Riemua tyhjästä

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vuoden 2025 tilikauden tulos oli 127,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tulos parani noin 133 miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen 2024. Tuloksen paranemiseen vaikutti valtion rahoituksen 105,7 miljoonan euron jälkikäteistarkistus.

Hyvinvointialueen lisäksi HUS-yhtymä teki merkittävän talouden tasapainotuksen vuonna 2025, …

Talouden tasapainottamisen ja organisatoristen muutosten lisäksi hyvinvointialue onnistui uudistamaan palveluja …

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue onnistui kattamaan vuosien 2023 ja 2024 kertyneet alijäämät jo vuonna 2025 ensimmäisenä hyvinvointialueena Suomessa.

Tuo julkinen viestintä kertoo, että nyt rahaa on. Ja siksi rahaa pitää käyttää. Julkishallinnossa on aina ollut käytäntö, jossa kaikki määrärahat vaikka tuhlataan loppuvuodesta, koska muutoin määrärahoja alennettaisiin. Olin kerran Kuntaliiton kahviossa ja kuulin kun viereiseen pöytään tuli virkanainen, joka selitti suureen ääneen, että nyt pitää jokaisen hakeutua koulutukseen, koska määrärahoja on niin paljon käyttämättä.

Kun viime vuotta selvitetään rahoituslaskelman kautta, ei riemuun ole aihetta. Toiminnan ja investointien rahavirta on plussalla 63,3 miljoonaa euroa juuri valtion avokätisen rahoituksen avulla. Ilmankos alueen pankkitileillä oli rahaa vuoden lopussa 55 miljoonaa euroa (edellisvuonna 1 miljoona). Alue tuloutti tulokseen 48 miljoonaa pakollisia varauksia eli kyse ei ollut mistään talouden tasapainottamisesta vaan aiemmin kirjattujen menojen kuittaamisesta ilman, että euroakaan maksettiin (ks jäljempänä)

Vaikka palvelujen hintoja korotettiin, toimintakate heikkeni viime vuonna 51 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan pakollisten varausten tuloutus, kate oli 99 miljoonaa euroa edellisvuotta heikompi.

Alueen virkamiesjohto kertoo poliittisesti valituille hallituksen ja valtuuston edustajille, että toimintaa on tehostettu.  Vuonna 2024 irtisanottiin noin 40 hallinnon työntekijää. Viime vuonna oli useita yt-kierroksia. Etenkin laitoshuoltajille tarjottiin muuta työtä.

Kaikesta tehostamisesta huolimatta henkilötyövuosien määrä kasvoi 163:lla 9.403:een. Palkankorotuksia viime vuonna jaettiin reilummin, mikä nosti keskimääräisen kuukausipalkan 4127 euroon (edellisvuonna 3950 euroa). Henkilöstökulut kasvoivat viime vuonna 6,6 %.

Aluehallinnon valmisteluasiakirjoissa mainittiin, että alueelle siirtyi kunnista ja kuntayhtymistä lähes 9000 sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen työntekijää, sen jälkeen esitettiin "yli 9000". Onko aluehallinto lisännyt henkilöstöä, vaikka päällekkäisyyttä töissä varmasti on ollut?

Valtio rahoitti aluetta viime vuonna 185 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna.

Yhteenvetona voi sanoa, ettei alueella ole edes tiedostettu, kuinka suuria tehostamistoimia Suomen julkisessa hallinnossa tarvitaan ja miten ne tehdään. Jonkun laitoshuoltajan turhaksi tulleen työn korvaaminen uudelleenkoulutuksella on vain piirileikkiä.

Pakolliset varaukset

Hyvinvointialueen tilinpäätöksissä 2024 ja -25 ei kerrota, mitä pakolliset varaukset ovat. Vuonna 2023 on kerrottu, että kyse olisi HUS-yhtymän alijäämästä sekä varauksesta Apotti-järjestelmän luopumisesta maksettavista korvauksista.

 

Varausten nollaantuminen johtui siitä, että HUS sai viime vuonna alijäämänsä katettua ja Länsi-Uusimaa päätti luopua Apotista ja siirtyi pois järjestelmästä toukokuussa 2025. HUS-yhtymän alijäämä 2024 oli 141,7 M€ ja Länsi-Uudenmaan osuus 30 %, mistä voi laskea, että Apotti-seikkailun loppulasku aluehallinnolle oli yli 5 miljoonaa euroa.

Rahoituslaskelma, jossa kassaan lasketaan myös myyntisaamiset ja ostovelat, kertoo, mihin kunnat ja alueet käyttävät rahansa. Eli kun rakennetaan uusi koulu, se näkyy heti rahoituksena. Kun rakennus kirjataan käyttöomaisuuteen ja siitä tehdään poistot 30-40 vuoden aikana, ovat tuloslaskelman luvut käsittämättömiä. Tuloslaskelma osoittaa voittoa, vaikka rahaa on tärvätty huolettomasti sinne tänne ja kassassa ei rahaa ole.

Yrityksissä tuloslaskelman voitto on verotuksen perusteena ja siellä tilanne on sama investointien jälkeen: rahaa ei ole, mutta veroja pitää tuloksesta maksaa.

Virkamiehillä kohtuuton valta päättää rahan käytöstä

Yksi Suomen suurista julkisista hankinnoista on sote-palveluissa käytettävä Apotti. Myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja sen edeltäjät tärväsivät kymmeniä miljoonia euroja Apotissa.

Apotti on malliesimerkki siitä, kuinka valtuusto joutui päättämään hankinnasta, vaikka sillä ei ollut pienintäkään osaamista hankinnan tekemiseen saatikka itse asiasta. Vantaallakin kokoomuslainen apulaiskaupunginjohtaja kävi puhumassa 9 hyvää ja 10 kaunista Apotista valtuustolle, joka 2013 joutui asiasta päättämään. Ja vielä uhitteli, että vanhan järjestelmän sopimus on loppumassa. Valtuustosalissa asian käsittely ei kiinnostanut käytännössä ketään. Yksi valtuutettu teki toisen kannattamana esityksen, ettei näin isoa päätöstä voi tehdä näin vähäisellä perehtymisellä asiaan ja vaati asian palauttamista valmisteluun. Valtuutetut halusivat asian nopeasti pois käsistä, jotta jaksaisivat keskustella jonnin joutavista asioista, joista jokaisella on painavaa sanottavaa.

Kun asiat päätetään valtuustossa, vapautuvat virkamiehet kaikesta vastuusta päätöksiin liittyen. Tällainen henkilökohtaisen vastuun puuttuminen johtaa tuhlaamiseen, välinpitämättömyyteen ja mikä pahinta, mahdollistaa korruption.

Jos media soittaa virkamiehelle, joka on tehnyt virheen, hän tietenkin joko valehtelee lisää tai vähättelee virhettä. Tässä tapauksessa syyllinen sanoo, että on tullut stiplattua. Suurin osa kansasta ei tiedä mitä se tarkoittaa.  Stiplata on suomen puhekielessä käytetty verbi, joka tarkoittaa virheen tekemistä, epäonnistumista, erehtymistä tai harha-askelta.

Aika hurjaa yksinvallankäyttöä

Konsernihallinnon henkilöstöjohtaja 7.8.2026: ”Päätän … hankkia konsultointipalvelua viestinnän tehtäviin perustettavalta yritykseltä Uncle Tell Oy. Hankinta on lain julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista liitteen E mukainen kynnysarvon alittava hankinta, johon ei sovelleta hankintalakia.

… Kuvaus hankinnan kohteesta: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue hankkii konsulttipalvelua viestinnän tehtäviin. Konsultointipalvelua hankitaan aikavälille 15.09.2026 – 15.02.2029. Hankinnan ennakoitu arvo 290.000 euroa (alv 0 %).”

Laki ei kiellä perustettavan yhtiön osallistumista tarjouskilpailuihin, mutta käytännössä kilpailun voi voittaa vain useamman tilikauden tilinpäätökset esittämällä sekä osoittamalla, ettei yhtiöllä ole verovelkaa eikä muita julkisia velkoja. Yrityksen tulee myös osoittaa, miten se tulee järjestämään sopimuksen edellyttämät resurssit. Yhtiöllä ei tarvitse olla palkattua henkilökuntaa, mutta sen tulee osoittaa, kuka työt tulee tekemään.

Koska tarjouskilpailussa Uncle Tell Oy ei olisi menestynyt, käytettiin kiertotietä ohittamalla hankintalaki.

Hyvinvointialuelain mukaan viranhaltijapäätökset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne hyvinvointialueen verkkosivustolla 3 kuukauden ajan. Edes alueen hallitus ei saa muuta tietoa, ellei osaa kysellä.

Suomen lainsäädännössä on asetettu sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailutuspakon kynnysarvoksi 400.000 ja muiden eritysten palveluhankintojen 300.000 euroa.  Hankintalain mukaan tavalliset konsultointi-, viestintä- tai IT-palvelut eivät kuulu 300.000 euron rajaan, vaan ne kuuluvat tavallisiin palveluhankintoihin, joissa raja on 60.000 euroa.

Hankintalain rikkomisesta ei ole mitään sanktiota - click suuremmaksi

Alun perin hyvinvointialue pyysi Lääkäriliiton viestintäjohtaja Korkeaojalta tarjousta kuuden kuukauden työstä. Selvästi aluksi oli luettu hankintalakia oikein, koska Korkeaoja tarjosi viiden kuukauden työpanosta hinnalla 11.000 euroa kuukaudessa (55.000 euroa alittaa rajan 60.000€)

Sen jälkeen on lähdetty kiertämään hankintalakia ja päätöksessä konsultointipalvelua hankitaan 29 kuukauden ajaksi 290.000 eurolla (alv 0 %) eli 10.000 eurolla kuukaudessa. Outo kuukausimäärä johtuu siitä, että 30 kuukauden sopimus olisi ylittänyt korkeamman hankintarajan (joka ei edes sovellu viestintäkonsultointiin).

Virkamies voi huoletta rikkoa hankintalakia, koska siitä ei ole mitään sanktiota.

Konsulttiyhtiö joutuu maksamaan myynnistä 25,5 %:n arvonlisäveron, jonka kunta/alue maksavat yhtiölle laskun päälle. Kunnat ja alueet saavat valtiolta palautuksena hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron.

Tuo päätös olisi ollut Korkeaojan kannalta täysin älytön. Jos hän nostaa yhtiöstä koko saamansa rahan itselleen ja maksaa siitä yrittäjäeläkemaksun, jolla saa saman eläkkeen kuin työeläkkeenä Lääkäriliitosta saisi sekä pakollisen sairasvakuutusmaksun, hänen palkkansa olisi 7941 euroa kuukaudessa, vaikka hän saisi kaikki yrittämiseen liittyvät kulut omana työnä ”ilmaiseksi”. Konsultointivelvoite on 29 kuukautta, eikä se lähtökohtaisesti sisällä loma- eikä sairasajan palkkaa.

Koko sopimusneuvottelu osoittaa, ettei ylivertaiseksi kehuttu johtaja Lääkäriliitossa ole oppinut yleisiä elämäntotuuksia, eikä aluehallinnon johdossa paljon päätä pakota, kun rahaa viskotaan sinne tänne. En ostaisi kummaltakaan osapuolelta käytettyä autoa, sen verran tyhmältä kaikki näyttää.

No, kuka tietää, mitä on salaa sovittu. Korkeaoja on eronnut Lääkäriliiton viestintäjohtajan pestistä, joten hän erotessaan jo tiesi astuvansa tyhjän päälle, koska eroilmoitus jätettiin kun asiassa oli jo syntynyt julkinen kohu.

Hyvinvointialue on ilmoittanut, että prosessi on keskeytetty.  Siis selkeä viesti siitä, että prosessia jatketaan uusin konstein kun pöly on laskeutunut. Mutta ei hyvinvointialue voi palkata virkaan ketään ilman julkista hakemusmenettelyä. Toki pelisäännöt voidaan tehdä sellaisiksi, että jäljelle jää haluttu Musta Pekka.

Suomessa tuskin on yhtään pörssiyhtiötä, jossa osastopäällikkötason johtajat voivat yksin päättää 400.000 euron hankinnoista siten, että yhtiön hallitus saa tietää hankinnasta vasta luettuaan otsikkotason tiedotteen asiassa.

Ai, niin - etenkin vihervasemmistossa väitetään, että listaamattomat osakeyhtiöt kiertävät veroja muuttamalla yrittäjän palkka pääomatuloksi eli osingoksi. Tuo väite sinänsä on puuta heinää, koska 20 vuoden aikajänteellä palkansaajat maksavat samoista tuloista vähemmän veroja ja maksuja kuin yrityksen kautta toimivat yrittäjäomistajat. Mutta harhakäsitys on yleinen. Voisiko kysyä, onko reilua, että julkinen hallinto edesauttaa palkkatulon muuttamista pääomatuloksi kannustamalla tällaisiin yritysjärjestelyihin.

Kun yksinyrittäjillä on ollut vain yksi asiakas, on verottaja purkanut yhtiöitä ja muuttanut tulot palkkatuloiksi. Olisi mielenkiintoista saada ennakkotapaus, jossa yrittäjän ainoa asiakas on julkisen sektorin yksikkö.

Palomuuri kotona

Koko sotkun kirsikkana katossa on Uncle Tell yhtiön lyhytaikainen hallituksen varajäsen. Tällä vihreällä kansanedustaja-aviopuolisolla ei kuulemma ole mitään tekemistä asiassa, koska kotona työasioissa on palomuuri, eikä sen takia niistä keskustella perheen ruokapöydässä eikä aviovuoteessakaan.

Olisiko tässä todiste, että vihreän kansanedustajan palomuuri kotona toimii

Uskokoon ken tahtoo. Aviomies perustaa vaimoa kuulematta osakeyhtiön, joka hallitsee miehen elämää koko kesän eli useiden kuukausien ajan. Ja vielä sanoo itsensä irti vakituisesta työsuhteesta. En ole tuollaista ennen kuullutkaan, mutta sen sijaan tiedän useamman tapauksen, jossa vaimo sanelee, mitä miehen tulee tehdä, jotta vaimon asiat olisivat paremmassa tolassa.

Kaupparekisteri (PRH) edellyttää, että hallituksen varajäseneksi valittu henkilö on antanut suostumuksensa tehtävään. Ilman suostumusta ilmoitus jätetään rekisteröimättä.

Viestintäkonsulttia ei tarvita mihinkään

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustossa 79 poliitikkoa ja aluehallituksessa 23. Organisaation johtoryhmässä on 8 virkamiesjohtajaa. Hallinnossa on yli 30 palvelujohtajaa. Viestintäpäälliköitä on 5.

Suomessa on 21 hyvinvointialuetta plus Helsinki. Päätöksen mukaan konsulttia tarvitaan ”… alueellisen, valtakunnallisen ja EU-tason vaikuttamistyön valmistelussa sekä lausuntojen, kannanottojen ja vaikuttamismateriaalin valmistelussa”. Tarkoittaako tämä sitä, että EU:n lobbareiden joukkoon halutaan 22 hyvinvointialueiden edustajaa esittämään toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen sote-palvelujen kehittämiseen?

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahnin kuukausipalkka on 18.237 euroa. Palvelualuejohtajien ja vastaavan tason palkat ovat noin 13.000 euroa kuukaudessa. Tuoreessa (2026) rekryilmoituksessa yhteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualuejohtajan kokonaispalkka oli 13.349,53 €/kk.

Ovatko kallispalkkaiset johtajat niin kädettömiä, että tarvitsevat ulkopuolisen konsultin kertomaan, miten sote-lakeja pitää Suomessa kehittää. Mihin tarvitaan isot aluehallitus ja valtuusto ja hulppea virkamiesjohto, jos he eivät edes osaa kertoa, onko alueilla kaikki hyvin vai pitäisikö jotain korjata. Kaikilla on suora yhteys kuntavaltuutettuihin, eduskuntaan, hallitukseen ja puolueisiin. Jotkut ovat jäseninä kaikissa elimissä.

Mihin tarvitaan 10.000 euroa kuukaudessa maksava konsultti? Jos hän on niin ylivertainen, miksi hän tyytyy pienempään palkkaan kuin organisaation omat johtajat saavat.

Tärkeintä ei ole pitkä elämä, vaan hyvä elämä

Sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen (+14 M€, 10,0%) että HUSin (+203 M€, 6,8 %) rahojen riittämiseen viime vuonna vaikuttivat tehdyt asiakasmaksujen hintojen korotukset. Korotuksista on käyty poliittista vääntöä.

Terveydenhoidon ei pidäkään olla lähtökohtaisesti maksutonta. Kun Suomessa asuva saa jotain ilmaista, sen käytöllä ei ole mitään rajoja. Tokmannin ilmainen ämpärikin haetaan, vaikkei sitä koskaan tarvitsisi missään.

Myös terveydenhoidon menoja tulee arvioida ajatellen, että onko kenenkään elämä niin arvokas, että sen ylläpitämiseen tulee maksaa pelkästään lääkkeisiin 47.000 euroa joka kuukausi (kalleimman Kela-korvattavan lääkkeen hinta). Jos sairaus on parantumaton, tai elämä on yhtä tuskaa tai arvotonta ei hengissä pitämisessä ole mieltä etenkään sairaan inhimillisen kohtelun kannalta.

Lääkkeissä on kansalaisen omalla vastuulla vuodessa on 636 euroa, minkä jälkeen lääkkeistä maksetaan 2,50 euron kertamaksu. Avosairaanhoidot ovat kolmannen vuotuisen käynnin jälkeen maksuttomia. Näin kenenkään ei tarvitse valita ostaako lääkkeitä tai ruokaa.

Ennen kuin näitä isoja asioita käsittelee mielessään, on paljon konkreettisempaa ja arkeen vaikuttavampaa pohtia toimiiko terveydenhoito tehokkaasti. Nyt kun alueet ovat päässeet plussalle valtion maksaman osuuden kasvattamisen avulla, hyväksymmekö että alueiden johto pistää rahat haisemaan ja käyttää niitä turhanaikaisiin kohteisiin (kuten jutun käsittelemään viestintäkonsultointiin) vai pitäisikö meidän kiristää alueiden rahahanoja lisää. Palvelujen hintoja lisää korottamalla tuhotaan kansalaisten ostovoimaa, eikä siitä saa tulla uusi ikuisuusautomaatti.

Hyvinvointialueiden valtionrahoitus (sote ja pelastustoimi) on 27 miljardia euroa, mikä on 30 % kokonaismenoista. Kun valtion talouden alijäämä on 11-13 miljardia euroa vuodessa, on selvää, että hyvinvointialueiden menoja on vähennettävä ainakin 10 %:lla osana valtion talouden tasapainottamista.  Siitäkin huolimatta, että valtion menoja voitaisiin säästää miljardeja euroja vuodessa yksinkertaisesti lopettamalla humanitaarinen maahanmuutto kokonaan.

Marinin hallituksen suurin stiplaus oli aluehallintokerroksen lisääminen soteen. Koska keskustapuolue vaati sitä, oli se koko hallituksen toimintakyvyn tärkein elementti. Marinin olisi tullut neuvotella alueiden määräksi 5 nykyisen 22 sijasta. Se olisi vähentänyt pelkästään johtajien palkkaamisesta aiheutuvat menot 190 miljoonasta eurosta 43 miljoonaan, vaikkei ylisuuriin palkkoihin olisi puututtu. Mutta jos johtajien määrä olisi samalla puolitettu aluetta kohti, olisivat johtajien menot jääneet 21 miljoonaan. Samalla olisi itsenäisiä hankintapäätöksiä tekemässä merkittävästi vähemmän sohlaajia. Lisäksi turhien aluehallitusten ja -valtuustojen poistuessa säästettäisiin niiden aiheuttamat menot ja puoluerahat.

Alueiden määrää tullaan vähentämään. Jos 2027 vaalien jälkeen saadaan järkevä hallitus, jossa keskustapuolue ei ole mukana puolustamassa stiplaustaan, niin muutos voidaan tehdä jo vuonna 2030. Oman Ristiinan terveysaseman tulevaisuus on turvatumpi, jos alueita on vain viisi kuin nykyisen aluejaon aikana. Koska rahaa menee valtavasti ylisuuren hallinnon pyörittämiseen.

***

Kunnat siirtyivät kirjanpitolain noudattamiseen 1997. Kirjoittaja Pauli Vahtera toimi kirjanpitolautakunnan kuntajaoston sihteerinä vv. 1996-2003 ja on valmistellut usean yleisohjeen kuntien kirjanpidossa noudatettavaksi. Vahtera olisi halunnut kuntien tilinpäätöksissä rahoituslaskelman tärkeämmäksi kuin tuloslaskelman. Hän erosi, koska hänen olisi pitänyt kirjoittaa ohje kansainvälisten IFRS-tilinpäätösten noudattamisesta kunnille. Vahtera piti tällaista ohjetta vahingollisena, eikä suostunut sitä kirjoittamaan.