Työvoimapula tuli kuitenkin – vai tuliko

Suomen kansantaloutta muutetaan kovalla kädellä globaalin liiketoiminnan ehdoilla. Samalla muuttuu suomalainen yhteiskunta monikulttuuriseksi onnelaksi, jollaista ei missään maailmassa ole saatu aikaiseksi.

Suomi on laman kourissa ja työvoiman tarve monilla aloilla vähenee silmissä. Työt yksinkertaisesti loppuvat. Osasyy on komponenttien saatavuuden vaikeus.

Samaan aikaan elinkeinoelämä valmistautuu suureen ulkomaisen työvoiman hankkimiseen. ETLA tekee sitä tukevan tutkimuksen, jota EK komppaa median tuella. Hallitusneuvotteluissa työnantajat painostavat kokoomusta ja kokoomus perussuomalaisia.

Metallialan työehtosopimuksen mukaan alin tuntipalkka on 9,82 euroa (kk-palkka 1712 € - työt, jotka edellyttävät lyhyehköä käytännön kokemusta), ja korkein 14,51 – (kk-palkka 2529 € - työt, jotka edellyttävät monipuolista ja hyvää ammattitaitoa ja suurta vastuuta työn sujumisesta) euroa. Niin kotimaisten kuin ulkomaalaisten ammattilaisten palkat nousivat 16 euroon Suomessa. Nyt kun työvoimasta on ylitarjontaa, palkaksi määrätään TESsin mukaiset palkat. Nuorille 10 euron palkalle vaihtoehto on työttömyys. Siksi alalle ei enää saada riittävästi uutta työvoimaa kotimaasta. Muualla Euroopassa maksetaan korkeampia palkkoja, mikä vähentää kiinnostusta tulla Suomeen, jossa elinkustannukset ovat Euroopan korkeimpia.

Terveyspalvelualalla työehtosopimuksen mukaiset alimmat palkat pääkaupunkiseudulla ovat 1959 €/kk ja ylimmät 3284 euroa. Alimmasta palkasta käteen jää verojen ja eläkemaksujen jälkeen tänä vuonna 1672 eur/kk Helsingissä.

Hallitusneuvotteluissa ilmeisesti on sovittu 1600 euron bruttorajasta ulkomailta tulevalle työntekijälle. Yksiöiden halvimmat kk-vuokrat pääkaupunkiseudulla ovat 400 euroa. Pienellä palkalla Helsingissä on vaikeaa, jopa mahdotonta, elää ilman asumistukea.

Korkeat asumiskustannukset ovat luoneet kummallisen tilanteen, jossa töihin tulleet ammattilaiset asuvat ahtaasti kalustetuissa kimppa-asunnoissa ja loisiksi tulleet saavat ilmaiseksi ison asunnon uusista asuintaloista ja veronmaksajat kalustavat ne.

Suomalaisten palkkojen alentaminen onnistuu hyvin inflaation avulla. Palkankorotukset ovat tälle vuodelle olleet 3 %:n tasoa ja inflaatio 9 %. Suomalaiset ovat hiljaa, koska ulkomailta tulevat työntekijät hyväksyvät alemman tason, mikä joka tapauksessa on kotimaassa ihan kelpo tasoa huomioiden rahan arvo.

Työperäiseen muuttoon liittyy eläkeongelma. Töihin tulleet palaavat kotimaahansa viimeistään eläköityään ja nostavat eläkerahat kotimaahansa. Sitä ennen suuri osa nettopalkasta siirretään kotimaassa asuville perheille. Raha ei pyöri Suomessa.

Työttömät eivät kelpaa työnantajille

Työvoimakatsauksen (huhtikuu 2023) mukaan Suomessa on 383.000 työtöntä ja erilaisissa työvoimapalveluissa olevaa. Heistä ulkomaan kansalaisia on 69.000.*)

*)Olen aiemmin esittänyt työttömistä korkeampia lukuja. Tarkistin tilastoperusteita ja ne ovat osittain päällekkäisiä, jotka on luvuista poistettu. Ulkomaan kansalaisista puuttuvat Suomen kansalaisuuden saaneet vieraskieliset.

Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti 12 kuukautta tai pitempään työttömänä olleita oli 84.000, joista ulkomaan kansalaisia 9000. Pitkäaikaistyöttömiä ei tule pitää toivottomina tapauksina. Kyllä suuri osa menee töihin kun sosiaaliturvaa alennetaan.

Suomen kansa vaihtoon

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLAn mukaan Suomeen tarvitaan vuosittain 44.000 henkilöä ulkomailta, jotta työvoiman määrä saadaan tulevina vuosina ja vuosikymmeninä vakioitua. Raportissa ei eritellä onko kyse kokonaan työperäisistä maahanmuuttajista eikä sitä onko kyse ulkomaalaisten bruttomäärästä vai nettomaahanmuutosta.

Suomeen muutti viime vuonna 101.816 ulkomaan kansalaista

Tulijoita oli yli kaksi kertaa ETLAn haluama määrä. Mitä oikein halutaan? 44.000 alkaa veronmaksajasta kuulostaa ruhtinaalliselta määrältä.

Suomi antoi viime vuonna 40.488 EU:n ulkopuolelta tulleelle oleskeluluvan. Töiden perusteella oleskelulupia annettiin 16.046 eli 39,6 % luvista.

Viime vuonna 10.183 EU-kansalaista vahvisti oleskeluoikeutensa Suomessa (2021: 11.190). Heistä 4.270 eli 41,9 % rekisteröitiin tulijaksi työn perusteella (2021: 5.333). Eniten EU-rekisteröintejä tehtiin Viron, Saksan ja Latvian kansalaisille. En löytänyt tilastoa kuinka paljon suomalaisia on muuttanut EU-maihin. Maanosakohtaisen tilaston mukaan Euroopasta Suomeen tullut nettomaahanmuutto toissa vuonna oli +11.550.

Sen lisäksi tänne tuli tilapäisen suojelun perusteella lähinnä ukrainalaisia 47.248, jotka kaikki saivat jäädä. Osa Ukrainasta tulleista näyttää enemmän arabeilta ja afrikkalaisilta. Asevelvollisuuskuntoisia miehiä Ukrainasta on tullut yli 10.000. Tarkkaa lukua ei Migrin tilastoista saa selville.

Länsi- ja Etelä-Ukrainassa ihmiset elävät melkein normaalia elämää ilmahälytyksiä lukuunottamatta. Massiivinen sotapalveluskuntoisten miesten poismuutto muualle Eurooppaan ei kai ole ollut Suomen tavoite. Kuten ei asepalvelusta pakenevien venäläistenkään elättäminen kuukausien (vuosien?) ajan.

Turvapaikkapäätöksiä tehtiin 3897, joista myönteisiä 1.760. Kielteisen päätöksen saaneet eivät lähteneet Suomesta vaan tehtailevat uusintahakemuksia eivätkä lähde kulumallakaan. Ei kai tarkoitus ole, että ukrainalaiset ja muut maailmalta tulevat saavat olla Suomessa ikuisesti töitä tekemättä.

Väkeä lappaa ovista ja ikkunoista, mutta töitä ei tulla tekemään

Työllisten tekemien työtuntien määrä vuonna 2022 oli 4.103,7 miljoonaa tuntia, mikä oli 0,9 % enemmän vuoden takaiseen verrattuna. 15–74-vuotiaiden palkansaajien määrä kasvoi 72.000 henkilöllä ja yrittäjien määrä väheni 16.000 henkilöllä vuonna 2022 edellisvuoteen verrattuna.

Töissä käyvä suomalainen tekee vuodessa keskimäärin 1702*) tuntia töitä. Sen mukaan laskien työtuntien lisäys tarkoittaa vain 21.500 työntekijän työpanosta. Palkkaa kuitenkin maksetaan 72.000 uudelle työntekijälle. Siis ovatko uudet työpaikat osa-aikatöitä suurimmalta osaltaan?

Tilastokeskuksen mukaan yksityissektorilla tehtyjen tuntien määrä vuodessa on keskimäärin 1557 ja julkisen 1479. Julkisella tehdään yli kaksi viikkoa vähemmän töitä kuin yksityisellä. Julkisella sektorilla kynnys pitää sairaslomaa on heppoisempi, minkä vuoksi sairaslomia pidetään siellä paljon enemmän kuin yksityisellä. *) eri tilastoissa on erilaisia lukuja

Vantaalla jokainen työntekijä oli viime vuoden aikana terveysperustaisesti poissa 18,1 työpäivää (5 % työajasta). Määrä kasvaa koko ajan. Vantaalla lasketaan häveliäästi sairaspäiväprosentti vertaamalla poissaoloja koko vuoden päivien lukumäärään 365. Todellinen sairaspoissaolojen määrä on 9 % eli käytännössä kahden viikon työajasta jokainen on poissa yhden työpäivän (sekä loma-ajat, joita kunnissa riittää kahdeksaan viikkoon asti vuodessa). Kun huomioi kuntiin liittyvät kokoukset, koulutukset ja kaikenlaiset yhteishenkipäivät, on pakko ihmetellä, koska kunnissa tehdään töitä.

Aluehallinto vain lisäsi turhan työn tekijöiden määrää. Samalla kun se tuhosi SOTE-palvelut koko maassa. Iso luuta julkishallintoon vapauttaisi helposti 50.000 työvuotta työvoimapulaa kärsiville aloille. Vähän isompi luuta tuplamäärän, 100.000.

Oikein laskettuna toimialaoittain eniten sairauspoissaoloja vuonna 2020 oli teollisuuden työntekijöillä, joiden sairauspoissaolot olivat keskimäärin 5,7 %. Teollisuuden toimihenkilöiden sairauspoissaolot olivat keskimäärin 1,7 % ja palvelualoilla toimivien henkilöiden 3,7 %.

Julkisen sektorin lomien yhdenmukaistaminen ja sairaspoissaolokäytäntöjen tervehdyttäminen vapauttaisi kymmeniä tuhansia henkilöitä yksityissektorin työvoimaan.

Yrittäjät hupenevat ja sen myötä työpaikat

Tilastokeskuksen mukaan yrittäjiä oli toissa vuonna 344.000, mutta vuonna 2022 määrä putosi 328.000:een. Työnantajayrityksiä oli vuonna 2010 92.000; viime vuonna määrä aleni 78.000:een. Työnantajayritykseksi katsotaan yritys, joka työllistää yrittäjän lisäksi vähintään yhden työntekijän.

Yrittäjien ja yritysten byrokratian ja riskien vähentäminen on seuraavan hallituksen työlistalla tärkeämpi kuin ulkomaisen työvoiman haaliminen Suomeen. Aloittaa voidaan korottamalla arvonlisävelvollisuuden rajaa 60.000 euroon nykyisestä 15.000 eurosta.

Automaation vaikutusta työvoimatarpeeseen ei haluta nähdä, vaikka sitä tapahtuu koko ajan. Vuosina 1990-2005 Suomen teollisuustuotanto kaksinkertaistui, vaikka työvoiman määrä teollisuudessa samaan aikaan laski 556.000:sta 470.000:een. Pankkiautomaation kehittyminen vähensi pankkitoimihenkilöitä 1990-luvulla yli 10.000. Jos digitalisaatio onnistuu, yhä suurempi osa palkkatyöstä poistuu tai muuttuu palvelun käyttäjien itsepalveluksi. Tekoäly tulee vähentämään työvoimaa edelleen.

Muslimit tulevat valloittamaan Suomen, eivät töihin

Viime vuonna ensimmäisen oleskeluluvan saaneista 10.369 (26 %) tulivat maista, joissa islam on valtauskonto. Tämän lisäksi suuri enemmistö turvapaikan hakijoista tulee islam-uskonnon maista. Heidän syntyvyytensä on merkittävästi muita suurempi maahan tultuaan. Muutos islamisoitumiseen nopeutuu, koska suomalaisten kuolleisuus ylittää syntyvyyden ja suomalaisia muuttaa koko ajan maasta pois.

Saksalainen pappi Martin Niemöller (1892-1984): ”Paha maailmassa etenee usein juuri siksi, että hyvä ei tee mitään vastustaakseen sitä.” Yksikin Euroopan maa, jossa muslimien osuus väestöstä kohoaa yli 30 %:iin, on tulevaisuudessa menetetty sivilisaatio. Islamin opetukset ovat ristiriidassa jokaisen eurooppalaisen valtion perustuslakien kanssa, puhumattakaan eurooppalaisista elämänarvoista. Poliittinen korrektius tuhoaa länsimaat askel askeleelta. Tästä varoittava esimerkki on Libanon, joka oli vielä 50 vuotta sitten kristitty maa. Muslimien nopea lisääntyminen johti väkivallan kierteeseen ja sisällissotaan, jonka jälkeen kristityt ovat vähemmistönä omassa maassaan. Tämän takia työvoiman houkuttelua ei pidä lainkaan tehdä islamin hallitsemissa valtioissa.

Kuten Martin Luther King Jr. on sanonut: ”Lopussa me emme tule muistamaan vihamiehiemme sanoja, vaan ystäviemme vaikenemisen.”

Yksi töihin ja 1,5 samalla ovenavauksella työttömäksi

Keitä ovat viime vuonna 40.488 EU:n ulkopuolelta Suomeen tulleet

Ensimmäisen oleskeluluvan Suomeen saaneista TOP25 lista täyttää tulijoista 84 %. Työn perusteella oleskeluluvan on saanut vain 16.046 eli 40 % tulijoista. Eli yhtä töihin tullutta seuraa 1,5 muuta henkilöä. Aika heikkoa on työllistyminen heti alkuunsa.

Yli puolet oleskeluluvista on työperäisiä vain Ukrainasta ja Valko-Venäjältä tulleilla (molemmilla 82 %), Uzbekistanista (91 %), Filippiineiltä (68 %), Albaniasta (64 %), Thaimaasta (57 %), Kosovosta (56 %) ja Iso-Britanniasta (52 %) tulleilla.

Muslimit ovat oppineet, että työperäisen oleskeluluvan saa helpommin kuin humanitaarisen. Siksi osa heistä tulee vaivattomasti lentokoneella Suomeen yksisuuntaisen lentolipun halvalla hinnalla. Työpaikka on usein mitä on. Siitä jopa maksetaan, että päästään Suomeen. Jos ei rahaa ole, orjatyöllä. Suomen viranomaisten tulisi tehdä tutkimus siitä kuinka moni työperäinen on töissä vuoden, 2, 3 tai neljän vuoden jälkeen.

Jotta tämä ei räjähtäisi käsiin, on saatava laki, joka velvoittaa työperäisen Suomeen tuoneen työnantajan maksavan neljän, mieluummin viiden vuoden ajan työperäisen Suomessa oleskelun kustannukset: palkalla niin kauan kuin työtä tekee ja sen jälkeen työperäisverona niin kauan kuin henkilö oleilee Suomessa. Mitkään asylumit eivät saa poistaa tätä maksuvelvollisuutta. Loppuisi ainakin työpaikoilla keinottelu siihen. Konkurssin sattuessa maksajaksi yrityksen omistaneet. Jos heilläkään ei ole rahaa, maksaa Suomi kotimatkan niin työperäisen palkanneen yrityksen vastuullisille kuin työperäisenä tulleenkin.

Näiden veijareiden työviisumien osuudet ovat kuin lukisi heidän työllisyystilastojaan kolmen vuoden Suomessa olon jälkeen. Somalia 2 %, Afganistan 7 %, Nigeria 13 %, Irak 14 %. Mitä ne muut ovat? Neljä vaimoa, opiskelijoita, (parta)lapsia. Kuka tietää. Seurustelusuhde on taannut 108:lle oleskeluvan. Olisi kiva tietää ovatko Gambiasta, mutta Migri ei erittele.

Perhesyillä sai oleskeluluvan viime vuonna 15.457 onnekasta. Perhesyillä tullaan yhtä usein kuin töihin Suomeen ja 9 kertaa useammin kuin saadaan turvapaikka. Eli ankkurilapsi Suomeen ja suku perässä.

Julkisista tilastoista kerätyt tiedot osoittavat, etteivät etenkään vieraskieliset naiset, Lähi-Idästä tulleet eivätkä afrikkalaiset tee töitä Suomessa.

Mitä kieltä puhuvat tekevät töitä, edes suomalaisten määrän

Selvitin 20 äidinkielen perusteella, kuinka kiinnostuneita tulijat ovat työntekoon Suomessa. Taulukossa on 19 riviä, sillä kaksi yleisintä nigerialaiskieltä on yhdistetty. Suomessa ei saa tilastoida alkuperäisen kansalaisuuden mukaan, minkä vuoksi on käytetty äidinkieltä vertailuun.

Tulijoista ja täällä olijoista eniten on työelämässä palkansaajina tai yrittäjinä filippiinien kieltä puhuvat eli useimmiten sairaanhoitajiksi Filippiineiltä Suomeen tulleet (65 %). Heistäkin kolmannes elätetään tulijan palkasta ja veronmaksajien rahoista.

Yli puolet työelämässä on lisäksi vain nepalin (55 %), thain (54 %), valkovenäjän (53 %) ja uzbekin (52 %) kieltä puhuvat. Näistä etenkin valkovenäläiset ja uzbekit ovat töissä rakennuksilla eivätkä jää Suomeen lopuksi elämäänsä.

Ketkä eivät tule Suomeen töihin nyt ja tuskin koskaan

Suomalaisen työperäisen maahanmuuton malli kopioitu pyöröovesta. Pienipalkkainen ovesta sisään, oleskelulupa, siirtyminen työttömäksi. Ja uutta sisään.

Ei tätä varten olisi tarvinnut mitään laskelmia tehdä. Sen tiedämme jo uutisia edes hitusen seuraamalla. Afgaanit, irakilaiset ja somalit ovat Suomen murhe. Heidän työllisyytensä on surkea. Heidän jälkeläisensä jengiytyvät. Kiitokseksi ikuisesta elatuksesta he raiskaavat ja kohtelevat väkivalloin suomalaisia tyttöjä ja naisia. Somalien massamuutto Suomeen alkoi 1990. 33 vuodessa ei ole opittu luterilaista työkulttuuria. Vuosittaisten 4 miljardin euron kotouttamis- jne kuluista huolimatta.

Turvapaikkaprosessien kiristäminen on uuden hallituksen asia. Mutta työperäisesti tulisi kaikin tavoin estää edellä mainittujen pääsy Suomeen työperäisinä maahanmuuttajina.

Mittatikuksi laitoin suomalaisten työllisten osuuden kantasuomalaisista. Se on 41 %, vaikka suuri osa suomalaisista on eläkkeellä. Maahanmuuttajat eivät pääse samaan, vaikka eläkeläisiä heidän joukossaan on vielä todella vähän. Jokainen kansakunta, joka jää alle mittatikun on haitaksi Suomelle.

Työttömiksi tulevien TOP5

Pohjimmaisena ovat arabiaa ja somalia puhuvat maahanmuuttajat tasaluvuin 23 % töissä tai yrittäjänä. Heistä vain joka viides on töissä (oikeastaan ei sitäkään, koska työksi katsotaan 1 tunnin ahkerointi viikossa). Kun työnteko on mitä on kansantalouden kannalta, on todellisuus paljon karmeampi. Emme tarvitse esimerkiksi muutamaa sataa valtion ja kuntien raha-apua tarvitsevaa somalijärjestöä, jotka työllistävät somaleja. Suomi pärjäsi hienosti ilman kulttuuri- ja muita tulkkeja ja -koordinaattoreita. Arabiankielisistä suurin ryhmä ovat irakilaiset. Pastun kieltä puhuvat afgaanit. Afgaanit puhuvat myös farsia. Suurin osa kurdeista asuu Kurdistanissa, joka sijaitsee Irakin, Iranin, Turkin ja Syyrian alueilla. Swahilia puhuvat enimmäkseen Keniasta tulleet.

Tilastoinnin ongelmia. Tilastokeskuksen mukaan 47 % suomalaisista on töissä (2022). Työvoimatilaston mukaan 41 % (2021). Julkisella sektorilla olisi tilaston mukaan töissä 25 % työllisistä. Yksityissektorin työllistäjiksi katsotaan mm. kuntien ja valtion omistamat osakeyhtiöt, seurakunnat, yli 50 %:sti verorahoilla toimivat järjestöt, yhtiömuotoiset koulut jne. Kokonaisveroaste 43 % (2021) kertoo enemmän julkisen sektorin koosta kuin työvoimatilastot. Suomessa on liian suuri julkinen sektori. Sen vähentäminen on elinehto Suomen kansantaloudelle.

”Työvoimapulaa ei tule”

Annoin Suomen Kuvalehdelle vuonna 2005 haastattelun, jossa lukujen avulla osoitin, ettei työvoimapulaa Suomeen tule. Kirjoitin asiasta useampia juttuja ja tehtiin yksi YLEn puolen tunnin ”Hullu Juttu”-TV-ohjelmakin (2012). Noteerasin, että työhalukkuus oli Suomessa vähenemässä ja siksi lisäsin kirjoituksiini ”ellei suomalaiset ala elää herroiksi” työtä tekemättä.

Muutoksen näkee konkreettisimmin mansikkapelloilla ja metsämarjojen keräilyssä, joihin suomalaiset eivät enää palkkaa vastaan halua mennä. Vielä 1990-luvulla Suomi pyöri hyvin kotimaisin voimin.

Suomessa on luvattu työvoimapulaa säännöllisesti monta kertaa. Edellisestä lupauksesta 1989 seurasi ennennäkemätön lama ja työttömyys. Vuonna 2005 Suomessa asui 144.000 vieraskielistä. Nyt 3,5-kertaa enemmän. Ulkomaalaiset sitovat kantasuomalaisten resursseja enemmän kuin itse tekevät työtä. Päiväkodit, koulut, ulkomaalaisten ilmainen koulutus, kielenopetus, terveydenhoito, sosiaalipalvelut, kotouttaminen, ulkomaisen kulttuurin varjeleminen, asuminen ja asuntojen rakentaminen, turvapaikkaprosessit – ne kaikki sitovat kymmeniä tuhansia ihmisiä palvelemaan tulijoita. Tulevaisuudessa myös vieraskielisten eläköityminen.

Vuonna 2019 perusasteen jälkeisessä tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli 78.200 vieraskielistä opiskelijaa. Ulkomaalaisten ilmainen koulutus sitoo valtavasti resursseja eikä tuota pysyvästi mitään Suomelle. Koulutuksen päätarkoitus näyttää olevan opettajien työpaikkojen säilyttäminen.

Suuremman arviointivirheen tein suhtautumisessa suomalaisten työintoon. Sosiaaliturva on niin hyvä, että se mahdollistaa elinikäisen elämisen työtä tekemättä. Yhä useampi ulkomaalainen ja kantasuomalainen valitsevat ammatikseen työttömyyden.

Vuonna 2010 arvioin työvoimareserviksi noin miljoona töihin mahdollista, vaikkei yhtään työntekijää ulkomailta tulisi. Samalla tavalla laskien määrä on nyt noin 0,8 miljoonaa.

Vuonna 2010 luvuilla arvioin TV2:n Hullu Juttu-ohjelmaan ja Iltalehden blogiini, että Suomessa on 10 vuoden aikana noin miljoonan ihmisen työvoimareservi. Silloin työikäisiä (15-64-vuotiaat) suomalaisia oli 3,4 miljoonaa ja vieraskielisiä 0,2 miljoonaa. Vuonna 2022 suomalaisten määrä oli laskenut 3,0 miljoonaan työikäiseen ja vieraskielisten noussut 0,4 miljoonaan. Työikäisiä asui Suomessa viime vuonna 117.000 vähemmän kuin vuonna 2010. Mitään työvoimapulaa ei näillä luvuilla olisi voinut muodostua.

Vuosina 5 vuoden aikana vv 2023-27 yli 65-vuotiaiksi siirtyy 354,7 tuhatta Suomessa asuvaa (miinus kuolevat). Heistä suurin osa on jo eläkkeellä, koska eläkkeelle siirryttiin viime vuonna keskimäärin 62,2 vuoden iässä. Heidän tilalleen siirtyy työikäisiksi 296,7 nuorta. Työikäisten väheneminen on vuosittain vain 11.600, mikä ei mitenkään selitä ETLAn haluamaa 44.000 tulijan vuosittaista tarvetta.

Toki nuorimmat ikäluokat jatkavat suurelta osin opintojaan, eivätkä mene työelämään. Mutta täytyyhän sieltä opintoputkesta osan valmistua ja mennä töihin.

Syyt ylimitoitukseen on selviä. Suomalaisten palkkatasoa halutaan alentaa kilpailukykyisemmäksi, koska eurossa ei devalvaatiota voida tehdä. Toinen suuri syy, josta ei ääneen haluta puhua, on Suomessa asuvien työhön kiinnostumisen väheneminen. Taustalla on ihmisten perusominaisuus: laiskuus. Kun saman elintason saa työtä tekemättä, miksi mennä lainkaan töihin.

Olemmeko tuhoon tuomittuja

Suomi voi tervehtyä vain romahduksen kautta. Kymmenestä tuloluokasta vain kaksi ylintä maksaa veroja enemmän kuin saa yhteiskunnalta rahaa eli ovat nettomaksajia. Kun kansasta 80 % on nettosaajia, ei äänestämällä voi vaikuttaa taloutemme tervehdyttämiseen. Nettosaajista suurin osa on vihervasemmistolaisia puolueita äänestäviä ja siksi sosialismin osuus kansantaloudesta on koko ajan kasvanut. Jokainen meistä on nähnyt sosialismin seuraukset Afrikan maissa, Venezuelassa, Neuvostoliitossa ja Pohjois-Koreassa.

Positiivisesti ajatellen: sosialismista voi tervehtyä nopeasti kuten Neuvostoliitosta irtautuneet maat ovat osoittaneet, etenkin Viro. Kaikessa on kuitenkin iso mutta. Väestörakenteen muutoksesta ei voi selviytyä, koska tänne tulleet eivät palaa kotimaahansa edes Suomen romahduksen jälkeen.

Maapallon suurin ongelma on väestönkasvu. Vuonna 1960 maapallolla asui 3 miljardia asukasta, nyt yli 8 miljardia. Jos väestönkasvuun kiinnitettäisiin yhtä paljon huomiota kuin lihansyöntiin ja muuhun VHM:n pahuuteen, mitään suuria ongelmia ei maailmassa olisi. Pienissä valtioissa ihmiset ovat onnellisempia. Tästä kirjoitin pari vuotta sitten jutun ”Jos Suomessa olisi 3 miljoonaa asukasta” Linkki

***

Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus

Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.

Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.

Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero (10%)- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.