Olen kulkenut parissa kymmenessä Afrikan maassa, enimmäkseen Saharan eteläpuolella olevissa valtioissa. Useissa niistä paikalliset ovat kysyneet, onko Suomessa paljon afrikkalaisia. Olen vastannut, että ei niin paljon, mutta on meillä somaleita. Jokainen kysyjä on vastauksen jälkeen alkanut sättiä somaleja paljon rumemmin kuin Suomessa romaneja on koskaan moitittu. Minua alkoi kiinnostaa, mikä somaleista saa aikaan tällaisen reaktion Afrikassa.
Suomen somalien historia alkoi elokuussa vuonna 1990, jolloin ensimmäiset somalialaiset turvapaikan hakijat saapuivat Suomeen Neuvostoliiton kautta. Vuonna 1990 tilastojen mukaan Suomessa ei ollut yhtään somalin kielistä asukasta. Tilastoero johtuu siitä, että turvapaikanhakuprosessissa olevia ei tilastoida Suomessa asuviksi.
Kommunistinen Somalia
Somalian sosialistinen vallankumouspuolue oli vuosina 1976–1991 Somalian ainoa laillinen puolue. Sitä johti Siad Barre, joka oli noussut diktaattorin asemaan. Barre menetti valtansa tammikuussa 1991.
Berliinin muuri murtui 9. marraskuuta 1989. Baltian maissa ajettiin itsenäisyyttä voimallisesti toukokuusta 1990 alkaen. Neuvostoliiton romahdus vauhdittui kun toukokuussa 1990 Venäjän parlamentti valitsi Boris Jeltsinin Venäjän federaation presidentiksi.
Kommunistivallan aikaiset sotilaat ja muut valtaapitävät lähtivät pakoon Somaliasta kommunismin romahdusta. Osa Suomeen tulijoista oli Moskovassa kommunismiyhteistyötä tehneet somalit, joita Neuvostoliitto ei enää elättänyt. Suurin osa tuli Somaliasta, josta oli toimivat lentoyhteydet Moskovaan. He lähtivät pakoon, jotta eivät joutuisi tuomituiksi väärinkäytöksistä omia kansalaisia kohtaan.
Somalia valtiona
Somalia (somaliksi Soomaaliya, arab. الصومال, al-Ṣūmāl) on maa Afrikan sarvessa, Itä-Afrikassa. Maan pinta-ala on noin 638.000 neliökilometriä (Suomen 338 465 km2) ja väkiluku noin 16 miljoonaa. Somalian suurin väestönryhmä ovat somalit.
Somalia itsenäistyi 1960, jolloin Italian Somalimaa ja Brittiläinen Somalimaa yhdistyivät itsenäiseksi liittovaltioksi. Se tunnettiin paimentolaisdemokratiana, kunnes Siad Barre kaappasi vallan vuonna 1969 ja perusti Somalian demokraattisen (=kommunistisen) tasavallan. (Wikipedia)
Pohjoisessa Ranska oli 1884 vallannut Afarsin ja Issasin alueet, jotka tunnettiin Ranskan Somalimaana. Vuonna 1977 järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen alueesta perustettiin Djiboutin tasavalta.
Somalimaan tasavalta irrottautui Somaliasta vuonna 1991, mutta kansainvälisesti sitä pidetään edelleen osana Somaliaa. Somalimaa käsittää entisen brittiläisen Somalimaan alueen. Asukkaita 3,5 miljoonaa. Pääkaupunki Hargeisa. Ulkoministeriö: ”Itsenäiseksi julistautuneen Somalimaan alue on ollut suhteellisesti ottaen maan vakainta seutua järjestäytyneemmän hallintonsa takia”.
Vuonna 1998 maan keskiosat julistautuivat autonomiseksi nimellä Puntmaa. Alueen pääkaupunki on Garoowe. Maassa on 2 miljoonaa asukasta.
Eteläosa maata on Somalia. Siellä asukkaita on noin 10-11 miljoonaa. Somalian pääkaupungissa Mogadishussa asuu 2,3 miljoonaa asukasta.
Somalian sisällissotaa voidaan tarkastella myös Somalian klaanien välisenä konfliktina. Barre suosi kolmea klaania ja suurimmat sissiliikkeet olivat kumpikin pääosin yhden klaanin perustamia. Kolmas sissiliike, Yhdistynyt Somalikongressi USC sai tukea Hawiyen klaanilta.
Kirjoitin 2011 selvityksen ”Ratkaisu Somaliaan”, jossa esitin maan luonnollista jakamista kolmeksi valtioksi. Koska Somalian sisäinen sotiminen keskittyy Mogadishun Somalian alueelle ja on klaanien keskinäistä nahistelua, olisivat Somalimaa ja Puntmaa rauhoittuneet kokonaan ja niistä maista ei turvapaikanhakijoita olisi tullut. Somalialaisten Djiboutista turvapaikanhakijoita on ollut 2015-20 yhteensä 32. (Linkki latautuu hitaasti)
Somaliassa klaanit ovat tärkein sosiaalinen ryhmä osana kulttuuria ja politiikkaa. Klaanius periytyy isän mukaan; lapsi kuuluu samaan klaaniin kuin isänsä. Avioliittoja klaanin ulkopuolella on vähän.
Klaanien pohjalta on sodittu, sovittu ja soviteltu taloudellisista eturistiriidoista. Klaanijärjestelmän pohjalta ovat eri eturyhmät liittyneet yhteen tai eronneet. Siad Barren diktatuurin aikana klaanit kiellettiin, mutta käytännössä Barre itse käytti hyväksi klaanien välisiä ristiriitoja hallitessaan maata. Barren kukistuttua klaanijärjestelmästä on tullut jälleen avoin poliittisen vallankäytön väline.
Al-Shabaab on somalialainen islamistinen liike, joka taistelee Somalian väliaikaishallitusta vastaan. Ryhmittymä aloitti vastarinnan alkuvuodesta 2007 Islamilaisten oikeusistuinten liiton kärsittyä tappion Etiopian tukemalle väliaikaishallitukselle.
Kansainvälisten yhteisöjen tulisi selvittää, johtuuko somalien lähtö Amerikkaan ja Eurooppaan klaanien välisistä riidoista, Al-Shabaabin tekemistä iskuista vai onko syynä joku muu, esimerkiksi taloudelliset edut.
Somalit kotimaassaan ja ulkomailla
Somalian asukasluku on 16 miljoonaa. Somalian itsenäistyessä maassa oli asukkaita 2,7 miljoonaa. Maan väkiluku on 60 vuodessa kuusinkertaistunut, vaikka maasta on lähtenyt muihin maihin miljoonia asukkaita.
Somalin kieli on afroaasialaisten kielten kuušilaiseen alaryhmään kuuluva kieli, jota puhutaan valtakielenä Somaliassa ja Djiboutissa sekä vähemmistökielenä Etiopiassa ja Keniassa. Somalin kieltä puhuvia arvioidaan olevan maailmassa 15-25 miljoonaa. Amerikkaan, Eurooppaan ja rikkaisiin arabimaihin on muuttanut (ja näissä maissa syntynyt) yli 2 miljoonaa somalia. Eniten somaleja on muuttanut Jemeniin (500 tuhatta), USA:han (200T), Iso Britanniaan (yli 100T), Arabimemiraatteihin (100T), Ruotsiin (70T) ja Kanadaan (yli 60T).
Muslimiuskonnon Somalia
Yli 99 % Somaliassa asuvista ovat sunni-muslimeja. Maassa on 1000 kristityn vähemmistö, pieni määrä shia-muslimeja ja pieni mystinen muslimisuuntaus, Sufi-yhteisö.
Sunnalaisuus on islamin suurin suuntaus, johon kuuluu 80–90 prosenttia maailman noin 1,6 miljardista muslimista. Sunna tarkoittaa profeetan esikuvaa, jonka kautta on annettu Jumalan laki.
Orjienpitovaltio Somalia
1800-luvulla Sansibarin sulttaanikunta alkoi myydä Somaliaan orjia, jotka tuotiin lähinnä Mosambikista ja Malawista. Vuosien 1800–1890 välillä on arvioitu että n. 25.000 – 50.000 orjaa myytiin Somaliaan. Somalit käyttivät bantuorjia plantaaseillaan. 1900-luvulla Italia lakkautti orjuuden, mutta vain nimellisesti, sillä pitkälle 1930-luvulle saakka maasta löytyi orjia omistavia somaleita. Myöhemmin bantut ovat pyrkineet sulautumaan paikalliseen somalialaiseen klaanijärjestelmään, mutta vain huomatakseen, ettei heitä tulla koskaan hyväksymään somaleina.
Somaliassa on arviolta 0,6 - 0,9 miljoonaa bantua, joista vain pieni osa on säilyttänyt alkuperäisen identiteettinsä. Bantut erottuvat selkeästi somaleista ja silmiinpistävimmät erot ovat ulkonäkö ja fyysiset erot. Bantuja syrjitään Somaliassa. He eivät voi mennä naimisiin somalien kanssa. Monet bantut ovat lähteneet pakolaisiksi ja esimerkiksi Yhdysvalloissa oli vuonna 2005 arviolta 13.000 Somalian bantua.
kuvat Bantu (wikipedia), somali ja Effata.
Somalian talous
Somalian šillinki (somaliksi shilin soomaali) on Somalian rahayksikkö jota käytetään vain Somaliassa. Sen valuuttatunnus on SOS ja sitä ei ole sidottu mihinkään muuhun valuuttaan. Maaliskuussa 2021 100 euroa vastaa 67.600 Somalian šillinkiä.
Hargeisassa Somalimaan pääkaupungissa 2 aikuisen ja 2 lapsen hotellihuone kuukaudeksi ulkomaalaisille maksaa 209 euroa eli 7 euroa/vrk. Mogadishussa perhehuoneet maksavat noin 50 euroa/vrk.
Ravintolat:
Ateria tavallisessa ravintolassa 1.49 €
Cappuccino-kahvi, tavallinen 0.92 €
Marketit: hintojen vaihtelu
Maitolitra (tavallinen) 1.26 € 0.85-1.70
Valkoinen leipä (500g) 0.50 € 0.21-1.70
Riisi (1kg) 0.89 € 0.53-1.19
12 kananmunaa 1.70 € 1.02-2.04
Paikallinen juusto (1kg) 4.42 € 2.12-16.98
Kanafileet (1kg) 3.51 € 1.70-4.08
Banaani (1kg) 0.82 € 0.68-1.02
Appelsiinit (1kg) 1.70 € 0.61-5.09
Matkalippu paikallisliikenteessä 0.42 €
Nuo hinnat eivät kerro totuutta. Etiopiassa ystäväni Ayal selvitti minulle ostoskorin hintoja vuonna 2018. Silloin Addis-Abebassa sai samat ruokaostokset 9 kertaa edullisemmin kuin Suomessa. Kun mennään Etiopian maaseudulle, hintaerot ovat paljon suuremmat 15-20-kertaiset Suomeen verrattuna. Somaliassa erot ovat vieläkin suuremmat.
Ks. kirjoitus Kehitysapumiljardi on 10 miljardia
Tämä tarkoittaa, että 100 euron lähettäminen perheen tueksi vastaa Somaliassa 2000 euroa. Asumiskustannukset Somaliassa ovat marginaaliset Suomeen verrattuna. Suomen sosiaaliturvasta erotettavalla sadalla eurolla voidaan elättää koko perhe, jopa suku.
Suomen kansalaisuuden ja takuueläkkeen saanut elää rahoilla kotimaassaan hyvin, etenkin jos on vuokrannut Suomen asuntonsa eteenpäin. Takuueläkeikäisiä oli vuoden 2019 lopussa 356, mutta määrä tulee lähivuosikymmeninä kasvamaan nopeasti. Takuueläke maksetaan vain Suomeen, mutta rahat on helppo nostaa ulkomailla, eikä maastamuuttoa tarvitse ilmoittaa minnekään.
Suurin osa väestöstä saa elantonsa karjanhoidosta. Maanviljelys on tärkein tulonlähde, karjanpidon muodostaessa noin 40 % BKT:sta ja noin 50 % ulkomaanviennistä. Banaanit ovat karjan jälkeen Somalian toiseksi tärkein vientituote. Somalialaisista 40 % elää ulkomailla asuvien sukulaisten lähettämistä rahoista. Rahalähetykset ovat arvoltaan enemmän kuin maan saama ulkomainen apu tai sijoitukset.
Mogadishuun on avattu lentoyhteydet, hotelleja, supermarketteja ja bensa-asemia. Somalian taloudellisesti merkittävimmät luonnonvarat ovat uraani, rautamalmi, tina, kipsi, kupari, suola ja maakaasu. Pääosa luonnonvaroista on hyödyntämättä.
Vuonna 2019 Somalian BKT oli 5 miljardia dollaria, mikä oli 159. korkein tilastoiduista 196 valtiosta. Vuonna 1990 Barren vallassaoloaikana BKT per asukas oli 130 USD vuodessa. Vuonna 2020 BKT/asukas oli 348 USD. Samaan aikaan maan väestö yli kaksinkertaistui.
Puntmaan alueella oli 2015 yli 70.000 autoa (asukkaita 2 miljoonaa, yksi auto 28 asukasta kohden). Suomessa oli vuonna 1950 yksi auto 150 asukasta kohden.
Somalian valtionvelka on 5 miljardia dollaria eli BKT:n suuruinen. Huhtikuussa 2020 länsimaat antoivat velkoja anteeksi Somalialle 1,4 miljardia dollaria. Kiina on antanut lainaa kaikille Afrikan maille, paitsi Somalialle ja Libyalle (Suomen Kuvalehti 9/2021).
Matkustaminen Somaliaan
Helsingistä Mogadishuun pääsee mm. Dohan ja Istanbulin kautta. Lentoaika on yhteensä noin 14 tuntia ja sen päälle välilaskun takia tarvittava odotusaika. Mogadishun kentälle on lentoliikennettä Nairobista (Kenia), Addis Ababasta (Etiopia), Djiboutista (mm Qatar Airways). Jeddahista (Saudi-Arabia) ja Entebbestä (Uganda). Lisäksi on useita kotimaan lentoja.
Kätevää on matkustaa Djiboutin kautta. Sinne pääsee useilta kansainvälisiltä lennoilta mm. Turkish Airwaysin ja Emiratesin (Dubai) koneilla.
Somaliassa käyvät erityisesti Euroopasta turvapaikan saaneet somalit. He voivat olla matkalla kuukausien ajan. Koska useat somaleista ovat kaksoiskansalaisia, on eläminen kotimaassa helppoa. 100 Suomen eurolla maassa elää hyvin, koska yhden euron ostovoima on noin 20 euroa. Usein asutaan sukulaisten luona, jolloin asuminen kotimaassa ei maksa mitään.
Maassa käydään paljon suomalaisten verorahoilla erilaisissa kehitysapu-hankkeissa. Näitä matkoja tekevät niin somalit kuin suomalaisetkin. Turvallisuusongelmia ei ole, mikä kyseenalaistaa koko turvapaikkaoikeuden.
Mogadishussa ja Somaliassa laajemminkin on hienot hiekkarannat, joissa ihmiset viihtyvät täyttä elämää eläen.
Laki:
Suomi hyväksyy Somalian vuonna 2014 käyttöönottamat biometriset diplomaattipassit (e-passi).
Viisumia edellytetään Schengen-alueelle ja Suomeen
Todellisuus:
Ei vaadita mitään, riittää sana ”asylum”. Henkilöllisyytenä (nimi, ikä, perheside, mistä tulee) voi antaa mitä tahansa, eikä siitä ole sanktioita.
Ulkoministeriö: ”Somalian turvallisuustilanne on huono ja arvaamaton. … Myös Somalian klaanien väliset yhteenotot ovat mahdollisia ja vaikeasti ennakoitavia. Poliisi ja oikeuslaitos toimivat heikosti. Merkittävä osa maan keski- ja eteläosista elää humanitaarisen avun varassa. Länsimaisten avustusjärjestöjen työtä on vaikeutettu ja järjestöjen työntekijät ovat vaarassa. …Kaikkialla Somaliassa on runsaasti aseita ja puolisotilaallisia, pitkälti hallitsemattomia joukkoja. Aseelliset yhteenotot ovat tavanomaisia. Ulkomaalaisiin kohdistuu selvä väkivallan, ryöstön, kidnappauksen ja hengen menettämisen riski. Merialueilla liikkuminen on vaarallista merirosvojen ja kaappausuhkien takia.”
Ulkoministeriön antamat matkustustiedotteet ovat yliampuvan pelottavat. Niiden taustalla on virkamiesten tarve pestä kätensä. Kun on varoitettu, on vika aina matkustajassa itsessään. Jos olisin sokeasti noudattanut ohjeita, olisi kymmenet maat jääneet kokematta.
Esimerkkejä matkustustiedotteista (linkeissä matkakertomus omasta matkastani):
Etelä-Afrikan haittana on maan korkea rikollisuus, lukemat ovat korkeimpia maailmassa. Ryöstöt, raiskaukset, autokaappaukset, murrot ja varkaudet ovat yleisiä. Suurin osa väkivaltarikollisuudesta tapahtuu townshipeissa, mutta ryöstöt ja varkaudet ovat yleisiä kaikkialla. (1. mustan Afrikan maani, pelotti, mutta turhaan)
Bolivia: Poliittisten levottomuuksien vuoksi esiintyy väkivaltaisia mielenosoituksia ja tiesulkuja. Heikon turvallisuustilanteen vuoksi noudata erityistä varovaisuutta. (Hieno maa)
Myanmar: Vältä kaikkea matkustamista (aivan ihastuttava matka)
Papua ja Uusi-Guinea: Rikollisuuden riski on erittäin suuri. (kiva maa)
Somaliaan matkustan sen jälkeen kun koronatilanne on maailmassa rauhoittunut. Matkakohteeksi olen valinnut Somalimaan.
Somalian kehitysapu
YK:n tilastojen mukaan Somalia sai kehitysapua vuonna 2016 1194 miljoonaa US dollaria. Koko Afrikkaan rahaa on viime vuosina annettu vuosittain 50 miljardia USD. Somalian BKT oli 2020 5,2 miljardia USD eli nelinkertainen kehitysapuun verrattuna.
Ulkoministeriö (UN): Suomi osallistuu Somalian jälleenrakennukseen poliittisen dialogin, kehitysyhteistyön, kriisinhallinnan sekä humanitaarisen avun keinoin. Suomen suunniteltu kahdenvälinen tuki Somalialle on 25,7 miljoonaa euroa vuosina 2017-2020.
Vuonna 2019 UM antoi Somalialle 11,6 miljoonaa euroa.
Vertailun vuoksi: Suomen Perustan tekemä tutkimus osoittaa, että Somaliasta Suomeen muuttavan 20-24-vuotiaan henkilön kustannukset julkiselle taloudelle ovat henkilön koko elinkaaren aikana keskimääräisesti 951 000 euroa, eli alkaen siitä kun henkilö muuttaa Suomeen. Jos huomioidaan henkilön lapset, nousee summa 1 343 000 euroon.
Uusimmat kehitysapuhankkeet
12.3.2021: 300.000 euroa: ALUE/Hankkeiden suunnittelu ja arviointi muissa kuin pitkäaikaisissa yhteistyömaissa. Suunnitteluvaroja käytetään Afrikan sarven ja itäisen Afrikan alueellisen yhteistyön valmistelussa ennen etenemistä
17.12.2020: 25 miljoonaa euroa: UNFPA Somalia naisten ja tyttöjen hyvinvointi. YK:n väestörahasto UNFPA:n Somalian maaohjelman (2021-2025) pitkän aikavälin tulostavoite on parantaa Somalian väestön, etenkin naisten, nuorten ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten terveyttä, oikeuksia ja elämänlaatua.
10.12.2020: 204 233 €. Kirkon ulkomaanapu: Kansallisen ja paikallisen tason sovintoprosessien tuki Somaliassa, vaihe II …Vuodesta 2017 lähtien KUA:n asiantuntija on toiminut keskeisessä roolissa kansallisen sovintoprosessin viitekehyksen laatimisessa. Ulkoministeriö on tukenut hanketta vuosien 2018-2020 aikana.
10.12.2020: 2 550 000 €: UNHCR, humanitaarinen apu. Somaliassa humanitaarisen avun tarpeessa on 5,2 miljoonaa ihmistä (noin 1/3 väestöstä).
04.12.2020: 2 400 000 €, josta puolet Somaliaan: Ulkoministeriö tukee Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) operaatioita Etiopiassa ja Somaliassa Suomen Punaisen Ristin kautta. Somalian operaatiota tuetaan 1,2 miljoonalla eurolla Suomen Punaisen Ristin kanavoimalla materiaali- ja raha-avulla. ICRC:n operaatiossa tuetaan suojelua, terveyssektoria, vesihuoltoa ja hygieniaa sekä ruokaturvaa ja elinkeinojen harjoittamista eteläisessä ja keskisessä Somaliassa.
08.09.2020: 76 000 €: Somalian kehitysyhteistyön suunnitteluvarat/ALI. Suomen tuen painopistealueina ovat etenkin naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen sekä Somalian valtion ydintoimintojen vahvistaminen. Suunnittelumäärärahoja käytetään Somaliassa tehtävän kehitysyhteistyön suunnitteluun, valmisteluun, seurantaan, monitorointiin ja arviointiin, kehitysyhteistyötoimintaan liittyviin koulutuksiin sekä tuloksellisuuden parantamiseen.
26.08.2020: 110 000 €: Somalian kehitysyhteistyön suunnitteluvarat/NAI. (ks. 8.9.20 sama sisältö) Somaliassa tehtävän kehitysyhteistyön suunnitteluun, valmisteluun, seurantaan, monitorointiin ja arviointiin, kehitysyhteistyö-toimintaan liittyviin koulutuksiin, Somalian apukoordinaatiokokouksiin osallistumiseen sekä tuloksellisuuden parantamiseen.
Erityisesti on jäänyt mieleen mehiläisten hoitoon annettava kehitysapu Somalialle. (ks. kuva). Rahaa on vuosien ajan jakanut niin valtio kuin kunnatkin, esimerkiksi Helsingin kaupungin rahanjako 2016 oli 1500 euroa.
---
Tämä juttusarja perustuu satoihin eri lähteisiin. Olen viehättynyt Afrikkaan ja viettänyt lähinnä Saharan etelän puolisessa Afrikassa yhteensä noin 8 kuukautta. Jos korona suo, käyn kaikissa Afrikan maissa lähivuosien aikana, myös Somaliassa.
Ensimmäisen viikon pelontunteet hävisivät nopeasti Kapkaupungissa Etelä-Afrikassa. Sen jälkeen olen kohdannut satoja afrikkalaisia keskusteluin ja yhteisin kahvi- ja lounashetkin. Olen asunut afrikkalaisten kotona, kulkenut kävellen tuhansia kilometrejä ja busseilla kymmeniä tuhansia kilometrejä. Ja viihtynyt jokaisena minuuttina.
Korona keskeytti reppumatkani, mutta olen heti koronan hellitettyä valmiina lähtemään Beniniin ja sieltä busseilla Afrikan rannikkoa pitkin länteen.
Juttusarjassa en esitä omia mielipiteitä ja sanon ne siksi tässä lyhyesti. Afrikka on hieno ja luonnonvaroiltaan rikas maanosa, mutta en halua afrikkalaisten joukkomuuttoa Amerikkaan enkä Eurooppaan, koska kulttuurierot ovat niin suuret. Afrikkalaisten oman edun mukaista on, että kehitysapu ja humanitäärinen maahanmuutto lopetetaan. Afrikan olosuhteiden kehittäminen onnistuisi parhaiten, jos syntyvyys vähenisi eurooppalaiselle tasolle, Muutoksen voivat tehdä afrikkalaiset itse ilman eurooppalaisten väliintuloa.
Afrikan kokemuksiani paikan päällä kirjoitettuna voi lukea netistä:
---
Osassa II turvapaikkatilastoja, joista ilmenee, etteivät somalit saaneet turvapaikkoja 25 vuoteen, eivätkä myöskään kielteisiä päätöksiä. Kirjoituksessa kerrotaan myös, miksi Migri yht´äkkiä alkoi antamaan turvapaikkoja somaleille.
