Tietokoneet elämässäni – osa 8: Procountor.com 1999-2002

Päivitetty: 30. joulu 2021


Alkuperäinen logo

Procountorista piti tulla työurani huipennus ja ehkä myös taloudellinen vaurastuminen. Olisi ollut kohtuullista saada jotain rahaakin kaikista innovaatioistani ja sähköisen taloushallinnon edistämiseksi tekemästäni työstä. Rahaa en silloin ahkeroidessa miettinyt, koska olin niin innostunut kaikesta uudesta, mitä sai tehdä ja kokea. Raha tulee, jos tulee, kovan työn jälkeen. Menetyksen huomasi vasta kun Procountor myytiin isolla rahalla taloushallintoalan suurelle toimijalle.


Rahat menivät muille. Kohteliaasti sanoen, en osannut pitää puoliani ja luotin liikaa ihmisiin. Yhtiön johtamisen kriisiydyttyä en halunnut taistella, vaan päästä pois ja unohtaa kaiken.


Procountor toki muutti elämäni täydellisesti ja ilmeisesti se oli elämän korkeakoulu siitä, että elämä on tarkoitettu elettäväksi – ei tietokoneiden kanssa puuhasteluun.


Tämän kirjoituksen yksi tarkoitus on kertoa pörssiosakkeisiin sijoittaville henkilöille siitä, kuinka alisteinen heidän asemansa osakkaana on. Media ja analyytikot keskittyvät liikaa arvuutteluun pörssikurssien muutoksista ja tulevista liikevaihdoista.


1999 ei ollut start-uppeja eikä puhuttu pilvipalveluista

Netledger perustettiin vuonna 1998 (vuotta aiemmin kuin Procountor) Yhdysvalloissa Texasissa. 2003 yhtiön nimi muutettiin NetSuite´ksi. Vuonna 1998 Oraclen perustaja Larry Ellison sijoitti Netledgeriin 125 miljoonaa US dollaria. Muitakin sijoittajia oli. Vuonna 2014 Ellison perheenjäsenineen omisti 47 % yhtiön kantaosakkeista. NetSuitella on globaalisti 40.000 käyttäjää, myös Suomessa.


Procountor on Euroopan ensimmäinen taloushallinnon nettipalvelu, jonka kehittämiseen Proha käytti noin 0,9 miljoonaa euroa ja sai siitä myytäessä sekä osinkoina 1,0 miljoonaa. Dollareihin verrattuna Procountor tehtiin pikkurahoilla.


Procountorin liikevaihto oli vv 2001-2010 yhteensä 6,4 miljoonaa euroa ja sen ulkopuolisten palveluiden (lähinnä pilvipalvelumaksuja), henkilöstömenojen ja toiminnan muitten kulujen määrä oli yhteensä myös 6,4 miljoonaa euroa. Menot sisälsivät myös kuluiksi kirjatut kehittämismenot ko. vuosina.


Amerikkalaisen järjestelmän soveltaminen Suomeen on muutakin kuin kielen kääntämistä. USA:ssa ei tunneta viitenumerojärjestelmää eikä suomalaista tehokasta maksuliikennettä tiliotteineen. Siksi nämä toiminnot on jotenkin paikattu järjestelmään Suomessa. Mutta dollareita on käyttää satoja kertoja enemmän kuin suomalaisilla kilpailijoilla. Joskus tuntuu siltä, että yritystoiminnassa liika raha on haitallisempaa kuin rahan niukkuus.


Seurasin Netledgerin kehitystyötä. Välillä olimme sitä edellä, jossain toiminnoissa jäimme jälkeen. Siinä vaiheessa hymyilytti kun Netledger ilmoitti ottavansa uudeksi toiminnoksi shekkien tulostamisen paperille.

Kehitysvaiheessa sijoitusten keskiarvo on 40.000 euroa. Kun toiminta näyttää lupaavalta, pääomasijoittajat laittavat miljoona euroa. Ja kun aletaan olla valmiita, sijoittajat laittavat 5 miljoonaa euroa.

Pääomasijoittajat-yhdistyksen tilasto (kuva suurenee klikkaamalla) kertoo mielenkiintoista tietoa. Kaikenlaiset yhdessäyrittäjät tulevat startup-yrityksiin pikkupähkinöillä. Suurimman panoksen laittavat idean keksineet yrittäjät, jotka käyttävät yhtiöön oman työaikansa, jonka arvo on moninkertainen sijoittajien rahasijoituksiin verrattuna. Kun palvelu on saatu valmiiksi, tulevat paikalle pääomasijoittajat valmiiseen pöytään ja vievät yhtiön pörssiin isolla voitolla.


Myös Prohaa voidaan pitää 1999 startuppina, vaikka se oli perustettu jo 1984. Vuonna 1999 yhtiö keräsi sijoittajilta 5,4 miljoonaa euroa omaa pääomaa. Sen liikevaihto oli 3,1 miljoonaa, tulos 0,3 miljoonaa ja oma pääoma 0,4 miljoonaa euroa ennen osakeantia.


Pörssiin mentäessä sijoittajille kerrotaan kuinka rahat tullaan käyttämään toiminnan kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja yritysostoihin. Vähemmän kerrotaan siitä, että pörssilistaus on myös oman omistuksen rahastus. Prohan osakeannissa 1999 myytiin vanhojen omistajien osakkeita 400.000 kpl, mikä tarkoitti 3 miljoonan euron hintaa. Vanhoille osakkeenomistajille jäi yli 50 %:n omistus, joten päätöksenteon kannalta mikään ei muuttunut.

Procountor tuotti myyntivuonna voittoa 165 tuhatta euroa ja oli myyntihetkeen mennessä tuottanut liiketoiminnallaan sen toiminnan aikaiset kehitys- ja käyttökulut takaisin lukuunottamatta Prohan sijoituksia vuosina 1999-2001. Tässä jutussa kerrotaan startupin taustalla olevasta pitkäjänteisestä työstä ja vähän muustakin.


Startup "Nyt tulee rahaa"

Kun EKP painaa rahaa, on rahaa aivan liikaa maailmalla. Se näkyy myös startupeissa. Sattumanvaraisesti esimerkiksi otettu Nosto Solutions Oy on perustettu 2011. 10 vuoden jälkeen se on saanut sijoittajilta rahaa 21 miljoonaa euroa ja tehnyt 19 miljoonan euron tappiot (+ 3,7 miljoonaa aktivoituja kehittämismenoja). Euroopan Investointipankin antamasta 15 miljoonan euron lainasta 7 miljoonaa on korotonta pääomalainaa. Henkilöstön määrä konsernissa on 118. Kun helppoa rahaa tulee, sitä myös menee. Veronmaksajat takaajina.


1999 - 2002 Procountorin toteutus

Kesällä 1999 aloin määrittelemään ja dokumentoimaan Procountoria. Mitään esikuvaa ei ollut. Tein määrittelyt osa-aikaisesti ja työmäärän kasvaessa siirryin puolipäiväiseksi tilintarkastajaksi Ernst&Youngilla. Siitä tuli tietenkin sanomista, minkä vuoksi 2001 alussa luovuin kokonaan Big4-tilintarkastustoimiston osakkuudesta. Tarkoitus oli jättää hyvästit koko alalle, mutta KHT-tilintarkastajan auktorisoinnista oli järjestelmän uskottavuuden kannalta merkitystä, minkä vuoksi en jättänyt alaa kertaheitolla.


Suunnittelin ja Proha järjesti tekniikan ja ohjelmoijat. Jotta yhteistyö toimisi teknisesti jouheasti jouduin siirtymään Macista PC:n käyttäjäksi.


Proha käytti koodaukseen opiskelijoita, jotka vaihtuivat usein ja olivat paikalla epäsäännöllisesti. Lisäksi Proha oli valinnut aivan väärät työkalut työhön, mikä huomattiin kun ensimmäisiä kokeiluja tehtiin. Alkuperäisillä ohjelmistotyökaluilla ja tietokannoilla olisimme pystyneet palvelemaan vain muutamaa sataa yritystä.


Työ alkoi edistymään vauhdilla vasta kun koodaajiksi tuli vakituista henkilökuntaa. Vuoden 2000 loppupuolella voitiin ottaa ensimmäiset yritykset pilottikäyttöön ja 2001 alussa tuotantoon. Palkanlaskenta saatiin valmiiksi viimeisenä omana työnäni vuoden 2002 loppupuolella.


Kehitystyö oli paljon muutakin kuin palvelun suunnittelua, koodaamista ja testaamista. Osallistuin aktiivisesti verkkolaskujen kehitystyöhön ja Procountor olikin ensimmäisiä verkkolaskuja käyttäviä yrityksiä. Piti suunnitella markkinoilla oleviin tililuetteloihin lisää nettipalvelun vaatimia tilejä sekä pienille yrityksille sopiva tililuettelo. Pankit halusivat oman verkkolaskustandardinsa, jonka kehittämiseen osallistuin. Suunnittelin paperilaskustandardin Tieken hankkeena. Sen näköisiä laskuja näkee paljon, vaikka standardin asemaa se ei saavuttanut. Tieken verkkolaskuosoitteisto tehtiin aloitteestani. Oli iso taistelu EU:n arvonlisäverostandardihankkeen kampeamiseksi, koska se olisi tuhonnut koko sähköisen taloushallinnon idean.


Jouduin kehittämään myös uusia sanoja ja termejä toiminnoille, joille vanhassa maailmassa ei ollut vastineita, esimerkiksi laskukanava. Nämä sanat tulivat myöhemmin myös kilpailijoiden tuotteisiin.


Kirjanpitolain menetelmäsäännökset kirjoitin 1990-luvun puolivälissä uusiksi ja laki tuli voimaan 1.1.1997. Ilman lain uudistamista mitään sähköistä taloushallintoa internetissä ei olisi voinut tehdä.


Pankkien maksuliikenne oli ajanmukaistettu keksimäni Tiliote tositteena-palvelun avulla 1990-luvun alussa. Juuri se mahdollisti kaikkien maksutapahtumien automaattisen kirjanpito- ja reskontrakäsittelyn.


Tein ministeriölle selvityksen tilinpäätöstietojen sähköiseksi ilmoittamiseksi verottajalle, pankeille, PRH:lle, luottotietoyhtiöille ja kaikille muillekin 1999. Hanke ei koskaan lähtenyt liikkeelle. Erilaisia virityksiä on sen jälkeen kehitelty useampiakin.


1990-luvulla pidin satoja esitelmiä ja tein hirmuisen määrän kirjoituksia sähköisestä taloushallinnosta. SEFEKin kanssa järjestettiin lukuisia päiväseminaareja, joissa teemana oli Tehokas taloushallinto. Tein myös kirjan Paperiton kirjanpito.


Eikä siinä vielä kaikki. Lisäksi piti tapella sähköistä taloushallintoa vastustavia henkilöitä vastaan. Muutamilla heistä oli valtaa ja yhdellä lisäksi henkilökohtaista kaunaa, mikä ilmeni kaikenlaisina kanteluina ja kiusantekoina. Niihin vastaamiseen meni hirmuisesti aikaa.


Lopputulos onnistui hyvin, kiitos etenkin Tanja Kaisaniemelle, jonka rooli testaamisessa ja käytännön asioiden organisoinnissa oli ylivertaisen hyvä ja tärkeä.


Procountor sai kehitystyöhön rahaa Tekesiltä. Hanke olisi tehty, vaikkei Tekes olisi antanut markkaakaan. Proha oli saanut pörssiin menon yhteydessä rahaa sijoittajilta, mutta se haki Tekes-rahaa, koska sillä oli rutiinit aiemmista Tekes-rahoituksista, joissa tärkeintä oli hyvä hakemus.


Procountorin suunnittelun kannalta järjestelmällä oli poikkeuksellinen tilanne. On edelleenkin harvinaista, että IT-järjestelmiä suunnittelee henkilö, jolla on käytännön osaamista sekä tietotekniikasta että järjestelmän kohteesta (taloushallinto). Olin kirjoittanut Suomen parhaan arvonlisävero-osaajan Mirjami Pipatin kanssa useita alv-kirjoja. Olin ollut tilitoimistossa töissä. Suomen parhaassa koulussa kirjanpitolautakunnan jäsenenä 9 vuotta, minkä jälkeen kuntajaoston sihteerinä vuoteen 2003. Tiliote tositteena-keksinnön tein lautakunnan jäsenenä.


Kun jäin pois, kehitystyössä jouduttiin kuuntelemaan käyttäjien kokemuksia. Se johtaa vanhojen rutiinien koodaamiseen, eikä uskallusta ja osaamista suunnitella uusia tapoja ole. Tämän takia esimerkiksi alkuperäiset ratkaisut tositenumeroinnista ja arvonlisäveroilmoituksen tiedoista peruutettiin kirjanpidossa totutuiksi ja kömpelömmiksi.


Niin paljon jäi tekemättä. Savonlinnan alueen kuntien kanssa tehtiin selvitystyötä Kunta-Procountorin tekemisestä. Savonlinnan hallintohenkilökunta nousi vastahankaan pelätessään työpaikkojensa menettämisestä. Siksi kehitysneuvotteluja jouduttiin pitämään kaupungin ravintoloitten neuvottelutiloissa.


2003 Lähtö Procountorista

Kun pörssiyhtiön toimitusjohtaja huusi kuin palosireeni minulle, sanoin, ettei vaimoni Ullakaan minulle huutanut, vaikka hänellä olisi ollut syytä, mutta sinä et minulle huuda. Suljin oven, lopullisesti. (Vuosia myöhemmin huomasin, että jumala on olemassa, mutta se on anteeksiantamattoman hidas. Mies lähti 2008 yhtiöstä. Uusi toimitusjohtaja Koskelo ei Iltasanomien mukaan suostunut kommentoimaan lähtikö mies itse vai näytettiinkö hänelle ovea.)


Huutamisen syynä oli esitykseni oman asemani kuntoon saattamiseksi kun Procountor oli valmis ja tuotannossa. Prohan johto ei halunnut noudattaa tehtyä suullista sopimusta.


Sen sijaan Prohan johtajat yrittivät ottaa haltuunsa Procountorin suunnatulla osakeannilla. Olin kahden muun henkilön kanssa tehnyt tarjouksen Procountorin ostamisesta Prohalta 7-kertaisella hinnalla verrattuna siihen, millä suunnattua antia valmisteltiin. Näytin Big4-KHT-tilintarkastajalle osakeyhtiölain pykälät, jotka pitää huomioida. Tilintarkastuksessa puututtiin antiin ja sitä ei toteutettu. Osakeyhtiölain henki on, että kaikki osakkeet ovat samanarvoisia eikä osakkeenomistajien asemaa eriarvoistavia päätöksiä voi tehdä kuin laissa määritellyissä tilanteissa.


Yritin käydä oikeutta osaamiseni haltuunotosta, mutta yksityishenkilön on mahdoton käydä oikeutta pörssiyhtiön kahta juristia vastaan. Käytin apuna Suomen tunnetuinta tekijänoikeusjuristia, mutta huomasin pian kuinka rahani hupenevat nopeasti palkkioihin. Siksi päätin, että antaa olla, mutta minulta ei kolmatta kertaa kukaan saa mitään. Hyvä ystäväni sanoi, että minulla pitäisi olla manageri, ei minun luonteellani liike-elämässä pärjää.

Procountor tilinpäätöksen liitetieto 2002

Vuosina 1999-2002 en saanut yhtiöstä palkkaa lukuunottamatta viimeisiä riidan täyteisiä kuukausia. Tein laskelman tekemieni työtuntien määrästä ja pienellä tuntipalkalla siitä kerääntyi 253 tuhatta euroa. Kuukausipalkaksi tuli korkeintaan 6000 euroa, muistaakseni vähemmän.


Halusin vain päästä pois, enkä juurikaan kuunnellut toimitusjohtajan tekemää kompromissiehdotusta. En siksi muista sainko rahat kokonaisuudessaan. Mutta innovaatioista ja osaamisestani en saanut sentin senttiä. Myin osakkeeni Prohan johtajille ja myyntihintojen jälkeen jääneet palkat maksettiin kolmen vuoden aikana. En seurannut ennen tämän kirjoituksen tekemistä mitenkään, mitä Procountorissa tapahtui. Siksi jäi huomaamatta neronleimaus. Prohan omistus kaapattiin osakeannilla, johon yhtiö ei osallistunut. Näin voi käydä kun päättäjä istuu molemmin puolin pöytää.


Annissa Procountor sai rahaa 52.200 euroa. 2005 osakeannista ei ole taustatietoja tilinpäätöksessä. Siinä oma pääoma lisääntyi 29.700 euroa, eikä Prohan omistusosuus vähentynyt. Halvalla meni elämäntyöni. Prohan jäljellä olleiden osakkeiden myyntihinnan perusteella pelimiehet saivat rahaa 4,3 miljoonaa euroa + osinkoja 0,1 miljoonaa. PreTax/Accountor maksoi yhtiöstä 5,3 miljoonaa euroa. Kun vertaa startup-sijoituksia tänään, voi sanoa, että halvalla saivat.


Prohan omistusosuus Procountorista oli tilinpäätösten liitetietojen mukaan vuonna 1999 100 %, 2000 76 %, 2001 63,3 %, lokakuussa 2004 "Prohan omistusosuus Procountor International Oy:stä väheni 63,3 %:sta 19,9 %:iin kun Proha ei merkinnyt osakkeita Procountorin osakeannissa", vuosina 2005-06 19,95 %, 2009 18,7 % ja 2010 0 %.


2000 osuuteni yhtiöstä oli muistaakseni 15-20 %, jollain oli loput 24 %:sta. Ostin osakkeet vakuudeksi työlleni. 2001 mukaan tuli Prohan tekemän tilitoimiston hankinnan yhteydessä tehdyn lisäkauppaehdon mukaan tilitoimiston omistaja.


Accountor/PreTax tuli Procountorin omistajaksi vuonna 2010. Tällaista markkinatalous on: toiset tekee ja innovoi, toiset pelaavat. Procountor oli vuonna 1999 vain kaikki se osaaminen ja elämänkokemus, mikä minulla oli. Linkin tiedotteessa yhtiön toimitusjohtaja otti kunnian kehitystyöstä itselleen: "says **, CEO of ProCountor and a developer of the company for almost a decade." Olin muutaman kuukauden hänen alaisuudessaan. Siksi voin sanoa, että hän oli hyvä hallinnollinen virkamies, muttei hänestä Procountorin kehittäjäksi ollut.


Jälkikäteen arvioiden merkittävin syy Prohan kiinnostukseen oli valmistelu yhtiön viemisestä IT-kuplan aikana pörssiin, minkä vuoksi ahneudessaan järjen kadottaneille sijoittajille oli hyvä kertoa suurista tulevaisuuden hankkeista. Muistan sijoituskeskustelun, jossa esitettiin, että yhtiön osakkeita kannattaa nyt ostaa, koska siellä on Vahtera tekemässä virtuaalitilitoimistoa ja hän sen takia uskoo yhtiöön.


2004 Procountor sai pääministeri Matti Vanhasen tietoyhteiskuntapalkinnon sähköisen taloushallinnon ratkaisuista. Palkinto 10.000 euroa on merkitty muuksi tuotoksi tulokseen. Itse en saanut edes kahvikutsua.


20 vuotta myöhemmin Procountor on aputoiminimi Accountor Finagossa. Yhtiön liikevaihto oli 51,1 miljoonaa euroa (2020) ja liikevoitto 14,7 miljoonaa euroa. Henkilöstö 230. Toimintaan kuuluu myös Tikon, joka on vanhaan teknologiaan perustuva taloushallinnon ohjelmisto, joka lopetetaan 2022 aikana siten, että yritykset siirretään Procountoriin tai ne siirtyvät muualle.


Jos suomalaisen miehen sanaan voisi edelleen luottaa, osuuteni voitosta olisi ollut ainakin 1,5 miljoonaa euroa. Halusin vain pois ja unohtaa kaiken. Mitä tehdä miljoonilla, jos sen takia menettää mielenrauhansa ja joutuisi tekemään työtä henkilöille, joille ei anna puupennin arvoa. Olinko todella näin typerys? Kun aloitin suunnittelutyön, sovittiin suullisesti, että osuuteni saatetaan kannaltani oikeudenmukaiseksi sen jälkeen kun Procountor toimii. Kun halusin sopia kirjallisesti asemani ja osuuteni yhtiössä, se ei enää kiinnostanut yhtiön toimitusjohtajaa. Asiaan varmaankin vaikutti Prohan suuret tappiot (2001 10,1 miljonaa euroa).


Prohasta jäi jäljelle maailmanvalloitusten ja osakevaihtojen jälkeen Dovre Group Oyj:ksi nimensä muuttanut pörssiyhtiö, jonka liikevaihto on 77 miljoonaa euroa, liikevoitto 1,6 miljoonaa euroa (2020). Kun alkuperäinen toimitusjohtaja lähti, oli liikevaihto 51 miljoonaa ja toiminta yli miljoona euroa tappiollista. Kaksi vuotta sitten 2019 on perustettu uusi Proha Oy, jonka liikevaihto on 1,2 miljoonaa euroa. Maailma on pieni. Molemmat yhtiöt toimivat Espoossa osoitteessa Ahventie 4, jossa asuimme 1974-75 lyhyen aikaa.