Suomalaisesta keskustelusta puuttuu Y-sana

Yritykset, yrittäjät ja yritysten työntekijät mahdollistavat yhteiskunnan, jossa kaikista pidetään huolta.

Yrittäjien määrä on romahtanut työikäisten määrässä 7 prosenttiin kahden viime vuoden aikana.

Jos hallituksen budjettiriihessä todella haluttaisiin pelastaa Suomi, siellä tärkeimmäksi työpaperiksi otettaisiin Vahteran kirjoittama "28 esitystä yritystoiminnan helpottamiseksi"

Kaikki korkeakoulutetaan laadusta riippumatta

Suomessa vuonna 2021 40 % 25-34-vuotiasta on korkeakoulutettuja. Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite nostaa korkeakoulutettujen osuus 50 prosenttiin 25–34-vuotiasta vuoteen 2030 mennessä.

Kuka Suomessa tekee oikeat työt, jos kaikki ovat ”korkeasti koulutettuja”. Julkinen sektori on akateemisten naisten työkaatopaikka. Mennäänkö yhteiskuntaan, jossa miehet tekevät putki- ja sähkömiesten työt, metsätyöt, tieinfran rakentamisen jne jne ja naiset puuhastelevat verorahoilla Akatemia-tutkijoina ja erilaisten järjestöjen työntekijöinä. Toki naiset ovat suurena enemmistönä koulujen opettajissa ja hoivatyössä, mutta onko se yhteiskunnan kannalta hyvä asia – etenkin, koska monien koulujen oppilaista puolet on jo nyt maahanmuuttajia.

Mikä Ruukku ry?

”Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry on valtakunnallinen asiantuntijajärjestö, joka edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, monipuolisia ruokatottumuksia ja tasapainoista ruokasuhdetta.” Siis mitä? Eivätkö kouluruokailua tekevät keittiöt osaa tehdä koululaisille ruokaa ilman naisjärjestön viisautta.

Verorahahanat aukeavat aina helposti kun merkitään Ruukun tavoin kohderyhmäksi ”haavoittuvassa asemassa olevat lapsiperheet, kuten pienituloiset, yhden vanhemman tai maahanmuuttajataustaiset perheet”.

Ruukun nettisivuilla on tiedot viidestä asiantuntevasta naisesta. Kuudes kuva on miesoletetusta, mutta mistä hän saa palkkansa, jää epäselväksi. Tämä mies on RuokaTutka-lähettiläs, joka on Ruokaviraston rahoittama hanke. RuokaTutkaa pyörittävät nykyisin Ruukku ry ja Viestintätoimisto Kaiku. Verorahoista ovat kiinnostuneet myös monet yritykset.

Ruukku sai viime vuonna STEAn rahoitusta yhteensä 347.200 euroa. Omaa varainhankintaa oli 1450 euroa, ilmeisesti jäsenmaksutuloja.

STEA antoi viime vuonna 299.000 euroa hankkeeseen ”Nuorten ruokaan liittyvän osaamisen tukemiseen sekä motivaation lisäämiseen syödä säännöllisesti, monipuolisesti ja edullisesti. Osallistujien pystyvyyden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunteiden vahvistamiseen. Ruoka- ja ravitsemusaiheisten työpajojen järjestämiseen, tiedon tuottamiseen, viestintään ja kouluttamiseen. (Hyvä ruoka, hyvä minä – ryhmätoimintaa itsenäistyville nuorille ruuan ja ravitsemuksen äärellä 2024-2026)”.

Vaikka tuota hankeselostusta lukee moneen kertaan, ei siitä saa mitään tolkkua. Tekoäly kertoo, että ”Vuoden 2023 tiedon mukaan Suomessa 2–16-vuotiaista pojista noin 27–29 % oli ylipainoisia tai lihavia ja tytöistä 18 %. Lihavien poikien osuus oli 9 % ja tyttöjen 4 %.” Kun katsoo oman Hiiden kansakoulun luokkakuvia, ylipainoisten ja lihavien osuus oli nolla prosenttia.

Säännöllisyys tuli siitä, että koulun ruokatunti alko klo 11.00. Motivaatio syömiseen tuli liikunnasta, koska mitään nettipelejä eikä muutakaan modernia ajantuhlausta ollut. Osaaminen tuli siitä, mitä koulusta sai (ei ollut haarukoita eikä veitsiä) ja mitä kotona äiti niukoista aineksista taikoi. Pystyvyys, osallisuus ja yhteisöllisyys olivat sanoja, joita ei koskaan missään kuultu. Nälkä se on ilman yhteisöllisyyttäkin.

Muualta saatuja tuloja Ruukulla oli 66.800 euroa. Tilinpäätös on epäselvä, koska STEA on antanut rahaa viime vuonna työttömien nuorten palkkaamiseksi yhdistykseen 49.000 euroa. Epäselväksi jää, onko summalla vähennetty henkilöstömenoja vai onko se sisällytetty varsinaisen toiminnan tuottoihin. Jos henkilöstömenoja ei ole vähennetty, olisi oikeampi paikka tuloslaskelmassa muu tuotto.

Yhdistys on saanut rahaa myös Terveyden edistämisen määrärahasta (STM), maa- ja metsätalousministeriöstä, EU:n koulujakelujärjestelmästä (Ruokavirasto), Opetushallituksesta sekä eri säätiöistä. Noin monta rahoittajaa, ja vain 66.800 euron tuet?

Ruukun keskipalkka viime vuonna on ollut 3203 euroa kuukaudessa (tai 3762 euroa, mikäli STEAn palkka-avustus on vähennetty henkilöstökuluista).

Ruokavirasto työllistää 700 naista

”Ruokavirasto toimii ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden hyväksi, tukee maaseudun elinvoimaisuutta ja kehittää ja ylläpitää tietojärjestelmiä”. Totta, viraston päätehtäviä on tietojärjestelmien kehittäminen.

Enpä ole ennen nähnyt, että tietojärjestelmien kehittäminen on noin tärkeässä asemassa. Muutin UPM:n strategiaa hieman: UPM:n strategia perustuu uusiutuvien raaka-aineiden monimuotoiseen käyttöön innovatiivisella, resurssitehokkaalla ja vastuullisella tavalla sekä tietojärjestelmien kehittämiseen.

Ruokavirastossa tehtiin viime vuonna 970 henkilötyövuotta. Työntekijöistä 70 % on naisia. Viraston pääjohtaja on Leena Räsänen. Netin johtajalistassa on 13 nais- ja 8 miesjohtajaa. Johdon assistentteja on 7. Kaikenlaiset päälliköt niiden lisäksi.

Ruokaviraston kulut vuodessa ovat 126 miljoonaa euroa. Ruokavirasto maksoi viime vuonna maataloustukia 2,0 miljardia euroa, josta 0,8 miljardia tuli EU:sta.

Viraston palkat ovat hulppeat, keskimäärin 5103 euroa kuukaudessa. Vuotta aiemmin henkilötyövuosia tehtiin 59 enemmän ja keskipalkka oli 4886 euroa. Keskipalkka nousi 4,3 % edellisvuodesta. Julkisen palkankorotukset olivat noin 2 prosenttia, joten toimintaa tehostettaessa on ensisijaisesti poistettu pienipalkkaisempaa henkilöstöä.

Valtiolla parhaat palkat

Valtiolla on parhaat palkat. Valtiollakin naiset ovat jo enemmistönä työvoimasta. Kuntien työntekijöistä 75 % on naisia ja alueilla 83 %.

Koko julkisella sektorilla on merkittävästi pitemmät kesälomat (15 vuoden jälkeen 38 lomapäivää, lauantait eivät ole lomapäiviä – yksityissektorilla 30 lomapäivää, lauantait ovat lomapäiviä).

Kun julkisen sektorin neuvottelijat ovat samalla puolella pöytää, oli helppo sopia tämän ja ensi vuoden palkankorotuksiksi vientisektorin korotuksia jäljittävät määrät.

Julkisella sektorilla ei voi olla yksityisektoria korkeammat palkat, ei etenkään silloin kun sektorin koko on niin suuri kuin Suomessa. Tätä totuutta suomalaiset päättäjät eivät ole koskaan ymmärtäneet.

Naiset julkisella töissä, miehet pitävät Suomea pystyssä

Työllinen on henkilö, joka on viikon aikana vähintään 1 tunnin töissä

Yksityissektorilla, joka maksaa kaikki julkisen sektorin menot, naistyöntekijöitä on 41 %. Tilastoinnissa on tekninen virhe, koska julkisen sektorin yhtiöiden ja verorahoilla toimivien järjestöjen työntekijät lasketaan yksityissektorille. Myös seurakunnat lasketaan yksityiseen. Monet ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiöitä, ja niissäkin on naisenemmistö, jotka lasketaan yksityissektorin työntekijöiksi.

Suomessa oli viime vuoden lopussa 18-64-vuotiaita työikäisiä miehiä ja naisia 3,3 miljoonaa; heistä vieraskielisiä 447.000. Sektorikohtaisessa työntekijätilastossa työntekijöitä oli 1,47 miljoonaa eli 44 %.

Suomessa oli viime vuonna 180.000 yksinyrittäjää ja 70.000 työnantajayrittäjää. Kaksi kolmasosaa yrittäjistä on miehiä, yksi kolmasosa naisia. Yrittäjien määrä 18-64-vuotiaista on 7 %. Sekä yksinyrittäjien että työnantajayrittäjien määrät ovat laskeneet viime ja tänä vuonna. Suomen tulevaisuuden kannalta suunta on katastrofaalinen.

Ulkomaalaiset työttömät

Poliitikot ja EK hokevat ulkomailta tuotavan työvoiman pelastavan Suomen. Väite on sairas. Viimeisimmän työvoimakatsauksen mukaan 100.000 ulkomaalaista on työttömänä tai tempputyöllistettynä. Osa hakee uutta työpaikkaa.

Tarkoituksenani oli kirjoittaa pieni selostus Ruukku ry:stä. Kirjoittamisen aikana kauhistuin numeroista, jotka kertovat Suomen talouden tilan tällä hetkellä. Ja siksi kirjoituksesta tuli hätähuuto yrittämiselle.

***

Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus

Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.

Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.

Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan ja tuloverotuksessaan sekä arvonlisäveron (10 %), koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.