top of page

Suomi nousuun, työttömyys alas ja velat maksuun – 10.000 euron rekrytointituella

Päivitetty: 3. elok. 2021


Kuvapohjat pixabay, Nordnet, Iltalehti, Financial Times

Kaikki asiat ratkeavat levittämällä helikopterirahaa sinne tänne. Näin ajattelee Suomen hallitus ja surullista kyllä myös Suomen Yrittäjät. No virkamiehiä molemmissa organisaatioissa hyvää palkkaa nauttimassa. Tottakai ajatuksetkin ovat samanlaisia.


Pääministeri Sanna Marinin hallitus aikoo aloittaa kokeilun yksinyrittäjien 10 000 euron rekrytointituesta, jolla madalletaan yksinyrittäjän riskiä ja kynnystä palkata ensimmäinen työntekijä. – Nyt lausunnolla oleva hallituksen esitys on erinomaisen selkeä ja hyvin laadittu. Pidämme myös kokeilua sisällöllisesti hyvin suunniteltuna ja järkevällä tavalla rajattuna, Suomen Yrittäjät kiittää lausunnossaan.”


Järkevällä tavalla rajattu: ”Ensi vuoden keväälle kaavaillun rekrytointituen kokeilun kohdejoukoksi ehdotetaan yrityksiä, joilla ei ole ollut edeltävien 12 kuukauden aikana ulkopuolista palkattua työvoimaa ja joiden liikevaihto vuonna 2021 on vähintään 15 000, mutta enintään miljoona euroa.”


Liikevaihto 15.000 euroa on sama kuin arvonlisäverovelvollisuuden raja. Näin ymmärtämättömyys leviää kuin koronavirus kaikkialle. Yrittäjän itsensä tulee ensin saada oma palkkansa, vasta sen jälkeen tulee muiden vuoro. Jos yrityksellä ei ole mitään kuluja, mikä on mahdottomuus, saisi yrittäjä tuloa 15.000 euroa vuodessa. Sillä ei kukaan tule vieraalle töihin. Jos osakeyhtiö palkkaa yrittäjän itsensä yhtiöön, ei siitä voi saada rekrytointitukea.


En ole koskaan törmännyt yritykseen, joka pyörii yhden henkilön eli yrittäjän voimin ja saavuttaa miljoonan euron liikevaihdon. Mahdollista se on, mutta ei todennäköistä. Jos teettää kaiken alihankintana tai välittää yksin miljoonalla eurolla tuontitavaraa muualle myytäväksi. Tai joku nettipelin kehittäjä suosikkipelipalkkioista.


Kun Huono Äiti Oy sai viime vuonna 100.000 euroa Business Finland rahaa oli sillä kaksi työntekijää (yrittäjä itse ja toinen ilmeisesti ulkopuolinen) ja sen liikevaihto oli 248.000 euroa. Rahalla oli tarkoitus kehittää uutta liiketoimintaa. Ilmeisesti Business Finland jakaa rahaa heppoisemmin perustein kuin hallitus – ai niin, näistäkin rahoista päätti sama hallitus. Eilen sitä, huomenna tätä.


Palkataanpa se ensimmäinen työntekijä


Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksessa keskipalkka on 2295 euroa. Uudelle työntekijälle maksettaisiin koeaikana 2000 euron palkka. Koeaika on maksimissaan kuusi kuukautta, joten 10.000 euron tukea ei voi maksa edes koeajan palkkojen maksamiseksi.


Uusi työntekijä saa työpalkan lisäksi palkan sairasajalta ja lomien aikana. Hänet on koulutettava työhön ja senkin jälkeen jatkuu opastus, työnohjaus ja valvonta. Työntekijä tarvitsee työhuoneen, mikäli työtä ei voi tehdä yrityksen verstaassa tai tehdashallissa. Yksinyrittäjät toimivat usein omasta autotallistaan käsin. Tarvitaan työkalut: ompelukone, hitsauskone, saha-vasara-akkuporakone jne, usein tietokone ja nettiyhteydet, puhelin. Tehdään työterveyshuoltosopimus ja maksetaan sen aiheuttamat kulut. Ostetaan työntekijää varten kaikenlaista vessapapereista taukokahvipaketteihin, usein työvaatteet. Osallistutaan työmatkojen maksamiseen.


Tehdään työeläkevakuutussopimus ja aletaan maksamaan työeläkemaksuja ulosoton uhalla. Järjestetään tapaturmavakuutus, ryhmähenkivakuutus ja maksetaan työttömyysvakuutusmaksut. Maksetaan palkat ja hoidetaan sitä varten palkanlaskenta ja viranomaisilmoitukset. Usein nämä palvelut ostetaan tilitoimistolta. Hankitaan tarvittavat kortit työtä varten: hygieniapassi, tulityökortti, mitä niitä onkaan.


Jokaisen yksityissektorin työntekijän on ansaittava palkkansa omasta työstään. Jos ei kokonaan heti, niin viimeistään ensimmäisen vuoden jälkeen. Jotta se olisi mahdollista on yrityksen hankittava uusia asiakkaita. Hyvä jos joka kymmenes tehty tarjous tuo kauppoja. Tämä kaikki on poissa yrittäjän ajankäytöstä. Ei riitä asiakashankinta ensimmäisiksi kuukausiksi, vaan sitä on tehtävä jatkuvasti vuodesta toiseen, kuukaudesta toiseen, päivästä päivään.


Jos työt loppuvat, maksetaan irtisanomisajan palkat. Jos työntekijä ei onnistu työssään, hänen irtisanomisensa koeajan jälkeen on vaikeaa ja joka tapauksessa maksaa.


Jos yritys menee konkurssiin, joutuu yrittäjä usein maksamaan itse yhtiön velkoja: esimerkiksi yrittäjäeläkemaksun. Usein muitakin velkoja. Kasvu henkilökuntaa palkkaamalla voi johtaa yrittäjän oman elämän tuhoutumiseen. Menee kaikki: rahat, sukulaisten rahat, oma tulevaisuus, perhe, terveys.


Kymppitonnin tuki kaiken tähän varautumiseen on pelleilyä. Valtion virastojen päälliköt saavat sen verran tulospalkkiona vuodessa, Ylen pääjohtaja parissa kuukaudessa.


Mitä maksaa


Työntekijä saa 2000 euron kk-palkasta käteensä 1594 euroa. Työnantaja maksaa 2000 euron lisäksi pakollisia palkkasidonnaisia maksuja 480 euroa. Yhteiskunta vetää välistä 2000 euron palkasta noin 900 euroa.


Kun hinnoitellaan työntekijän valmistama tuote, tulee hänen palkkansa kertoa kahdella. Näin otetaan huomioon palkan lisäksi sosiaalikulut ja palkkaamisesta aiheutuvat menot (lomat, palkalliset vapaat, poissaolot, työterveys ja sairasajan palkat sekä työtilat ja työkalut).


Pienipalkkaisen työntekijän aiheuttamat kulut yritykselle ovat 4000 euroa kuukaudessa. Tämä kulu perustuu itsenäisesti toimivan työntekijän osalta. Aloittava työntekijä tarvitsee tukea kuukausia, jopa kaksi vuotta. Tuki on poissa yrittäjän omasta työajasta, jonka takia se vasta kallista onkin.


Eli hallituksen rekrytointituki riittää 2,5 kuukauden ajaksi. Sen jälkeen on pärjättävä omillaan.


Kun yritys myy työntekijän valmistamia hyödykkeitä se maksaa päältä 24 % arvonlisäveroa. Jotta yritys pääsee nollatulokseen työntekijästään on se saatava kuukaudessa uutta liikevaihtoa 20.000 euroa, jos hinnassa saadaan 20 %:n myyntikate. Tästä valtio ottaa 4800 euroa arvonlisäveroa, vaikka kauppa olisi yritykselle tappiollinen.


Kysymys kuuluu: mitä ihmettä hallituksen neuvonantajat ajattelevat ja mitä ihmettä Suomen Yrittäjät ajattelee.


Yrittäminen on kaunein tapa ottaa vastuu omasta elämästä

Mitä sitten pitäisi tehdä, koska ilman yrityksiä Suomi on kanttu vei, konkurssissa, romahtanut. Julkisen sektorin kaikki rahankäyttö on mahdollista vain yritysten ja niiden työntekijöiden keräämillä verorahoilla. Koko julkinen sektori romahtaisi, jos yrittäminen loppuu Suomessa.


Julkinen sektori on jo romahtanut, mutta sitä on pidetty pystyssä velkarahalla. Eli yhtä tärkeää kuin saada Suomeen uusia yrityksiä ja niihin työntekijöitä on vähentää julkisen sektorin rahankäyttöä (tuhlausta). Siihen ei mikään hallitus ole koskaan tehnyt esityksiä.


Tähän on vastaus, mutta se on pitkä. Yritykset eivät tarvitse tukia vaan oikeudenmukaista kohtelua, viranomaisbyrokratian merkittävää vähentämistä ja kaikenlaisten kiusaa tekevien rangaistusten poistamista ja rangaistusten kohtuuttomuuksien lieventämistä. Tähän asti Suomessa on lisätty byrokratiaa, valvontaa ja valvonnan rangaistuksia vuosi vuodelta. Suomen Yrittäjät on aina hyväksynyt tämän kehityksen. Viimeisin esimerkki on tuki kuittikohtaiselle arvonlisäveroilmoitukselle. Sitä ei ole vielä ylistetty erinomaisen selkeäksi, hyvin laadituksi, hyvin suunnitelluksi ja järkeväksi. Sekin päivä nähdään kun hallituksen esitys asiasta on annettu.


Kirjoitan vahtera.blogissa noin 20-25-osaista kirjoitussarjaa Yritystä Suomeen, jossa esitän vastauksia siihen, mitä pitää tehdä. Sarjan kolmas julkaistu osa käsittelee Viron verojärjestelmän ottamista Suomeen yritysverotuksen perustaksi. Juttusarjan kirjoittamiseen valmiiksi menee vuosi.


Lisäys saamieni palautteiden perusteella

24.6.2021 klo 10.20:

Rekrytointituki. Kattaa 50 % työvoimakustannuksista ensimmäisen 12 kuukauden aikana työnantajaksi ryhtymisestä maksimitukisumma on 10 000 euroa. Työsuhteen kestolla tai vakinaisuudella ei ole minimirajaa. Samassa ruokakunnassa asuvan ja lähisukulaisen palkkaaminen rajataan tuen ulkopuolelle. Tukipäätös tehdään verottajan tulorekisterin perusteella. Hallinnollinen taakka yrittäjälle minimoidaan.


Esityksessä jää epäselväksi palkkojen sosiaalikulujen korvaaminen. Ilmeisesti korvataan ne, jotka määrätään tulorekisterin tietojen perusteella. Esimerkiksi työterveyshuolto jäisi tuen ulkopuolelle.


Tukea ei tarvitse erikseen hakea (paitsi ennakkomaksu, jos siihen päädytään). Tukiviranomainen käy tulorekisterin tiedot läpi. Jos 12 kuukauteen ei ole maksettu palkkoja ja sen jälkeen ilmestyy palkanaksu rekisteriin, maksetaan korvaus. Ilmeisesti kuukausittain kunnes 10.000 euron raja täyttyy. Mistä selvitetään osakeyhtiön omistajayrittäjälle maksettu palkka? Ilmeisesti osakeyhtiön omistajasta, joka ilmoitetaan veroilmoituksessa. Miten ihmeessä tulorekisteritiedoista saa selville lähisukulaisen? Avio- ja avopuolison sekä lapset selvittää samasta osoitteesta.


Jos työsuhde katkeaa, ei sama yrittäjä/yritys enää pääse rekrytointituen piiriin vuosien jälkeenkään.


Tuki on yhteiskunnallisesti ovela. Aina osa yksinyrittäjistä palkkaa henkilökuntaa – niin on tapahtunut maailman sivu. Nämä luonnollisen kasvun rekrytoinnit tilastoidaan tuen ansioksi. Yrittäjien houkutteleminen ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen muistuttaa lapsentekopalkkiota, joka joissakin maissa on ollut käytössä.


Turun yliopisto on vuonna 2016 julkaissut tutkimuksen vuosina 2007–2011 käytetystä alueellisesta ja kaksivuotisesta tuesta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Tutkimuksen mukaan tuella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta rekrytointeihin.


Valtiolle tuki ei maksa näennäisesti mitään, ja on jopa voitollinen, koska usein palkattu henkilö poistuu työttömyyskorvauksen piiristä. Valtion saamat verotulot ja työnantajamaksut kompensoivat suurimman osan tuesta. Riski on jätetty kokonaan yrittäjälle, eikä palkkausriski tästä vähene lainkaan. Järjestelmän tekniseen toteutukseen ja käyttöön tulee menemään miljoonia ja miljoonia euroja. Mutta niitähän ei lasketa.


Pahinta tuessa on se, että se tuudittaa hallituksen ja eduskunnan ajattelemaan, että nyt on ratkaistu työllisyyden yksi iso ongelma. Sen jälkeen jätetään kaikki todelliset uudistukset tekemättä. Eikä työllistämisen riski ja yritysbyrokratia tästä vähene lainkaan.


Jotkut ajattelevat, että kaikki otetaan, mitä saadaan. Ajattelussa on iso harha. Työntekijä pitää palkata vain tarpeeseen ja omaan harkintaan perustuen. Hetken raha ei paljoa lohduta vuosien saatossa, mihin yrittäjä joutuu kun palkkaa ulkopuolisen. Valtion ei pidä houkutella ihmisiä rahalla riskien ottamiseen, vaan sen tulee vähentää riskejä. Politiikka on myös valintoja. Kaikkea ei voi saada. Kun saa yhden tarpeettoman asian, jäävät paljon isommat ja tärkemmät asiat saamatta.


Yritysvastaiset kansalaiset saavat vettä myllyynsä. Taas yritykset saavat rahaa ja lisää voittoja. Tällaista spekulointia ei kannata tieten tahtoen ottaa vastaan.


Suomen Yrittäjät asettuu tässä hankkeessa outoon valoon. Yrittäjät vastustaa arvonlisäverovelvollisuuden alarajan todellista korottamista, joka olisi todellinen uudistus yksinyrittäjille. Yrittäjät tukee kuittikohtaista arvonlisäveroilmoittamista, joka on myrkkyä etenkin yksinyrittäjille.


Yrittäjäjärjestön roolin ymmärtää kun selvittää sen poliittiset taustat. Järjestö on ollut aina kokoomuksen etäpesäke ja kokoomus ajaa suurten yritysten asiaa. Keskustapuoluelaisen toimitusjohtajan nimittäminen tehtiin kokoomuksen valta-aseman hämärtämiseksi. Keskustapuolue on hallituspuolue, joten toimitusjohtajan rooliin sopii hyvin hallituksen tukeminen jopa imarteluun saakka.


Yrittäjät ei muuten ollut julkaissut tilinpäätöstään. Kun tätä juttua kirjoittaessani pyysin tilinpäätöstä, se viivyttelyn jälkeen julkaisi netissä tuloslaskelman ja taseen ja jätti kaikki olennaiset tilinpäätöksen tiedot julkaisematta. Jos yksinyrittäjä jättäisi osakeyhtiönsä tilinpäätöksen julkaisematta, se olisi sakon paikka ja yrityksen poistaminen rekisteristä.


Tämä vahvistaa vaatimusta, että kaikkien yhteiskunnallisesti tärkeiden sekä yhteiskunnan tukea saavien järjestöjen on laitettava pakolla julkaisemaan tilinpäätöksensä.




bottom of page