Työttömillä yksinhuoltajilla parhaat nettotulot

Suomen sosiaaliturva on niin hyvä, että työtön kahden lapsen yksinhuoltajaperhe saa henkeä kohden korkeammat nettotulot kuin mediaanituloinen 2-lapsinen perhe, jossa molemmat vanhemmat käyvät töissä. Tai saman voi sanoa toisinkin: työssä käyvien verotus on noussut niin korkeaksi, että sosiaaliturvalla "ansaitsee" paremmin kuin töissä käymällä.


Selvityksessä perheenjäsentä kohden laskettu nettotulo on kahden mediaanituloisen töissä käyvän perheen osalta 30 eurosenttiä pienempi kuukaudessa kuin työttömän yksinhuoltajaperheen (molemmissa perheissä kaksi lasta). Kun työssäkäynti aiheuttaa mm. työmatkakuluja, jää käteen vähemmän.

Mediaanituloisen perheen kokonaisveroaste on 57 %.


Yksinhuoltajan veroaste on 65 % samoista tuloista ja samoilla menoilla. Luku on siinä mielessä teoreettinen, ettei yksinhuoltaja pysty rahoittamaan mediaanituloilla yhtä paljon veroja ja maksuja kuin kahden aikuisen perhe.


Veroja ja maksuja korotetaan edelleen, uusia veroja määrätään EU:n velkojen maksamiseksi. Sanna Marinin hallitusohjelmassa on useita veronkorotuksia, joista osa on jo toteutettu.


Työttömän kahden lapsen yksinhuoltajaperheen käytettävissä olevat rahat perheenjäsentä kohti ovat 9.661 euroa vuodessa sosiaalitukien avulla. Kun molemmat vanhemmat ansaitsevat mediaanitulon, jää heille henkeä kohti neljä euroa vähemmän vuodessa. Tässä vertailussa ei ole huomioitu työttömän yksinhuoltajan välillisiä veroja, koska hän ei maksa niitä omilla rahoillaan.


Työttömät yksinhuoltajat saavat myös harkinnanvaraista toimeentulotukea erilaisiin tarpeisiin, mikä lisää heidän nettotulojaan. Niitä ei ole laskelmassa huomioitu.


Laskelman perusteet ja tarkennukset kirjoituksen lopussa.


Julkisten menojen määrä


Julkiset menot ovat 65 % kansantuloista (2019). Kansantulo kertoo, paljonko kaikilla kansalaisilla on yhteensä rahaa. Tästä rahasta maksetaan julkiset menot. Jos verotulot eivät riitä, julkinen valta ottaa velkaa.


Kansantuloon lasketaan hyödykkeiden tuotannosta ja ulkomailta saadut tulot, joita ovat esimerkiksi palkat ja osingot. Jos menot rahoitetaan velkaantumalla, se ei vaikuta kansantulon määrään.


Keskituloinen suomalainen

Yksityissektorin mediaanipalkka on merkittävästi pienempi kuin valtiolla

Tässä selvityksessä keskituloksi on katsottu mediaanitulon saava suomalainen. Mediaanitulo on alempi kuin keskimääräinen tulo, koska keskipalkkaa korottavat suuret ansiotulot. Mediaanitulo sopii perustaksi myös siksi, koska yleisin kuukausipalkka on 2500 euroa. Viimeinen Tilastokeskuksen palkkatilasto vuodelta 2019 osoittaa yksityisen sektorin mediaanipalkaksi 3210 euroa kuukaudessa.


Mediaani lasketaan asettamalla palkat suuruusjärjestykseen ja ottamalla niistä keskimmäinen.


Vuoden 2019 selvitys perustui keskipalkkaan (kaikkien palkkojen keskiarvoon), joka silloin oli 3400 euroa kuukaudessa (2017 tilastotieto).


Tässä kirjoituksessa selvitetään mediaanituloisen perheen tulot ja maksamat verot. Perheen vanhemmat ovat töissä ja saavat molemmat palkkaa 3 210 euroa kuukaudessa. Heillä on kaksi alaikäistä lasta. Perhe asuu Helsingissä ja kaikki ovat evankelisluterilaisen seurakunnan jäseniä. Esimerkissä tarkastellaan perheen aktiivisimman ajan eli 35-45-vuotiaina maksamia veroja ja julkisia maksuja yhden vuoden ajalta.


Ansiotulojen verotus

Molempien aviopuolisoiden ja yksinhuoltajan verot

Suomen vero- ja sosiaalitukijärjestelmä tasoittaa perheiden tulot tehokkaasti. Pienituloiset eivät maksa valtionveroa lainkaan, eivätkä paljon kuntaveroakaan.


Verojen määrä on laskettu verohallinnon veroprosenttilaskurilla. Laskuri ei erittele veroja, minkä vuoksi erittely on tehty käsityönä. Verojen määrän saaminen yhtä suureksi laskurin kanssa vaati laajaa selvitystyötä.


*) Erityisesti huomio kiinnittyy taulukon mukaiseen valtioveron määrään 1610 euroa. Koska verotuksessa saadaan suurempi työtulovähennys (1750 euroa) veroista, osa vähennetään muista veroista. Siltä osin kuin vähennys ylittää ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa. Kysyä voisi, miksi tällaisia turhia monimutkaisuuksia verolakeihin tehdään? Mediaanituloisella kirkko menettää 7 euroa (jos henkilö on kirkon jäsen) ja sen saa kunta.

Huom! Nämä vähennykset yhteislukuna taulukossa

Mediaanituloinen ei maksa valtionveroa lainkaan, vaikka taulukon mukaan siltä näyttäisi.


Hallitusohjelma: ”Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä toteutettava työtulotuki vuoteen 2022 mennessä. Se tarkoittaisi, että ansiotulovero voi olla negatiivinen pienituloisille palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä.” Tällainen tuki on jo olemassa kuten laskelma osoittaa.


Palkasta peritään verojen lisäksi eläkevakuutusmaksua 7,15 % ja työttömyysvakuutusmaksua 1,4 %.


Työnteko maksaa. On maksettava työmatkat, töihin tarvitaan usein omaa vaatetusta, on maksettava lasten päivähoito. Keskituloinen perhe, jonka kaksi lasta ovat päivähoidossa maksavat päivähoitomaksuja Helsingissä 403 euroa kuukaudessa.


Suomessa on tasa-arvoon perustuva verojärjestelmä. Samoista tuloista maksavat molemmat aviopuolisot yhtä paljon veroja. Koska mitään perhevähennyksiä ei ole, maksavat myös yksinhuoltajat yhtä paljon veroja samoista tuloista. Eroja tulee eri suuruisista kuntakohtaisista veroista sekä invalidivähennyksestä.


Mikkelissä kuntavero on 4 %- ja kirkollisvero 0,5 %-yksikköä korkeampi kuin Helsingissä. Siksi Mikkelissä mediaanituloinen maksaa 1415 euroa enemmän veroja kuin helsinkiläinen. Vastapainoksi asumiskustannukset: 4 huonetta + keittiön perheasunnon vuokra Helsingissä 1300-2000 euroa ja Mikkelissä 800 euroa/kk (Vuokra-ovi mainokset 6.7.2021).


Eläkeläisen verotus

Mediaanieläke oli 1 534 euroa kuukaudessa (2019). Koko vuoden eläketulo oli 18.408 euroa. Siitä maksetaan veroja Helsingissä 2588 euroa (14,1 %). Mikkelissä veroja maksetaan samasta eläkkeestä 540 euroa enemmän, koska sekä kunnallis- että kirkollisvero ovat korkeammat. Samansuuruisesta palkasta maksetaan veroja 840 euroa (4,6 %). Suuri ero johtuu siitä, ettei eläkeläinen saa työtulovähennystä, jonka saa vain palkkatulosta.


Alkanut inflaation vauhdittuminen johtaa eläkeläisten elintason heikentymiseen. Kaikki hinnat nousevat koko vuoden enemmän kuin vuoden alussa tehtävä taitetun indeksin mukainen eläkkeiden korotus seuraavalle vuodelle.


Työttömän verotus

Työttömyyspäivärahaa saava kahden lapsen yksinhuoltaja saa vuodessa päivärahatuloja 10.473 euroa. Niistä maksetaan veroja 1667 euroa. Miksi? Kyse on jonkinlaisesta kuntien ja seurakuntien valtionavustuksesta, koska korvauksen maksaa valtio kokonaan. Ehkä myös psykogiasta. Näin työttömät luulevat osallistuvansa yhteiskuntaan veroja maksamalla. Jos työttömyys on lyhytaikainen, saa verottaja suuremman osan takaisin, koska korvaus nostaa veroprogressiota (etenkin kun työttömyyskorvauksesta ei saa työtulovähennystä).


Huomaa kirkollisvero ja sairaanhoitomaksun korotus.


Pääomatulojen verotus


Vuoden 2020 lopussa 910.000 suomalaista yksityishenkilöä omisti suomalaisia pörssiosakkeita. Osakkeiden keskimääräinen tuotto on noin 3 % niiden pörssikurssien mukaan lasketusta arvosta.


Esimerkkiperhe oli perinyt 20.000 euron arvoiset osakkeet. Perintöveroa niistä oli maksettu 1600 euroa, koska verotus on progressiivinen ja perhe oli saanut osakkeet perimänsä asunnon lisäksi.


Vuoden osinkotuloista 600 euroa maksetaan pääomatuloveroa 153 euroa (25,5 %) eli saman %-määrän kuin mediaanituloinen maksaa ansiotuloveroa (26%). Veroprosentti nousee hieman suurten osinkojen yhteydessä (pörssiyhtiöistä saadun miljoonan euron osinkojen vero on 287.572 euroa eli 28,8 %). Veron määrää arvioitaessa on huomioitava, että yhtiö on maksanut voitostaan veroa 20 % ja vasta sen jälkeisestä tulosta voidaan maksaa osinkoja. Jos osingot ovat 50 % tilikauden voitosta, yhtiö maksaa toiset 20 % veroja toiminnan rahoituksen turvaamiseksi.


Verovähennykset


Laskelmassa ei ole huomioitu muita verovähennyksiä kuin lain mukaan automaattisesti laskettava, paitsi asuntolainan korkovähennys on huomioitu. Korkovähennyksen merkitys on alhaisten korkojen takia vähäinen ja se tullaan hallitusohjelman mukaan poistamaan kokonaan.


Tavanomaisia verovähennyksiä ovat ay-jäsenmaksu- ja työmatkavähennys. Työmatkakuluissa on 750 euron omavastuu. Esimerkkiperhe asuu Helsingissä ja käy töissä Vantaalla lentoasemalla. Työmatkakulut vuodessa 1100 euroa, josta verotuksessa saa vähentää 350 euroa.


Teollisuusliiton ja Teollisuuden työttömyyskassan jäsenmaksu vuonna 2021 1,33 % palkasta. Työttömyyskassan osuus on 0,33 %. Jäsenmaksu mediaanitulosta on 512 euroa.


Nämä kaksi vähennystä alentaisivat veron määrää 181 euroa vuodessa.


Asuntolainan korkovähennys huomioitu kokonaisverolaskennassa.


Työnantajan maksut työntekijän palkan lisäksi

Keskituloisen palkansaajan työnantaja maksaa palkoista 21-25 % valtiolle ja vakuutusyhtiöille siitä riippuen kuinka vaarallisesta työstä on kyse. Vaarallisuus vaikuttaa tapaturmavakuutusmaksun suuruuteen. Esimerkkiperheen kummankin työnantaja maksaa näitä maksuja 8.273 euroa vuodessa.


Työntekijä saa työeläkkeensä suurimmaksi osaksi työnantajan maksamista eläkemaksuista. Lisäksi hän saa turvan työttömyyden ja sairauden sekä kuoleman varalta. Laskelmassa nämä maksut on katsottu henkilökohtaiseksi palkkaeduksi, jonka hän itse maksaa työtä tekemällä. Tämä palkkaetu on samalla merkitty palkansaajan veroksi. Koska tapaturmavakuutus ei koske vapaa-ajan tapaturmia (työmatkaa lukuunottamatta), on se katsottu kokonaan työnantajan maksamaksi.


Työnantaja joutuu maksamaan myös työntekijän työterveyshuollon kustannukset, joista osan KELA maksaa takaisin. Kk-maksuesimerkki Terveystalon hinnastosta.


Mediaanituloisen palkankorotus

Mediaanituloisen (3210 €/kk) ansiotulojen veromäärä on 17 %. Kun mediaanituloinen saa 500 euron palkankorotuksen, hänen ansiotulojensa verotus korotuksesta on 46 % (sisältää työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun).


Jos palkankorotus käytetään perheen kulutusmenoihin 24 % arvonlisäverokannalla, maksetaan arvonlisäveroa 628 euroa ja kokonaisveroaste nousee 56 %:iin.


Palkankorotuksesta työnantaja maksaa 20,6 % erilaisia vakuutusmaksuja. Jos nämä katsotaan työntekijän tuloksi ja veroluontoiseksi maksuksi, palkankorotuksesta verojen osuus on 64 %. Julkisen sektorin osuus on 2/3-osaa.


Laskennassa on katsottu, että kaikki muut verot ja maksut on maksettu mediaanitulosta ja palkankorotus voidaan käyttää kokonaan kulutukseen.


Sosiaaliturva


Kahden lapsen lapsilisä on vuodessa 2397 euroa, yksinhuoltajilla 3916 euroa.

Lapsilisän määrä yhdestä lapsesta 94,88, toisesta lapsesta 104,84 euroa kuukaudessa. Yksinhuoltajakorotus on 63,30 euroa kuukaudessa jokaisesta lapsesta, josta saa lapsilisää.