2,3 miljardia euroa verohelpotuksia ulkomaalaisille

Amerikkalaisen ja irlantilaisen yritysten investointihankkeille Suomessa myönnettiin maaliskuun alussa verohyvityksiä 270 miljoonaa euroa. Business Finlandin myöntämien puhtaan siirtymän investointien verohyvitysten määrä on jo 2,3 miljardia euroa 40 eri hankkeelle. Hyvitykset vähennetään tulevista voitoista maksettavista veroista. Tukien saajissa on myös suomalaisia yrityksiä, jotka laittavat ison haavin alle kun valtio kaataa (Nokian pääjohtajan neuvo henkilökunnalle 1960-luvulla).

Suomessa kaiken pitää olla kokoamme suurempaa, etteivät poliitikot ja virkamiehet ymmärtäisi, mistä ovat päättämässä. Business-idea toki on loistava. Tehdään vedestä H2O energiaa erottamalla vety H sähköllä. Kun energiaa käytetään autossa, syntyy vesihöyryä ja maailma pelastuu. Samanlainen suuruuden hullu kiima syntyi sähköautoista, kunnes huomattiin, että autojen akkujen valmistus loppuisi akkumateriaalien loppuessa maapallolla sekä sähkönkulutuksen hurjaan lisääntymiseen.

Eivätkä poliitikot enää hurraa norjalaiselle Blastr Green Steelille ja sen toimitusjohtajalle Wittunen, jonka piti tuoda Inkooseen 1000 työpaikkaa 4 miljardin investoinnilla vihreän teräksen (?!) valmistamiselle käyttämällä 10 terawattituntia eli kymmenyksen Suomen sähkönkulutuksesta.

Suomessa ollaan epätoivoisia ulkomaisten investointien saamiseksi. Kaikkiin puheisiin tarraudutaan kuin hukkuva rotkon reunalla. Datakeskus on asylum-sanaan verrattava sana, jonka edessä kaikki viranomaiset lakoavat suutelemaan maata, jossa taikasanan sanoja astelee. Tästä kirjoitin viime marraskuussa: Datakeskukset ovat kehitysmaahankkeita

Vety polttoaineena

Vety on on maailmankaikkeuden kevyin ja yleisin alkuaine. Sitä esiintyy pääasiassa kemiallisissa yhdisteissä, kuten vedessä. Vesi peittää maapallon pinta-alasta 71 %. Yksi vesimolekyyli koostuu kahdesta vetyatomista (H) ja yhdestä happiatomista (O). Vety erotetaan vedestä sähköllä. Se on erittäin räjähdysherkkää. Nesteytettynä vety ei räjähdä yhtä helposti.

Sodan jälkeiset sukupolvet muistavat vetyilmapallot. Niissä oli iso palovaara, minkä vuoksi vedyn käyttö ilmapalloissa korvattiin Suomessa 1970-luvulla heliumilla. Kirjoista luimme zeppeliini-ilmalaivojen räjähdyksistä, jotka johtuivat laivoissa käytetystä vedystä. Ilmalaivalennot vetyaluksilla lopetettiin 1937 USA:ssa tapahtuneeseen suureen räjähdykseen, joka muuttui tulimereksi sekunneissa ja johti 36 ihmisen kuolemaan.

Jotta vety saataisiin korvaamaan polttomoottori- ja sähköautot, se on nesteytettävä (sähköllä). Sähköä tarvitaan ympäri vuoden kuten datakeskuksiinkin. Tuulivoimaa ei talvella saada riittävästi koska Suomessa ei tuule ja tuulivoimaloiden lavat ovat jäässä. Sähkön peruskulutus tulee lisääntymään ja se tarkoittaa kuluttajasähkön hinnan korotuksia sekä sähköverkkojen kapasiteetin kasvattamista miljardeilla euroilla. Lisäksi jakelukanavan rakentaminen vetyautoille koko Suomeen tulee maksamaan maltaita. Maksajana kaikessa on aika suomalainen veronmaksaja.

Kauppalehti 6.3.2026: ”Irlannissa pääkonttoriaan pitävä ET-Fuels suunnittelee Ranualla arviolta 900 miljoonan euron investointia vihreän metanolin tuotantoon sekä tuulivoimatuotantoon. Metanolia on tarkoitus tehdä uusiutuvalla sähköllä tuotetusta vedystä ja biopohjaisesta hiilidioksidista, jota voitaisiin ottaa talteen suomalaisen metsäteollisuuden laitoksilta. Yhtiö suunnittelee myyvänsä metanolia laiva- ja lentoliikenteeseen Euroopassa” Yhtiö sai Business Finlandilta lupauksen 119 miljoonan euron verotuesta laitokselle ja tuulivoimatuotannolle.

Uskon kyllä vedyn tulemiseen energialähteeksi. Markkinoilla on jo nyt sähköautoja, jotka tuottavat sähkön vedystä polttokennoissa ja puhdistavat ilmaa, koska päästöinä on vesihöyryä (Hyundai Nexo ja Toyota Mirai). Meillä oli 1980-luvulla perheystävä, joka puhui vetyautoista. Hän sanoi esteeksi sen, ettei niihin mennä, koska se romahduttaisi energiabisnekset. Vetyautot tulevat aikanaan, eikä niiden tulemiseen tarvita suomalaisten verorahoja.

Verohyvitys vihreille investoinneille

Verohyvityksen saa Suomessa toimivan yrityksen tulevista veroista, jos investointi on tehty Suomessa. Amerikkalaisen pörssiyhtiön Plug Power´in Suomen tytäryhtiö sai lupauksen 106 miljoonan euron hyvityksestä, jos yhtiö rakentaa Kristiinankaupunkiin vihreän vedyn tuotantolaitoksen. Yhtiö on aiemmin saanut lupauksen 44 miljoonan euron verohyvityksestä Porvoon laitokseen. Suunnitelmissa on vetytuotantoa myös Kokkolaan. Hankkeiden kokonaisarvio on 5,6 miljardia euroa.

Jos investoinnit toteutuvat, tuotanto alkaisi Suomessa 2031. Vetylaitoksen rakentaminen työllistää rakentajia, joista suuri osa tulee ulkomailta. Hankkeiden kustannuksista Suomi antaa arvonlisäveropalautuksen alkuvuosina, jolloin mitään tuloja ei ole. Kuten datakeskuksissa, suuri osa tarvittavista koneista ja laitteista tuodaan ulkomailta, eikä Suomi saa niistä tuloja euroakaan, vaikka ne pienentävät yhteisöveroa.

Yhtiö tekee alkuvuodet tappiota, mikä vahvistetaan verotuksessa ja ne saadaan vähentää tulevien vuosien voitoista. Se osa investoinneista, jotka on aktivoitu taseen rakennuksiin ja koneisiin, vähennetään poistoina verotettavasta tuloksesta. Vasta tämän jälkeen syntyy verotettavaa tuloa. Plug Powerin 150 miljoonan euron verotuki tarkoittaa 833 miljoonan euron verotettavaa tuloa, jos yhteisöveroprosentti säilyy 18 %:na (1.1.2027 alkaen). Business Finlandin kokonaislupaus tarkoittaisi 13 miljardin euron verotettavia tuloja.

Ulkomaalaisella yrityksellä on erilaisia mahdollisuuksia välttää Suomen verotusta. Esimerkiksi Caruna maksaa ulkomaille hulppeita korkoja. Myös Plug Power tulisi maksamaan korkoa ulkomaisille sijoittajille saamastaan rahoituksesta. Lisäksi se voi siirtää tulosta ulkomaille erilaisilla royalty- ja konsultointipalkkioilla. Jotta kaiken jälkeen Suomi saisi verotuloja yhtiöstä ollaan pitkällä 2040-luvulla. Jos haaveet 1000 työpaikasta toteutuvat nämä keskituloiset vetyhenkilöt maksaisivat palkkojen veroja ja eläkemaksuja 8 miljoonaa euroa vuodessa.

Arvonlisäverovelvollisuuden rajan korotus 60.000 euroon

Suomen päättäjät houkuttelevat ulkomaisia sijoittajia Suomeen miljardien verohelpotuksilla. Mutta suomalaisia ei haluta yrittäjiksi. Eikä tarvittaisi mitään verotukia, ainoastaan byrokratian keventämistä.

Alv-rajan korottaminen vähentäisi sen alle jäävien yritysten byrokratian puoleen. Monet työhön perustuvat yksinyrittäjät pääsisivät aloittamaan yrittämisen ja olisivat poissa sosiaaliturvasta.

Vuonna 2015 tehdyn arvion mukaan alarajan nostaminen 50.000 euroon olisi vähentänyt verotuloja noin 350 miljoonaa euroa vuodessa, mikäli nostolla ei olisi mitään vaikutusta yrittämiseen ja yritysten määrään. Dynaamisen vaikutuksen näkisi parissa vuodessa. Tänä vuonna tulojen vähennys voi olla vähän enemmän. Arvonlisäveron korottamisesta huolimatta inflaatiokorjattu verokertymä on alempi kuin vuonna 2020.  Korotus on nostanut vähennettävää ostojen veroa. Alarajahuojennuksen poistaminen 2025 lisäsi alv-tuloja 59 miljoonaa euroa. Rajan korottaminen lisää yrittäjien ansiotulon verotusta ja yhteisöveroja.

Muistutan jälleen kerran, että melkein kaikissa EU-maissa ostovoimakorjattu raja on merkittävästi Suomea korkeampi.  Suomelta EU-köyhäinapua saaneessa Italiassa raja on kuusi kertaa Suomea korkeampi, 124.000 euroa. Nimellisarvoinen raja Italiassa on yli 4 kertaa Suomea korkeampi. Italiassa alv-kannat ovat yleinen 22 % ja alemmat 5 ja 10 %.

Suomen hallitukset laittavat sumeilematta kehitysapuun, kehitysmaalaisten elättämiseen ja takuueläkkeisiin sekä ulkomaalaisten verotukiin lähes 10 miljardia euroa vuodessa, mutta suomalaista yrittäjyyttä orjuutetaan verotuksella, byrokratialla ja vuosi vuodelta lisääntyvällä valvonnalla. Sitten ihmetellään, miksei Suomessa ole kasvua.

Oppositiossa kauhistellaan yhteisöveron alennusta 2 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2025 tasolla se tarkoittaa 0,7 miljardia euroa ilman dynaamisia vaikutuksia. Mutta sen oppositio ymmärtää. Ulkomaalaisille etukäteen myönnetty verotuki on 3-kertainen, eikä oppositio sano siitä sanaakaan. Muuten, kun annoin KHT-tilintarkastajana lausuntoja Tekesin eli nykyisen Business Finlandin tukien käytöstä, huomasin, ettei yksikään hankkeista olisi jäänyt toteuttamatta, vaikkei tukia olisi annettu euroakaan.

Jos olisin ministeri asettaisin tavoitteeksi Viron veromallin toteuttamisen (jolloin yhteisöveron alennusta ei tarvita) sekä nostaisin heti alv-rajan 60.000 euroon. Arvonlisäveron korotusta 25,5 %:iin en olisi tehnyt. Perintöveron olisin poistanut yhteisöveroalennuksen sijasta. Yritystukia olisin leikannut reippaasti, enkä mitään tulevia verohuojennuksia olisi antanut. Ja tietenkin olisin sulkenut rajat kehitysmaalaisilta toistaiseksi (sic!) eli kunnes Suomi pärjäisi omillaan, enkä maksaisi takuueläkkeitä ulkomaalaisille, jotka ensin elätetään vuosikymmeniä työtä tekemättä Suomessa tai tulevat perheen yhdistämisen kautta eläkkeelle.

Sähköautoissa näimme, kuinka siihen ensimmäiseksi hurahtaneet saivat itselleen nyt nollan arvoiset käytetyt autot, joihin uudet akut maksavat enemmän kuin autolla on arvoa.  Pitääkö meidän vedyssäkin olla ensimmäisten joukossa. Sillä ensimmäiset maksavat suurimmat oppirahat. Jos suomalaiset tekevät vetyyn liittyviä keksintöjä, ovat ne muutamassa vuodessa ulkomaalaisten omistuksessa.