Ratkaisu YEL ongelmaan

Päivitetty: 6 päivää sitten


Kirjoitus esittää ratkaisun yrittäjien eläkejärjestelmän uudistamiseen.


Kirjoituksen tavoitteena on osoittaa, että yrittäjien eläkelain (YEL) muutoksessa on otettava vuoden aikalisä. Nykyjärjestelmän valuvikoja ei esitetyillä muutoksilla voi korjata. On heti aloitettava koko yrittäjäeläkejärjestelmän uudistaminen tavoitteena yrittäjien vapauksien lisääminen eläketurvan järjestämisessä.


Suomi on matkalla lamaan. Hanketta on käsiteltävä puoluepoliittisesti neutraalisti. Onko juuri nyt oikea hetki muutoksen tekemiseen.


Yrittäjien eläkeasiassa on jäänyt huomioimatta, ettei kukaan yrittäjäeläkejärjestelmään kuuluva ole aina ollut yrittäjä. Kaikilla tietämilläni yrittäjillä on työurassa aikoja, jolloin he ovat saaneet palkkaa ja kerryttäneet työeläkettä. Tiedän kyllä henkilöitä, jotka ovat aloittaneet yrittämisen aviopuolison TyEL-palkkatuloilla, koska yritystulot eivät ole riittäneet elämiseen. Jotkut ovat jatkaneet vanhempiensa yritystä, mutta hekin ovat olleet alkuvuosina työeläkelain piirissä.


Hallituksen esityksen toteuttaminen olisi valtava muutos nykyiseen. Suomalaisen mediaanipalkka 2020 on ollut 3217 euroa/kk. Jollain toimialalla tuollainen mediaanipalkka on todellinen, joillakin suurempi, joillakin pienempi. Sillä perusteella maksettaisiin yrittäjäeläkemaksua 9300 euroa vuodessa. Liikevaihtoluokassa 25.000-49.999 euroa 25 % alakvarttiilin (25 % pienimmistä yritystuloista, 9958 euroa) koko yritystulo menisi eläkemaksun maksamiseen eikä suurimmalla osalla riittäisi. Suuremmassa 50.000-99.999 euron luokassa alakvarttiilituloksesta jäisi jäljelle 3700 euroa tai vähemmän. (Oletus: nykyinen pienempi eläkemaksu on maksettu yrittäjän tuloista).


Tämän kokoisia (liikevaihto 25.000-99.999 euroa) yrityksiä oli vuonna 2020 yli satatuhatta, 106.000.


Vuotuinen inflaatio oli kesäkuussa 7,8 %. Inflaatio tulee vaikuttamaan yhteiskuntaamme ja yrittämiseen rajusti. Pelkästään inflaation takia hallituksen esitys yrittäjäeläkelaista on hylättävä ja aloitettava uuden yrittäjien eläkejärjestelmän suunnittelu puhtaalta pöydältä. Tämä kirjoitus on siihen hyvä peruspaperi.



OSA 1: RATKAISU


Toimiva ja oikeudenmukainen yrittäjäeläkejärjestelmä

Kymmenet tuhannet yrittäjät elävät niukasti yrittäjätuloilla. Heidän ansionsa on takuueläkettäkin pienempi. Takuueläkkeen saa, vaikkei olisi tehnyt päivääkään töitä Suomessa.


Pakollisesta yrittäjäeläkevakuutuksesta saatavan yrittäjäeläkelupauksen suuruus tulee määritellä takuueläkkeen suuruiseksi. Se olisi kohtuullista, koska ilmaisia eläkkeitä ei yhteiskunta voi pääsääntönä hyväksyä.


Jos yrittäjäeläkevakuuttaminen olisi täysin vapaaehtoista, liian monet jättäisivät sen kokonaan tekemättä.


Takuueläkkeen suuruisen yrittäjäeläkelupauksen ja siihen liittyvän työttömyys- ja muun sosiaaliturvan* saa maksamalla 273 euron kuukausittaisen eläkemaksun eli 3276 euroa vuodessa. Sekin on monelle liikaa. Se vastaa toiminimiyrittäjän vuotuista alakvarttaalitulosta 13.600 euroa (keskimäärin 1133 euroa/kk). Nykyinen alin eläkemaksu on kuukausille jaettuna 166 euroa. Sillä saisi 528 euron kk-eläkkeen, jos ansiot kasvavat (tai inflaatio on) 1,5 % vuodessa. Tuon suuruisesta yrittäjätulosta ei makseta tuloveroa. * Korkeamman työttömyysturvan saa liittymällä yrittäjien työttömyyskassaan. Työttömyysturva ei saa olla kannustinloukku, vaan viimeinen turva sen jälkeen kun yritystoimintaa ei voi enää jatkaa.


Tällä hetkellä noin puolet yrittäjistä ilmoittaa työtulokseen noin 700 euroa kuukaudessa. Se johtaa noin 2000 euron eläkemaksuun vuodessa ja 560 euron kk-eläkelupaukseen. Esitettävä ratkaisu johtaisi heidän eläkemaksujensa korotukseen 60 %:lla. Korotuksen voisi tehdä esimerkiksi neljän vuoden aikana.


Jokaisen yrittäjän mahdolliset palkkatulot näkyvät tulorekisterissä ajantasaisina. Jos yrittäminen on sivutoimista ja yrittäjän palkkatulot vuodessa suuremmat kuin minimieläkemaksun perusta, yrittäjä voisi itse valita nettipalvelussa sen, että YEL-maksua vähennetään palkkatulon suuruuden mukaan, mikä voi johtaa siihen, ettei YEL-maksua tuollaisena vuotena ole lainkaan.


Koska vuodet eivät ole veljeksiä, voisi yrittäjä hyvinä vuosina nostaa yrittäjäeläkemaksua (ja saada siltä osin suuremman eläkelupauksen) nettipalvelussa ilman virkamiesten väliintuloa. Jos tulee huono vuosi, hän voisi samassa palvelussa käyttää ylivakuutusvuosien maksuja huonojen vuosien maksuihin. Teknisesti muutoksen tekisivät suurimmalta osalta yrittäjien käyttämät tilitoimistot.


Jos yrittäjä ansaitsee vuodessa enemmän kuin takuueläkkeen suuruisen eläkelupauksen turvaava tulo olisi, hän voisi vapaasti itse päättää, miten eläketurvansa järjestää. Hän voi maksaa minimieläkemaksun ylittäviä eläkemaksuja yrittäjäeläkelain mahdollistamaan maksukattoon asti. Jotta eläkeasiat aktivoituisivat, voitaisiin perustaa erilaisia rahastoja osaksi YEL-järjestelmää ja yrittäjät voisivat ylimaksujen osalta päättää, mihin rahastoon (tai useampaan) hänen osuutensa liitetään. Eläkelupaus vaihtelisi valittujen rahastojen onnistumisen myötä.


Tai hän voi hankkia oman asunnon, sijoitusasunnon, metsää, osakkeita, rahasto-osuuksia tai ottaa yksityisiä eläkevakuutuksia. Jotkut harvat saavat eläketurvan myymällä yrityksensä.


Paras eläketurva on hyvä terveys. Se mahdollistaa työnteon myös eläkeläisenä. Eläkeläisten työn tekemistä voisi kannustaa myös muuttamalla eläkeverotusta lähemmäs palkkaverotuksen tasoa. Nyt eläkkeen päälle tulevan palkan jälkeen verotus on turhan rankka ja palkansaajaa korkeampi.


Minulla oli asiakas, joka tuli joka aamu yritykseensä töihin, vaikka oli jo pitkälle yli 80-vuotias.


30-vuotiaana yrittämisen aloittanut lama-ajan lapsi voi jäädä vanhuuseläkkeelle 67 v 9 kk:n iässä. Eläkejärjestelmän tavoiteikä on 70 vuotta. Olen laskenut, että tällä hetkellä eläkkeelle kannattaa jäädä heti kun se on mahdollista ja jatkaa yrittäjänä sen jälkeen kuin mitään ei olisi tapahtunut. Pitempään eläkemaksuja maksava ei normaalisti ehdi saada eläkkeellä ollessaan lisämaksuja kiinni ennen kuolemaansa.


Eläkevakuutusvelvollisuusraja

Työtuloraja pitää poistaa kokonaan ja tilalle liikevaihtoon perustuva raja.


Ensimmäinen vuosi voisi olla kokonaan vapaa yrittäjäeläkemaksusta, koska liikevaihtoa ei voi etukäteen tietää. Liikevaihtoraja tulisi olla 30.000 - 40.000 euroa. Jos tilikauden liikevaihto on tätä alempi, yrittäjäeläkevelvollisuus ei koske yritystä eikä yrittäjää.


Siirtymävaihe

50 vuotta vanhan eläkejärjestelmän iso remontti edellyttää nykyisen lain voimassa oloaikana tehtyjen eläkelupausten järjestämisen. Yksinkertainen vaihtoehto olisi käyttää uuden järjestelmän pakollinen vakuutusmaksuosuus vanhojen eläkkeiden maksamiseen ja jo annettujen eläkelupausten rahoittamiseen. Ylittävät maksut rahastoitaisiin, mitä nyt ei tehdä lainkaan.




OSA 2: NYKYJÄRJESTELMÄ


Jos tavoitteena takuueläkkeen suuruinen yrittäjäeläke

Esimerkki: Henkilö on syntynyt vuonna 1992 ja aloittaa yrittämisen tänä vuonna 30-vuotiaana ja jää eläkkeelle alimman eläkeiän mukaan 67 v ja 9 kk ikäisenä. Hän määrittelee työtulokseen 13.600 euroa, joka niukasti ylittää työttömyyspäivärahakynnyksen. Liikevaihtoluokassa 25.000-49.999 euroa on 15.000 yrittäjää, joiden vuotuinen tulo jää alle 13.000 euron. Tällaisista tuloista ei makseta veroja.


Nykyjärjestelmän mukaan hänen eläketurvansa on 908 euroa kuukaudessa. Sairaus- ja vanhempain päiväraha ovat 793 euroa. Työttömyyspäiväraha olisi 742 euroa ja työttömyyskassan jäsenelle 918 euroa.


Yrittäjäeläkemaksu olisi 273 euroa/kk eli 3276 euroa vuodessa, ensimmäiset 4 vuotta 2556 euroa vuodessa. 10 vuoden aikana vuosimaksu olisi 3482 euroa. Yhteensä yrittäjä maksaisi eläkemaksuja 123.000 euroa. Hänen tulisi elää 79-vuotiaaksi päästäkseen omilleen. Miesten elinajanodote on 79 vuotta, joten keskimäärin miehet olisivat maksaneet joka euron eläkkeestään. Naiset ehtisivät nauttia muitten maksamasta eläkkeestä, koska naisten elinajanodote on 85 vuotta.


Jos toimialan mediaanipalkaksi katsotaan kaikkien toimialojen mediaanipalkka tammikuussa 2022 eli 2968 euroa/kk, nousisi eläkemaksu muutoin samassa tilanteessa 715 euroon/kk (ilman aloittajan alennusta). Eläkemaksut nousisivat 5304 euroa vuodessa. 13.000 euron sijasta jäisi käteen 8000 euroa vuodessa, osalle ei mitään. Sosiaaliturvalla eläminen on kannattavampaa kuin yrittäminen ja yrittäjäriskin ottaminen.


Vanhuuseläkettä saisi 2378 euroa/kk. Silloin eläisi moninverroin paremmin kuin yrittäjänä. Mutta tämä on teoretisointia. Suuri osa yrittäjistä olisi pakollisia eläkemaksuja maksaessaan kuollut nälkään vuosikymmeniä ennen eläkeikäänsä.


Eläkemaksujen korottaminen olisi hetkellinen rahojen säästö valtiontalouden kannalta. Pitemmällä aikavälillä valuvika säilyy. Korkeammat eläkemaksut johtavat korkeampiin eläkkeisiin, jolloin tullaan samaan ongelmaan takaisin.


Alarajan korottaminen

Nyt työtulon määräksi on ilmoitettava vähintään 8 261,71 euroa eli noin 700 euroa kuukaudessa. Raja ei perustu mihinkään. Vakuutusvelvollisuus syntyy oikeastaan siitä, että toimii vähintään neljä kuukautta yrityksessä vuodessa. Neljä? Sivutoimisena? Päätoimisena? Aloittajana? Vaikka yritys olisi tappiollinen, vakuutus on otettava. Mistä tappiollinen yritys 1990 euron vakuutusmaksun maksaa?


Alaraja on samaa sarjaa kuin 15.000 euron myynnin arvonlisäverovelvollisuusraja. Ei sellaisen yrityksen tuloksella kukaan pysty elämään.


Esitys korjaa mahdottomuutta siten, että samaan aikaan palkoista maksettava työeläkevakuutus vähentäisi yrittäjäeläkemaksua. Mutta jotta laki olisi realistinen, tulisi yrittäjäeläkepakko perustua liikevaihtoon tai tulokseen. Ensimmäinen vuosi voisi olla kokonaan vapaa yrittäjäeläkemaksusta, koska liikevaihtoa ei voi etukäteen tietää. Liikevaihtoraja tulisi olla 30.000 - 40.000 euroa, jos tavoitellaan esityksen takuueläkkeen yrittäjäeläkelupausta.


Eläkemaksu on ulosottokelpoinen yrittäjän henkilökohtaisesta omaisuudesta. Tämä lisää pakollisen eläkemaksun alarajan kohtuuttomuutta etenkin konkurssitilanteissa.


---

Laskelmissa ei inflaatiota ole huomioitu. Eläkelaskelmat on tehty Ilmarisen YEL-laskurilla. Verolaskelmat verohallinnon veroprosenttilaskurilla. linkki linkki


Ilmarisen laskurilla käytetty eläkelupauksen laskennassa 1,5 %:n reaalikasvua. Se nostaa merkittävästi eläkelupausten arvoja. 700 euron yleisellä eläketulolla per kk eläkevakuutusmaksu on 169 eur/kk ja eläkelupaus 561 euroa/kk. Jos olettaa reaaliarvon pysyvän samana, eläkelupaus jää 357 euroon.


Yritystulot kerätty verohallinnon tilastosivuilta.



OSA 3: MEDIAANIPALKKA


Toimialan mediaanipalkka

Hallituksen esityksessä yrittäjän eläkemaksun perustana olevan arvioidun työtulon määrittämisen lähtökohdaksi esitetään toimialan mediaanipalkkaa.


Tilastokeskuksen Tulorekisterin palkat ja palkkiot -tilaston mukaan tammikuussa 2022 palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli 2 968 euroa eli vuodessa 35.616 euroa. Palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli 3217 euroa kuukaudessa vuonna 2020 eli vuodessa 38.604 euroa. Kaikilla koulutusasteilla miesten mediaanipalkka oli palkkarakennetilastossa 10–30 prosenttia korkeampi kuin naisten. Mitä tilastoa käytetään, vaikuttaa olennaisesti YEL-maksun määrään.


Niin hallituksen esityksessä kuin Suomen Yrittäjien lausunnoissa ei ole hahmotettu yrittäjätoiminnan sisältöä. Esitetään, että mediaanipalkkaa voidaan käyttää eläkemaksuperustana vain silloin kuin yrittäjä harjoittaa kokoaikaista yritystoimintaa. Kokoaikaista? Yrittäjät eivät pidä työaikakirjanpitoa omista töistään. Vihanneksia ja marjoja torilla myyvä hyvä ystäväni yrittäjä aloittaa työpäivänsä ennen kello viittä. Hän jatkaa päiväänsä iltaan klo 18-19 asti. Hän on töissä 7 päivää viikossa kesällä. Talvella ei ole myytävää ja on usean kuukauden tuloton jakso.


Kun itse petyin byrokratiaksi muuttuneelle tilintarkastustyölle, tein työtä vain sen verran, että sain rahaa elämiseen ja reppumatkailuun. Helmi-huhtikuussa oli kiireempää, loka-tammikuussa en edes ollut Suomessa.


Palkoissa on suuria valtakunnallisia eroja. Esimerkiksi kirjanpitäjien työehtosopimuksessa muun Suomen vähimmäispalkat ovat 10 % pääkaupunkiseudun palkkoja alemmat.


Tulisiko yrittäjän ikä vaikuttamaan määrättävään YEL-maksuun? Palkkarakennetilastossa alimmat keskipalkat olivat 15-19-vuotiailla, 2224 euroa kk:ssa. Korkein palkka 45-49-vuotiailla 3904 euroa.


Tällaista olisi uusi byrokratia: ”Eläkelaitos tekisi yrittäjälle työtuloehdotuksen niiden 112 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tietojen perusteella, jotka ovat eläkelaitoksen saatavilla. Saatavilla olevia tietoja voisivat olla muun muassa yrittäjän toimiala ja yrittäjätoiminnan laajuutta ja kehittymistä koskevat tiedot, toimialan mediaanipalkka sekä yrittäjätoiminnan laajuutta kuvaavina tietoina esimerkiksi toimialaa ja yrityksiä koskevaa liikevaihtotietoa, yrityksen palkatun henkilöstön määrä, YEL-vakuutetun yrittäjäuran pituus ja tieto muusta vakuutetusta työskentelystä. Eläkelaitos tekisi saatavilla olevien tietojen sekä mahdollisesti muiden yrittäjän ilmoittamien tietojen perusteella eläkelaitos tekisi yrittäjälle työtuloehdotuksen. Jos yrittäjä hyväksyisi eläkelaitoksen ehdotuksen työtulosta sellaisenaan tai ei reagoisi ehdotukseen laissa asetetussa määräajassa, eläkelaitos tekisi tarkistuksen vahvistamalla uuden työtulon tekemänsä ehdotuksen mukaisena.” Kommentteja C:

  • toimiala – C: toimialan määrittäminen tuntuu byrokraatilta yksinkertaiselta, mutta tosielämässä yksi yrittäjä voi toimia monella eri toimialalla, toimialan sisällä on voi olla lukuisia erilaisia ammattinimikkeitä, joissa työt eri yrityksissä vaihtelevat sisällöltään. Yrittäjä voi toimia monella toimialalla saman vuoden aikana.

  • yrittäjätoiminnan laajuus ja kehittymistä koskevat tiedot – C: laajuuden mittari? liikevaihto saadaan kerran vuodessa puoli vuotta jälkijättöisesti; liikevaihdon muutos ei kerro kehittymisestä

  • toimialan mediaanipalkka – C: yrittäjän lokeroiminen tietyn toimialan mediaanipalkkaan on aika lailla mahdotonta; mitä vaikuttaa mediaanipalkkaan toimitusjohtajuus, joka pienissä yrityksissä tarkoittaa suurempaa työmäärää ja työ on enimmäkseen samaa mitä palkatut tekevät (esimerkki kesämökin katon korjaukseen osallistuivat yhtiön toimitusjohtaja, kaksi eri-ikäistä rakennusalan ammattilaista, avustava nuori rakennusalan työntekijä - kaikki katolla)

  • toimialaa ja yrityksiä koskevaa liikevaihtotietoa – C: yksinyrittäjän liikevaihdon selvin rajoite on seinäkelloaika; muiden yritysten liikevaihdolla ei ole siihen mitään korrelaatiota

  • yrityksen palkatun henkilöstön määrä – C: usein yrittäjän palkka on pienempi kuin yhdenkään työeläkevakuutetun työntekijän samassa yrityksessä, koska palkan rajoitteena on tulos

  • yrittäjäuran pituus – C: onko tilastoja, joissa olisi luokiteltu yritysten tulokset yrittäjäuran pituuden mukaan, tuskin

  • tieto muusta vakuutetusta työskentelystä – C: eli kuinka paljon yrittäjä saa palkkatuloja ja palkkioita. Miten näitä tietoja voidaan verrata. Entä jos osakeyhtiö maksaa palkkaa osakkaalle, joka ei maksa työeläkemaksuja?

Noita tietoja ei kahdessa tunnissa selvitetä. Osaa tiedoista ei pysty selvittämään missään ajassa.


OSA 4: YRITTÄJIEN TULOT


Yrittäjäeläkemaksun määrä

Yrittäjäeläkemaksu on 24,1 % arvioidusta työtulosta (53-62 vuotiaana 25,6 %). Aloittavan yrittäjän neljän ensimmäisen vuoden aikana eläkemaksu on alempi, 18,8 %.


Työntekijöiden eläkelain eli TyEL:n mukainen työeläkemaksu on keskimäärin 24,85 prosenttia työntekijälle maksettavasta palkkasummasta. Työntekijän maksuosuus tästä on alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä 7,15 % ja 53–62-vuotiailla 8,65 %.


Kuntien ja kuntayhtymien eläkemaksu on keskimäärin 24,4. Valtion eläkemaksu on 24,85 %. Sekä kunnissa että valtiolla työntekijän osuus eläkemaksusta on sama kuin yksityissektorilla. Julkisen sektorin eläkkeet maksetaan yksityissektorin tuottamista verotuloista.


Yrittäjien tulot

Hallituksen esityksessä ei lainkaan käsitellä yrittäjien tuloja. Hallitus ilmeisesti uskoo että rahat löytyvät kun maksu määrätään ulosottokelpoiseksi. Kun korotetaan eläkemaksuja, oletetaan ettei sillä olisi lainkaan vaikutusta yrittämiseen.


Toiminimiyrittäjän, jonka liikevaihto on 25.000-49.999 euroa, mediaanitulo voitollisissa yrityksissä oli 19.023 euroa (2020). Tappiollisten yritysten mediaanitappio oli 4.255 euroa. Tässä kokoluokassa oli 32.000 toiminimiyritystä, mutta tilastosta ei ilmene, kuinka moni niistä oli tappiollisia. Alakvarttiili eli 25 % huonoimmin tuottaneiden yritysten tulot olivat 12.906 euroa ja tappiollisten yritysten 1586 euroa. Mediaanitulo ei suinkaan kokonaan ole yrittäjän käytössä. Tulosta maksetaan verot ja sillä maksetaan yrityksen velkoja ja lainojen lyhennyksiä. Lisäksi rahaa tarvitaan tuleviin hankintoihin ja käyttöpääomaan.


Vastaavankokoisia osakeyhtiöitä on 16.000 (mediaanitulo 17.449 euroa) ja henkilöyhtiöitä 3000 (mediaanitulo 14.951 euroa). Tappiollisten yritysten tuloksia ei ole vähennetty mediaanitulosta. Näitä yrityksiä on vaikea analysoida tarkemmin, koska osakeyhtiöissä voidaan osakkaalle maksaa palkkaa ja osinkoa, eivätkä nämä tiedot löydy julkisista tilastoista.


Osake- ja henkilöyhtiöissä johtavassa asemassa toimivat yrityksen omistajat kuuluvat yrittäjän eläkelain piiriin, jos he omistavat yhtiöstä yli 30 % tai yhdessä perheenjäsenten kanssa yli 50 % siitä riippumatta maksetaanko heille palkkaa vai ei. Muutoin omistajat kuuluvat TyELin piiriin.


10.000-24.999 euron liikevaihdolla voi yrittäjä, jolla ei ole toimitilakuluja, jotenkin selviytyä elämässä. Toki sosiaaliturvalla elää paremmin. Tällaisia toiminimiyrittäjiä oli vuonna 2020 31.600, osakeyhtiöitä 15.000 ja henkilöyhtiöitä 3000. Voidaan arvioida, että kaikkien näiden yritysten tulokset ovat alle mediaanipalkkojen. Toiminimien mediaanitulo oli 9026 euroa, ja alakvarttiili 5548 euroa.


Tilastossa on alle 10.000 euron liikevaihtoa kerryttäviä liikkeenharjoittajia 71.000, henkilöyhtiöitä 6.000 ja osakeyhtiöitä 22.000. YEL-työtuloraja on 8200 euroa vuodessa, joten monet näistä yrityksistä ovat eläkevakuutusvelvollisia. Eläkevakuutus on otettava, jos työtä tehdään vähintään 4 kuukautta vuodessa. Kyse lienee sivutoimisista, aloittelevista ja lopetuksessa olevista yrityksistä (jollei kyse ole arvopaperikaupasta), koska noin pienellä liikevaihdolla ei yksinkertaisesti elä Suomessa.



OSA 5: TAUSTAA


Yrittäminen on kaunein tapa ottaa vastuu omasta elämästä

Ilman yrityksiä ja yrittäjiä ei olisi hyvinvointivaltiota. (Neuvostoliitossa oli valtion omistamia yrityksiä, mutta ei ollut yrittäjiä. Siksi se epäonnistui.) Yrittäjät ja yritykset maksavat työntekijöiden palkat, eläkemaksut ja muut sosiaalikulut. Koko julkisen sektorin rahoitus perustuu yrittämiseen, paitsi siltä osin kuin julkinen sektori ottaa uutta velkaa.


Merkittävä osa yrityksistä on yksinyrittäjiä ja muita pieniä nanoyrityksiä. Kaikki he ovat poissa sosiaaliluukulta ja elättävät itsensä. Osa yrityksistä kasvaa ja palkkaa työntekijöitä. Tuhansille työntekijöille tänään palkkaa maksavat yritykset ovat olleet joskus nanoyrityksiä. Koskaan emme voi tietää, mikä yritys kasvaa suureksi emmekä sitä, mikä epäonnistuu ja lopettaa toimintansa. Siksi yhteiskunnan tulee varjella jokaista yritystä kuin viljelijät kevään viljan oraita, joista syksyllä kaikki saamme ravintomme.


Yritykset muuttuvat maailman muutosten mukana. Vanhin yrittäjäeläkelaki Finlexissä on hyväksytty vuonna 1969. Silloin ei ollut nykyisen laajuista yritysbyrokratiaa. Ei ollut tietokoneita eikä internettiä. Ei puhuttu kasvuyrittäjistä. Ei ollut kevytyrittäjiä. Ei ollut takuueläkkeitä henkilöille, jotka eivät ole tehneet päivääkään töitä Suomessa. Yrittäjäeläkejärjestelmä on uudistettava vastaamaan 2000-luvun yhteiskuntaa.


Mikäli hallitus kuitenkin vie esityksensä eduskunnassa läpi, on näin tehtävää virhettä oikaistava korottamalla arvonlisäverovelvollisuuden raja 15.000 eurosta, ei 60.000:een vaan 100.000 euroon.


Hallituksen YEL-muutosesitys

Hallitus haluaa korottaa yrittäjäeläkemaksuja vuoden 2023 alusta, siis jo 5 kuukauden kuluttua. Perustelut aina veronkorotuksille keksitään ja tällä kertaa esitetään, etteivät nykyiset eläkemaksut riitä yrittäjäeläkkeiden maksamiseen. Hallitus lupaa yrittäjille parempia eläkkeitä. Mikäs sen parempaa.


Yksityiskohtaisempia tilastoja yrittäjäeläkkeistä on netissä vuodesta 2007, jolloin nykyinen laki tuli voimaan. Silloin vakuutettuja oli 188.000 ja yrittäjäeläkkeen saajia 111.000. Vuonna 2021 vakuutettuja oli 216.000 ja eläkkeen saajia 143.000. (Maatalouden yrittäjäeläkejärjestelmässä vakuutettuja on lisäksi 56.000 – heitä ei tässä käsitellä.)


Vuonna 2007 yrittäjät maksoivat 660 miljoonaa euroa eläkevakuutusmaksuja. Eläkkeitä maksettiin 645 miljoonaa euroa. Vakuutusyhtiöille maksettavat eläkkeiden hoitomaksut huomioiden järjestelmä oli suunnilleen tasapainossa.


Vuonna 2021 yrittäjät maksoivat 1075 miljoonaa euroa YEL-vakuutusmaksuja. Vakuutettuja oli 215.820 eli yksi vakuutettu maksoi keskimäärin 415 euroa kk:ssa. Keskiarvo ei tunnu todelliselta, mutta parempaakaan tietoa ei ole.


Eläkkeitä maksettiin 1377 miljoonaa euroa. Keskimääräinen eläke 142.897 eläkkeensaajalle oli 803 euroa.


Yrittäjäeläkejärjestelmässä kaikki rahat, jotka tulevat, myös menevät eläkkeiden maksamiseen. Euroakaan eläkemaksuja ei säästetä, vaan kaikki eläkemaksut käytetään sen hetkisten eläkkeiden maksamiseen. Eläkkeisiin tulee indeksikorotus, joten maksajat joutuvat maksamaan enemmän kuin eläkkeellä jo olevat ovat aikoinaan maksaneet muitten eläkkeitä.


Erotus maksetaan verorahoista ja juuri tämän valtion maksaman osuuden vähentämistä hallitus tavoittelee lakihankkeessa. Yrittäjät siis maksavat muitten eläkkeitä, eivätkä aidosti kerrytä omaa eläketurvaansa. Mutta he kerryttävät omaa eläkelupausta, jonka eduskunta on yrittäjille antanut.


Nyt nähty yrittäjien voimakas kritiikki uudistusta vastaan on osoitus, etteivät yrittäjät usko eläkelupaukseen, jossa maksamalla enemmän muitten eläkkeitä, he saisivat vastaavasti omalla vuorollaan enemmän eläkettä.


Eläkelupaus ei ole nykyisellään hääppöinen. Vuonna 2007 keskimääräinen kk-eläke oli 484 euroa, viime vuonna 802 euroa. Takuueläke heille, jotka eivät ole tehneet päivääkään Suomessa töitä, on 855 euroa.


Luvut osoittavat, että yrittäjäeläkejärjestelmä on omanlaisensa pyramidihuijaus. Se toimii niin kauan kuin järjestelmään tulee lisää maksajia. Hallituksen esitys ei poista pyramidihuijausriskiä. Kun yrittäjien eläkemaksuja korotetaan, korotetaan myös heille annettavaa eläkelupausta. Jos yrittäjien määrä ei lisäänny, eläkelupaus on kulloisenkin hallituksen tahdon varassa.


Taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset

Hallituksen esityksessä kuvataan erilaisia lakimuutoksen aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia valtion näkökulmasta. Valtion maksama osuus yrittäjäeläkkeistä pienenee. Valtion saamat verotulot vähenevät, koska korkeammat eläkemaksut alentavat yritysten tulosta ja veroja. Mutta valtio voittaa aina. Korkeammat eläkkeet tulevaisuudessa nostavat valtion verotuloja.


Esityksessä ei arvioida yrittäjien toiminnan muutoksia. Ei sitä, kuinka monelle korkeammat eläkemaksut ovat se korsi, joka katkaisee kamelin selän. Ei sitä, voidaanko korotetut eläkemaksut siirtää asiakashintoihin, mikä nostaisi myös arvonlisäveroa ja tekisi palvelujen ja tuotteiden myynnin nykyistäkin vaikeammaksi.


216.000 YEL-vakuutetun tulon tarkistaminen kolmen vuoden välein edellyttää sataa työpaikkaa, jos yhden sopimuksen tarkistamiseen käytetään keskimäärin kaksi tuntia. Tarkistamiseen käytettäisiin 8-9 miljoonaa euroa vuodessa.


Mitä mieltä uudistuksesta

Virkahenkilöt ja Suomen Yrittäjien henkilökunta ovat tottuneet korkeaan kuukausipalkkaan, joka saadaan joka kuukausi, satoi tai paistoi. Yrittäjäeläkelain muutosesitys heijastaa tällaista turvallista elämäntapaa.


Yrittäjien kansannousu

Yli 62.000 henkilöä on viikossa allekirjoittanut adressin VAADIMME HALLITUKSEN YRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUUTOSTA KOSKEVAN ESITYKSEN (HE 102/2022 vp) KUMOAMISTA JA UUDELLEENKÄSITTELYÄ. Some-aktiivisuus asian tiimoilta on ollut erittäin laajaa.


Tämä on ensimmäinen kerta Suomessa kun yrittäjät yhdistyvät samaan rintamaan hallituksen epäreiluja päätöksiä vastaan. HURRAA! AINUTLAATUISTA! MAHTAVAA! Tämä on uusi alku yrittäjien yhteisen voiman käytöstä asioidensa ajamisessa.


Hallitus antoi lakiesityksen juhannuksen alla luottaen siihen, että asia hautautuu kesälomien alle. Lomien jälkeen ministeri Sarkkinen perustelee lakimuutosta yrittäjien sosiaaliturvan parantamisella. Hänelle ei tule vasemmistoliiton edustajana edes mieleen, ettei yrittäjillä olisi rahaa sosiaaliturvansa parantamiseen. Sitäkin enemmän vasemmisto huolehtii tänne tulevien, koskaan töitä tekevien sosiaaliturvasta, joka toteutetaan kantaväestön selästä rahaa ottamalla. Marinin hallituksen ohjelmassa on kirjaus, joka edellyttää selvittää keinoja yrittäjän eläke- ja muun sosiaaliturvan parantamiseksi. Hallituksilla on aina sama ratkaisu: korotetaan veroja ja maksuja.


Finanssivalvonta eläkevakuutusyhtiöiden valvojana esitti viime vuonna puutteita yrittäjien työtulojen vahvistamisessa, mikä johti hallituksen esitykseen yrittäjäeläkejärjestelmän uudistamiseksi. Finanssivalvonnan virkahenkilöt ovat valovuoden etäisyydellä yksinyrittäjien elämästä. Tuskin edes tietävät sellaisten olemassaoloa.


Suomen Yrittäjät on ollut hankkeessa mukana jo pitkään. Heille hyvät suhteet hallitukseen ovat tärkeät. 20.5.22 SY antoi lausunnon: ”Suomen Yrittäjät pitää esityksen tavoitteita kannatettavina ja tukee lähtökohtaisesti esitettyjä muutoksia yrittäjän eläkelakiin.”


Kun yrittäjät aloittivat vahvan protestoinnin uudistusta vastaan, SY tarkisti kantaansa julistustasolla. 27.7.22 SY tiedotti: ”Yrittäjät haluaa, että ehdotettua mediaanipalkkaa koskevaa säännöstä tulisi tarkentaa siten, että mediaanipalkkaa pidetään laissa tarkoitettuna palkkana tai korvauksena vain silloin, kun yrittäjä harjoittaa kokoaikaista yritystoimintaa.” Nyt SY pelkää uudistuksen johtavan eläkevakuutusmaksujen nousuun sekä osan yrittäjistä lopettavan.


Suomen Yrittäjien henkilökunnassa eikä johdossa, ei luottamushenkilöidenkään joukossa, ole yksin- ja pienyrittäjien tilanteen ymmärtävää henkilöä. Järjestössä suurilla jäsenillä on sananvaltaa ja taustalla vaikuttavat myös kaksi oikeistoon katsottua puoluetta.

Helsingin Sanomat meni pääkirjoituksessaan hallituksen taakse. HS jyrähtää: ”Yrittäjän eläkkeiden perusteena on yrittäjän työpanoksen rahallinen arvo. Sen määrittämisen pitää perustua vastaavasta työstä maksettavaan palkkaan.” Hyvä vertaus. Niin monen työeläkettä kerryttävän palkan perustana on paljon muuta kuin työpanoksen rahallinen arvo, ainakin jos arvon mittari on työn tuottavuus. Omistajat tekevät työtä paljon enemmän kuin työntekijät. Onko 7 tunnin ylimenevä työaika yrittäjälle arvotonta? Vanha kansa tiesi hyvin: Jos rahaa ei ole sitä ei ole, vaikka olisi kuinka rikkaan talon poika. Siitähän tässä on kyse.


Sitä paitsi. Pientä yrittäjäeläkemaksua seuraa pieni eläke. Yrittäjät todellakaan eivät maksata omia eläkkeitään muilla. Paitsi yrittäjäeläkelain valuvian mukaan, koska mitään eläketurvaa ei kerry (eläkelupaus kertyy) ja kaikki maksut menevät eläkkeellä jo olevien eläkkeisiin.


Kuka haluaisi olla yrittäjä?

Onko kukaan yritysten toimintaan vaikuttavia lakeja valmisteleva virkahenkilö tai järjestöjen johtoon kuuluva tai ministeri/kansanedustaja tai toimittaja koskaan miettinyt, haluaisiko olla yrittäjä. Ilmeisesti on, koska niin harva on siirtynyt julkiselta sektorilta yrittäjäksi.


Tämän lain jatkokäsittelyn aikana olisi hyvä tehdä ajatusharjoitus. Mitä jos olisin yksi noista yrittäjistä, joiden tulot eivät riitä korkeampien eläkemaksujen maksamiseen. Miten selviäisin? Mistä luovun maksujen maksamiseksi? Olisiko aviopuolisolla rahaa laskujen maksamiseen?


Luopuisinko valtion virasta ja lähtisin noin epävarmaan elämään?


OSA 6: MITÄ OIKEASTI PITÄISI TEHDÄ


1: Yrittämisen edellytysten parantaminen

Yrittäjät eivät tarvitse tukia, mutta tarvitsevat oikeudenmukaisen ja muihin kansalaisiin verrattuna tasa-arvoisen kohtelun sekä yksinkertaisen byrokratian, joka ei vuosittain muutu eikä lisäänny.

Lue esimerkiksi kirjoitukseni Millä Suomi selviää? Yrittämisellä


2: Monimuotoinen yrittäjän eläketurva

Kirjoituksen alussa esitetty uudistus: Toimiva ja oikeudenmukainen yrittäjäeläkejärjestelmä. Käytännössä kaikilla yrittäjillä on myös palkansaajan vuodet, joilla on kertynyt työeläkettä.


Yrittäjä voi turvata eläkepäiviään erilaisilla eläkesäästämisen mahdollisuuksilla. Omatoimisäästäjä voi siirtää kuukausittain rahaa talteen. Pankkitilillä inflaatio vie rahat ennen eläkepäiviä, mutta oikein valituilla osake- tai rahastosijoituksilla voi selviytyä paremmin. Varojen karttuessa niitä voi siirtää esimerkiksi sijoitusasuntoihin tai metsiin. Sijoitusasunnon voi ostaa yrityksen nimiin, jolloin vuokratuotoista vähennetään vastike- ja muut kohteen kulut. Nettotulosta maksetaan vero. Yrityksen nimiin ostettu asunto vähentää sijoituksen riskiä, sillä jos sijoitus epäonnistuu, tappiot voidaan vähentää yrityksen tuloverotuksessa.


Yksilöllisessä eläkevakuutuksessa voidaan vuosittain säästää enintään 5000 euroa, mihin asti summan voi vähentää yrityksen verotuksessa menona. (Eläketulot ovat aikanaan kokonaan pääomatuloverotuksessa 30-34 %:n mukaan). Säästöihin liittyy poliittinen riski.


Työnantajan työntekijälleen ottaman vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksut ovat työntekijälle verovapaa etu, jos vakuutus täyttää tuloverolaissa säädetyt edellytykset eikä työnantajan maksamien maksujen yhteismäärä ylitä verovuonna 8 500 euroa. (lisätty 8.8.22 klo 9)


Säästöhenkivakuutukset ovat nykyisin enimmäkseen sijoitussidonnaisia. Vakuutusyhtiö tekee päätökset siitä, millä sijoituskohteilla sopimukseen perustuva vastuuvelka katetaan. Sijoituskohteita ovat esimerkiksi sijoitusrahastot, rahastokorit, osakkeet, talletukset ja indeksilainat. Sijoitukset voivat olla tappiollisia, ja vakuuttaja voi menettää kaikki tekemänsä maksut. Säästöhenkivakuutuksen maksut ovat verotuksessa vähennyskelvottomia.


3: Arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korottaminen

Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja Suomessa on 15.000 euron myynti. Sellaisella myynnillä ei yksikään kokopäiväinen yrittäjä elä kun maksettavana on eläkemaksujen lisäksi muitakin menoja.


Euroopassa rajat ovat ostovoima huomioiden aivan eri tasolla. Suomi seuraa kaikessa EU-maita, mutta arvonlisäverotuksessa luulemme olevamme viisaita ja muut maat eivät. Iso-Britanniassa ostovoimakorjattu raja on jo nyt yli 100.000 euroa. Ranska 96.000, Italia 82.000, Viro 62.000 euroa...


Suomen rajaa esitettiin kansalaisaloitteessa kaksi vuotta sitten korotettavaksi 60.000 euroon. Sen jälkeen inflaatio ja kaiken kallistuminen nostaa järkevän rajan 100.000 euroon.


Alv-rajan korottaminen yksinkertaistaa yrittämistä merkittävästi yrityksissä, jotka työllistävät yrittäjän itsensä ja hänen aviopuolisonsa. Byrokratian väheneminen on numero yksi, mutta samalla se jonkin verran parantaa yrityksen kannattavuutta. Alv-rajan korottaminen tulee käsitellä yhdessä yrittäjien eläkelakiuudistuksen yhteydessä. Se on erityisen tärkeää, jos hallitus vie esityksensä voimaan eduskunnan enemmistön voimin.

Lue: Yritystä Suomeen 5: Arvonlisäverobyrokratian keventäminen linkki


***

Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus


Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.


Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.


Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita. Tämä kirjoitus yrittäjäeläkkeistä on siitä ajankohtainen esimerkki.


Yrittäjän sosiaaliturva on muutakin kuin eläkkeet. Yritän kirjoittaa niistä sekä oma-aloitteisesta eläketurvasta laajemman erillisen selvityksen. Asiasta kiinnostuneet voivat lukea kirjoituksen vuodelta 2009.