Fortumin yhtiökokous huhtikuun 13 päivänä 2023 valitsee uuden hallituksen yhtiölle. Useimmat kansainvälisyyden miljarditappiot aiheuttaneet hallituksen jäsenet saavat lähteä. Kun eivät ole osanneet hävetä ja oma-aloitteisesti lähteä. Eikä omistusohjausministerillä ole riittänyt tahtoa (kykyä?) hallituksen vaihtamiseen.
Pääjohtaja Markus Rauramo jatkaa. Hänelle olisi pitänyt antaa potkut heti, jo ennen kuin hänelle maksettiin tappiollisesta tilikaudesta 2021 bonuksia. Missä tahansa oikeassa yhtiössä toimitusjohtaja olisi saanut lähteä tunnissa, mutta Fortum ei ole oikea osakeyhtiö. Se on valtion enemmistöomistama peluri, joka on pelannut upporikasta ja rutiköyhää kansalaisten rahoilla etenkin Venäjällä ja Saksassa (Uniper).
Pekka Lundmark ja Sari Baldauf ehtivät siirtyä Nokiaan. Heidän vahingonkorvausvastuunsa tehdyistä miljardiluokan virheistä vanheni viime vuoden lopussa.
Fortumin talousjohtajaksi Rauramo siirtyi syyskuussa 2012. Vuonna 2013 hän toimi yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana. Vuonna 2014 hänestä tuli Heat, Electricity Sales and Solutions -divisioonan johtaja, vuonna 2016 City Solutions -divisioonan johtaja. Maaliskuussa 2017 Rauramo aloitti Fortumin talousjohtajana. Loppuvuonna Fortum hankki 47 prosenttia Uniperista. (Wikipedia).
Lundmark lähti karkuun Uniper-virheitä 2020, jolloin Rauramo nimitettiin Fortumin toimitusjohtajaksi. Rauramolla on erityinen vastuu Uniperista, koska hänen olisi tullut talousjohtajana selvittää Uniperin tila. Sehän oli roskayhtiö, johon oli siirretty eON-yhtiön riskitoiminnot. Uniper oli enemmän rahamarkkinapeluri kuin sähköyhtiö. Siksi se olisi pitänyt kiertää kaukaa.
Fortum 2022
Fortumin tilinpäätös on niin mielenkiintoisesti tehty, että siitä on vaikeaa selvittää, mitä oikeasti on tapahtunut ja miksi. Ukrainan sotaa selitetään kaiken pahan syyksi. Sota alkoi 24. helmikuuta 2022. Kuitenkin jo ”kaikkien aikojen paras vuosi 2021” oli tappiollinen, -114 miljoonaa euroa. Jos muut vuodet ovat olleet huonompia, olisi Fortum ollut konkurssissa jo Imatran Voiman perustamisvuonna 1932.
Sähkön järjetön hinnoittelu pelasti Fortumin
Fortumin johto oli ajanut yhtiön kriisiin ulkomaan seikkailuillaan. Kriisin ratkaisu oli helppo – nostetaan sähkön hintaa. Sen olisi osannut tehdä yhtiön vahtimestarikin. Mutta korottamiseen tarvittiin maailmalta kerätty hallitus, joka on sydämetön suomalaisia kohtaan. Vahtimestari ei olisi noin rajuihin hinnankorotuksiin pystynyt.
Liikevoittoprosentti ei kerro korotusten rajuudesta, koska se laimenee liikevaihdon lisääntymisen takia. Eurot kertovat. Sähkön myynnin arvo miltei kolminkertaistui loka-joulukuun IV osavuosikatsauksessa vuodesta 2020 vuoteen 2022. Koska sähkön tuotantokustannukset eivät ole nousseet, liikevaihdon kasvun olisi pitänyt näkyä suoraan liikevoiton kasvuna. Kolmen kuukauden liikevaihto lisääntyi kahdessa vuodessa 815 miljoonaa euroa eli 2,6-kertaiseksi, liikevoitto vain 475 miljoonaa euroa 3,7-kertaiseksi. Minne rahat katosivat? Yksi selitys on johdannaispeli, jossa on hävitty.
Fortumin hinnankorotukset antoivat luvan korotuksiin kaikkialla Suomessa. Mitä isot edellä sitä pienet perässä.
Lisäys 29.3.23 klo 9
Maksa 0,9 senttiä kWh Kemijoen sähköstä ja 2,2 senttiä ydinvoimasta. Myy puolella eurolla. Uniperin tappiot on äkkiä kuitattu. Kuka tämän kansan ja yritysten ryöstämisen takana on? Suoen valtion omistama Fortum ja Helsingin kaupungin omistama Helen. Ja maakunnalliset kuntien omistamat sähköyhtiöt. Missä muussa toiminnassa voitto on yli 5000 %? ***/
Vain valtiojohtoiset monopolit voivat olla näin härskejä. Mikään muu toimiala ei korottaisi hintoja kolminkertaiseksi vain sen takia, että se on kivaa. Vaikka olisi mahdollisuus. Yritykset kunnioittavat asiakkaitaan, Fortumin johto ei. Koska se on ollut ahne omien taloudellisten etujensa ajamisessa.
Fortumilla on sähkö ja kaikenlaisia rahaa vieviä hankkeita
Fortumilla on ollut rahaa millä mällätä. Siksi se on puuhastellut kaikenlaista. On yritetty Venäjällä, on Saksassa. On City Solutionsia, on Consumer Solutionsia. Mutta vain sähkön myynnistä (Generation) on saatu rahaa. Se onkin ollut helppoa kuin heinänteko. Fortum saa käytännössä ilmaista sähköä Lapista. Loviisan ydinvoimala tuottaa rahaa kuin kultaa tekisi. Sähkö myydään kuluttajille hinnalla ikään kuin se olisi tuotettu kaasulla ja öljyllä. Siksi voitot ovat valtaisat.
Fortum ei kerro Suomen lukuja. Generation-segmentti sisältää Fortumin sähköntuotannon Pohjoismaissa.
Vattenfall on Ruotsin valtion kokonaan omistama sähköyhtiö, jonka viime vuoden liikevaihto oli 21,3 miljardia euroa, josta yhtiö sai liikevoittoa 1,1 miljardia euroa. Suomen yhtiön liikevaihto vuonna 2021 oli 0,8 miljardia euroa, josta liikevoitto 14 miljoonaa euroa. Suomen kuluttajat voivat vain haaveilla: olisipa meilläkin Imatran Voima.
Sähköä välttämättä tarvitsevat kuluttajat on laitettu maksamaan valtavat tappiot maailmalla. Johto on palkittu ruhtinaallisesti ikään kuin he olisivat tuoneet osakkaille satumaisia voittoja omalla osaamisellaan.
Fortum Russia B.V.
Fortumin Russia omistus on kierrätetty veroparatiisi Alankomaiden kautta.
Fortum Russiassa tehtiin viime vuonna 1,7 miljardin euron alaskirjaukset. ”Vuoden lopussa teimme uuden, noin 990 miljoonan euron alaskirjauksen Venäjän toimintoihin liittyen. Koko vuodelta ne ovat yhteensä noin 1,7 miljardia euroa.” Fortum ei kerro, mikä on Russian arvo konsernin ja emoyhtiön tilinpäätöksissä. Arvoon sisältyy riski ruplan vaihtokurssin keinotekoisuudesta.
Luvut ovat mitä ovat. Fortumin liikevaihto Venäjällä oli viime vuonna 1,0 miljardia euroa ruplina. Kirjanpidollinen liiketappio oli 690 miljoonaa euroa. Se on muuttunut 260 miljoonan euron voitoksi unohtamalla alaskirjaukset. Mutta mutta. 690+260=950 miljoonaa euroa, alaskirjaukset 1,7 miljardia. Erotus lienee ruplan keinotekoisen kurssin aiheuttamaa ”voittoa”.
Fortum on investoinut Venäjälle 4,5 miljardia (2016). Vuoden 2013 tilinpäätöksessä Venäjälle sidottu pääoma oli 3,8 miljardia, 2021 2,5 miljardia, 2022 1,7 miljardia. Sidottu pääoma alenee poistoilla ja arvonalennuksilla ja kasvaa tuloksella, alenee tappioilla. Investoinnista Fortumin saamat osingot vähentävät sidottua pääomaa.
Fortum ei ole kertonut, onko Venäjältä (koskaan) kotiutettu voittoja Suomeen. Eikä Venäjällä maksettujen verojen määrää. Eikä investointien aiheuttamien korkojen määrää. Tilintarkastajat kertovat: ”Maksutapahtumat Venäjän federaation kanssa ovat yleisten rajoitusten alaisia ja tästä johtuen Fortumin Venäjän toimintojen rahat ja pankkisaamiset eivät ole muiden konserniyhtiöiden käytettävissä.”
Fortumin Venäjälle meno on ollut karmea virhe. Ehkä se tehtiin vain Mikael Liliuksen ja muiden Fortumin johtajien optioiden arvon keinotekoiseksi korottamiseksi.
Liliukselle kunniaksi, että hän tarvitsi miljardien tuhoamiseen enemmän vuosia kuin Pekka Lundmark ja Markus Rauramo.
Oma pääoma
Fortum-konsernin oma pääoma on laskenut vuoden 2020 15,6 miljardista eurosta viime vuoden 7,7 miljardiin. Emoyhtiön oma pääoma on samaan aikaan lisääntynyt 10,8 miljardista 12,2 miljardiin. Konserniosakkeiden (esimerkiksi Fortum Russia ja Uniper) tasearvo on laskenut samaan aikaan vain kaksi miljardia euroa. Pelkästään Uniperin osakkeiden myynnistä tuli 6,7 miljardin tappio.
Miten tällainen taikatemppu on tehty? Fortumin tytäryhtiöiden omia pääomia on vähennetty osingoilla 2,9 miljardilla emoyhtiölle (2021 1,6 miljardia euroa). Osinkojen vaikutus konsernin omaan pääomaan on nolla.
Konserniosakkeita on myyty kolmella miljardilla (sisältää 0,5 mrd€ Uniperin osakkeista). Niiden tilalle on ostettu ja sijoitettu tytäryhtiöihin 2,7 miljardia euroa.
Selvästikään Fortum Russian arvoja ei ole alennettu emoyhtiössä. Mutta miksi Uniperin osakkeiden tappiollinen myynti ei ole vaikuttanut enempää emoyhtiön omistamien osakkeiden arvoon.
Konsernin oma pääoma ei saisi olla alempi kuin emoyhtiön oma pääoma. Se on mahdollista vain, jos emoyhtiö voi objektiivisesti asiaa katsoen uskoa konsernitappioiden kuittaantuvan lähivuosien voitoilla. Tai mikäli emo ei mitenkään vastaa tytäryhtiöiden tappioista. Mutta silloinkin tappiot alentavat osakkeiden käypiä arvoja.
Fortumin hallitus on päättänyt jakaa isot osingot viime vuodelta ilmeisesti, jotta osakkeenomistajien kritiikki yhtiön johtoa vastaan laimenisi. Sähkön kuluttajat tämän sovun maksavat. Heillä ei ole ääniä. Ja osingonjako edellyttää taiteilua emoyhtiön tilinpäätöksessä.
Tilintarkastuskertomuksessa ei ole erityistä mainintaa emoyhtiön taseesta, joten ilmeisesti epäloogiset tiedot ovat olleet hyväksyttävät. Tilintarkastajat toteavat, että Uniperin osakkeisiin on sijoitettu 7,2 miljardia ja osakkeiden myynnistä on saatu 0,5 mrd. He mainitsevat Uniperin maksamista 0,9 miljardin osingoista, mutta eivät mainitse, että ne on huomioitu jo aiempina vuosina Fortumin tuloksessa. Osingot eivät siten vähennä 2022 tappioita.
Tilintarkastajana koin työn siten, että pienille osakeyhtiöille nipotetaan mitättömistäkin asioista ja tilinpäätöstiedoissa ollaan tarkkoja etenkin silloin kun yrityksellä menee huonosti. Liian usein jouduin näkemään kuinka suurten yritysten kohdalla päti sääntö: kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
Osingot
Fortumin hallitus on esittänyt, että yhtiön viime vuoden tuloksesta jaetaan 0,91 euron osakekohtainen osinko (viime vuoden ”kaikkien aikojen parhaasta tuloksesta” maksettiin. Esityksen mukaan valtio saisi 418,5 miljoonan euron osingot. Osinkojen maksaminen alenee miljardista eurosta 816 miljoonaan euroon.
Mistä osinkorahat? Viime vuosihan oli Fortumille karmea. Valtio antoi Fortumille 2,35 miljardin siltarahoituslainan, josta on nostettu 350 miljoonaa euroa. Valtio siis antoi lainaa 350 miljoonaa ja saa 418 miljoonan euron osingot. Välirahana valtio sai ilmaiseksi uusia osakkeita 1 % Fortumin osakepääomasta. Suomen valtion määräysvallassa olevan omistuksen osuus nousi 50,76 %:sta 51,26 %:iin. Fortumin sijoittajaosakkaat voivat ajatella, että heitä kusetettiin. Mutta jos mietitään kuinka halvalla valtio myi sijoittajille Fortumin (ja bonuksena Nesteen) osakkeita, sijoittajat voivat edelleen naureskella sitä kuinka helppoa valtion virkamiehiä on puijata.
Toimitusjohtaja Rauramon miljoonatulot
Johdon palkitsemisperusteet oli kirjoitettu siten, että tapahtuu mitä tahansa, Rauramo saa rahaa ja paljon. Rauramo sai 2022 palkkaa Fortumista 1549 tuhatta euroa ja Uniperista 157 tuhatta euroa. Lisäksi hän sai pitkän aikavälin kannustinrahaa 816 tuhatta, lakisääteisinä eläke-etuuksina 271 tuhatta ja vapaaehtoisina 315 tuhatta euroa. Palkat viime vuonna ylittivät 3 miljoonaa euroa, vaikka valtion kanssa oli sovittu siltarahoitusjärjestelyssä, ettei makseta mitään kannustimia, jotka kertyvät vuosina 2022 ja 2023. Asia järjestyi selittämällä, että kannustinrahat ovat vanhemmilta vuosilta eli juuri niiltä, joissa miljardit paloivat ulkomailla.
Vuonna 2021 Rauramolla meni vielä lujempaa. Palkat, kannustimet ja eläke-etuudet ylittivät 4 miljoonaa euroa, vaikka peruspalkka oli sama kuin vuonna 2022. Uniper maksoi Rauramolle 305 tuhatta euroa.
Hänelle maksettiin viime vuoden huhtikuussa 423.000 euron lyhyen aikavälin kannustinpalkkio strategisten prioriteettien edistymisestä sekä yhteistyöstä Uniperin kanssa. Palkkiot maksettiin, vaikka Uniperin vuosi 2021 oli karmea, minkä vuoksi Fortum rahoitti Uniperia tammikuussa 2022 neljällä miljardilla eurolla. Samaan aikaan kun Rauramo palkittiin, Uniper antoi tulosvaroituksen ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksestaan. Julkisuudessa on jäänyt huomiotta, että Rauramo sai pitkän aikavälin kannustinrahaa vuonna 2021 1,3 miljoonaa euroa.
Eikä tässä vielä kaikki. Rauramo on vuosina 2021-22 saanut osakepalkkioina 39.000 Fortumin osaketta, joiden arvo on noin puoli miljoonaa euroa. Kalliiksi Rauramo on tullut sähkön käyttäjille, etenkin kun miettii Uniperiin hassattuja miljardeja.
Jotta kateus ei valtaisi Fortumia, on muille johtoryhmän jäsenille kaadettu viime vuonna 5,8 miljoonaa euroa rahaa (vuonna 2021 8,7 miljoonaa euroa). Rauramon lisäksi johtoryhmään on kuulunut 7 henkilöä. Toki heidän rahansa ovat niin pienet Rauramoon verrattuna, että ovatkohan joutuneet käymään leipäjonossa.
Tämän rahanjaon hulluuden voisi selittää korruptiolla. Jotain outoa on Fortumissa ehkä tehty tai Rauramolla on jotain kiusallista salaista tietoa hallussaan, ja hän pitää niillä Fortumin hallitusta ja ministeri Tuppuraista pihdeissään. Toki erotettuna hän saisi 1,5 miljoonan euron kultaisen kädenpuristuksen, mutta siitä joutuisi maksamaan puolet veroja, mikä vähentäisi valtio-omistajan tappiota.
Palkitsemisvaliokunta on määritellyt Rauramon valtaisat palkkiot. Vuonna 2021 sen puheenjohtaja oli mukava mies, Sveitsissä asuva Veli-Matti Reinikkala sekä jäseninä Portugalin ja Sveitsin kansalainen Luisa Delgado ja Suomen ja Yhdysvaltain kansalainen Anja McAlister. Mitä kauempaa palkkioista päättävät ovat, sitä helpompaa on rahojen levittäminen.
No, suuri osa Fortumin hallituksesta vaihtuu 2023 yhtiökokouksessa. Uudelleen valittavia on neljä: Ralf Christian, Luisa Delgado, Essimari Kairisto ja Teppo Paavola. Kuusi uutta korvaa viisi vaihdettavaa, vaikka Fortumin toiminta on supistunut Uniperin takia. Hallituksen puheenjohtajaksi ehdotetaan Mikael Silvennoista, joka on johdon suorahakuun erikoistuneen IMS Talent Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Nimitystoimikunnan puheenjohtaja, finanssineuvos Maija Strandberg valtioneuvoston kansliasta kiittää erinomaista työtä tehneen Fortumin hallituksen eroavia jäseniä. "Yhtiön suurimpien osakkeenomistajien puolesta haluan lämpimästi kiittää Veli-Matti Reinikkalaa ja koko hallitusta heidän palveluksestaan, erityisesti vaikean viime vuoden aikana.” Reinikkala oli Fortumin hallituksessa vuodesta 2016 eli koko Uniper seikkailun ajan.
***
Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus
Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.
Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.
Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero (10%)- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.
