Uuden hallitusohjelman mukaan valtion omaisuutta myydään neljällä miljardilla eurolla. Taas on huono hetki myydä valtion omistusta, koska pörssikurssit ovat alhaiset (kuva).
Muistaen kokoomuksen ministerien veronmaksajien kannalta surkeat osakekaupat, piti selvittää voivatko he tehdä yhtä suuret mokat nykyisen hallituksen aikana. Parhaiten ovat muistissa Jyri Häkämiehen (kok) Kemira-kaupat sekä Pekka Haaviston (vihr) vahvistaman Kataisen ja Vapaavuoren (kok) junailema Fortumin sähköverkon myynti Carunalle. Kokoomusministeri Vilenin vastuuta Partek-kaupoissa 2002 emme enää muista. Jäljet pelottavat.
Kemira GrowHow-kaupassa Häkämies sai surutta myydä osakkeet norjalaiselle Yaralle, koska kauppahinnalle ei ollut kahleita. Jos Orpon hallitus myy valtion omistamia pörssiyhtiöiden omistuksia on niissä eduskunnan määräämät omistusrajoitukset sekä pörssikurssi, jolloin osakkeiden lahjoittaminen niin monen valtionyhtiön omistuksen tapaan ulkomaisille sijoittajille ei noin vain onnistu.
Suomen hallitukset ovat tyrineet veronmaksajien sukupolvien aikana keräämän varallisuuden myynnissä oikein kunnolla. Alihintaan on omistuksia myyty jopa hinnalla, joka täyttää lahjoituksen määritelmän. Halvalla ovat menneet Imatran Voima-Fortum-Neste-Fortumin sähköverkko, Postipankki-Leonia, Ylen digiverkko, Rautaruukki, Veitsiluoto, Partek-Valtra, Kemira GrowHow. Mielenkiintoista on, että Häkämies valittiin EK:n toimitusjohtajaksi viisi vuotta surkeiden Kemira-kauppojen jälkeen.
Arvostettu talousosaaja Jaakko Kiander arvioi 2013 Risto Rankin kirjaa valtionyhtiöiden myymisestä. ”Sijoittamisen perusoletus on, että pitkällä aikavälillä osakkeet tuottavat paremmin kuin valtion velkapaperit ja näin näyttää Suomessakin käyneen. Tällöin voi tietysti herättää yksinkertaisen kysymyksen siitä, kuinka kannattavaa osakkeiden myynti oli.” Vastausta kirja eikä kirjoitus anna. Asiaa on tutkittu Suomessa aivan liian vähän. Olen seurannut Fortumia sen koko toiminnan ajan. Kirjoituksessa Liian suuri kokoaan suurempi Fortum osoitan, että veronmaksajien rahoja on Fortumissa menetetty 38 miljardia euroa.
Valmet-traktorit Amerikkaan - rahat Herlineille
Kone myi Valmet traktoritehtaan amerikkalaisille 600 miljoonalla eurolla 2003. Vuotta aikaisemmin valtio myi Partekin Koneelle. Kone tarjosi valtion omistamista 30,2 %:n Partek-osakkeista 225 miljoonaa euroa. Lisäksi Kone lunasti loput Partek-osakkeet sijoittajilta yli miljardilla eurolla. Herlinien Kone himoitsi Partek-omistusta lähinnä kontin- ja kuormankäsittely-liiketoimintojen osalta (tuleva Cargotec). Ne olivat yli puolet Partekin liikevaihdosta. Partek hankittiin sukuhaarojen vallan selvittämiseksi siten, että Kone jäi Antti Herlinin omistukseen. Muut Herlinit siirtyivät Partekista irroitetun Cargotecin omistajiksi. Konecranes ja Cargotec fuusioituivat 2020. Tämä vain esimerkkinä siitä, miten raha tulee rahan luo ja veronmaksajat ovat sivustakatsojina.
2002 vallassa oli Paavo Lipposen (sdp) II hallitus ja kauppa- ja teollisuusministerinä Jari Vilen (kok).
Valtion omistus ei-pörssiyhtiöissä
Valtio omistaa edelleen myös yhtiöitä, joita ei noteerata pörssissä. Esimerkiksi Finavia, Fingrid, Kemijoki, Patria, Posti.
Niitä voidaan lahjoittaa kavereille ja (ulkomaalaisille) sijoittajille ilman, että kukaan perään huutaa. Vuonna 2018 valtio myi Raskoneen 3,2 miljoonalla eurolla, alle tasearvon. Samat osakkeet myytiin eteenpäin alle kolme vuotta myöhemmin 30,7 miljoonalla eurolla. Alihintaisen kaupan arkkitehti oli keskustapuolueen ministeri Mika Lintilä.
Pörssiosakkeiden arvo 27 miljardia euroa
Kauppalehti (21.6.23) julkaisi listan valtion omistamien 16 pörssiyhtiön markkina-arvoista. Osakkeiden yhteisarvo on 27 miljardia euroa. Laskin, että nämä osakkeet ovat tuottaneet valtiolle osinkotuloja tänä vuonna 1,3 miljardia. Jos kaikki myytäisiin nykykursseilla, menisi 20 vuotta tämän vuoden osinkojen määrillä siihen, että osinkotulot ylittäisivät saatavan myyntihinnan.
20 vuotta on niin pitkä aika, ettei neljän miljardin osalta omistuksen myynti olisi katastrofi Suomelle. Etenkään jos rahoilla tehdään tuottavia sijoituksia uusiin yrityksiin. Fortumia ei pidä myydä, jottei sähkön hinta jää kokonaan pelureiden armoille (vai voiko kansalaisen kannalta huonommaksi enää mennä). Myös tuottavan ja vihreän liiketoiminnan airueen Nesteen omistuksen myyntiä kannattaa harkita useamman kerran. Muutaman prosentin omistusten (ks taulukko) myynti ei maailmaa mullistaisi.
Osa omistuksista on kanavoitu Solidiumin kautta. Myyntiriski on etenkin Nesteen osakkeilla, joita sijoittajat ovat himoinneet moninkertaiseen hintaan sen jälkeen kun Mikael Lilius oli jakanut ne Fortumin osinkoina omia optiotuloja nostaakseen.
Eduskunnan päätöksen mukaan Fortumin ja Finnairin valtion omistusosuuden alaraja on 50,1 %, Nesteen 33,4 %. Nesteen omistus on alarajalla, joten sen osakkeiden myyminen edellyttää eduskunnan uutta päätöstä.
Comments