Suomi tuhotaan lakkoilulla ylenmääräisten työsuhde-etujen säilyttämiseksi. Yksi lakkoilun syistä on ensimmäisen sairaspäivän palkallisuus. Pohditaanpa tätä palkallisuutta julkisen sektorin ja mikroyrityksen näkökulmasta.
Kirjoitin 2016 Kaksi kelaa: "Yrityksistä on tullut toinen Kela, jonka sosiaalimenot ylittävät virallisen Kelan maksamat etuudet. Yritykset ovat sosiaalitoimistoja, joissa yhtiöjärjestyksessä kerrottu toimiala on vasta kolmanneksi tärkein asia. Jokaisen työllistävän yrityksen kaksi tärkeintä toimialaa ovat verojen maksu ja Kelana toimiminen. Varsinaisen Kelan toiminta rahoitetaan verorahoilla kaiken muun tärkeän ohella."
Mikroyrityksen työntekijän sairastuminen
Yhden sairastyöpäivän palkan merkitys julkisella sektorilla tai suuressa pörssiyhtiössä on vähäinen. Jossain virastossa voidaan työt jättää tekemättä ja se tarkoittaa vain kuntalaisen asian käsittelyn siirtymistä eteenpäin. Käsittelyajat ovat muutoinkin kohtuuttoman pitkiä, eikä viikko siihen lisää veronmaksajan elämää tuhoa.
YLEn kolumnissa esimerkkinä otettiin Puuilo Oyj, jossa sairastuneen soitto esimiehelle riitti palkallisen sairasloman pitämiseen. Yhtiön kertoman mukaan sairaspäivien määrät vähenivät luottamukseen perustuvan ilmoittamiseen siirtymisen jälkeen. Puuilossa työntekijöitä on 600.
Käyn usein lounaalla kahvila-ravintolassa, joka pyörii 5 päivää viikossa yrittäjän ja yhden keittiöapulaisen voimin. Kerran minulla oli siellä asiakastapaaminen, joten seurasin toimintaa kolmen tunnin ajan. Seurannan perusteella laskin, että yrittäjän ansiotulo ravintolasta on pienempi kuin keittiöapulaisen. Jos apulainen sairastuu, hänen tilalleen on nopeasti löydettävä sijainen, jonka kiirepalkkaaminen on aina kalliimpaa kuin vakituisen henkilön. Ravintola ei voi toimia pelkästään yrittäjän voimin. Sairaspäivänä yrittäjä jää ilman palkkaa ja hän joutuu säästöistään maksamaan puolet tuuraajan palkkakuluista.
Tällainen mikroyrittäjän kurjistaminen on kohtuutonta etenkin silloin kun poissaolon todellinen syy on krapulapäivän viettäminen.
Kunta-, alue- ja valtiosektorin lomat
Monet meistä ovat huomanneet kuinka vaikeaa on tavoittaa julkisen hallinnon ihmisiä. He ovat usein kokouksissa. Keskellä parhainta työaikaa ollaan erilaisilla lomilla. Miten kuntien asioita voidaan hoitaa kaiken lomailun ohessa?
Yksityissektorilla kesälomaoikeus on 2,5 vuorokautta tehtyä työkuukautta kohden. Vuosiloma on siis 30 vuorokautta, joka antaa 5 viikon loman, koska lauantait katsotaan lomapäiviksi. Yleensä lomasta yksi viikko pidetään talvella ja neljä kesällä.
Työajantasaamispäivät eli pekkaspäivät kertyvät monimutkaisten sääntöjen mukaan. Vuodessa niitä voidaan ansaita 12,5. Pekkaspäivät ovat yksityissektorin ylimääräinen loma, mutta se koskee vain osaa työntekijöistä.
Teollisuustyöntekijöillä USA:ssa on keskimäärin 14 palkallista vapaapäivää.
Kunnan palveluksessa päästään 38 lomapäivään 15 vuoden palvelun jälkeen. Lauantait eivät ole lomapäiviä. Tämä mahdollistaa kahdeksan viikon lomaoikeuden.
Yli 15 vuotta valtiota palvelleet saavat 38 lomapäivää vuodessa kuten kunnissakin.
Lisäksi palkkaa maksetaan useasta pyhäpäivästä vuodessa (vappu, itsenäisyyspäivä, juhannusaatto jne). Kuukausipalkkalaiset saavat täyden palkan myös pääsiäisestä, joulusta ja uudenvuoden päivästä.
Pitkät lomaoikeudet koskevat kuntien, alueiden ja valtion lisäksi kuntayhtymiä sekä julkisen sektorin omistamien osakeyhtiöiden työntekijöiden lomia, esimerkiksi Yleisradion. Tämän takia YLE ei koskaan käsittele uutisoinnissa julkisen sektorin lomaoikeuksia, koska tietoisuus lomista voisi johtaa myös YLEn työntekijöiden lomien vähentämiseen.
Pitkiä julkishallinnon lomia on perusteltu pienemmällä palkalla. Jokainen voi itsekseen pohtia viime vuosien palkankorotusten jälkeen, onko tämä perustelu muuttunut tyhjän selittämiseksi.
Lomarahoista luopuminen
Monissa kunnissa säästetään vaihtamalla lomarahat vapaaseen. Kunnissa lomarahan määrä vuodessa on 72 % kuukausipalkasta, mikä on 1,5 kertaa enemmän kuin yksityissektorilla. Kun lomarahan vaihtaa lomaksi, saa siitä 19 lomapäivää eli kuukauden lisäloman. Lomarahan vaihto lomaksi osoittaa, ettei työtä ole riittävästi. Lomarahaloman pituus on 50 % ansaituista vuosilomapäivistä.
Suuret ikäluokat kävivät 1960/70-lukujen vaihteessa Ruotsissa kesälomilla ja monet heistä jäivät matkalla Ruotsiin töihin. Tämän estämiseksi metallin työmarkkinaosapuolet sopivat lomaltapaluurahasta, joka pian levisi muillekin aloille – myös kuntiin, vaikka tuskin yksikään kunnan työntekijä siirtyi ruotsalaisen kunnan palvelukseen lomamatkoillaan. Ylimääräisen palkan nimi muutettiin häveliäämmäksi lomarahaksi.
Yrittämisen kannalta lomarahan maksu on hankala. Loma-aikana yritys ei saa mitään tuloja, mutta joutuu maksamaan 1,5 kertaisen palkan. Siis kun tuloja ei ole, palkkamenot ovat suurimmillaan. Lomapalkka on maksettava etukäteen, mistä aiheutuu myös ennakonpidätysten ja sosiaalimaksujen maksaminen etukäteen. Yhteiskunta on ahneimmillaan silloin kun mitään ei ole.
Monissa yksityissektorin yrityksissä on työntekijän kanssa sovittu, ettei lomarahaa makseta. Yksi tehokkaista yhteiskunnan menojen leikkaamisista olisikin sopia, että lomarahojen maksu lopetetaan kaikissa työsuhteissa. Eikä lomarahan poistoa korvata palkankorotuksilla, koska meidän on aidosti säästettävä kaikkialla. Aloitetaan siis helpoimmista säästöistä.
Kunnat säästäisivät lomarahan poistolla 1,1 miljardia euroa vuodessa ja lisäksi säästöä tulee tulevista eläkkeistä, koska lomaraha lisää eläkkeen määrää. Kunnallisveron keskiarvo 2022 oli 20,01 %. Lomarahasta kunnat saivat verotuloja 0,2 miljardia euroa.
Ylityövapaista ja niiden keräämisestä
Kun on paljon lomalla, jää töitä väkisinkin rästiin. Ei hätää. Voidaan tehdä ylitöitä, joista saadaan 1,5-kertainen määrä lomapäiviä. Kun ylityökorvaus on 50 % palkasta, ylitöiden vaihtaminen vapaaseen korvataan samalla määrällä.
Ylitöitä voi tehdä omaan tahtiin, sillä hallintotyössä mittareita työn tehokkuudesta ei ole. Siivoojille toki on räknätty kuinka monta minuuttia saa mitäkin tehdä. Kerran kauan sitten avustin selvitystä kunnallisessa energialaitoksessa ostolaskujen käsittelystä. Henkilökunta käsitteli keskimäärin päivässä kolme ostolaskua. Urakalla toimiva ostolaskujen käsittelijä hyvin organisoidussa taloushallinnossa lähtisi töistä aamulla kello 9 kun ei kehtaa lähteä aikaisemmin.
Eräs puolituttu virkamies oli ollut osa-aikaeläkkeellä viimeiset 2 vuotta (= 2 viikkoa työssä, 2 viikkoa eläkkeellä). Hän oli laittanut ja laittaa työaikapankkiin kertyneet ylityötunnit ja osaaikaeläkkeellä kertyneet lomarahavapaat. Näin hän jäi töistä pois jo marraskuun alussa ”odottamaan eläkkeen alkamista” täysin palkkaeduin 4 kuukauden ajaksi.
Lomailusta työpaikoilla
Teksti kirjoituksesta 2010
Veronmaksajien Keskusliitto palkitsi Salon alueen kunnat esimerkillisestä kuntatyöstä, kun 10 kuntaa yhdistyi yhdeksi Salon kaupungiksi. Kunnat olivat päättäneet, että kaikki kuntien palveluksissa olevat työntekijät saivat viiden vuoden työsuhdeturvan. Oli töitä tai ei.
Alueella oli 10 kunnanjohtajaa, joista neljä jäi eläkkeelle ja viides siirtyi virkavapaalle. Uusi kaupunginjohtaja tuli Pohjanmaalta ja viidestä kunnanjohtajasta tehtiin erilaisia muutosjohtajia. Joku heistä tunnusti paikallislehdessä, ettei ole mitään tekemistä. Onkohan tällaisia työlomavirkoja enemmänkin Salossa ja muualla?
Kuntien yhdistymisen yhteydessä taatuista viiden vuoden työsuhteista on myöhemmin luovuttu.
Imatran kaupungin rahat 2010 katujen, teiden ja puistojen hoidon osalta ovat vähissä. Hoitotaso on laskettu minimiin. Kun kunnossapitoon tarvittavia rahoja ei ole, menevät työntekijät joka päivä varikolle ja istuvat siellä päivän, koska rahaa ei ole budjetoitu juurikaan muuhun kuin työntekijöiden palkan maksuun.
Kunnissa suorittavan portaan henkilökunta kuten, terveydenhoito- ja vanhusten hoitohenkilökunta, tekevät tunnollisesti työtä äärimmilleen rasittuen. Työ on raskasta, minkä vuoksi etenkin vanhusten hoidossa on normaalia enemmän sairauslomia. Samaan aikaan monissa kunnissa on erilaista paperinpyörittäjää, joiden työt voitaisiin jättää kokonaan tekemättä maailman siitä mitenkään muuttumatta.
Tästä hyvä esimerkki on Salon kauppaoppilaitos, josta valmistuin merkonomiksi vuonna 1968. Tuolloin koulussa oli yksi työntekijä Ulla, joka hoiti kaiken hallinnon ilman tietokoneita silloisin alkeellisin työvälinein. Hän maksoi palkat, hoiti kirjanpidon, kirjoitti ja monisti opetusaineiston, peri lukukausimaksut jne. Kun kävin koulussa 35 vuotta myöhemmin, siellä oppilasmäärä oli pysynyt samana. Kaikilla opettajilla, oppilailla ja hallintohenkilökunnalla oli tietokoneet, internetit ja muut tehokkaat työvälineet. Ullan lisäksi hallinnollisissa töissä oli 26 muuta. Oliko maailma tullut 27 kertaa paremmaksi paikaksi? Linkki kirjoitukseen.
Sairaslomista
Kahvipöytäkeskustelussa etelä-savolaisen kaupungin työntekijä kehuskeli, kuinka hänellä on vielä 9 päivää sairaslomapäiviä käyttämättä.
Totta kai kenenkään ei pidä tehdä sairaana työtä. Mutta ovatko esimerkiksi krapulamaanantait hyväksyttäviä sairaslomapäiviä? Onko kuntiin palkattu keskimääräistä sairaampia ihmisiä? Vai sairastuttaako julkinen työ enemmän kuin työ yksityissektorilla.
Kurikan kaupungin henkilöstöraportin mukaan vuonna 2022 sairaspoissaolojen määrä oli keskimäärin 24,8 kalenteripäivää vuodessa. Määrä oli kasvanut edellisvuodesta 1,9 päivää ja oli edelleen kasvussa.
Vantaalla poissaolopäivien määrä on 18,1 päivää vuodessa henkilöä kohden. Vantaa häpeää lukua ja pienentää sen merkitystä poissalojen määrää %:ia laskettaessa. Poissaoloiksi saadaan 5,02 % kun vuoden työpäivien määränä käytetään 365 vuorokautta, näin karkausvuotena 366.
Mikkelissä sairaspoissaolojen määärä vuodessa oli 2022 19,3.
Kun lomien jälkeen pitäisi tehdä 9 kuukautta töitä, siitä meneekin sairasteluun yksi. Pitkäaikaisista sairauksista joudutaan KELAn sairauspäivärahalle, eli kunnatkaan eivät niistä maksa palkkaa.
EK:n työaikatiedustelun mukaan jäsenyritysten henkilöstö oli vuonna 2016 poissa sairauden ja työtapaturman vuoksi keskimäärin 10 työpäivää henkilöä kohti. Keskiarvoa nostavat teollisuuden työntekijät, joiden sairauspoissaolot ovat kaksi kertaa suuremmat kuin palvelualan työntekijöiden, joita voidaan lähinnä verrata kuntatyöntekijöihin. Kuntatyöntekijät siis sairastavat keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin yksityissektorin palvelutyöntekijät.
Kunnan palveluksessa oleva työntekijä voi olla pois ilman lääkärintodistusta 3-5 vuorokautta ns. ”omaan vakuutukseen perustuen”. Seuraavilta päiviltä vaaditaan lääkärin tai terveydenhoitajan todistus tapauksesta riippuen. Tällaisia oman vakuutuksen lomia voi olla vuodessa puoli tusinaa.
Kunnissa oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2022 lopussa 372.055 työntekijää, jolloin aluehallintoon siirtoa ei oltu vielä tehty. Tuota lukua en usko. Vuonna 2008 saman tilaston mukaan kuntatyöntekijöitä oli 497.000.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n mukaan kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli vuonna 2022 noin 441.000 palkansaajaa. Heistä noin puolet siirtyi hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Hyvinvointialueilla työskentelee 224.000 palkansaajaa KT:n tilastoanalyysin mukaan. Se tarkoittaa, että Manner-Suomessa kunta-alalla työskentelee 217.000 palkansaajaa. (17.1.2024). Lisäksi palkattomalla virkavapaalla tai työlomalla oli 27.600 henkilöä.
Kuntien henkilöstömäärää alennetaan yhtiöittämällä toimintoja. Esimerkiksi kun kunnan vesilaitos muutetaan osakeyhtiöksi, siirtyvät työntekijät tilastoinnissa pois kunnasta yksityissektorille.
Tämän kirjoituksen laskelmissa kunta-alan työntekijämääränä 2022 on pidetty 441.000. Se on liian alhainen, koska kuntien omistamien yhtiöiden henkilökunta lasketaan yksityissektorille.
Jos heidän yksityissektoriin verrattuna ylimääräiset lomansa poistettaisiin ja sairauspoissaolojen määrä saataisiin yksityissektorin tasolle, saadaan 40.000 henkilön työpanos lisää vuosittain.
Kun kunta perustaa viran se joutuu palkkaamaan kaksi työntekijää, jotta kaikki lomat ja kokoukset ehditään hoitaa. Kolmannelle saman viran haltijalle tullaan maksamaan verovaroista/velaksi eläkettä.
***
Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus
Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.
Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.
Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero (10%)- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.
