Presidentti J. K. Paasikivi: Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku
Suomalaisen päätöksenteon suuri ongelma on elää kädestä suuhun. Kaikenlaisia pitkävaikutteisia suunnitelmia tehdään kuten hiilineutraali Suomi vuonna 2035 (EU:n tavoite 2050), uusista polttomoottoriautoista luopuminen vuonna 2035. Mitään selvitystä siitä, miten Suomi selviää ja mistä rahat, ei ole. Eikä riskisuunnittelua pahimman varalta tee kukaan. Joidenkin politiikkojen esittämät tavoitteet ovat haaveiluja vailla konkreettisia toimenpiteitä (esimerkiksi velkaantuminen katkaistaan vuonna 2030).
Kirjoitussarjan II osassa esitettävät konkreettiset uudistukset joudutaan tekemään ennemmin tai myöhemmin – viimeistään silloin kun Suomen talous romahtaa.
Tämä kirjoitus osoitti jälleen kerran, että raaputat mitä asiaa tahansa, löydät yhteiskunnalle haitallisia asioita ja salailua. Useimmat huonot päätökset selittäisi korruptio. Ei ihmiset sentään niin tyhmiä ole. Kun edes kerran löytäisi jotain, josta voisi sanoa, että onpa hyvin hoidettu.
Suomessa on tehty useita miljardiluokan virheitä
lähteminen mukaan EKP:n rahanpainamiseen 2008. Oli vain ajan kysymys milloin tällainen keinotekoinen "elvytys" räjähtää käsiin - niitä aikoja eletään nyt
Suomen osallistuminen elpymisrahastoon maksajana, 4,5 mrd
liian korkeat EU-maksut (jäsenmaksut, elpymisrahasto, tuleva sosiaalirahasto)
aluehallinnon perustaminen (turha väliporras, palkkojen yhtenäistämiskorotukset)
oppivelvollisuusiän jatkaminen 18 vuoteen
valtionyhtiö Fortumin investoinnit Venäjälle, yli 5 miljardin euron virhe
kehitysavun lisääminen 1,3 mrd:iin euroon vuodessa
humanitäärisen maahanmuuton leväperäiset ja tuhlailevat ratkaisut, 3,2 mrd euroa vuodessa (2019) – Iltalehden poistamien selvitysten historialinkit
julkisen hallinnon palkkaratkaisut 2007 (Sari Sairaanhoitaja), 2022
vihreän siirtymän kiirehtiminen vuoteen 2035.
Vuodet ovat osoittaneet, että Suomen markan vaihtaminen euroon 1999 on ollut viime vuosikymmenten aikana tehdyistä virheistä suurin ja pitkävaikutteisin. Eurosta poispääsy maksaisi hirmuisia summia, eli virheen korjaaminen on aika lailla mahdotonta (ellei euroalue hajoa omaan mahdottomuuteensa).
Kuntien ja kuntayhtymien menot vuonna 2020 olivat 48 miljardia euroa. SOTE-uudistuksen piti säästää kolme miljardia euroa. Siten se myytiin kansalaisille ja päättäjille. Laskelmien mukaan kunnilta siirtyy aluehallinnolle 21 miljardin menot (arvio 2022). Huomioimatta inflaatiota on arvioitu, että vuonna 2030 menot olisivat 28 miljardia. Kuka uskoo. Ja vaikka uskoisi, tämä tarkoittaa, että SOTE-menot kasvavat 8 vuodessa 7 miljardia euroa. Mikä tarkoittaa, että 8 vuodessa otetaan lisää velkaa 30 miljardia euroa pelkästään SOTE-menojen kasvun takia. Tai korotetaan veroja. Vuonna 2021 tuloveroja maksettiin valtiolle ja kunnille yhteensä 34 miljardia euroa. Siinäpä sitä korottamisen varaa on.
Veronmaksajien vastuulla olevien valtavien riskien otto Fortumissa vain lisääntyy. Fortum on maksanut ¾-osasta Uniperia 6,5 miljardia euroa. Investointi on jo suurempi kuin Venäjälle rakennetut voimalat. Fortumin saksalaiselle Uniperille myöntämä kahdeksan miljardin euron rahoituspaketti vastaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön kokonaiskustannuksia. Jos pörssiyhtiössä ei olisi valtio enemmistöomistajana, ei kukaan tekisi näin valtavia investointeja ulkomaille. Fortum toimii Suomen lisäksi 40 maassa. Koko sähkönmyynti viime vuonna oli ilman Uniperia 6 miljardia euroa. Viime vuoden tulos oli 0,6 miljardia tappiolla. Päätösten taustalla onkin ollut johtajien (erityisesti Mikael Lilius) hamuamat valtavat optiotulot. Kummallista ostossa on sekin, että Uniper on kivihiileen perustuvan sähkön tuottaja Keski-Euroopassa. Uniperin takia myös tappiot Venäjällä lisääntyivät.
Pienistä puroista valtameret syntyvät
Julkisella sektorilla tehdään jatkuvasti epäonnistuneita päätöksiä, joiden toteuttamisen valvonta on heppoista. Sen takia menot jopa moninkertaistuvat alun perin esitetyistä.
Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen hinta-arvio oli 200 miljoonaa euroa, kun rakentaminen alkoi vuonna 2016. Kustannukset nousivat 337 miljoonaan euroon.
Helsingin Kruunusillat-hankkeen rakennuskustannusarvio oli 259 miljoonaa euroa. Rakentamiskustannukset kokonaisuudessaan lähentelevät miljardia euroa (2022).
Länsimetro maksoi liki miljardi euroa kerrottua enemmän
Kiasman rakentaminen maksoi 1998 37 miljoonaa euroa. Sen peruskorjaaminen on maksanut paljon enemmän (24 vuotta vanha rakennus!)
Mikkelin jäteveden puhdistamon rakentaminen maksoi lähes 80 miljoonaa euroa, vaikka valtuusto päätti rakentamisesta 45 miljoonan euron talousarviolla
Samanlainen usein korruptiosta johtuva kustannusten lisäys rasittaa myös taloyhtiöitä, joissa isännöitsijät ja konsultit vievät asukkaita kuin pässiä narussa putki- ja muiden peruskorjausten yhteydessä.
EU:n ja valtion maksamat tuet johtavat rahan tuhlailuun. Nettomaksaja Suomelle EU-avustuksissa kyse on omien rahojen palauttamisesta, mutta poliittiset päättäjät kuvittelevat kyseessä olevan ilmainen raha. Rahoilla toteutetaan hankkeita, joita muutoin ei tehtäisi lainkaan. Kunnat maksavat velkarahalla hankkeisiin ainakin puolet.
EU:n rahoittamat hankkeet aiheuttavat usein enemmän hallinnollisia kustannuksia kuin niistä saadaan rahaa. Esimerkiksi ”Naisten voimaannuttamisen tunnustamisen edistämisverkosto” sai EU-rahaa 71.610 euroa, joka jaettiin Suomen lisäksi kolmen muun maan kanssa. Suomen rahat menivät Akateemisten Naisten Liitolle.
Tietotekniikka on julkisen sektorin kankkulan kaivo
koronavilkku maksoi 5,1 miljoonaa euroa. Turha asia, joka on lopetettu
ROTI-vankilajärjestelmästä tuli katastrofi, jonka piti maksaa 10 miljoonaa, mutta maksoi neljä kertaa enemmän
Kuntien Tiera on kuntien omistama 2010 perustettu IT-yhtiö. Alkuvuodet olivat valtavien tappioiden vuosia. Viime vuosina on opittu ainakin laskuttamaan kuntia kunnolla. Liikevaihto miltei kaksinkertaistui kahdessa vuodessa 47 miljoonaan euroon (2021)
On vaikeaa löytää yhtäkään julkista IT-hanketta, josta voidaan sanoa, että hyvin toteutettu aikataulussa ja alkuperäisen budjetin mukainen. Ehkä sellainen on, mutta en ole tietoinen. Kaikki tietämäni ovat epäonnistuneita, erittäin epäonnistuneita tai surkeasti epäonnistuneita.
Kauhulla ajattelen aluehallinnon tietojärjestelmien uudistamistyötä. ICT-valmistelurahoitukseen on varattu vuosille 2021–2026 yhteensä 440 miljoonaa euroa. Oikea mittaluokka tullee olemaan miljardi.
Sote-tietojärjestelmä Apotti tämän kaiken päälle. Investointipäätös vuonna 2016 noin 400 miljoonaa euroa; marraskuu 2019: yli 600 miljoonaa euroa; helmikuussa 2020 menoiksi arvioitiin 774 miljoonaa euroa (ja kasvaa). Viron potilastietojärjestelmän kehittäminen maksoi 10 miljoonaa euroa.
HUSin piti ottaa Apotti käyttöön siten, että vanhasta Uranus-järjestelmästä päästään eroon keväällä 2020. Apotin käyttöönotto on viivästynyt, minkä vuoksi Uranuksesta maksetaan lähes kolmen miljoonan euron vuotuiset ylimääräiset lisenssimaksut.
Julkiset it-projektit ovat heikosti johdettuja ja tehottomia. Hankkeet epäonnistuvat muun muassa huonon johtamisen ja järjestelmätoimittajien ammattitaidottomuuden takia. Iso ongelma on julkisen sektorin ammattitaidottomuus sekä huolettomuus rahan käytöstä. Vaikka menisi ylimääräistä miljardi ja toinenkin, kukaan ei joudu vastuuseen. Paitsi veronmaksaja.
Julkiset IT-hankkeet eivät mene vahingossakaan oikein. Viimeisin kohellus on Helsingin ja Vantaan palkkalaskennan uudet järjestelmät – vieläpä eri toimittajilta. ”Sadat työntekijät Helsingissä ja Vantaalla ovat jääneet ilman palkkaa tänä keväänä. Joiltakin puuttuu palkka usealta kuukaudelta. Tuhannet ovat jääneet ilman vuorolisiä tai ylityöpalkkioita.”
Julkiset IT-hankkeet (autorekisterikeskus, sähköinen henkilökortti, potilastietojärjestelmä, sähköinen resepti, ulosottojärjestelmä jne) olivat vuosituhannen vaihteen jälkeen toinen toistaan hirmuisimpia katastrofeja. Niiden toteuttamisessa 10 vuotta ei aina riittänyt. Rahaa paloi jopa kymmenkertaiset määrät alkuperäisissä päätöksissä varattuun. Silloin hankkeissa paloi kymmeniä ja satoja miljoonia euroja. Tänään on hankkeisiin laitettu nolla perään.
Mitä turhimpia uusia IT-palveluja ja -laitteita kehitetään, sitä varmemmin julkinen sektori on niiden ensimmäinen ostaja. Hyvänä esimerkkinä tehokkaat nopeusvalvontakamerat. Mikään liikenneturvallisuusperustelu ei hankintoja ohjannut - valtion sakkotulojen kasvutoive enemmänkin. Ja valvontahenkilökunnan innostus hankkia kaikkea kivaa verorahoilla. Ensimmäisen laitesopimuksen hinta 4,4 miljoonaa euroa (20.000 eur/kamera).
IT-kustannusten karkaamisen selittäisi korruptio. Julkisen sektorin päättäjien välistävetoja on kuitenkin tullut vain muutama julkisuuteen. Yksi törkeimmistä liittyi Helsingin tekemiin laitehankintoihin.
Kunnissa valtuutetut saavat satojen sivujen selvityksiä satojen miljoonien eurojen hankkeista (esimerkiksi Apotti) muutama päivä ennen valtuuston kokousta. Kaupungin virkamiehet ovat niitä valmistelleet vuosia konsulttien kanssa. Sen takia päätökset menevät läpi käytännössä keskusteluitta.
Digitalisaation nimiin vannotaan, koska poliitikot luulevat, että se mahdollistaa heille lisää rahaa maailman parantamiseen. Julkiset digipalvelut toimivat aika huonosti, koska kuilu tekijöiden (nuoret koodarit) ja elämänkokemusta omaavien osaajien välillä on suuri. Aika lailla on unohdettu suuri väestönosa, joka ei käytä lainkaan tietokoneita eikä älypuhelimia. Monet asiat on sakon uhalla pakotettu tekemään digipalveluissa.
Jos digitalisaatio toteutetaan huonosti, se maksaa paljon ja sekoittaa niin käyttäjien kuin kansalaisten elämän. Jos se toteutetaan hyvin, kansalaiset tekevät itse nyt virkamiesten tekemät työt ja palkatun työvoiman tarve vähenee. Julkinen sektori tuskin vähentää sen takia henkilökuntaa, vaan siirtää sitä papereiden pyörittäjiksi. Pitkällä tähtäimellä onnistunut digitalisaatio siirtää byrokraatteja oikeisiin töihin. Ja mitä vielä parempaa, tarve tuoda ulkomailta työvoimaa vähenee. Eikä suomalaisten laskenut syntyvyys tule ongelmaksi.
Suomi on myynyt viime vuosikymmeninä valtion omaisuutta pilkkahintaan, usein ulkomaille
Myyntien seurauksena kansalaisten menot ovat moninkertaistuneet. Räikein esimerkki myynneistä on Fortumin sähköverkon myynti ulkomaisille sijoittajille eli Carunalle. Fortumin puolikkaan myynti pilkkahintaan sijoittajille oli myös karkea virhe.
Muita epäonnistuneita kansalaisten elämään edelleen vaikuttavia myyntejä:
Kemiran lannoiteteollisuus norjalaiselle Yaralle (nosti lannoitteiden hinnat välittömästi 30 %:lla); vastuullinen ministeri Häkämies, kok
Saksasta 4 miljardilla eurolla ostetun ilman jälkeen Sonera myytiin halvalla ruotsalaiselle Telialle, ministeri Heinonen, kok
Ylen antenni- ja digiverkon myynti Ranskaan. Maksamme edelleen YLE-verossa korkeat siirtokustannukset, Ylen pääjohtaja Wessberg, sdp
Herlinien Kone osti valtiolta Partekin hinnalla, jonka se sai takaisin Valmet-Valtra-traktoritehtaan myynnistä USA:han. Suomessa valmistettavista ja myytävistä traktoreista voitot siirtyvät Yhdysvaltoihin, ministeri Mönkäre, sdp
Suomen Autokatsastus myytiin sijoittajille 59 miljoonalla eurolla 2003. Katsastushinnat nousivat pilviin. Yhtiö myytiin 2006 kansainväliselle rahastolle. Pelkästään valtion liikelaitoksen viisi johtajaa ansaitsivat satojen miljoonien voitoista yli 44 miljoonaa euroa. Ympäri käydään, yhteen tullaan. Nyt A-katsastuksen omistaa työväenliikkeen konkurssista pelastunut Tradeka. Yhtiön omistaman Ajovarman johto on jakanut tiskin alta ajokortteja maahanmuuttajille. Alkuperäisen kaupan teki Vanhasen II hallitus. Isolla rahalla saatiin hyvääkin: palvelut paranivat ja pienten katsastusyritysten tulo markkinoille alensi ylikorkeita hintoja.
Valtion tielaitos myytiin Destiana 2014 Ahlström Capital-yhtiölle 130 miljoonalla eurolla, järjestelijä ministeri Haavisto, vihr. Ahlströmit myivät sen eteenpäin Ranskaan 7 vuotta myöhemmin 235 miljoonalla eurolla. Kun valtio tekee/korjaa teitä Suomessa, rahat valuvat Ranskaan. Näin raha tulee rahan luo.
Esimerkit osoittavat, että omaisuuden myynnistä saadaan pikkurahoja, jotka eivät vaikuta julkiseen velkaantumiseen sitä eikä tätä. Mutta kansalaiset saavat maksaa vuosikymmenet korkeampia hintoja tarvitsemistaan elämän perusasioista.
Valtioneuvoston kanslian yhteenvedon mukaan hallitukset ovat myyneet valtionyhtiöitä 18,6 miljardilla eurolla vuosina 1991–2016. Valtio ei ole oppinut mitään alihintaan myydyistä omaisuuksista. Ja tuskin oppiikaan, koska korruptio.
Valtio myi maaliskuussa 2018 Raskoneen 3,2 miljoonalla eurolla keskustapuolueen Nuorisosäätiön kaupoissa vaurastuneen henkilön yhtiölle Lease Deal Group Oy:lle. Myyjän eli valtion edustajana keskustapuolueen ministeri. Uusi ostaja sai kauppahinnasta heti puolet takaisin Raskoneen maksamilla 1,5 miljoonan euron osingoilla. Eipä ihme, ettei ministeri suostunut kertomaan kuka osingot sai. Uusi omistaja myi yhtiön eteenpäin 20-kertaisella hinnalla 31 miljoonaa euroa kolme vuotta myöhemmin. Kuka tässä oli tyhmä: ministeri (Lintilä, kesk) vai virkamiehet?
Kaikenlaista puhallusta on riittänyt. Pääministeri Sipilän pilottina valtionyhtiö Rautaruukki myi 1995 Juha Sipilän holdingyhtiölle enemmistöomistuksensa Solitra Oy:stä, jonka toimitusjohtajana Sipilä toimi ja jonka vähemmistöomistaja hän oli. Rahat, yli 30 miljoonaa markkaa, Sipilälle tähän kauppaan lainasi Rautaruukki itse. Vuotta myöhemmin Sipilä myi yhtiön nelinkertaisella hinnalla yhdysvaltalaiselle ADC Telecommunicationsille. Keskustapuolue on oppinut vedättämään veronmaksajia kun vertaa Raskoneesta sijoittajan saamaa voittoa Sipilän omaan taskuunsa keräämiin miljooniin.
Edellisten sukupolvien keräämän varallisuuden myynnit ovat vähentäneet valtion osinkotuloja. Samalla kansalaiset joutuvat maksamaan ulkomaisille sijoituspelureille veroluontoisia (mafia)maksuja korkeamman sähkönhinnan, korkeampien maataloustuotteiden hintojen (lannoitteiden valtavien hinnankorotusten takia), pankkipalveluista, YLE-veroina (verkon myynti Digitalle), terveydenhoitopalveluissa. Häkämies myi lannoitteet. Haavisto-Katainen-Vapaavuori päättivät Carunasta ja se mahdollisti Fortumin Uniper-seikkailun. Kaikki Suomea tuhonneet poliitikot on palkittu ruhtinaallisesti.
Suomessa ollaan niin innostuneita yksityistämisestä. Innostus hiipuisi, jos katsotaan mitä yrityksissä tapahtuu. Esimerkiksi Terveystalo on myyty viiteen kertaan. Joka kierroksella myyjä sai voiton. Asiakkaat (ja tässä myös valtio) maksavat nämä voitot ja myös viimeisen kauppahinnan. SOTEsta onkin tullut jo nyt liikemiesten lypsylehmä ja tilanne vain pahenee. Eikä ihme, kun Fortumin optioilla rikastunut Mikael Lilius on ollut yksi SOTE-järjestelijöistä (Mehiläinen).
Suomessa julkisin varoin rahoitetaan kaikenlaista turhuutta ja tarpeetonta
Turhuuksien lista on loputon. Tässä muutama esimerkki:
Vuosina 2019-22 Suomen Akatemia on rahoitettu 20 miljoonalla eurolla hankkeita, joissa tutkitaan maahanmuuttoa, esimerkiksi ”Kehollisten kohtaamisten politiikka turvapaikan hakemisessa”, 500.000 euroa
Demo Finland on eduskunnan hiekkalaatikko ”demokratian edistämiseksi tukemalla suomalaisten puolueiden sekä uusien ja kehittyvien demokratioiden välisiä yhteistyöhankkeita” Keniassa, Mosambikissa, Sambiassa ja Sri Lankassa; työntekijöitä 10, vuotuiset menot 1,5 miljoonaa euroa. Ilmaisia lomamatkoja riittää.
Suomi-Venäjä-Seura – työllistänyt 13-14 henkeä, valtionapu miljoonan euron molemmin puolin
STEAn tuet somaliyhdistyksille ja somalihankkeille 1,2 miljoonaa euroa (2022)
Maailman tasa-arvoisimmassa maassa tasa-arvovaltuutetun toimistossa on 11 virkaa ja vuoden 2022 määräraha on 1.030.000 euroa
pelkästään valtioneuvoston kansliassa on viestintähenkilöitä 24 – siis enemmän kuin ministereitä; lisäksi jokaisessa ministeriössä omansa
ulkomaalaisten rikollisten oikeudenkäynnit Suomessa. Jokaisen ulkomailla rikoksia tehneen oikeudenkäynti maksaa miljoonia euroa, ja rikollisten tuomitseminen Suomessa on aika mahdotonta. Silti ulkomaisia rikollisia halutaan Suomeen tuomittavaksi lisää. https://yle.fi/uutiset/3-12494169
henkilötunnuksen uusiminen sukupuolineutraaliksi; Finanssialan keskusliitto on arvioinut uudistuksen maksavan ainakin miljardi euroa.
sukupuolineutraalit liikennemerkit, Helsingissä vaihto maksaa 15 miljoonaa euroa, koko maassa kymmeniä ja kymmeniä miljoonia.
10 vuotta sitten silloinen valtiovarainministeri vaati takuutuksia Suomen antamille miljardin euron Kreikka-lainoille. Takuutuksista on hyötynyt vain sijoituspankki, tähän asti 1,5 miljoonaa euroa. Takuutuksien arvon piti yli kaksinkertaistua laina-aikana, mutta toisin kävi. 10 vuodessa on tullut vain tappiota.
Kreikalle myönnettyjen Suomenkin rahoittamien tukilainojen arvo puolittui anteeksiantojen takia. Laina-aikojen pidentäminen vuoteen 2070 asti tarkoittaa, että suurin osa rahoista on kadonnut ikuisiksi ajoiksi. Ehkä tätä kokemusta voidaan käyttää hyväksi kun on Suomen vuoro tulla tuen saajaksi.
Laskutaitoinen ministeri palkittiin Afrikka-komissaarin viralla EU:ssa. Nyt hän vaatii Afrikalle miljardeja rahaa ilman vakuuksia ja takaisinmaksuja. Kokemuksista oppii.
Suomeen on kehittynyt liian suuri julkinen sektori
Emme edes tiedä, kuinka suuri julkinen sektori Suomella on. Suomen julkisyhteisöjen EDP-velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) oli vuoden 2021 lopussa 65,8 %. Tuo luku ei kerro mitään. Sen kehitystä voi seurata, mutta ei sekään kerro mitään. 2008 finanssikriisin alkaessa valtionvelka oli 28 % bkt:sta. BKT on sitä suurempi, mitä enemmän otetaan syömävelkaa. Siihen lasketaan mm. tehtyjen investointien poistot, julkinen sektori ja yllätys yllätys asuntotulo. On siis tuloa asua omassa asunnossa.
Todelliset mittarit ovat samoja kuin kotitaloudessa. Menot voivat ylittää vain yksittäisinä vuosina tulojen määrän. Tällaisia menoja ovat kotitalouksissa asunnon ostovuodet. Velkojen hoitokustannukset (lyhennykset ja korot) tulee hoitaa tulevien tulojen rajoissa eli kulutusta vähentämällä. Mitään sellaista, joka pysyvästi nostaa menot yli tulojen, ei hankita, vaikka kuinka mieli tekisi (kotitalouksissa ulkomaan matkat, valtiolla ulkomaalaisten elättäminen, kunnissa kaikenlainen puuhastelu).
Yksi suuri syy suureen julkiseen sektoriin on ylipitkät lomaoikeudet. 15 vuoden työssäolon jälkeen julkisella sektorilla kesäloma on 38 vuorokautta, eikä siihen lasketa lauantaipäiviä. Yksityisen sektorin lomaoikeus on 30 vuorokautta, ja koska lauantait ovat lomapäiviä, lomapäiviä on vain 25 vuorokautta.
Julkisella lomia otetaan lisäksi sairaslomina. Kun ihmettelin Vantaan kaupungin tilastoja, joissa sairaspäiviä on 16 vuodessa ja se muka olisi 4,38 % työajasta, tieto selittyi kaupungin henkilöstöjohtajan (sdp) mukaan sillä, että päiviä verrataan 365 päivään vuodessa. Näin tehdään, koska muutoin julkisen sairaspoissaolot näyttäisivät karmeilta teollisuustyöntekijöiden sairaspoissaoloihin verrattuna. Ei kai niin ole, että kaikki sairaat ovat töissä julkisella.
Tilastokeskuksen mukaan julkisella sektorilla oli viime vuoden lopussa 623.000 työntekijää, mikä on aivan liian alhainen luku, koska se ei sisällä julkisen omistamissa yhteisöissä työskenteleviä. VR, yliopistot ja ammattikorkeakoulut, posti, Helsingin sähköyhtiö Helen, kuntien yhtiöittämät vesilaitokset, jopa kirkot lasketaan yksityissektoriin kuuluviksi. Verorahoilla ylläpidettävät venäjä- ja somaliseurat sekä erilaiset hoitolaitokset ovat yksityissektoria.
Työvoimatilastointi on niin ala-arvoista, ettei niiden tuottamilla tiedoilla ole käytännössä käyttöarvoa. Mitään rakettitiedettä ei olisi laskea julkisen sektorin omistamat yhteisöt sekä yli 50 % verorahoilla rahoitetut yhteisöt ja järjestöt julkiseen sektoriin. Sitä ei tehdä, koska luvut olisivat kammottavia.
Tehtaissa sairaspäiviä on keskimäärin 12 ja teollisuuden palveluissa 8 vuodessa. Jos julkisen sektorin tilastoiduissa työpaikoissa lomaoikeudet yhdenmukaistettaisiin yksityissektorin kanssa ja sairaslomat saataisiin teollisuuden palvelujen tasolle, vapautuisi julkiselta 51.000 työntekijää. Todellisuudessa enemmän. Esimerkiksi Yleisradio ei koskaan uutisoi ylenmääräisistä lomista, koska se itse on mukana tässä työaikaa tuhlaavassa järjestelmässä.
Eläkeläisten kohtalo tulee olemaan synkkä
Suomessa on 1,6 miljoonaa eläkeläistä (29 % asukkaista). Noin puolella eläkeläisistä työ- tai yrittäjäeläke oli vuonna 2021 alle 1500 euroa kuukaudessa, noin joka kuudes alle tuhat euroa. Ulkomailta tulleet, jotka eivät ole tehneet päivääkään työtä Suomessa, saavat takuueläkettä 859 euroa. Ihmiset elävät liian kauan, ja viimeiset vuodet ovat taistelua sairauksien kanssa. Suuri osa yli 79-vuotiaista (351 tuhatta) ei enää elä elämisen arvoista elämää.
Inflaatio tuhoaa eläkkeiden ostovoiman. Kun Suomi ajautuu kriisiin, ensimmäinen toimenpide tulee olemaan eläkkeiden alentaminen. Säällisesti se tehdään jättämällä indeksitarkistukset tekemättä. Jotta eläkeläisille jäisi edes jotenkin siedettävät elämisen olosuhteet, ei Suomeen pidä päästää enää yhtään ulkomaalaista elämään sosiaaliturvan varassa. Ja kaikki turhat julkiset menot on karsittava.
EU kohtelee Suomea huonosti – koska päättäjät nöyristelevät
Äänestin EU:hun liittymisen puolesta, mutta EU:hun, joka meillä nyt on, en ikinä olisi halunnut liittyä.
Suomi luulee pääsevänsä päättäviin pöytiin kun toteuttaa kaikki EU:n kehittämät rahantuhlaukset ensimmäisenä ja yli direktiivien vaatimusten. Viimeisin kohellus on kompostitarkastajat, jotka kiertävät Suomessa tutkimassa kiertääkö ilma kompostissa tehokkaasti. EU ei tällaista byrokratiaa vaatinut, vaan pistokokein tehty kompostien määräselvitys olisi riittänyt.
En käsittele tässä liittovaltiokehitystä. Selvitän sen, miksi Suomen pitäisi olla Viron tapaan nettosaaja eikä suurimpia nettomaksajia asukasta kohden. EU-jäsenmaksut määräytyvät bruttokansantuotteen ja arvonlisäveropohjan mukaan.
Taustatietoja: EU-nettomaksut, BKT asukasta kohden, ostovoima OECD-maissa
Suomalaisten ostovoima on Viroakin alhaisempi. Siksi meidän tulisi olla EU:n nettosaaja, ei maksaja. Irvokasta taulukon luvuissa on, että italialaisilla menee hyvin. Köyhä Suomi avustaa italialaisia voimaan vielä paremmin.
Kuva vaihdettu 5.7.2022 klo 13:40.
Tarkennus: Kulutus/asukas on vuodelta 2020 Maailmanpankin USD-määräinen luku, joka on jaettu asukasmäärällä ja muutettu euro-määräiseksi. Poistin kuvasta sarakkeen ostovoimakorjattu kulutus, koska olin laskenut sen korjaamalla PPP-luvun suhteellisesti kaikille samalla tavalla käänteisellä kertoimella. Sarakkeen luku oli laskennallinen apu, joka ei kertonut tarkkaa tietoa kulutuksen määrästä. Maiden suhteellinen kulutus (Suomi=100) ei muuttunut.
Suomen hintataso on Euroopan korkeimpia mm. korkean verotuksen takia. Täällä asuin- ja matkakustannukset ovat korkeat, koska asumme pitkien etäisyyksien kylmässä ilmanalassa. Ostovoimaa eli maksukykyä ei jäsen- ja rahastomaksuissa huomioida.
Selvitin kuuden EU-maan (ks taulukko) yksityisen kulutuksen määrän per asukas Eurostatin tilastoista. Luku ei sisällä julkisen sektorin kulutusta eikä investointeja. Nimelliseuroilla laskettuna Suomi on kohtuullisen tasavertaisessa asemassa vauraampien maiden rinnalla. Eurolla sai Virossa viime vuonna 52 % enemmän samaa tavaraa ja palveluja kuin Suomessa. Viro saa EU:lta 37 euroa asukasta kohden, Suomi maksaa 141 euroa (Italia 80€, Ranska 119€), Kun huomioidaan ostovoimakorjattu kulutus, Suomi on huonoin kuudesta maasta. Meidän tulisi saada Viron tapaan rahaa EU:sta, ei maksaa. Italia, jonne suomalaiset kantavat tukirahaa, on 31 % paremmassa asemassa kuin Suomi. Jotta kaikki olisi täydellistä, esimerkiksi Ruotsi neuvotteli elvytysrahaston yhteydessä yli miljardin euron jäsenmaksualennuksen.
Poliitikot hokevat, että Suomi on rikas maa: voimme maksaa EU:lle enemmänkin. Emme voi. Olemme köyhä ja velkainen maa, jossa on vähän luonnonvaroja, korkeat verot ja suuri julkinen sektori sekä EU-maiden kylmin ilmanala ja pisimmät etäisyydet
Velkaa riittää maksettavaksi ikuisiksi ajoiksi
Suomen julkinen velka (valtio, kunnat, sosiaalirahastot) ylittää tänä vuonna 180 miljardia euroa. Yli puolet velasta on aiheutunut rahan lappaamisesta ulkomaille ja ulkomaalaisille (ks. kaavio jutun lopussa). Eikä mukaan ole laskettu EU-jäsenmaksuja eikä Kreikan tukiaisia. Korkojen nousu vauhdittaa velkaantumista.
Elpymisrahastovelkaa ei edes lasketa valtion kirjanpidossa velaksi, koska se on otettu EU:n nimissä.
Suomi on velkaantunut joka vuosi vuodesta 1990 alkaen*. Samaan aikaan on myyty kymmenillä miljardeilla edellisten sukupolvien keräämää varallisuutta. On turha kuvitella, että joskus pystyttäisiin elämään omilla tuloilla, koska velkaantumista suunnitellaan jatkettavan vuoteen 2030. Sen jälkeen ovat päättämässä uudet velkojen ottajat.
*2000-luvun alussa oli Suomen talouden ylikuumentuessa muutama vuosi, jolloin valtion velka marginaalisesti väheni. Samaan aikaan myytiin valtion omaisuutta miljardeilla euroilla. Tämä näkee kirjoituksen lopussa olevasta kaaviosta.
Eikä siinä kaikki. On korjausvelkaa (esim. tiet alkavat olla surkeassa kunnossa), on tilastoimatonta eläkevastuuvelkaa (noin 700 miljardia, eläkerahastot 225 miljardia, 31.12.21), on vanhentuva väestö ja sen terveysvelat. Suomen Pankki on ostanut muiden EU-maiden velkapapereita 126 miljardilla eurolla. On Fortumin ulkomaanseikkailujen vastuuvelat. Valtiontakausten ja -takuiden määrä oli viime vuoden lopussa 47 miljardia euroa. Vastuuvelat EU:n EVM-, ERVV- jne veloista 12 miljardia euroa. On kansalaisten asuntovelat.
Veloista ei maksamalla selvitä, eikä mitään tarkoitustakaan ole velkaantumisen lopettamiseen. Inflaatiolla saadaan velkoja näennäisesti hoidettua, mutta samalla tuhotaan kansalaisten säästöt ja taloudet.
Verot kansan verta juo
Poliitikot jaksavat puhua veroista, jotka ratkaisevat kaikki ongelmat. Verotuksen korkeus on seurausta hulvattomasta rahan käytöstä, jonka mahdollisti suurten ikäluokkien tulo työelämään ja heidän tarvitsemansa asunnot ja muut elämän perustarpeet. Poliitikot huomasivat, että keksitään mitä uusia menoja tahansa, rahaa on käytettävissä. Kun rahantulo ehtyi, haluttiin jatkaa entistä menoa. Ensin se oli mahdollista veroja korottamalla, sen jälkeen velkaa ottamalla.
Vuonna 1988 liikevaihtovero Suomessa oli 16 % (nykyisen määrityksen mukaan 19 %), eikä sitä maksettu palveluista. Nykyinen 24 %:n vero tuli voimaan 2013. Sanotaan, että arvonlisäveron maksaa kuluttaja. Ei maksa. Sen maksaa yritys ja yrittäjät. Jos vero jää maksamatta, yritys tuomitaan konkurssiin ja yrittäjä joutuu usein maksamaan verot ulosotossa. Jos tuote tai palvelu ei käy kaupaksi korkean hinnan takia, alentaa yritys hintaa, mikä toki alentaa myös veron määrää, mutta suurimmalta osalta on pois yrittäjän ansiosta.
Uusi-Seelanti on Suomen kokoinen ja Suomen kaltainen hyvinvointivaltio ja siellä arvonlisäveroprosentti on 15. Maassa on säästäväisempi asioiden hoitotapa kuin pohjoismaissa.
Arvonlisävero on haitallisempi vero työllisyyden kannalta kuin tulovero. Silti poliitikot puhuvat tuloveron alentamisesta ja etenkin pieni- ja keskituloisten verojen alentamisesta. Viimeaikaisia esityksiä kokoomus ja vihreät. Helpompi on säästää menoissa miljardi kuin nykyisessä asioiden hoitotavassa alentaa veroa työmiljardin. Eikä pieni- ja keskituloisten veroja ei edes voida alentaa, koska pienituloiset eivätkä keskituloiset maksa lainkaan valtiontuloveroa. Kokoomus haluaa alentaa veroja miljardin, vasemmistoliitto nostaa saman määrän.
Valtion saamat ansiotuloverot 2020 olivat 5,6 miljardia euroa. Mediaanituloinen (2992 eur/kk) ei maksa valtion tuloveroa senttiäkään, vaan päinvastoin saa kunnallisverotuksessa 800 euron alennuksen työtulovähennyksen takia.
Sekä verotus että sosiaaliturva ovat Suomessa aivan liian korkeat. Työttömällä kahden lapsen yksinhuoltajalla on paremmat nettotulot kuin 2-lapsisella perheellä, jossa molemmat vanhemmat ovat työssä käyviä keskituloisia. Mediaanituloisen perheen kokonaisveroaste on 57 %.
Yli varojen eläminen lopetettava - siis LOPETETTAVA
Ensimmäisenä pitää päättää yli varojen elämisen lopettamisesta. Menot ja julkisen velan lyhentäminen eivät saa ylittää tulojen määrää. Valtion tilinpäätöksen mukaan valtion velat vuoden 2021 lopussa olivat 143,4 miljardia euroa. Rahoituskulut velasta olivat 0,7 miljardia euroa. Korollisten velkojen keskimääräinen korko-% oli 0,6 %. Korot jatkavat nousuaan lähivuosina. Nykyisellä velkatasolla valtion korkomenot 4 %:n korolla olisivat yli 5 miljardia euroa. Kuntien, yritysten ja kotitalouksien korkojen nousu tähän päälle.
Suomen 10 vuoden korko 1,91 % (23.6.22), Italian ylitti 4%.
Valtion talousarvion mukaan tämän vuoden menot olisivat 65 miljardia euroa ja tulot 58 miljardia. Sen jälkeen on annettu jo kaksi lisätalousarviota, joissa menoja on lisätty kolmella miljardilla eurolla. Jos talousarvio haluttaisiin tasapainoon arvonlisäveroa korottamalla, tulisi nykyisen 24 %:n sijasta veron olla 32 %. No ei se onnistuisi, koska ihmisiltä loppuvat rahat inflaatioon ja veronkorotuksiin.
Tiivistelmä Suomen tilasta
Julkinen velka sisältää valtion ja kuntien velat sekä sosiaalirahastojen velan. Maailmanparannusmenojen vertaaminen julkiseen velkaan on perusteltua, koska myös kunnat velkaantuvat humanitäärisen maahanmuuton takia. Kehitysapumenot on kerätty virallisista tilastoista. Humanitäärisen maahanmuuton nollapiste on vuosi 1990, jolloin ensimmäiset somalit tulivat Moskovan junalla Suomeen. Perusvuotena on 2019, jolloin julkaisin selvityksen maahanmuuton kustannuksista. Suomi on velkaantunut vuodesta 1990 joka vuosi, minkä vuoksi vertailuun on otettu myös korko 1,5 %:n keskimääräisenä menona.
Suomella menee huonosti - todella huonosti
***
Yrittäjät ja yritysten päättäjät:
Blogin vapaaehtoinen tilausmaksu on vähennyskelpoinen sekä yrityksen tulo- että arvonlisäverotuksessa (10 %), koska tällä sivustolla on lukuisia yrittämiseen ja verotukseen liittyviä kirjoituksia. Ja lisää on tulossa.
Jotta elämänkokemus ei menisi hukkaan, teen verotukseen liittyviä selvityksiä sekä pienten yritysten erilaisia järjestelyjä. Mieluiten sellaisia, joissa yritys on tilitoimiston asiakas. Samalla pysyy tuntuma yrityksiin uusia kirjoituksia varten.
