Suomi on kansainvälisillä sopimuksilla ja omilla virheillä tuhottu, emmekä enää pysty maatamme pelastamaan. Poliittiset päättäjät voisivat hidastaa lopullista tuhoa muuttamalla Suomi itsenäisemmäksi kohtaamaan tulevat vuosisadat.
Olemme selviytyneet nälkävuosista, kansalaissodasta ja Neuvostoliittoa vastaan käydystä sodasta suurten kieltäytymisten ja uhrausten kautta. Ehkä meillä sittenkin on mahdollisuus, mutta se tapahtuu romahduksen jälkeen. Vasta silloin pystytään tekemään päätöksiä, jotka olisi pitänyt tehdä jo vuosikymmeniä sitten.
Liian suuri julkinen velka tuhoaa Suomen, koska velan maksajien määrä vähenee ja liian monet Suomessa asuvat ovat enenevässä määrin kyvyttömiä nettomaksajiksi. Ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä tehdyt toimenpiteet heikentävät Suomen taloutta nopeammin kuin muissa läntisissä maissa, joissa ei olla niin kunnianhimoisia. Puhumattakaan Kiinan ja Intian toimenpiteistä.
Millaista on elämä suuren velan aiheuttaman romahduksen jälkeen? Tuskin enää kokisimme nälänhätää, vaikka sekin visio on mahdollinen. Ensin myydään alta pois kaikki kansallisesti arvokas: luonnonvarat (myös Saimaa tuhoten), vesi ja metsät. Julkisen sektorin työntekijät ovat turvattuja loppuun asti, mutta hekin tultaisiin saneeraamaan isolla kirveellä. Terveydenhoitojärjestelmät heikkenisivät ja ihmisten hoitoa priorisoitaisiin (uuden kalliin hallintoportaan, maakuntamallin, rakentaminen on hirmuinen virhe). Eläkejärjestelmät romahtavat, mikä johtaa todelliseen eläkeläisköyhyyteen.
Julkinen velka kasvanut joka vuosi 30 vuoden ajan
Suomen julkinen velka oli vuonna 1990 12 miljardia euroa. Kesäkuussa 2021 velka oli 167 miljardia euroa ja kasvaa vielä tämän vuoden aikana. Ensi vuonna valtion budjetti on 7 miljardia euroa alijäämäinen, eli julkinen velka kasvaa edelleen.
Julkiseen velkaan lasketaan valtion velka (6/2021 140,1 mrd €), kuntien ja kuntayhtymien velat (26) sekä sosiaaliturvarahastojen velat (2,8).
Vain Nokian huippuvuosina 1998-99 ja ennen rahamarkkinakriisiä vuosina 2005, 07-08 on julkinen velka vähentynyt marginaalisesti. Tuokin on vain itsepetosta, sillä samoihin aikoihin on myyty (yleensä lahjahintaan) valtion omistusta 25 miljardilla eurolla.
Koska Suomi ei huippuvuosinakaan ole pystynyt lyhentämään velkojaan, niin miten sitten koskaan. Tulemme vain velkaantumaan kunnes kaikki on tuhottu ja Suomesta on tehty Euroopan ydinjätevarasto sekä kaikki luonnonvarat (maaperän rikkaudet, vesi, metsät) on siirretty ulkomaisille toimijoille.
Suomalaiset luulevat olevansa kokoaan suurempi toimija Euroopassa. Sen jälkeen kun liittovaltio on saatu valmiiksi, suomalaiset huomaavat kuten kuntaliittojen pienet kunnat. Me emme ole mitään, meitä ei kuuntele kukaan. Täällä Mikkelissä anttolalaiset, ristiinalaiset ja suomenniemeläiset menettävät viimeisetkin koulunsa ja sen jälkeen on kaikki mennyt.
Päättäjien koulujenlakkautusinto on käsittämätön. Samat konsultit kiertävät ympäri Suomea osoittamassa, että koulun lakkauttamisesta säästetään muutama kymmenen tuhatta euroa eli yhden virkamiehen palkka. Säästöjen vuoksi rakennetaan jopa 600 oppilaan kouluja, jotka eivät toimi ja ovat monella tavalla vahingollisia lapsille. Yhden virkamiehen viran säilyminen on tärkeämpää kuin kylän elinvoimaisuus ja lapset.
BKT ei kasva, velka kasvaa
Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli Suomessa noin 60 % vuosina 2014-2019. Vuonna 2020 velkasuhde nousi 69 %:iin ja tulee nousemaan edelleen.
Suomen valtion velkamäärää ei pidetä korkeana, koska useassa EU-maassa velkasuhde ylittää 100 %. 1990-luvun lamassa korkein velkasuhde Suomessa oli 56 %. Onko kaikki siis hyvin?
BKT mittarina kasvaa, vaikka Suomea kohtaisi suuret ongelmat. Arkielämään suhteutettuna omakotitalon tulipalo olisi hyvä asia, koska uuden talon rakentaminen nostaa kansantuotetta.
Tällaisia tulipaloon verrattavia onnettomuuksia, jotka kasvattavat BKT:ta ovat esimerkiksi humanitäärinen maahanmuutto ja velalla maksetut hyvät asiat kuten kehitysapu (osa rahoista jää Suomeen) ja EU:n elvytysrahasto (osa maksetaan takaisin Suomelle).
Väestörakenteen muutokset heijastuvat velanhoitokykyyn
Suomessa syntyvyys on ollut merkittävässä laskussa. Syntyvien lasten määrä oli 2010-luvun alussa 60.000. Vuonna 2020 lapsia syntyi 47.000.
Lasku tarkoittaa, että tulevaisuudessa velkojien ja eläkevastuuvelan suomalaisia maksajia on koko ajan vähemmän. Tämä on suurin syy, miksi velkaantuminen on saatava ensin katkaistua ja sen jälkeen velkoja on vähennettävä.
Maksajien vähenemistä yritetään kompensoida maahanmuutolla. Hyvinvointiyhteiskunnassa humanitäärinen maahanmuutto vain lisää velkaantumista, eikä ole nähtävissä, että nämä tulijat ja heidän jälkeläisensä koskaan muuttuisivat keskimäärin nettomaksajiksi. Syinä on huono koulutus, huono kielitaito, pienipalkkaiset työt ja suuri työttömyys sekä kulttuurisidonnaiset erot.
Nykyinen työperäinen maahanmuutto tulee vain osittain olemaan nettomaksajan asemassa. Korkeastikoulutettujen osalta Suomesta on muuttanut ulkomaille viimeisen vuosikymmenen aikana enemmän väkeä kuin maahamme on tullut hyväpalkkaisia korkeakoulutettuja. Koska tilanne on näin vaikea, meidän tulee olla erittäin kriittisiä työttömiksi ja pienipalkkaisiin töihin jäävien maahanmuutossa.
Alhaiset korot muuttuvat korkeammiksi
Valtion tillnpäätöksen mukaan vuonna 2020 valtio maksoi korkoja 0,9 miljardia euroa. Keskimääräinen korkokanta veloille oli 0,8 %.
Yhdysvaltain kymmenvuotisen lainan markkinakorko on noussut tasaisesti toukokuun 2021 alusta.
Suomalaiset päättäjät kuvittelevat, ettei velkoja tarvitse koskaan maksaa takaisin. Uskotaan, että ottamalla velkaa lisää, selviydymme ikuisesti.
Jos huomioidaan USA:n korkojen nousu ja arvioidaan seuraavan 10 vuoden koroksi 2 %, eikä Suomi ottaisi ensi vuodesta lähtien uutta velkaa muuhun kuin korkojen maksuun, 10 vuoden kuluttua vuonna 2031 maksettaisiin korkoja 4 miljardia euroa ja 10 vuoden korot (=lisävelka) olisivat yhteensä 38 miljardia euroa. Ensi vuoden tuloiksi valtion talousarviossa ennustetaan 58 miljardia euroa.
Velkaantuminen alhaisillakin koroilla on tuhoksi tuleville sukupolville. Niille jää nykyistä vähemmän rahaa hyvinvointivaltion ylläpitoon, eivätkä ne voi ottaa uutta velkaa kulutuksen lisäämiseksi.
Inflaatio vie velkojen reaaliarvon – olisiko hyperinflaatio pelastus valtion taloudelle
Velkoja ei pystytä maksamaan kansantulon kasvun avulla. Koska jatkuva velkaantuminen päätyy lopuksi romahdukseen, on mietittävä muita keinoja velkojen hoitamiseksi.
Pelastaisiko inflaatio? Korkea inflaatio nostaa hintoja ja aiheuttaa ketjureaktion, jossa myös palkat ja eläkkeet nousevat hintojen korotusten jälkijunassa. Lähivuosikymmenien korkeimmat inflaatiot ovat olleet Venäjällä Neuvostoliiton hajottua 5700 % vuodessa, Zimbabwessa 2,2 miljoonaa prosenttia 2008 ja Venezuelassa 4000 % vuonna 2017. Suuret inflaatiot koetaan yleensä sotien loputtua. Zimbabwessa syynä oli rahan painaminen. Mutta mutta. Myös EKP on painanut euroalueelle rahaa, tosin digitaalisessa muodossa. Milloin rahaa on painettu liikaa ja korkea inflaatio alkaa, sitä ei kukaan pysty ennustamaan.
Suomi tavoitellaan hiilineutraaliksi vuonna 2035. Jos vuotuinen inflaatio on 3 %, julkisen 167 miljardin euron reaaliarvo tuolloin olisi 109 miljardia euroa. Mutta todellisuudessa 167 miljardin menojen nimellisarvo olisi 252 miljardia euroa. Eli kaikki hinnat olisivat 1,5-kertaistuneet. Vaikka palkkoihin ja eläkkeisiin tehtäisiin inflaatiokorotukset olisi suomalaisten ostovoima romahtanut.
Inflaatiota lisäävät mm. valtion tekemät polttoaineiden hinnankorotukset ja uudet verot kuten EU:sta tuleva muovivero. Korotuksiin lisätään arvonlisävero, mikä vauhdittaa inflaatiota.
Tilastokeskuksen laskema vuotuinen inflaatio Suomessa oli syyskuussa 2,5 prosenttia (elokuussa 2,2 %).
Kehitysapua velkarahalla
Suomi on maksanut ja varautunut maksamaan kehitysapua vuosina 1990-2022 ilman korkovaikutusta 24 miljardia euroa. Koko tuon ajan Suomi on elänyt velaksi, eli kehitysapua eivät ole maksaneet apua jakaneet sukupolvet, vaan maksut on siirretty tulevaisuuteen. Kehitysavun suhteellinen määrä on lisääntynyt nopeammin kuin Suomen julkinen velka ja BKT ovat kasvaneet.
Kehitysavun lisäksi olemme rahoittaneet koko ajan lisääntynyttä humanitääristä maahanmuuttoa. Vuonna 2019 tekemäni laskelman mukaan maahanmuutto maksoi kolme kertaa enemmän kuin jaoimme kehitysapua. Kyse on samasta asiasta: kehitysmaiden asukkaiden elättämisestä. Silti päättäjät haluavat pitää näitä täysin erillisinä asioina. Näin tehdään, jotta voidaan perustella kehitysavun jatkuvaa lisäämistä.
Kaavio 1 osoittaa, että velkarahalla rahoitetun kehitysavun määrä on lisääntynyt suhteellisesti nopeammin kuin julkinen velka ja jopa BKT:n kasvuakin nopeammin.
Humanitäärinen maahanmuutto velkaantumisen syynä
Vuonna 1990 Suomessa oli 2456 arabian, afgaanikielten, kurdin ja turkin kielisiä asukkaita. Tilastoissa ei ollut yhtään somalia, koska Neuvostoliitosta tulleet somalit elivät vastaanottokeskuksissa, eikä heitä laskettu mukaan Suomessa asuviksi.
Viime vuoden lopulla tällaisten maahanmuuttajataustaisten määrä oli äidinkielitilaston mukaan 100.000. Mukaan ei ole laskettu oleskeluluvan saaneita pienten kieliryhmien turvapaikan hakijoita, eikä esimerkiksi Venäjältä tulleita muslimeja.
Vaikka korrelaatio humanitäärisen maahanmuuton ja Suomen velkaantumisen välillä on selvä, ei tällaista tilastotulkintaa Suomessa hyväksytä. Loogisesti päätellen asia on kuitenkin selvä. Humanitäärinen maahanmuutto ja sen seurauksena perheiden yhdistäminen sekä Suomessa syntyneen toisen sukupolven lapset on rahoitettu velkarahalla. Mitä enemmän tulijoita Suomeen, sitä enemmän joudutaan ottamaan velkaa. Velka tulee velan päälle ja lisäksi maksetaan korot.
Laskelmani maahanmuuton 3,2 miljardin euron kustannuksista, 1. osa. Muut laskelmien osat löytyvät sivulta Vahtera.blog Iltalehden blogit
Myös humanitäärisen maahanmuuton pitkäaikaisvaikutukset voivat olla Suomen kansantalouden tuhoksi. Aalto-yliopiston dosentti emeritus on lähettänyt kaikille kansanedustajille raportin pohjoismaiden nopeasta älykkyysosamäärän alenemisesta. Raportin mukaan Ruotsissa muslimien ÄO on selvästi alempi kuin muiden maahanmuuttajien ja kantaväestön, valtaosin alle 90. ÄO on geneettinen ominaisuus, jota ei juurikaan voida kehittää. Tatu Vanhasen tutkimusten mukaan 90 on raja, jonka jälkeen on vaikeaa ylläpitää demokratiaa maassa. Tätä vahvistavat kokemukset Lähi-Idän ja Afrikan maissa.
ÄO-ongelma liittyy maan velkoihin siten, että tänne tulleet ja syntyneet uudet sukupolvet eivät juurikaan voi työllistyä, jos pienipalkkaiset työt automaation takia poistuvat. He elävät keskimäärin sosiaaliturvan varassa lisäten maan velkaisuutta, eivätkä keskimäärin tule nettomaksajiksi yhteiskunnassa. Väkivalta- ja muista ongelmista on jo saatu kokemuksia Ruotsissa.
Jos haluaisimme selvitä yhteiskuntamme veloista, meidän tulisi lopettaa humanitäärinen maahanmuutto heti.
Kaavio 1 osoittaa, että 30 vuoden aikana Suomessa asuvien afgaanien, irakilaisten, syyrialaisten ja somalien sekä kurdien määrä on lisääntynyt suunnilleen julkisen velan kasvun tahdissa.
Valtion takaukset muuttuvat velaksi
Valtion vuoden 2020 tilinpäätöksessä on liitetietona, että valtio on antanut takauksia ja takuita 46 miljardia euroa – suurin osa ulkomaisille yrityksille ja muille EU-valtioille.
Finnvera on taannut risteilyalusten rakentamista. Koronan takia risteilyt ovat olleet jäissä. On suuri riski, että osa rakennetuista aluksista jää maksamatta ja vielä tilauksessa olevia peruutetaan. Takuiden syynä on varmistaa saksalaisen Meyer-yhtiön omistaman telakan laivojen rakentaminen Turussa. Suuri osa työntekijöistä on Puolasta ja muista ulkomaista.
Finnveralla on 4,4 miljardin euron takaukset Suomesta lähteneistä aluksista. Lisäksi rakenteilla tai tilauksessa oleville laivoille on sitouduttu antamaan seitsemän miljardin euron takaukset. Finnvera teki 1,1 miljardin euron luottotappiovarauskirjaukset laivoista 2020 tilinpäätökseen todennäköisesti realisoituvista tappioista.
Myös kunnat antavat takauksia yritysten puolesta. Takausmääriä on vaikeaa saada selville. Esimerkkinä tässä Mikkelin kaupunki, joka on taannut yritysten velkoja 10 miljoonalla eurolla.
Monet suomalaiset ovat tuhonneet elämänsä taatessaan perheen lasten tai sukulaisten velkoja. Maksettavaksi tulevat velkojen lisäksi korot ja erilaiset perintä- jne maksut. Samalla tavalla valtio ja kunnat voivat takauksilla tuhota oman tulevaisuutensa.
Pitkäaikaiset velat ovat itsepetosta - elvytysrahasto
Suomi on EU:n nettomaksaja. Maksuihin liittyy ongelma. Korkean hintatason vuoksi Suomen maksuosuus tulee liian suureksi. Samasta syystä olemme nettomaksajina erilaisissa rahastoissa.
Elvytysrahastoon Suomi on sitoutunut maksamaan 6,6 miljardia euroa 31 vuoden aikana 2028 - 2058. Suomen saamat rahat, jotka voivat jäädä alle kahden miljardin euron, menevät ilmastonmuutos- ja digi-investointeihin. Emme voi itsenäisesti päättää, mihin rahat käytetään.
Elvytysrahaston miljardi ministereille on kuin pikkulapsen ylimääräinen 10-senttinen karkkiostoksiin. Alkuperäinen 750 miljardin rahasto on noussut yli 800 miljardiin euroon vajaassa vuodessa. Kasvu on samalla lisännyt Suomen maksuosuutta.
Elvytysrahastosta aiheutuvia velan lyhennyksiä ja korkoja ei ole merkitty julkiseksi velaksi. Mitä muuta ne sitten voisivat olla? Emme edes tiedä kuinka suuri velkasitoumus todellisuudessa on tehty, koska julkisuudessa ei ole esitetty velasta maksettujen korkojen määrää eikä velkaa lisäävää automaattista EU:n tekemää 2 %:n vuosittaista korotusta.
Kansainvälisten tilinpäätössäännösten mukaan tulevat leasingmaksut on kirjattava (pörssiyhtiöissä) velaksi. Velan vastaeränä omaisuutena ovat leasing-sopimuksilla hankitut koneet ja laitteet. Elvytysrahastovelka pitäisi samoin perustein kirjata valtion kirjanpidossa velaksi. Ongelmaksi tulee se, ettei Suomi saa vastinetta tälle velalle.
Nykyisen hallituksen nuorimmat ministerit ovat iältään alle nelikymppisiä. Vuoteen 2058 on aikaa 37 vuotta. Viimeisenä maksuvuotena nuorimmatkin ministerit ovat eläkkeellä ja suuri osa elvytysrahaston hyväksyneistä kansanedustajista ovat kuolleet. He eivät koskaan tule edes näkemään, mitä seurauksia elvytysrahastolla ja siihen liittyvillä päätöksillä on Suomelle ollut.
Elvytysrahastovelkaa voidaan rinnastaa siihen, että lasten vanhemmat ottaisivat kulutukseen velkaa siten, että heidän lapsensa ja lastenlapsensa maksaisivat velan. Vanhemmat tuhlaisivat rahat humputukseen, eikä rahoista olisi mitään jäljellä muutaman vuoden kuluttua.
Uusia erillisvelkoja – sosiaalirahasto
EU:n komission esityksen mukaan päästökauppa tulee koskemaan myös tieliikennettä ja rakennusten lämmitystä. Uuden päästökaupan tulot ohjataan uuteen sosiaalirahastoon.
Valtioneuvoston mukaan Suomi saa sosiaalirahastosta 387 miljoonaa euroa, mutta joutuisi maksamaan 1230 miljoonaa euroa. Nettomaksu Suomelle olisi vajaa miljardi eli 840 miljoonaa euroa.
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission esitykseen uudesta EU-päästökaupasta, mutta samalla suhtautuu kriittisesti esitykseen uudesta sosiaalirahastosta.
Suomen ei pitänyt mennä elvytysrahastoon maksajaksi. Alun perin hallituksen ministerit näin sanoivat. Mutta kun PM Marin meni Brysseliin neuvotteluihin, hän sopi Suomen maksumieheksi. Kuka tällä kertaa uskoo hallituksen lupauksiin. Pääministerimme on yhtä huoleton veronmaksajien rahankäytössä, on sitten kyse miljardeista euroista Brysselissä tai kavereiden kanssa bilettämisestä Kesärannassa.
Uusia erillisvelkoja 2 – kriisipankkivelat EVM:n pääomittamisena
Hallituksemme ministerit eivät pysty ajattelemaan tekemiensä päätöksien seurauksia ja vielä vähemmän useita eri päätöksiä kokonaisuutena. Eipähän siihen pysty myöskään kansanedustajat eivätkä median toimittajat.
Siksi eduskunnassa on salakavalasti ja juurikaan kenenkään noteeraamatta Euroopan vakausmekanismin EVM sääntöjen muutos, joka mahdollistaa kriisipankkien pelastamisen EVM-rahoilla.
Suomi on toistaiseksi maksanut EVM:ään 1,4 miljardia euroa Espanjan, Kreikan ja Kyproksen tukemiseen. Suomi on ottanut 11,1 miljardin euron lisävastuut EVM:n pääomittamiseen.
Kesäkuussa 2021 sopivasti ennen eduskunnan kesälomia hallitus on antanut esityksen EVM-sääntöjen muuttamisen hyväksymiseksi.
Esityksen mukaan Suomi hyväksyisi EVM-rahojen antamisen jäsenvaltioille, jotka käyttävät rahat kriisipankkien tukemiseen. Siis tehtäisiin pankkien yhteinen kriisinratkaisurahasto osana Euroopan vakausmekanismia EVM:ää. Kuinka monta miljardia tulisi Suomen osuudeksi, sitä esityksessä ei arvioida.
Uusia erillisvelkoja 3 - rokotuskuolemarahasto?
EU-rahastoja etsiessä tuli vastaan Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitys EU:n korvausrahaston perustamisesta covid-19-rokotteiden uhreille 23.9.2021. Euroopan lääkeviraston mukaan covid-19-rokotteet ovat aiheuttaneet Euroopan unionissa noin 5000 kuolemantapausta (syyskuu 2021). Noin 75.000 ihmistä on kärsinyt vakavista neurologisista vaikutuksista pelkästään Pfizerin rokotteen jälkeen. Jos korvausrahasto perustetaan, on arvattavissa, että Suomi on taas nettomaksajana. Lääketehtailla ei ole eurosentin vertaa vastuuta kuolemista.
Suomen Pankki ostaa velaksi roskalainoja?
Suomen Pankin taseessa 31.12.2020 on euroalueen rahapolitiikan harjoittamista varten pidettäviä arvopapereita sekä euroalueelle annettuja velkoja 136 miljardia euroa. Näiden euroalueelta olevien saamisten vastineeksi on otettu 111 miljardin euron velka.
Vuonna 2007 (ennen rahamarkkinakriisiä) SP:lla oli euroalueen rahapolitiikan harjoittamiseen otettuja velkoja 13 miljardia euroa ja saamisia 6 miljardia euroa.
Suomen Pankki ja suomalaiset ovat tässäkin maksajina. Pankki on joutunut ostamaan EKP:n ongelmavaltioiden rahoittamiseen painettua rahaa suomalaisten velkataakaksi.
Jos osa näistä arvopapereista muuttuu roskalainoiksi, niiden maksajina ovat suomalaiset veronmaksajat. Kuka silloin takaa suomalaisille Suomen Pankin ostamat ongelmamaiden velkakirjat?
Lisäys 4.11.21 klo 9:
Suomen Pankin antamista roskalainoiksi epäilemistäni rahoista ainakin 40 miljardia euroa on annettu Suomen valtiolle. Eli SP ottaa EKP:n painamaa rahaa velaksi ja siirtää rahat valtiolle. Tarkkaa velkamäärää tällä hetkellä en saa selville. Julkisen velan määrää tämä ei lisää, mutta on vienyt Suomen Pankin savijalkojen varaan.
Huoleton Business Finland
Business Finland on yksi esimerkki siitä, miksi Suomen julkinen velka on kasvanut huolettomasti. Valtio on ottanut lisävelkaa antaakseen sen BF:n jaettavaksi.
BF jakoi alkuvaiheen koronatukia sulle mulle kaverille-periaatteella 1,3 miljardia. Huolettomasta rahanjaosta voi lukea vaikka VTV:n tarkastusraportista.
Tällaisia rahareikiä on Suomi tulvillaan. Virkamiehet ilman mitään omaa vastuuta jakavat miljardeja euroja joka vuosi kaikenlaiseen kivaan. On lakeja, jotka velvoittavat jakamaan. Sitten on hyväuskoista hölmöyttä käyttää rahaa kivaan kuten polkupyöräilyn opettamiseen maahanmuuttajille. Pienistä puroista syntyy se 3,2 miljardia euroa, jotka 2019 laskin humanitäärisen maahanmuuton kustannuksiksi.
Työperäinen maahanmuutto ei Suomen velkoja maksa
Työperäistä maahanmuuttoa pidetään Suomen pelastuksena. Sitä on kehuttu niin paljon, että tässä pohdin lähinnä negatiivisia vaikutuksia. Ainoa kritiikki, mitä poliitikot ovat esittäneet, on ollut vaatimus 3000 euron vähimmäis-kk-tuloista, jotta ulkomaiset työntekijät eivät ajautuisi sosiaaliturvan käyttöön pienen palkan täydennykseksi. Kun asiaa tarkemmin selvittää, on selvää ettei Suomi pelastu ulkomaisen työvoiman avulla. Vaikka olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa emme enää selviydy ilman ulkomaista työvoimaa. Kiitos siitä etenkin ay-liikkeelle.
Suomessa on huonot tilastot siitä, ketä täällä on töissä ja millaisin ehdoin. Tässä selvitän vain EU:n ulkopuolelta tulevaa työvoimaa.
Kausityöntekijät tulevat yleensä maatiloille ja marjanpoimijoiksi (mansikat, metsämarjat). Maaseudun Tulevaisuuden selvityksen mukaan kausityöntekijöiden kotimaissa minimipalkka kuukaudessa on noin 150 euroa. Suomessa heidän palkkansa on kymmenkertainen, vaikka se jää 1500 euroon.
Suomalaiset ovat mieluummin työttöminä kuin menevät maatiloille töihin. Suomen kannalta menetykset tuplaantuvat: rahamme menevät ilman veroja ulkomaille ja joudumme maksamaan suomalaisille työttömyyskorvauksen.
Ulkomaalainen voi tulla Suomeen suoraan palkkalistoille. Silloin hän maksaa verot Suomeen, jos hänen työsuhteensa kestää yli puoli vuotta. Työnantaja maksaa eläkemaksut ja muut sosiaalikulut kuten suomalaiselle palkansaajalle. Jos hänen perheensä on kotimaassa, ei työntekijä jää Suomeen. Aikanaan hänen eläkkeensä maksetaan kotimaahan. Eläkkeistä on palkasta maksetuilla eläkemaksuilla rahastoitu noin neljännes.
Verotus on johtanut kiertotalouteen. Työntekijät ovat Suomessa 3-6 kk ja tekevät rankasti töitä illat ja viikonloput mukaan lukien. Kotimaahan palataan verottomien palkkojen kanssa.
Jos ulkomaalainen tulee Suomeen reppufirman kautta, tällainen firma on usein Baltiassa. Mm. YIT:llä on tällainen yhtiö Liettuassa. Rakennuksilla toimivalla on oltava suomalainen veronumero.
Reppufirma laskuttaa Suomen palkkatason mukaan työnantajaa ja maksaa mitä maksaa työntekijälle. Palkan verot, eläkemaksut ja muut palkkaperustaiset sosiaalimaksut jäävät Suomelta saamatta. Jos työntekijä sairastuu Suomessa, hän voi mennä julkiseen terveydenhoitoon. Suomi laskuttaa kustannusten mukaisen hinnan palvelusta toisesta EU-maasta, mikäli EU:n ulkopuolinen työntekijä on kirjoilla EU-alueella.
Eläkevelat
Viime vuoden lopussa eläkerahastojen arvo oli 225 miljardia euroa. Sijoitustuottojen ansiosta rahaston kasvoivat vuoden 2020 aikana 6,6 miljardia euroa. Viime vuonna kerättiin eläkemaksuja 27 miljardia euroa ja eläkkeitä maksettiin 30 miljardia euroa.
Eläkelupausten arvo on noin 600-700 miljardia euroa.
Olli Pusa: ”Eläketurvakeskus ennustaa laskelmissaan, että eläkemenot kääntyvät laskuun suhteessa BKT:hen noin 15 vuoden päästä, kun suuret ikäluokat ovat kuolleet. Samaan aikaan rahastot kasvavat voimakkaasti. Sitten vuosikymmeniä myöhemmin ETK väittää menojen räjähtävän käsiin. Tuollaista ei voi mitenkään ennustaa, epävarmuudet ovat valtavia.”
Yksityiset velat kaiken lisäksi
Suomalaisilla oli viime vuoden lopussa velkaa 132 miljardia euroa – valtaosa asuntovelkoja. Velkojen hoito vie niin paljon rahaa, että se väistämättä heikentää valtion mahdollisuuksia verottaa kansalaisia.
1990-luvun suuret henkilökohtaiset tragediat johtuivat konkurssien lisäksi asuntolainoista perheiden jäätyä työttömiksi. Asuntojen arvot romahtivat laman aikana ja ne pakkomyytiin pilkkahinnalla. Perheet menettivät kaiken ja jäljelle jäivät velat, jotka kasvoivat koko ajan korkoa. Vasemmistoliiton ministeri Siimes myi velkapaperit Norjaan muutaman prosentin hinnalla ja näin perheiden piina jatkui. Samanlainen riski voi toteutua, jos EKP:n painamien velkaeurojen määrä nousee liian suureksi.
Enemmänkö veroja ja vähemmän velkaa?
Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä pieneni 1,9 prosenttia vuonna 2020 ollen yhteensä 99,5 miljardia euroa. Veroaste oli 42,1 %. On huomattava, että kyse on keskiarvosta. Osa Suomessa asuvista ei maksa mitään veroja, jos sosiaaliturvarahoista maksettuja arvonlisäveroja ei huomioida. Jo keskituloinen suomalainen maksaa erilaisia veroja bruttotuloistaan 57 %.
Etenkin vasemmalla olevat poliittiset päättäjät haluavat nostaa edelleen veroja. Heidän on hyvä puhua, koska he itse eivät kärsi korotetuista veroista mitään ja suuri osa heidän äänestäjistään ovat nettosaajia.
Vuoden 2019 tilastot ovat tarkempia. Niiden mukaan valtio sai ansiotuloista veroja 5,7 miljardia ja pääomatuloista 3,0 miljardia euroa. Vuonna 2020 velkaantuminen oli niin suurta, ettei ansiotuloverotuksen kaksinkertaistaminen ja pääomatulojen verotuksen muuttaminen 100 prosenttiin, olisi riittänyt kompensoimaan valtion alijäämää.
Edes kommunismissa kansalaisilta ei viety kaikkea. Tosin Neuvostoliitossa oli havaittu kansalaisten pitävän omia omenapuita kotiensa pihoilla ja siellä keksittiin verottaa omenapuiden tuotto. Mikä johti omenapuiden kaatamiseen. Ei verojen korottaminen Suomeakaan pelastaisi.
Yrittäminen voi pelastaa Suomen
Suomen hyvinvointi perustuu yrittämiseen. Yrittäjät työllistävät itsensä ja yritysten työntekijät. Näin kerätyillä verorahoilla rahoitetaan julkisen sektorin menot, ml. palkat. Liian monet Suomen päättäjistä eivät ole tätä oivaltaneet. Liian moni haluaa vuosi vuodelta kiristää yrittämisen byrokratiaa ja edellytyksiä sekä korottaa veroja.
Suomessa on vaikeaa yrittää, koska täällä kaikki on niin kallista ja epävarmaa. Jos korkeaa hintatasoamme saataisiin alennettua, se parantaisi kilpailukykyämme vientimarkkinoilla ja lisäisi ostovoimaa, joka antaa yrityksille paremmat mahdollisuudet selviytyä. Samalla voitaisiin luopua yritystuista, jotka vääristävät kilpailua ja antavat virkamiehille vallan päättää, mikä yritys menestyy.
Kaikki eivät voi onnistua. Epäonnistunut yrittäjä on yhteiskunnan hylkiö, jota rangaistaan siitä, ettei hän enää tuo valtiolle verorahoja tuhlattavaksi. Konkurssit antavat etenkin juristeille helppoa rahaa, jotka saadaan tuhoamalla niin yrittäjän kuin yrittäjäperheenkin elämä. Tärkeä uudistus olisi antaa epäonnistuneille yrittäjille samanlainen uuden elämän mahdollisuus kuin kaikille muillekin suomalaisille annetaan.
Jotta Suomi voisi tulevaisuudessa maksaa hyvinvointivaltion menot ja lyhentää velkoja, olisi yritysbyrokratiaa purettava. Yksinkertaisinta ja tehokkainta on aloittaa nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden raja 15.000 eurosta 60.000 euroon.
Mitäpä jos annettaisiin vain olla
Ilmastonmuutokseen vedoten suomalaisten elämä tehdään vuosi vuodelta vaikeammaksi, vaikka Suomen osuus muutoksesta on marginaalinen. Sinänsä on viisasta, että ihmiset eläisivät vähemmän kuluttaen. Länsimainen hyvinvointi perustuu kuitenkin kulutukseen. Jos kulutusta vähennetään veroja ja maksuja korottamalla, hyvinvointivaltioon ei ole enää varaa. Samaan aikaan suuret maat kuten Kiina, Intia, Yhdysvallat ja Puola muiden muassa vähät välittävät ilmastonmuutoksesta tai ainakin ne toteuttavat omia rajoituksiaan Suomea paljon hitaammin.
Sovitut ilmastonmuutostoimenpiteet eivät tule riittämään maapallon lämpiämisen rajoittamiseksi tavoitellulla tasolla. Maapallon suurin ongelma on liiallinen väestö ja väestön jatkuva nopea kasvu. Vuonna 1970 maapallolla oli 3,7 miljardia asukasta – viime vuonna 7,8 miljardia. Ennusteiden mukaan vuonna 2050 asukkaita olisi lähemmäs 10 miljardia ja vuonna 2100 11 miljardia. Jos asukkaita olisi sama määrä kuin 50 vuotta sitten, ongelmat olisivat merkittävästi pienempiä, eikä mitään erillisiä ilmastonmuutostoimenpiteitä edes tarvittaisi.
Länsimaissa ruoantuotannon, lääkintätaitojen ja teollisuuden kehittyminen mahdollisti voimakkaan väestönkasvun. Kun tietty elintaso saavutettiin, väestönkasvu hidastui ja lopulta pysähtyi kokonaan ja joissakin maissa lähti laskuun.
Ilmastonmuutoksesta huolestuneet päättäjät luulevat, että sama kehitys tapahtuisi Afrikassa ja muslimikulttuurin maissa. Nimimerkki ”Jaskan Pauhantaa” osoittaa selvityksessään Väestönkasvun valheet (1.11.2021), ettei näin tule tapahtumaan. Päinvastoin, väestönkasvu on vain kiihtynyt noissa maissa.
Ilmastonmuutoksen, EU-maiden velan ja Euroopan tulevaisuuden kannalta tärkeintä on saada aikaan väestönkasvukulttuurien elämäntavan muutos. Jos sitä ei tehdä, ylijäämäväestön siirtyminen Eurooppaan tulee voimistumaan ja tuhoamaan kaiken sen, mitä länsimaissa on saavutettu. Väestöräjähdyksen torjumiseksi kehitysapu ja siirtolaisuus Eurooppaan pitää lopettaa kokonaan. On kohtuutonta rajoittaa suomalaisten elämää erilaisin kielloin ja hintoja korottamalla ja samaan aikaan tuoda lämpimistä maista asukkaita elätettäväksi.
Entäpä jos maapallon lämpiäminen ei johdukaan ihmisistä vaan maapallon ilmaston normaaleista vaihteluista? Silloin tuhoaisimme läntisen Euroopan sivilisaation aivan turhaan.
Jätän tähän loppuun ajatuksen, että jatkaisimme elämäämme tavalliseen tapaan, kuitenkin säästeliäästi eläen. Jos maapallo lämpiää ja sen seurauksena puolet maapallon asukkaista tuhoutuu vedenpaisumuksiin ja muihin vitsauksiin, se on kuitenkin ainoita keinoja, joilla maapallo voi selvitä.
