Datakeskukset ovat kehitysmaahankkeita

Suomesta rakennetaan tuulivoimaloiden ja datakeskusten maa. Ne ovat suurelta osin ulkomaalaisten omistajien hallussa, mikä korostaa Suomen kehitysmaa-asemaa Euroopan viimeisenä bussipysäkkinä.

Tuovatko datakeskukset miljardeja euroja Suomeen?

Hallitus Petteri Orpo etunenässä riemuitsee datakeskusten tuomista miljardi-investoinneista Suomeen. Se on suomalaisten harhauttamista, sillä suurin osa investoinneista ovat tietokoneita, joita Suomessa ei valmisteta. Koneiden hankinnoista ei jää euroakaan Suomeen, ei edes arvonlisäveroja.

Datakeskuksia tarvitaan vuosi vuodelta enemmän. Pohjoiset valtiot kuten Kanada, Norja, Ruotsi ja Suomi ovat haluttuja sijaintimaita. Suomi kiinnostaa, koska meillä on halvempi sähkö, olematon sähkövero, paljon meri- ja järvivettä ja kylmä ilmasto, joka vähentää merkittävästi jäähdyttämiseen tarvittavaa energiaa.  Tänne investoivat eivät pelkää edes Venäjän aggressioita, koska datakeskus on helposti siirrettävissä saman tien toiseen maahan, vaikka drooneilla niitä tuhottaisiin.

Googlella mielettömät voitot ja silti se kiristää talouskurjimuksessa olevaa Suomea

Googlen heinä-syyskuun 2025 kolmen kuukauden liikevaihto oli 102,3 miljardia dollaria (88 mrd €). Googlen kolmen kuukauden nettotulos oli 35 miljardia dollaria (30 mrd €). Silti Google kiristää Suomelta etuja, jotta se tekisi suunnitellut investoinnit Muhokseen ja Kajaaniin.

Googlen viime vuoden voitto oli 119 miljardia USD (103 mrd €), josta se maksoi kassavirtalaskelman mukaan veroja 5,3 miljardia dollaria (4,6 mrd €) eli vain 4 %.

Valtio myi viime vuonna Googlelle 1400 hehtaaria metsämaata 27 miljoonan euron hintaan (19.000 €/ha). Kainuussa metsämaan hinta on noin 2-3000 euroa hehtaarilta. Jos alueen metsät ovat vahvat ja hakkuukunnossa, metsämaasta voi saada 10.000 euroa hehtaarilta. Tekikö valtio superhyvät kaupat vai sopiko se samalla esimerkiksi kunnallistekniikan rakentamisesta metsiin. Sitä eivät toimittajat tietenkään osanneet kysyä.

Google on ilmoittanut hallitukselle, että Kajaanin ja Muhoksen investointi on jäissä, kunnes sähköveron kiristyksen suuruus varmistuu (HS 23.10.25).

Aika pöyristyttävää on se, että datakeskuksien sähköveron (nykyisin käytännössä ilmaisen, 0,05 senttiä/kwh) korottaminen kuluttajien ja yritysten maksamalle tasolle (2,24 senttiä/kWh)  kesäkuussa 2026 korvattaisiin muulla räätälöidyllä tuella (pääministeri Orpon lupaus).

Datakeskusten sähköveron kompensoiminen uudella tuella tulee miettiä uudestaan. Tukea annetaan vain, mikäli datakeskus siirtää hukkalämmön hyötykäyttöön esimerkiksi kasvihuoneiden lämmittämiseen tai kaukolämpöverkkoon. Mutta tässäkin on riskinsä. Datakeskusten hukkalämpö voi tuhota kunnallisten energiayhtiöiden talouden. Ne tuottavat lämmön lisäksi sähköä. Jos niitä ei kannata pitää toiminnassa, mitä tapahtuu, jos datakeskuksen hukkalämpöä ei saadakaan.

Mikseivät kunnalliset energiayhtiöt siirry datakeskusliiketoimintaan? Rahat eivät ehkä riitä, mutta on viisaampaa ottaa velkaa kunnan omistamaan datakeskukseen kuin antaa kaikki datakeskukset ulkomaisille toimijoille. Datakeskukset ovat tuottavaa liiketoimintaa ja on viisaampaa, että voitot jäävät Suomeen kuin siirtää ne ulkomaille.

”Miljardi-investoinnit” on epämääräinen luku. Jos sekä Kajaanin että Muhoksen investoinnit olisivat miljardin, maksaisi Google ne vajaan viikon voitoilla. Ja rahoista suurin osa menisi ulkomaille, koska Suomessa ei tietokonelaitteistoja valmisteta.

Googlen Haminan laajennukseen on käytetty rahaa 2023-24 1,5 vuoden aikana 341 miljoonaa euroa. Laajennus ei sisällä tietokoneita, jotka asennetaan vasta kun rakennus on valmis. Tietokoneet ovat kaikki tuontitavaraa. Eli ”miljardi-investoinnit” ovat suuria puheita ilman sisältöä. Laajennus on otettu käyttöön tänä vuonna. Rakennusinvestointi jäänee hieman yli puoleen miljardiin euroon.

Miten datakeskus toimii

Datakeskuksissa samat tiedot on säilytetty useissa eri maissa moneen kertaan. Kun internetin historia-arkistossa säilytetään kaikki nettiin laitettu, on tarvittavien datakeskusten määrä valtava ja edelleen kasvava.

Suuri osa datakeskusten liiketoiminnasta perustuu turhuuteen. Ne säilyttävät ihmisten sähköpostit liitteineen. Digivalokuvauksesta on tullut varsinainen turhuuden lähde. Kun minusta on otettu ennen kansakouluikää 3 valokuvaa, on nykyisistä lapsista kuvattu tuhansia kuvia, joita kukaan ei pysty enää katsomaan, eikä niitä jakseta poistaa.

Tietynlaista turhuutta ovat myös verkosta katsottavat elokuvat, viihdesarjat ja pelit, luettavat ja kuunneltavat mediat sekä kryptovaluutan louhiminen. Tekoälystä tulee valtava datakeskus- ja sähkösyöppö. Netissä esittävän tekoälyn koostaman tiedon tuottaminen vie paljon resursseja datakeskuksista.  Vastausta voidaan koota kymmeniltä eri maissa olevilta servereiltä.

Itselläni on datakeskusten hallitsemissa pilvissä Apple 16 Gt, Google 11 Gt sekä omien tietojen osalta lukuisissa pilvipalveluissa kuten pankit, Kanta, OmaVero, Procountor-kirjanpito. Yksi käsittelemätön digikameran kuva vie 1,5-3 Mb tilaa eli tuhat kuvaa noin 3 Gb. Jos 1000 kuvaa on säilytetty neljään kertaan, se veisi datakeskuksista 12 Gb tilaa. Toki kuvat pakataan ja näin tilatarve pienenee. Pakkaamisella on rajansa, sillä esimerkiksi kuvien pakkaaminen heikentää kuvien laatua.

Internetin käyttäjien määräksi arvioidaan 5,5 miljardia. Jokainen voi arvioida, että netin laajempi käyttö tarkoittaisi suurta datakeskusta joka niemeen, notkoon ja saarelmaan.

Kun kukaan ei poista arkistoistaan mitään on edessä sähköverkkojen jatkuva kasvattaminen.

Hallitus harhauttaa sähköverolla

Kun Suomesta tuli uudelleen kehitysmaa, lahjoitamme luonnonvaramme (kaivokset) ulkomaalaisille toimijoille ja iloitsemme ulkomaalaisten Suomeen rakentamista datakeskuksista. Niistä kun saadaan kiinteistöveroa, eivätkä päättäjät näe, että siitä seuraa sähköverkkokapasiteetin riittämättömyys. Suomalaiset päättäjät eivät pysty ajattelemaan asioiden syitä ja seurauksia.

Datakeskukset tarvitsevat vakaata ja halpaa sähköä. Ne vievät Suomesta suuren osan perussähkön tuotannosta. Lisäksi sähköautot vievät suuren osan sähkökapasiteetista. Sähkön tarve voi 10 vuoden kuluttua olla kaksinkertainen nykyiseen kulutukseen verrattuna. Maksajiksi tulevat suomalaiset kuluttajat, joiden tarvitseman sähkön hinta tulee nousemaan nykyisestäkin.

Datakeskukset työllistävät melko vähän ihmisiä ja heistä suuri osa on ulkomaalaisia, jotka eivät välttämättä maksa Suomeen veroja.

Datakeskukset tarvitsevat jäähdyttämistä

Datakeskukset tarvitsevat jäähdyttämistä, mikä tehdään veden avulla. Jäähdytys tuottaa hirmuisesti hukkalämpöä, mitä yritetään siirtää hyödylliseen käyttöön.

Jos jäähdytysvesi on kytketty taajaman kaukolämpöverkkoon ja esimerkiksi kasvihuoneiden lämmittämiseen, saadaan siitä hyötyenergiaa. Kaukolämpöverkkoon siirretään 80-asteista vettä ja se palautuu takaisin 50-asteisena. Jos lämmin vesi verkkoon tehdään datakeskusta jäähdyttämällä, mihin tarvitaan kaukolämmön tuottamiseen rakennettua infraa. Iso datakeskus pystyy lämmittämään hukkalämmöllä suuria kaukolämmitettäviä alueita.

Aina kiertävä vesi ei jäähdy kierrossa riittävästi. Sitä varten datakeskuksissa on hätäkytkin siltä varalta, että veden lämpötila on liian korkea. Hätäkytkimen avulla vesi siirretään taivaan tuuliin mereen tai järviin.

”Venäjän Google” eli Nebius DC

Viime vuonna eniten veroja maksoi ”Venäjän Google” eli Nebius DC, 584.000 euroa. Yhtiöllä on Mäntsälässä datakeskus, jonka omistivat venäläiset ja se joutui kahden henkilön takia pakotelistalle. Datakeskus on perustettu 2014. Kun sen omistava yhtiö Global DC muutti nimensä, siirsi pääkonttorin Hollantiin, johtajat erosivat sekä myi omistuksen venäläisille sijoittajille, se pääsi pois pakotteista.

Yhtiö ei ole julkaissut 2024 tilinpäätöstä. Sen liikevaihto on ollut noin 50 miljoonaa euroa, vuonna 2023 vain 32 miljoonaa. Viimeisen julkaistun vuoden liiketulos oli +6 miljoonaa euroa. Se työllisti 23 henkeä.

Googlen datakeskus Tuike Finland

Googlen datakeskus rakennettiin entisen Summan paperitehtaan alueelle. Google osti tehtaan Stora Ensolta 2009 ja aloitti datakeskuksen toiminnan 2011. Sijainti on loistava. Paperitehtaalle oli rakennettu vahva sähköinfra ja sijainti Suomenlahden rannalla takaa tarvittavan jäähdytysveden. Jatkossa Google käyttää enemmän tuulivoimaa, mutta silläkin on rajoituksensa Suomen tuuliolosuhteiden takia.

Haminan kaupungissa asuu 19.500 ihmistä. Sen kaukolämmöstä huolehtinut kaupungin omistama energiayhtiö sekoili Fennovoiman ja LNG terminaalin kanssa tuottaen valtavat tappiot. Kaukolämpötoiminta myytiin sijoittaja CapMan´ille. Sijoittaja laajensi lämpöverkon toimintaa investoimalla Googlen datakeskuksen hukkalämmön käyttämiseen jo tänä vuonna.

Googlen omistama Tuike Finland Oy työllistää Haminassa 105 henkeä. Sen viime vuoden liikevaihto oli 453 miljoonaa euroa ja liiketulos 31 miljoonaa. Yhtiö ei maksanut lainkaan yhteisöveroja viime vuonna. Yhtiön maksama keskipalkka oli viime vuonna 8498 euroa kuukaudessa. Korkeita palkkoja selittää työn edellyttämä korkea osaaminen sekä se, että työssä on oltava 24/7 kesät talvet. Todennäköisesti osa työntekijöistä on kansainvälisiä huippuammattilaisia, joista kaikki eivät maksa Suomeen veroja.

Yle 24.11.2024: ”… Haminassa ovat käynnissä seitsemännen laajennusvaiheen rakennustyöt. Sen arvo on miljardi euroa. Se nostaa Googlen työntekijämäärän Haminassa 500 henkilöön.” Uskoisiko tuota lukua? Jos perustamisen ja viiden laajennusvaiheen jälkeen yhtiö työllistää 105 henkeä tilinpäätöksen mukaan, miten ihmeessä seitsemäs vaihe työllistäisi 400 uutta työntekijää? Uudemmat uutiset esittävät lisätyöntekijöiden määräksi 100, sekin tuntuu suurelta.

Haminan kaupungin johto on esittänyt, että laajennus on työllistänyt 1000 työntekijää. Ei ole uskottavaa tuokaan. Toki kaksi vuotta kestänyt rakentaminen on saattanut työllistää 1000 eri henkilöä, mutta ei samanaikaisesti. Eihän alueella ole edes majoitustiloja noin suurelle määrälle rakennusmiehiä. Google käyttää työmaillaan ulkomaalaisia työntekijöitä, joita voi olla yli puolet työmaalla. Kun puhutaan miljardi-investoinnista siitä suurin osa on ulkomaisia tietokoneita ja ulkomaisia rakentajia.

Yhtiö ei maksa myöskään arvonlisäveroja Suomeen. Suurin osa datakeskuspalveluista mennee Googlen omaan kansainväliseen käyttöön, josta ei makseta veroa.  Kun yhtiö saa vähentää Suomen hankintojen verot, on sillä tilinpäätöksessä marras- joulukuun arvonlisäverosta 21 miljoonan euron saaminen.

Datakeskukset eivät yleensä maksa yhteisöveroa, koska ne investoivat uusiin laitteisiin, jotka poistetaan verotuksessa 25 %:n menojäännöspoistoina. Datakeskuslaitteiston käyttöikä on 3-7 vuotta. Jäähdytysjärjestelmät ja sähkönjakeluyksiköt kestävät pitempään, jopa 15 vuotta.

Jos käyttöiäksi merkitään 5 vuotta, laite poistetaan kirjanpidossa viidessä vuodessa kokonaan loppuun. Verotuksessa ensimmäisen vuoden poisto on 25 % ja 5 vuoden jälkeen poistamatta on edelleen 24 % laitteen ostohinnasta.

Vuosittain tehtävät investoinnit selittävät osin datakeskusyhtiöiden maksamat olemattomat yhteisöverot. Vain osittain, koska jo 3. käyttövuotena suunnitelman mukaiset poistot ovat suuremmat kuin verotuksessa hyväksyttävät poistot. Yhtiön taseessa on 44 miljoonan euron poistoero, mikä tarkoittaa, että se on tehnyt verotuksessa 44 miljoonaa suuremmat poistot kuin kirjanpidossa. Tästä on viime vuoden verotettavasta tuloksesta vähennetty poistoerona 8 miljoonaa euroa.

Koska viime vuoden tulos oli 12 miljoonaa euroa plussalla, eikä veroja siltikään maksettu, on syynä se, että yhtiöllä on aiemmin ollut tappiollisia tilikausia, joiden tappioita on saatu vähentää viime vuoden verotuksessa.

Verottomuutta selittävät myös ulkomaisen omistajat investointeja varten antamat lainat, joiden korot vähennetään liiketuloksesta ja verotuksesta. Google perii antamistaan konsernilainoista 2 % vuotuisen koron, mitä voi pitää kohtuullisena. Google siirsi korkoina rahaa viime vuonna 11 miljoonaa euroa pois Suomesta.

Oulun Datacenter

Suomessa toimii useita ulkomaalaisomisteisia datakeskuksia. Esimerkiksi ranskalainen Ardian (joka osti Vernen), yhdysvaltalainen Equinix, singaporelainen GIC, venäläisomisteinen Nebius DC ja ruotsalaisten omistama Oulun DataCenter.

Tarkastellaan Oulun DataCenterin 2024 tilinpäätöstä. Yhtiön liikevaihto oli 6,5 miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 1,8 miljoonaa euroa eli hulppeat 28 % liikevaihdosta. Veroja yhtiö maksoi 295.000 euroa, koska se oli maksanut konserniavustusta tuloksen pienentämiseksi.

Yhtiö poistaa datakeskuslaitteistot 3-5 vuodessa eli nopeammin kuin Google. Yhtiö ei omista toimitilojaan, ainoastaan datakeskuslaitteistot.  Niitä hankittiin lisää viime vuonna 0,5 miljoonalla eurolla. Pienet investoinnit johtivat verojen maksuun.

***

Tue blogin toimintaa vapaaehtoisella tilausmaksulla https://www.vahtera.blog/tilaus

Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.

Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.

Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan ja tuloverotuksessaan sekä arvonlisäveron (10 %), koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.