Tänä kesänä on taas nähnyt kuinka huono päässälaskutaito lukioikäisillä nuorilla on. Olen vuosien ajan tottunut ostamaan torilta palkoherneitä 3 litraa kympillä. Tänä vuonna litra on maksanut viisi euroa ja kaksi litraa on saanut 9 eurolla. Tottumuksesta haluan ostaa kolme litraa, jolloin useimpien nuorten torimyyjien aivot menevät solmuun. Vieressä ei ole älypuhelinta laskuvalmiina, eikä paperia ja kynää, minkä vuoksi odottelun jälkeen olen sanonut, että maksan 13 euroa. Jotkut myyvät kiltisti, joillekin joudun rautalangasta vääntämään, ettei kolmas litra voi maksaa 5 euroa, jos toisen litran hinta on 4 euroa.
Heikko numeroiden ymmärtäminen on vallannut suuren osan kansakuntaamme. YLEn A-studion keskiviikkoillan keskustelussa maahanmuutosta toimittaja vähätteli tulijoiden määrän laskeneen muutamaan tuhanteen. Vihreitten puheenjohtajakisan kakkonen, joka olisi ollut edellistäkin hirmuisempi suomalaisia kohtaan, oli sitä mieltä, että kaikilla on oikeus tulla Suomeen elätettäväksi.
Tänä vuonna tammi-kesäkuussa turvapaikanhakijoita on ollut 2072. Määrää voidaan vähätellä, jos sitä verrataan vuoden 2015 tulvaan 32.477. Pennissä on miljoonan alku. Vuosina 2016-21 turvapaikkaa haki 26.000 ihmistä (osa oli uusintahakemuksia).
Koskaan mediassa ei eritellä eikä käsitellä lukujen sisältöä ja merkitystä. Tänä vuonna on lisäksi tullut ukrainalaisia tilapäisen suojelun hakijoita 11.951. Viime vuonna ukrainalaisia tuli 47.302 ja turvapaikan hakijoita 5827.
Perheitä yhdistetään yli 10 kertaa enemmän kuin turvapaikan saa
Tänä vuonna on tehty 1835 turvapaikkapäätöstä, joista myönteisiä 851. Suurin osa (54 %) tulee Migrin väljien kriteerien mukaan ilman turvapaikkatarvetta Suomeen. Migri mm. joutuu tekemään myönteisen päätöksen, jos se ei saa täyttä varmuutta hakemuksen aiheettomuudesta. Siksi valehtelu on tulijoiden kesken kunniassa.
Kokonaan on näkemättä, että tammi-kesäkuussa perhesyistä oleskeluluvan sai 9579 ulkomaalaista ja vain 606 sai kielteisen ratkaisun. Valtaosa päätöksistä koskee ulkomaalaisen aviopuolisoa ja lasta.
Tilastoista voi päätellä, että 10.000:sta humanitaarisesta tulijasta 10 vuoden kuluttua töissä on 1-2000 ja hekin suurelta osin verovaroin rahoitetuissa työpaikoissa, joista suuri osa on Suomelle turhia. (Suomessa ei ole kunnollisia tilastoja kuvaamaan tulijoiden työllisyyden kehitystä, mikä puute on tietoista, koska luvut olisivat kiusallisia.)
Vaasan kaupungillinen tulijoita 2022
Viime vuonna humanitaarisin syin Suomeen tuli 68.586 henkilöä EU:n ulkopuolelta. Eikä EU:sta tulleistakaan töissä ole edes puolta tulijoista. Tulijoiden määrä on sama kuin Vaasan kaupungissa on asukkaita. Siis yhden vuoden aikana.
Tulijoille on annettava katto pään päälle ja elatus. Sekä terveydenhoito ja lapsille koulupaikka. Vaasan kaupungin konsernilaskelmien mukaan kaupunki käytti viime vuonna menoihin 1,3 miljardia euroa. Eli jos Pohjanmaalle perustettaisiin tyhjän lakeuden päälle uusi Vaasan kokoinen kaupunki, jonne kaikki viime vuoden tulijat asutettaisiin, se tarvitsisi pelkästään vuotuisiin menoihin 1,3 miljardia euroa. Ja luvuista puuttuvat kaikki menot, jotka valtio maksaa tulijoista suoraan.
Ylittyykö taas miljoona?
EU:n rajoilla laskettiin viime vuonna 330.000 laitonta rajanylitystä. Kriisivuotena 2015 laittomia tulijoita oli 1,26 miljoonaa. Viime vuonna noin puolet rajanylittäjistä oli kotoisin Afganistanista, Syyriasta ja Tunisiasta. Frontexin lukujen mukaan Pohjois-Afrikasta tulleiden määrä kasvoi tänä vuonna tammi-huhtikuussa 300 prosenttia verrattuna vuoden 2022 tammi-huhtikuuhun.
Vieraskielisten määrä Suomessa on 20-kertaistunut 24.800:sta (1990) 496.000:een (2022). Tätä vauhtia miljoona ylittyy ennen vuotta 2035, joka on Suomen päättäjille niin tärkeä vuosiluku.
On vain ajan kysymys, että väki siirtyy Suomeen, koska täällä on Euroopan paras sosiaaliturva ulkomaalaisille. Suomen lait ovat yhtä huonossa tilassa kuin 2015 edellisen suuren vyöryn tultua. Uudella hallituksella olisi oikeitakin töitä sen sijaan, että sen aika kuluu säkeistä selittämiseen.
