YLEn muuttuminen propagandamediaksi

Kirjoituksen tavoitteena on osoittaa, että osattiinhan sitä ennenkin; nyt kun koko kesä on puhuttu suomalaisesta korruptiosta.

Olin 21 vuotta vuodesta 1990 vuoteen 2021 Ylen ajankohtaisohjelmien taustatoimittajana selvittämässä asioiden taustoja numeroiden kautta. Koskaan en kokenut, että näissä ohjelmissa olisi ollut poliittista tavoitetta. Toimittajat vilpittömästi pyrkivät selvittämään faktoja asioista. Toki silloinkin oli toimituksissa pirjo auvisia, mutta en ollut tällaisten toimittajien kanssa tekemisissä. Kun nettiä ei ollut, istuin päiväkausia kaupparekisterissä tutkimassa mikrofilmeiltä yritysten taustatietoja ja tilinpäätöksiä.

Pidin taloustoimittajille tilinpäätöksiä käsittelevän seminaarin tammikuussa 1990. Paikalla oli monien nimekkäiden toimittajien mukana YLEstä Ari Korvola ja Timo-Erkki Heino. Kurssilla luin tilinpäätöksiä ja selitin, mitä niissä olevat tiedot tarkoittavat. SKOPin kohdalla hämmästyin itsekin ja sanoin ääneen: Tämähän on konkurssissa (vuoden 1988 luvuilla). Talouselämän toimittaja oli tauolla soittanut pankkiin pääjohtaja Wegeliukselle kommentin saadakseen ja tämä oli huutanut puhelimeen: kuka helvetin Vahtera, hän tuhoaa tuollaisen miehen. Christopher Wegelius oli Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin (SKOP) pääjohtaja vuosina 1989–1991. Hänen uransa päättyi syyskuussa 1991 kun Suomen Pankki otti SKOP:n haltuunsa.

Perheellämme oli vielä asuntovelkaa, minkä vuoksi toimittajien kanssa sovittiin, ettei pankin konkurssista kerrota. Sen takia SKOP sai kaksi vuotta lisäaikaa tuhojen kasvattamiseen. Se on niitä harvoja asioita, jotka elämässäni kaduttavat. Olisi pitänyt sanoa: Etusivu uusiks!

Korvola oli samana vuonna perustamassa MOT:tia edeltävää ohjelmaa AMOK ja pyysi minua mukaan taustatoimittajaksi. Olin silloin osakkaana isossa tilintarkastustoimistossa, jossa oli kiellettyä puuttua julkisesti yritysten asioihin. Siksi alkuvuodet toimin salaa.

Korvola on nyt eläkkeellä oleva tutkiva toimittaja ja tuottaja, joka tunnetaan erityisesti terävästä, asiapitoisesta journalismistaan, innovatiivisesta kerronnastaan ja rohkeista paljastuksista vallankäytöstä, korruptiosta ja yhteiskunnallisista epäkohdista. Hänen kanssaan oli suuri ilo ja kunnia tehdä työtä. Yle maksoi minulle töistäni korvauksen, joksi esitin vaatimattoman tuntipalkkion, jotta työ ei ainakaan rahasta olisi ollut kiinni.

Lähtölaukauksena vaalirahakohu

Huomasin 2007 eduskuntavaaleissa, että Sauli Niinistö sai suuria vaalitukia bisnesmiehiltä, joiden maine oli, sanoisinko mielenkiintoinen. Esitin Ylessä, että tämä on uutisoinnin arvoinen tieto. Vastentahtoisesti Yle teki illan pääuutisiin alle minuutin sekavan pätkän vaalituesta, eikä siinä tullut esille käytännössä mitään.

Hyvityksenä Yle esitti, että tutkisin vaalirahoituksen taustoja laajemmin. Ja näin heti paljastui keskustan puoluetoimistossa 2006 perustettu Kehittyvien Maakuntien Suomi, jonka kautta varakkaat yrittäjät lahjoittivat suuria tukisummia Sauli Niinistölle, Matti Vanhaselle, Jyrki Kataiselle, Ilkka Kanervalle, Jyri Häkämiehelle, Paula Lehtomäelle, Marja Tiuralle ja monelle muulle.

Havaintojeni perusteella toimittaja Kirsi Skön teki useita ohjelmia YLEn ajankohtaisohjelmiin. Skön palkittiin ansaitusti Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnolla.

KMS-sotkun puuhamies oli Arto Merisalo. Hän sai työstään 4 vuoden ja 6 kuukauden ehdottoman vankeustuomion. Vaalirahasyytteet kumoutuivat suurimmalta osin, koska lainsäädäntö oli tuolloin hyvin sallivaa. Tuomio tuli lähinnä vaalirahoituksessa mukana olleen Nova Groupin konkurssin takia.

Merisalo oli Nova Groupin johtaja.  Yhtiö ajautui konkurssiin leväperäisen varojen käytön takia, mm. suuret vaalituet, kalliit juhlat, lahjukset ja lähipiirilainat. Velkojille aiheutui miljoonien eurojen tappiot. Näin likaisella rahalla poliittinen eliitti on valtansa saanut 2007.

Kohun jälkeen eduskunta kiristi merkittävästi vaalirahoitukseen liittyviä lakeja.

Astuimme liian isoille varpaille

Silminnäkijän lautakasa-jakso Matin talot (2009) oli Waterloo sekä Ari Korvolalle, että minulle. Ohjelmassa käsiteltiin keskustan hallitseman Nuorisosäätiön yhteyksiä rakentamiseen, vaalirahoitusta ja "lautakasaa". Suuri osa ohjelmassa esitetyistä tiedoista oli löytämiäni ja siksi nimeni mainittiin ohjelman alussa yhtenä toimittajana.

Kirja suomalaisesta korruptiosta (2023)

Vanhanen on rakentanut Nurmijärven Lepsämään kolme taloa. Lautakasatalo oli kooltaan 390 m2. Vanhanen oli ministerinä 2003-2010, valtaosan ajasta pääministeri. Samaan aikaan hänellä oli useita luottamustehtäviä, mm. Nurmijärven valtuustossa ja keskustapuolueessa. Rakennusalan miehet kertoivat minulle, että olitte oikeilla jäljillä, mutta teidän olisi pitänyt selvittää, ketkä talon rakensivat. Totuus ei tule koskaan selviämään.

Silminnäkijä-jakso oli yksi hienoimmista suomalaista korruptiota käsittelevistä ohjelmista. Selvitimme mm. että Matin toisen talon rakentamiseen olisi mennyt 30 täyspäiväistä työkuukautta ammattilaiselta eli 2,5 vuotta ilman lomia ja pekkaspäiviä. Laskelmassa ei huomioitu LVI-töitä eikä sähkö- ja pihanrakennustöitä. Ohjelmassa on Antti Kaikkosella merkittävä osuus. Siksi on ollut mielenkiintoista seurata kesällä 2026 Kaikkosen pitämää meteliä Helsinki Gardenista.

Nuorisosäätiö sai Raha-automaattiyhdistykseltä tukirahaa 40 miljoonaa euroa asuntojen rakentamiseen. Nuorisosäätiön hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana Matti Vanhanen oli yli 20 vuotta vuoteen 2003, jolloin puheenjohtajaksi tuli Antti Kaikkonen.

Säätiö omisti lukuisia asuntoyhtiöitä. Tutkin niiden tilinpäätöksiä Kaikkosen aikana. Yhtiökokouksia pidettiin 10 minuutin tahdilla ja jokaisesta Kaikkonen nosti hyvät kokouspalkkiot. Esimerkiksi vuonna 2008 nosti Kaikkonen nuorisosäätiöstä 42.000 euron palkkiot. Vuonna 2009 istuin päivätolkulla asuntorahasto ARAn arkistossa tutkimassa tehtyjä päätöksiä. Joku ARAn henkilökunnasta oli varoittanut Kaikkosta työstäni ja Kaikkonen erosi puheenjohtajan tehtävästä 22.9.2009; viikkoa ennen kuin saimme ohjelman julkaistua.

Kaikkonen tuomittiin 2013 viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen luottamusaseman väärinkäytöstä. Kaikkonen tiesi ja hyväksyi tuen antamisen, vaikka se ei kuulunut säätiön tarkoitukseen (nuorisoon liittyvä asuminen ja toiminta). Oikeus katsoi, että Kaikkonen oli esteellinen osallistumaan päätöksiin, koska hän itse hyötyi tuesta.

Matti Vanhanen lähti pääministerin tehtävästä kesäkuussa 2010.

Lautakasaohjelma oli YLEn johtajien hyväksymä lähetettäväksi. Syntyneen julkisuuden takia Korvolan tehtävät muutettiin niin, ettei hän käytännössä enää saanut tehdä juttuja yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista. Koska hän oli ollut Ylen tähtitoimittajia miltei 40 vuoden ajan, eivät voineet erottaa. Korvola lähti Yleisradiosta syksyllä 2011. Hän siirtyi Seura-lehden toimituspäälliköksi vastuualueenaan asiajournalismi.

Oma waterlooni tapahtui jo aiemmin samana vuonna. Silloinen Ylen TV-uutisten ja ajankohtaisohjelmien päätoimittaja Atte Jääskeläinen kielsi toimittajia enää käyttämästä minua ohjelmien taustatöissä. Kun toimittajat olivat vastustaneet kieltoa mm. esittämällä, ettei Suomessa ole toista yhtä pätevää henkilöä, oli päätoimittaja todennut, että Vahtera on myös maahanmuuttokriittinen. Olin vuonna 2010 aloittanut Iltalehdessä blogistina. Iltalehti ei koskaan puuttunut kirjoituksiini, mutta uusi naispäätoimittaja lopetti blogit ja lupauksensa vastaisesti poisti vuonna 2020 kaikki 188 kirjoitustani netistä. Nyt tämä sensuroija rajoittaa toimittajien työtä Helsingin Sanomien päätoimittajana.

Lopullisen sinetin Ylen muuttumisesta propagandatuutiksi toi YLE-vero vuonna 2013. Toimittajien vapaa puuhastelu maahanmuuton puolesta ja vasemmistopropagandan levittämiseksi on tullut suomalaisille kalliiksi. Viimeisen TV-maksuvuoden 500 miljoonasta on noustu viime vuoden 548 miljoonaan euroon. Yle-verosta on tullut keskiluokan vero, sillä veroprosentti on nostettu lähes 4-kertaiseksi 0,68 %:sta 2,5 %:iin samalla kun korkein vero on noussut vähemmän, 140 eurosta 160 euroon. Yle-veron arvonlisävero nostettiin tämän vuoden alussa 10 %:sta 13,5 %:iin.

Poliittista rahaa monesta tuutista

Keskustapuolue oli vuosikymmenten mittaan kunnostautunut useiden rakentamiseen liittyvien skandaalien sylttytehtaana. Noppa-yhtiö rakensi selvitysten mukaan 1970-80-luvuilla ylihintaisia arava-asuntoja ilman kilpailutusta. Näin saaduilla rahoilla rahoitettiin erityisesti keskustapuoluetta, mutta myös SDP:tä.

Keskustapuolueen avulla verorahat muuttuivat puoluerahan kautta yksityiseen omistukseen

Vuonna 1999 esitetty MOT-ohjelma Yleishyödyllinen perhe - säätiöitä ja poliittista rahaa paljasti Keskustapuolueen säätiöiden ja Vähätiittojen perheen pyörittämän Tarveasunnot Oy:n vaalirahoituskytkennät. Ohjelma osoitti, kuinka vähävaraisten asunnontarpeeseen tarkoitettuja verovaroja kierrätettiin säätiöiden kautta puolueiden kansanedustajaehdokkaiden tukemiseen. Keräsin kaikki ohjelmassa esitetyt numerotiedot ja faktat.

Linkki: Yleishyödyllinen perhe - säätiöitä ja poliittista rahaa: käsikirjoitus

Jouduin todistajaksi oikeuteen, koska Tarveasunnot Oy ja Vähätiitot vaativat Yleltä miljoonan markan korvauksia julkisesta herjauksesta ja taloudellisista menetyksistä. Yle voitti oikeusriidat ja oikeusasteet katsoivat, ettei ohjelma syyllistynyt kunnianloukkaukseen.

Oikeutta oli helppo käydä, koska veronmaksajat maksoivat kaikki oikeudenkäyntikulut asumismenoissaan ja tv-maksuissa.

Mietittiin MOT-toimituksessa, ettei kyse ollut mistään taloudellisista menetyksistä, vaan koko oikeudenkäynnin tarkoitus oli haitata toimittajien työtä oikeudenkäynnillä ja samalla vaikuttaa laajemminkin MOTissa käsiteltäviin asioihin.

Maahanmuutto oli ja on YLEn akilleen kantapää

Olin kymmenissä ohjelmissa taustatoimittajana. Mutta yksi aihe oli tabu. Esitin lukuisia kertoja, että tehdään maahanmuutosta kunnollinen selvitys. Mutta aiheesta ei saanut tehdä kriittisiä ohjelmia. Sen verran kuitenkin, että 2010 julkaistiin MOT Maahanmuuton hinta, joka perustui Barrikadi-nettisivuilla julkaisemaani kirjoitukseen. Tämä kirjoitus on edelleen MOT-ohjelmassa julkaistuna taustaselvityksenä. Olen julkaissut sen omassa blogissani jälkikäteen: Maahanmuuton kustannusten avoimuus estäisi rasismia (2009)

Linkit: Maahanmuuton hinta käsikirjoitus: MOT-ohjelma

Vaikka maahanmuutto oli tabu, inkeriläisten Suomeen tulosta MOT julkaisi syyskuussa 1998 jakson "Inkeriläiset Suomeen – paluumuutto vai etninen puhdistus?" Ohjelmassa tuotiin esille se, että muka inkeriläisinä Suomeen tuli suuri joukko venäläisiä, jotka jäivät työttömiksi. Heidän mukanaan tuli vahva huumekauppa- ja käyttöongelma Suomeen.

MOT: Aspo Oy: Superpiss

Yksi mielenkiintoisimmista YLElle tekemistäni selvityksistä oli Ari Korvolan tuottama Superpiss. Vietin silloin maaliskuun lopulla olleen koko pääsiäisen tutkimalla Aspon ja Polttoaineosuuskunnan tilinpäätöksiä ja kaupparekisteristä saamiani asiakirjoja. Ohjelma esitettiin huhtikuun 7 päivänä 1997.

Helsinkiläisten asunto-osakeyhtiöiden vuonna 1929 lämmityskoksin hankintaan perustama Asunto-osakeyhtiöitten Polttoaine Osuuskunta laajeni 1960-luvulla ympäri Suomea Aspo-nimellä. Aspo oli osuuskunnan omistama tytäryhtiö.  Aspon johtoon tulleet AV ja HN ryhtyivät keräämään asunto-osakeyhtiöiden omistamia osuustodistuksia itselleen. Ristiinomistamisella monimutkaiseksi muuttunut organisaatio oli mahdollista muuttaa osakeyhtiöksi vuoden 1989 osuuskuntalakiuudistuksen myötä. Lain lobbaamisessa kunnostautui erityisesti kokoomuksen tohtorikansanedustaja.

Selvitysteni mukaan V- ja N-perheet saivat Aspon haltuunsa pikkurahalla. Omaa rahankäyttöä vähensivät  konserniyhtiöiden nimiin ostetut osuudet. Polttoaineosuuskunnan omistamilla taloyhtiöillä ei ollut mitään aavistustakaan siitä, kuinka arvokkaita heidän osuutensa olivat. Osuuskunnan yhden osuuden maksu taloyhtiölle oli 5000 markkaa. Harmi, ettei tuo hieno ohjelma ole Ylen Elävässä arkistossa.

Osuuskunnan ja yhtiön tilintarkastajat eivät tietenkään olleet havainneet mitään. Jotenkin hävetti olla tuolloin itsekin KHT-tilintarkastaja.

Ohjelman nimi Superpiss tuli tuulilasinpesunesteestä, joka on ollut markkinoilla 1970-luvulta lähtien ja on edelleen. ”Pissapoika” viittaa auton tuulilasinpesimeen. Suurista huijauksista sanotaan, että omistajia on pissattu linssiin.

Lähetyspäivänä isot herrat AV ja HN tulivat Yleen ja vaativat ohjelman esittämisen kieltämistä. He uhkailivat vievänsä Ylen oikeuteen, jos se esitetään. Korvola lyhensi hieman jakson pituutta ja lisäsi sen loppuun videoidun herrojen uhkailun. Mitään käräjiä ei koskaan tullut. Meillä oli dokumentoituna koko valtaus huolellisesti. Jos käräjille olisi menty, Yle olisi voittanut ja koko yritysvaltaus olisi tullut vuosien ajaksi mediajulkisuuteen. Muu media ei käsitellyt vedätystä lainkaan. Kauppalehdessä oli pieni juttu ja sekin oli kirjoitettu sijoittajille parhain päin.

Vielä tänään 29 vuotta myöhemmin molempien sukujen henkilöedustajat ovat Aspon kahdeksan suurimman omistajan joukossa. Suurin omistaja (10,9 %) on N-suvun omistama sijoitusyhtiö ja toiseksi suurin V-suvun sijoitusyhtiö (10,5 %).

Kemira keinottelun kohteena

Vuonna 2001 olin Ylen suorassa lähetyksessä kuiskaajana kun kaadoimme tekemieni selvitysten perusteella Kemiran myymisen lahjahintaan Ruotsiin.  

Mutta herrat eivät luovuta. Omistusohjausministeri Jyri Häkämies (kokoomus) myi valtion osuuden Kemira GrowHow’sta (lannoiteliiketoiminta) norjalaiselle Yaralle toukokuussa 2007. Yara maksoi 30 %:n osuudesta 207 miljoonaa euroa ja osti myöhemmin loputkin osakkeet. Yara korotti heti lannoitteiden hinnat ja sai nopeasti maksamansa kauppahinnan takaisin hinnankorotuksilla. Kun poliitikot ovat ahneita, unohtuu ensimmäisenä huoltovarmuus.

Valtio myi jäljelle jääneet Kemiran toiminnot pörssin kautta sijoittajille, joista suurin on Oras Invest Oy. Näin Paasikivien perhe sai halvalla tuottavan osakeomistuksen. Yhtiö maksoi valtiolle 17,1 %:n omistuksesta 350 miljoonaa euroa. Se on nostanut omistuksensa 23,4 %:iin Kemirasta (ulkomaalaiset ja hallintarekisteriin merkityt omistavat yhteensä 35 %). Kemiran liikevaihto viime vuonna oli 2,7 miljardia euroa (2024 2,9 mrd) ja voitto verojen jälkeen 0,2 mrd euroa (2024 0,3 mrd). Osinkoja Kemira maksoi viime vuonna 113 miljoonaa euroa. Oras Invest saa osingot verovapaasti, koska omistus ylittää 10 %.

Kemira on maailman johtavia vesi-, paperi- ja sellu- ja teollisuuskemikaalien valmistajia.

Valtio teki ministeriensä johdolla taas onnettomat kaupat. Kemiran markkina-arvo pörssissä on 2,5 miljardia euroa. Yara Suomen liikevaihto on 1,2 miljardia ja liiketulos ollut viime vuosina 100-300 miljoonaa euroa.

Caruna - poliittisen tyhmyyden ylistys

Kirjoitukseni oli jo valmis kun tuli tieto Carunan edelleen myynnistä. Lyhyt selvitys.

Espanjalainen, monikansallinen energiayhtiö Iberdrola kertoi 21.7.2026 ostavansa sähköverkkoyhtiö Carunan.

Fortum myi 2013 sähköverkkoyhtiönsä sijoittajille 2,55 miljardilla eurolla. Kauppa toteutui 2014 alussa. Ostajina olivat suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt Keva (12,5 %) ja LähiTapiola Eläkeyhtiö (7,5 %) sekä kansainväliset infrastruktuurisijoittajat First State Investments (40 %) ja Borealis Infrastructure (40 %). Ostajat omistivat ostajayhtiön Caruna Oy:n (alkuaan Suomi Power Networks Oy).

Fortum ei olisi pystynyt myymään verkkoyhtiöitä Fortum Espoo Distribution Oy:tä eikä Fortum Sähkönsiirto Oy:tä ilman Suomen hallituksen lupaa. Luvan antoi omistusohjausministeri Pekka Haavisto (vihr), ja päällepäsmäreinä olivat kokoomusministerit Jyrki Katainen ja Jan Vapaavuori.

Kaupan jälkeen omistajat ovat vaihtuneet useampaan kertaan. Eläkevakuuttaja Keva myi omistuksensa Ruotsiin AMF-eläkevakuutusyhtiölle. Kauppahintaa ei ole julkistettu. LähiTapiolan omistus on siirtynyt omistusjärjestelyissä eläkevakuutusyhtiö Elolle.

Ulkomaiset omistajat ovat ennen uusinta kauppaa KKR (yhdysvaltalainen pääomasijoittaja) 40 % ja Ontario Teachers' Pension Plan (kanadalainen eläkerahasto) 40 %.

Ostaja Iberdrolan mukaan yrityskaupassa Carunan arvo on viisi miljardia euroa. Iberdrola maksaa 80 prosentin omistusosuudesta kaksi miljardia euroa. Pohjoismaiset eläkerahastot AMF ja Elo jäävät omistamaan loput 20 prosenttia yhtiöstä.

Viimeisen Carunan tilinpäätöksen 2025 mukaan yhtiöllä on korollisia velkoja 3,2 miljardia euroa. Carunan satumaiset voitot Suomessa on siirretty korkoina ulkomaille, eikä tältä osin ole maksettu veroja Suomessa.

**Korjattu klo 16:10: Carunan pitkäaikaisista veloista korollisia on 3,2 miljardia euroa. Muut pitkäaikaiset ovat laskennallista verovelkaa ja liittymismaksuvelkaa.

Carunan aloittaessa Suomessa se oli velaton yhtiö. 12 vuodessa yhtiö on kerännyt uutta velkaa 4,1 miljardia. Tämä johtuu siitä, että kauppahinnat maksetaan yhtiötä velkaannuttamalla, eivätkä ostajat maksa niitä omilla rahoillaan. Caruna on velkaannutettu niin tehokkaasti, ettei sillä ole konsernitasolla omaa pääomaa lainkaan.

Kun velat ovat yhtiöllä, se voi nostaa sähkönsiirtohintoja käytännössä niin paljon kuin kehtaa. Eivätkä ulkomaalaiset sijoittajat häpeä hinnan korotuksia, koska he eivät sitä itse koe eikä näe. On siis selvää, että uuden ostajan myötä velat tulevat edelleen kasvamaan ja hinnat nousemaan.

Fortum sai siirtoyhtiön myynnistä 2,55 miljardia ja sen rahan Fortum sijoitti Uniperiin. Lopputuloksen tiedämme kaikki.

Energiayhtiö Iberdrola maksaa 2 miljardia euroa 80 %:sta osakkeista, joiden arvo ei ole miljardiakaan (5 mrd miinus velat 4,1 mrd = 0,9 mrd, josta 80 % 0,7 mrd). Suomalaisille sähkön kuluttajille on edessä kylmää kyytiä.

Vaikka olen sosialismin vastustaja, ei tästä sähkökurjuudesta selvitä muutoin kuin kansallistamalla Caruna. Se tulisi alentamaan myös muiden sähkönsiirtoyhtiöiden siirtohintoja. Tai tekemällä 2,1 miljardin euron ostotarjous osakkeista ja jollain tavoin selittämällä, että sähkö on välttämätön hyödyke, joka ei saa huoltovarmuuden takia olla ulkomaisten pelinappulana ja näin estää uusi omistajavaihdos ulkomaalaisille.

***

Juttu on osa elämäkertaani Tietokoneet elämässäni – osa 10.

Olin vuodesta 1990 vuoteen 2011 YLEn taustatoimittajana. Tein selvityksiä mm. AMOK-, MOT-, A-studio-, A-piste, A-plus, Ajankohtainen kakkonen ja Silminnäkijä-ohjelmiin. Useissa ohjelmissa esitin henkilökohtaisesti havaintojani. Olin myös suorissa ajankohtaisohjelmissa kuten Päivärinta-maahanmuuttoa käsittelevässä keskustelussa sekä Tervo-ohjelman Nokian pörssikuplaa selvittämässä. Esiinnyin myös mm. Hullu Juttu-ohjelmassa sekä ensimmäisen kerran 1989 pörssin ylikuumenemista käsittelevässä keskusteluohjelmassa Låt oss anta att (1989).