa eroaa niin paljon afrikkalaisten asumisesta, että suuria ongelmia ensimmäisen vuoden aikana riittää. Samalla korostuu asumisen ilmaisuuden vaikutus. Ilmainen on arvotonta ja kun mitään vastuuta asumisesta ei ole, on selvää ettei mistään välitetä, vaikka olisi saanut opetuksen asumisesta.


Tulijoille ei saisi antaa suuria asuntoja kalliilta paikoilta. Tämä johtaa kannustinloukkuun. Ei ole mitään mahdollisuutta päästä edes samantasoiseen asuntoon oman työnsä tuomilla rahoilla. Sen takia ei kannata yrittää mitään. Jos hankkii paljon lapsia, sen jälkeen asutaan ahtaasti. Meillä oli 50-luvulla asuinpinta-alaa 25 neliötä kuudelle, eikä kukaan koskaan valittanut ahtaudesta. Me maksoimme asumisen itse. Nyt veronmaksajat antavat 250 neliön omakotitalon monihenkiselle lapsiperheelle.


Totta kai on mahdollista, että perheen isä tai äiti on hyväpalkkaisessa työssä Lieksassa. Jos palkka on 5000 euroa kuukaudessa, asumistuesta ei kannata haaveilla. Tiukkaa tekee monilapsisen perheen elättäminen 1300 euron verojen jälkeen kun vuokraan menee 2500 euroa + sähkö + lämmitys + vesi. Tätä palkkaa ei kuitenkaan tue perheen saama ilmainen oikeudenkäynti.


Jos tulijat hajottavat kaupungin omistaman asunnon, asukoot siellä ilman korjauksia. Uutta asuntoa ei saa antaa tilalle. Ainoat korjaukset, jotka on pakko tehdä, on vesikalusteiden hajottamisen jälkeen, jos se johtaa veden tulvimiseen talossa.


Ehdotuksia viranomaisille ja vuokranantajille

Tietoja tuhannen päreiksi laitetuista asunnoista tihkui jo 1990-luvulla. Sen takia palkattiin asumisneuvojia, jotka opastivat miten Suomessa asutaan, miten käytetään keittiökoneita ja kylpyhuonetta, miten sähkölaitteita käytetään jne. Kaikissa kaupungeissa tällaista opastusta ei rasismin pelossa tehdä.


Kun maahanmuuttajaperhe saa yhteiskunnan kokonaan tai osittain maksaman asunnon, on kohtuullista, että siellä tehdään vuosittain yllätystarkastus asunnon kunnosta ja siitä, ketä siellä todellisuudessa asuu. Ensimmäisenä vuotena tarkastus pitää tehdä 3-5 kertaa; ensimmäisen kerran jo muutaman viikon jälkeen.


Kuntien, alueiden ja valtion tulee vaatia vapaata tilintarkastuspakkoa jokaiselle taholle, jonka toimintaa rahoitetaan verorahoilla. Ja kaikkien verorahoja saavien tulee julkistaa tilinpäätöksensä, jotta maksajat voivat edes nähdä, mihin rahat menevät. Se ei pelasta mitään, mutta ehkä tuo ryhtiä toimintaan.


Humanitäärisen maahanmuuton ihanuus on nähty. Jos olisi valtaa niin kuin on mieli, peruuttaisin jokaisen passin ja oleskeluluvan Suomessa, mikäli henkilö menee kotimaahansa, josta on tullut Suomeen muka vainottuna. Takaisin ei olisi tulemista. Ja tänne tultaisiin vain turvapaikkaan. Jos turvapaikkaa ei saa, siirretään jonnekin saareen leirille, niin alkaa koti-ikävä tulla mieleen. Hakea saisi vain kerran. Jos maassa tilanne ei ole enää rauhatonta, sinne vaan kotiinsa takaisin. Siellä he pärjäävät omillaan ja jopa paremmin kuin maassa pysyneet kaverinsa, koska täällä on kuitenkin jotain opittu. Valheista yksisuuntainen matkalippu pois Suomesta. Loppuisi partalapsena esiintyminen. Tietenkin sormenjäljet talteen ja ikuinen porttikielto Schengen-alueelle.


Tähän muutokseen tarvitaan vain yksi perustelu. Väestömäärä. Suomessa on somalinkielisiä 24.000, Somaliassa väestö kasvaa suuresta maastamuutosta huolimatta. Siad Barren kommunismidiktatuurin romahdettua 1990 maassa oli 7 miljoonaa asukasta ja heistä ensimmäiset sadat tulivat Suomeen. Vuonna 2020 maassa oli 16 miljoonaa asukasta. Ei ole auttanut Suomeen muutto lainkaan maan tilannetta. Vuonna 2050 ennustetaan maassa olevan 35 miljoonaa somalia. Kuinka monta heistä ministeri Haavisto käy hakemassa Suomeen? Miksi täällä olevia 24:ää tuhatta pidetään kunniakansalaisina? Miksei kaikki 16 miljoonaa täältä vielä puuttuvaa? Jokaisella heistä on yhtäläinen oikeus asua Suomessa kuin täällä jo olevilla.


Onneton suomalainen media

Toimittajan työ alkaa olla masentavan heikkoa. Isoja juttuja tehdään kansanedustajien taksikuittien määrästä. Se on helppoa, koska tekee vain kyselyn eduskunnalle ja vastaukset saa valmiina. Siitä vaan lööppeihin suurimmat taksinkäyttäjät.


Tämä omakotitalogate-oli aika suoraan kopioitu oikeuden pöytäkirjoista. Mitään omaa selvitystyötä ei ole tehty. Toimittaja voi itse mennä pressiklubille ja laittaa jonkun harjoittelijan kopioimaan oikeuden pöytäkirjan. Valokuviakaan ei ole itse hankittu.


Kun juttu alkoi valmistua, tajusin ettei tässä oikein ollut mitään. Maahanmuuttajat ovat hajoittaneet asuntoja ja siitä on tullut normi. Enemmän uutinen olisi se, että vuokra-asunto olisi hyvässä kunnossa ilman Afrikasta tuotuja tuoksuja, jotka piinttyvät kaikkialle.


Kaksikymmentätuhatta euroa remonttiin on pikku raha. Putkiremontista sillä ei selviäisi. Taloyhtiöiden remonttikulut olisivat suuremman uutisoinnin väärti. Ystäväni on rakennusalan ammattilainen. Kun hänen sukulaisensa yksiöön oli tulossa 33.000 euron peruskorjaus, tämä osaaja selvitti mitä tehdään ja millaisin sopimuksin. Remonttikulut koko talossa puolittuivat.


Suomeen jatkossa työperäisinä ja opiskelemaan

Edellä esitetty Lieksan omakotitalo-gate osoitti, että maahanmuuttajien työllistäminen on aika lailla toivotonta ja erittäin kallista. Kaikki tapauksen rahat tulivat julkiselta sektorilta: asumistukina, työttömyyskorvauksina, toimeentulotukina, tarveharkintaisina toimeentulotukina, lainarahoituksena ja korkotukena, palveluseteleinä. Vaikka koko työllistäminen tilastoitiin yksityissektorille, ei toiminnassa ollut mitään yksityissektorille luontaista.


Ulkomaiset opiskelijat keräävät tänään rahansa yhteen ja kukin vuorollaan käy tallettamassa rahan pankkiin. Näin helppoa on kiertää vaatimus omista rahoista opiskelemaan tullessa.


Työperäinen maahanmuutto tulee. Mikään ei helpompaa kuin perustaa yritys, joka palkkaa työvoimaa kotimaistaan. Siivooja, kokki, mitä vain sen jälkeen kun harkinta työlupiin poistetaan. Sitten lentokoneella Ryanairin 300 euron lipulla Suomeen. Hyvässä lykyssä Suomessa asuva maamies maksaa matkan ja näennäisen palkan. Matkan hinta ja palkkarahat otetaan takaisin käteisenä. Ja uutta matoa koukkuun. Yhtiö jättää kaikki verot ja maksut maksamatta ja menee vuosi ennen kuin kukaan herää. Sen jälkeen konkurssi ja uusi firma pystyyn. Monilla on usea passi, joten ei tarvitse vaihtaa edes miestä, passin vaihtaminen riittää.


Tähän kohtaan poliitikkojen nieltävä ehto. Suomesta työperäisiä kehitysmaista hakevan yrityksen tulee antaa 15.000 euron takuumaksu jokaista palkattavaa kohden. Kun henkilö jää työttömäksi, tuota takuuta käytetään elättämiseen. Jos 3 kuukaudessa ei saa uutta työpaikkaa, loppurahoilla matkalippu kotiinsa.


Suurin osa Somalian väestöstä saa elantonsa karjanhoidosta. Maanviljelys on tärkein tulonlähde, karjanpidon muodostaessa noin 40 % BKT:sta. Somalialaisista 40 % elää ulkomailla asuvien sukulaisten lähettämistä rahoista.


On vaikeaa hahmottaa, mitä työtä kehitysmaista Suomeen tulevat voivat täällä aidosti tehdä. Toki joukossa on taitavia henkilöitä, jotka pystyvät kouluttautumaan vaikka lääketieteen tohtoreiksi. Tai kuten ministerinäkin toiminut Jussi Saramo (vas) odottaa pakolaisvirtojen mukana saatavan tulevia Nobel-palkinnon voittajia.

Konsultoin ylilääkäriä: Lähisukulaisten avioliitot

Gaussin käyrän todistaman mukaan toisessa ääripäässä ovat yksilöt, joilla ei ole mitään edellytyksiä menestyä länsimaissa. He ovat ikuisia sosiaaliturvan varassa eläviä. Ongelmat alkavat jo lapsena, mm. serkkuavioliittojen takia. Tietenkin on ikävää, että lapsilla on vaikeita kehityshäiriöitä. Suomalaiset hoitavat omansa, muut maat omansa. Ei lapsia voi tuoda Suomeen hoidettavaksi. Etenkin kun heitä on niin paljon. Tiesin jo alle 15 vuotiaana, ettei serkkujen kanssa pidä mennä naimisiin lapsiin kohdistuvien sairauksien takia. Kumma, ettei sitä vieläkään tiedetä muslimivaltioissa, vaikka saavat Suomelta kehitysapua.

Somalikahvila 2016. Oikealla ostamani annos. Ihan hyvää

Maahanmuuttajat ovat töissä postissa, Närpiön tomaatti-viljelmillä, taksinkuljettajina pääkaupunkiseudulla, tulkkeina omalle väelleen, yrittäjinä tai työntekijöinä pizzeria- ja kebab-ravintoloissa, Volt-ruokakuskeina. Suomessa on ollut vain yksi pieni somalien pitämä kahvila, joka toimi lyhyen aikaa Helsingin Kalliossa. Käytännössä melkein kaikki työllistyneet humanitääriset maahanmuuttajat ovat pienipalkkaisissa töissä.


Näistä töistä ei kerry eläkettä edes takuueläkkeen vertaa, eikä niillä makseta edes pientä osaa tulijan aiheuttamista kustannuksista Suomessa. Tällaista on puolueiden haluama työperäinen maahanmuutto kehitysmaista.


Julkisella sektorilla tai verorahoilla palkattuina ollaan töissä mm. tulkkeina sekä avustavissa tehtävissä päiväkodeissa, kouluissa ja terveydenhoidossa, vanhusten hoidossa sekä erilaisissa kulttuuripalveluissa. Julkisen sektorin työpaikat perustuvat usein omaan kansanryhmään kohdistuviin palveluihin, joita ei tarvittaisi lainkaan, jos turvapaikanhakijoita ei Suomeen tulisi. Tutkimusta siitä, kuinka paljon työllistyminen tapahtuu aidosti yksityissektorilla, ei ole. Tutkijat tutkivat verorahoilla mieluummin kansanparantajien reittejä Somaliassa ja naapurimaissa sata vuotta sitten.


Kaikki kaunistellaan. Tilastokeskuksen vuoden 2015 tilaston mukaan somalia äidinkielenään puhuvia työvoimaan kuuluvia oli Suomessa 4.881. Heistä työttömiä oli 2.679 ja työllistyneitä 2.202. Samana vuonna Suomessa oli 15-64 vuotiaita somalia äidinkielenään puhuvia 11.214. Eli todellinen työllisyys työikäisistä oli alle 20 %. Ja heistä suuri osa yhteiskunnan maksamissa töissä. Tieto on vanha. Somalinkielisiä oli 2020 lopussa Suomessa lähes 24.000. Keinotekoinen työssäkäynti on yhteiskunnalle paljon kalliimpaa kuin työttömänä elättäminen.


Työllistyminen Suomessa tapahtuu tilastollisesti, mikäli henkilö on yhden tunnin viikossa töissä. Sillä palkalla ei saa maksettua edes Volttia tuomaan yhtä hampurilaista kotiin.


Avustusteollisuus uusi Nokia

Suomi-Somalia Seura ry on vuonna 1986 perustettu ystävyysjärjestö. Seura ylläpitää ja edistää Suomen ja Somalian välistä yhteistyötä, somalialaisten ja suomalaisten kanssakäymistä sekä tekee Somalian luontoa, historiaa ja kulttuurielämää tunnetuksi Suomessa.” Seura on saanut STEAn rahoja 2021 115.000 euroa (haettu 620.666€); 2020 haettu 225.837€, saatu 197.656; 2019 haettu ja saatu 115.000€. Jotain on tapahtunut, koska seura haki tälle vuodelle 1,1 miljoonaa euroa eikä saanut mitään. Heittäytyi ahneeksi.

Suomen somalialaisten Liitto ry haki tälle vuodelle 753.102 ja sai 338.780 euroa; 2021 haki 503.894, sai 120.000; 2020 ja 2019: haki ja sai 120.000€. Liiton tarkoituksena on: ”Somaliväestön integraation edistäminen Suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomen somalialaisten liitolla on käynnissä erilaisia hankkeita mm. nuorten syrjäytymistä ja radikalisoitumista vastaan. Toiminnan toteutuksesta vastaavat liiton työntekijät, joita on tällä hetkellä neljä henkilöä.”


Mitäpä tähän sanoisi. Ovat oppineet ahneiksi. Haetaan paljon, jolloin saadaan enemmän rahaa, vaikka leikataan. Olen Japanin suuri ystävä. Suomen ja Japanin ystävyysseura ei ole saanut latiakaan STEAlta avustusta. Miksi ystävyysseuran toimintaa pitää rahoittaa verorahoilla?


Sadoille somaliyhdistyksille rahaa jakavat STEAn lisäksi kunnat, eri ministeriöt ja järjestöt (usein verorahoista). Kuinka paljon, sen selvittäminen on tehty mahdottomaksi.


Juttuun sopii hyvin Lieksan Somali Perheyhdistys, joka on saanut viime vuosina hulppeat 140.000 euroa käyttörahaa. Tälle vuodelle anoivat 429.000, mutta saivat vain 119.000. Ja mihin: "Maahanmuuttajataustaisten ja alueen muiden asukkaiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja arjen hallinnan edistämiseen matalan kynnyksen vertaistoiminnalla Lieksassa sekä digitaalisella neuvontapalvelulla maakunnassa (Verneri-toiminta)". Kas kun ei Mohammed-toiminta.


Ei tätä jaksa

Alan olla kyllästynyt siihen, että raaputtaa mitä tahansa asiaa, löytää vain murhetta, rahantuhlausta, skoijaamista ja välinpitämättömyyttä. Ja kruununa suurta idealistista tietämättömyyttä.


Olin maahanmuuttokriittinen jo silloin kun Kari teki hienot piirroksensa asiasta 1990-luvun alussa. Olin 20 vuotta YLEssä asiaohjelmien taustatoimittajana ja ehdotin monta kertaa, että tehdään tosielämään perustuvia ohjelmia aiheesta. Ainoa, mikä tehtiin oli 2010 MOT Maahanmuuton hinta.


Sen jälkeen kirjoitin kymmeniä selvityksiä maahanmuutosta Iltalehden blogeihin, mm. laskelman siitä, että humanitäärinen maahanmuutto aiheuttaa 3,2 miljardin euron vuotuiset kustannukset (2019).


Selvittää, tutkii ja kirjoittaa mitä tahansa, kukaan ei korviaan lotkauta. Kaikki paha jatkuu vain entistäkin pahempana. Siksi olen laittamassa pillit pussiin. Menkööt Suomi konkurssiin. Haluan nähdä sen päivän, jotta voin sanoa: Mitäs minä sanoin. Kirjoittaminen on ollut minulle elämänikäinen harrastus, mutta tyhjille seinille kirjoittaminen tuntuu niin toivottomalta.


Meillä ei ole mitään mahdollisuutta selviytyä, koska kehitysmaissa väestö kasvaa nopeammin kuin heitä ehtii siirtyä länsimaiden elätettäväksi. Kuka sen jälkeen elättää Suomessa asuvat, kun suomalaiset ovat vähemmistönä omassa maassaan. Suomessa elää jo nyt satojatuhansia ihmisiä, jotka tulevat sen päivän näkemään.


Liite 1

Tilinpäätösselvitys päiväkoti- ja vuokrausbisneksestä

Palkatut henkilöt ja palkkojen maksu

Varhaiskasvatuslautakunnan päätös maahanmuuttajalasten päiväkodista 2014 ”Kaupungin taholta on kerrottu ja korostettu, että lain ja kaupungin edellyttämä lukumäärä on kolme työntekijää.” Kaupungin nettisivuilla kerrottiin samoihin aikoihin: ”Yksityisiä päivähoitopalveluja tuottaa Lieksassa ryhmäperhepäiväkoti R&N.

Ryhmäperhepäivähoito on kahden tai kolmen hoitajan muodostama ryhmä, joka toimii siihen tarkoitukseen erikseen varatussa tilassa, esim. kerrostalon tai rivitalon yhteydessä.”

Tilinpäätösten 2014 ja 2015 mukaan yhtiö on työllistänyt keskimäärin kolme henkilöä. Hallituksen jäsenille ei ole maksettu palkkioita eikä osakkaille osinkoja. Keskimäärin tarkoittaa kirjanpitolain mukaan täysipäiväisten henkilöiden määrää. Jos töissä on kaksi puolipäiväistä se tarkoittaa yhtä kokopäiväistä työntekijää.


Näin laskien yhtiö olisi maksanut päiväkotitoiminnassa töissä oleville keskimäärin koko kuukaudesta palkkaa 1266 euroa 2014 ja seuraavana vuotena 1047 euroa.


Toiminnan rahoitus

Tilinpäätöksen mukaan yhtiö sai toimintansa alussa 104.500 euron lainan 2013. Lainasta on maksettu noin 4 prosentin korkoa. Rahoilla ostetun omakotitalon hinta oli 84.000 euroa, joten yli menevä osa ilmeisesti käytettiin käyttöpääomaan. Oma rahoitus oli vain osakepääoman 2500 euron verran. Laina on maksettu loppuun noin viidessä vuodessa 2018.


Rahalaitoslaina on ilmeisesti saatu Finnverasta lainana tai takauksena. Rahalaitoksen nimeä ei ole mainittu tilinpäätöksissä (eikä tarvitsekaan). Lieksan kaupunginhallitus on antanut lausunnon 2013 Finnvera Oy:lle yksityisten päivähoitoyrittäjien toimintamahdollisuuksista Lieksassa, mihin viitataan R&N-päätöksessä. Tästä päätelty Finnveran rooli.


Tulokset ja maksetut verot

Yhtiö toimi vuosina 2013-2020 noin 8,5 vuotta. Tuon ajan tulos verojen jälkeen oli plussaa 7873 euroa. Tulosta nostaa käräjäoikeuden määräämä vahingonkorvaus, jonka yhtiö saa pitää, mikäli muuta ei ole kauppakirjassa sovittu. Tulosta heikentäisi muuna velkana oleva 5000 euron erä, mikäli se liittyy vuokratakuuseen. Myös vuokralaisten maksamaksi tulleet oikeudenkäyntikulut tulevat yhtiön tulokseen vähennettyinä juristeille maksetut rahat vuosina 2021-22.


Ensimmäisenä toimintavuotena 2013 yhtiön tulos ennen veroja oli tappiollinen, mutta silti yhtiölle oli määrätty tuloveroa (silloin viimeisen vuoden 24,5 %, sen jälkeen 20 %) 12.963 euron voitosta. Syynä tällaiseen ilmiöön normaalisti ovat vähennyskelvottomat menot (esimerkiksi puolet edustuskuluista). Koska tilinpäätös vahvistetaan kuukausia ennen verotuksen valmistumista, ei kyse voi olla jälkiverotuksesta.


Suomalaisen verotuksen rankkuutta osoittaa yhtiön kokonaisveroasteen olleen 74 % tuloksesta ennen veroja. Tämä johtuu viimeisistä tappioista. Asian korjaisi taannehtiva tappiontasaus.


Yhtiöllä on tuloslaskelmassa outo rivi ”Muut välittömät verot”. En keksi mitä se voisi olla. Ilmeisesti tilitoimisto on kirjannut tilikaudelta maksettavan lisäveron tai veronpalautuksen erikseen. Veroprosenttia laskettaessa olen laskenut verorivit yhteen.


Osakaslainat

Osakeyhtiölain mukaan osakkaille voidaan antaa lainaa vapaan oman pääoman rajoissa vaarantamatta yhtiön maksuvalmiutta. Verotuksessa osakas maksaa pääomatuloveroa 30 % (34 % 30.000 euroa ylittävältä osalta) lainan määrästä ja vero hyvitetään tulevina vuosina tiettyjen edellytysten toteutuessa. Hyvityksen saaminen verotuksessa on tehty erittäin vaikeaksi. Tilintarkastajana aina neuvoin, ettei osakaslainoja tilinpäätöshetkellä saa olla.


Ahneell´ on sellanen loppu. Osakaslaina oli alun perin verotonta, ja sen takia lainat kasvoivat vuosi vuodelta, vaikka lainat olisi pitänyt maksaa takaisin ja niistä olisi pitänyt olla vakuudet. Verottaja määräsi lainat kovalle verolle ja niiden käyttö on vähentynyt merkittävästi. Veron maksamisesta huolimatta lainat on maksettava yhtiölle takaisin. Yhtiö (tilitoimisto) ilmoittaa verottajalle nostetut uudet osakaslainat.


Yhtiö voi antaa lainaa osakkaiden ulkopuolisille tahoille, mikäli laina liittyy yhtiön toimintaan, esimerkiksi palvelu- tai tavaratoimittajan investointien rahoittamiseksi. Myös korkean korkotuoton saaminen tekee lainan hyväksyttäväksi. Myös osakaslainasta on maksettava korkoja. Korkotuottoja yhtiö on kirjannut kaikkina vuosina yhteensä 12.34 euroa.


HUOM! Suomalaisten pieniä yrityksiä kohdellaan verotarkastuksessa usein kammottavasti. Nytkin minulla on kesken verottajan selkeästi laittomasti tuhoaman yrityksen asiat. Kokemusta maahanmuuttajien yritysten verotarkastuksista minulla ei ole.