Suomen suurin ongelma ei ole valtion velka, ei työttömyys, ei korkea inflaatio, ei ostovoiman heikkeneminen, ei koulujärjestelmän eikä terveydenhoidon rappio, eivät surkeassa kunnossa olevat tiet. Eikä turvattomuuden ja rikollisuuden lisääntyminen kaikkialla, missä on paljon ulkomaalaisia.
Suomen suurin ongelma elokuussa 2023 on rasismi. Ainakin median uutisoinnista päätellen.
Jokainen voisi miettiä. Orpon hallitus nimitettiin ennen juhannusta. Muuttuiko Suomi sillä hetkellä rasistiseksi maaksi? Tuliko Suomessa vajaassa kahdessa kuukaudessa rasistisen rankka maa ulkomaalaisille? Eikö Marinin feministihallituksen aikana ollut rasismia? Poistuuko rasismi Suomesta kaatamalla Orpon hallitus?
Koska vain valkoinen ihminen voi olla rasisti, ei rasismia ole suomalaisten tyttöjen ja naisten raiskaaminen, katujengiväkivalta suomalaisia kohtaan, eivätkä valheiden avulla saatavat oleskeluluvat. Siksi rasismin vastainen työ kohdistetaan vain suomalaisiin. Entä jos työ kohdistettaisiin myös maahanmuuttajiin?
Yksittäistapauksena sattunut tuore tapahtuma. Tuttavaperheen avioeron jälkeen vaimosta tuli kahden lapsen yksinhuoltaja. Hän sai vuokra-asunnon talosta, jossa on paljon maahanmuuttajia. Perheen äiti etsii huonekaluja kirpputoreilta, koska rahat eivät riitä. Samaan taloon muutti muutama päivä sitten somaliäiti lapsineen. Hänelle tuotiin kotiovelle asti uudet huonekalut Ikeasta. Tällaiset sattumukset aiheuttavat sen, että monet suomalaiset katsovat tulijoita liian pitkään. Jotkut kirjoittavat harmistuksensa nettiin ja käyttävät tunnekuohuissaan sopimattomia sanoja. Kaikki suomalaiset eivät enää osaa kirjoittaa sivistynyttä kieltä.
Suomalainen rasismi loppuisi siihen, jos humanitaarinen maahanmuutto lopetettaisiin ja maassa laittomasti olevat ulkomaalaiset palautettaisiin kotimaahansa. Oleskeluluvan saaneista ei enää pääse eroon, minkä takia rasismin kitkemisessä tarvitaan nollatoleranssia rikoksiin ja sosiaalitukihuijauksiin ja kaikenlaisen positiivisen syrjinnän lopettaminen. Lisäksi tulijat voisivat ottaa itseään niskasta kiinni ja mennä töihin. Ei tämä sen kummallisempi asia ole.
Rasismia on, koska sitä etsimällä etsitään. Kun jonkun määritelmän mukaan ajatuskin on teko, viipyvä katse täysin peittävään asuun pukeutuneen puolen tusinan lapsikatraan äidin kukkurallinen ostoskärry Lidlissä on rasismia. Ollaanpa rehellisiä. Jos kuka tahansa saisi täysin ilmaisen elinikäisen olemisen Suomessa ja sen ainoana hintana olisivat suomalaisten viipyvät katseet ja ehkä ohikulkiessa joku sana, joita ei edes ymmärrä, niin luulenpa että sekä suomalaisia että tulijoita riittäisi rautatieaseman seinien kannattajiksi..
Tulijat valittavat kysyttäessä kokeneensa rasismia. Tietenkin, koska he siten saavat lisää perusteettomia etuja ja saavat oikeuden toimia sopimattomalla tavalla. Ja syyllisyyden taakka siirretään näin vaivattomasti suomalaisille. Kuten esimerkiksi he, joiden äiti auttaa lapsiaan syömään kaupan hyllyiltä ruokaa ja avaa sitä varten paketit. Jos joku puuttuu tällaiseen, saa kuulla ainoan sanan, jonka äiti suomeksi osaa: rasisti.
Rakenteellista rasismia on moneen lähtöön. Helsingissä toimi vuosikymmeniä invalidien ammattikoulu, jossa monet vajaatyökykyiset saivat opin työtä ja elämää varten. Nyt suomalaisilla vammaisilla on vaikea saada koulutuspaikkaa, koska esimerkiksi Espoon Luovin erityisoppilaitoksessa puolet oppilaspaikoista on annettu huonosti suomen kieltä osaaville ulkomaalaisille.
Miten rasismista päästään eroon?
Ollaanpa rehellisiä. Jos New Yorkissa tai Helsingissä kulkee illalla ja vastaan tulee joukko meteliä pitäviä afrikkalais-/arabitaustaisia nuoria, kuka tahansa meistä siirtyy kadun toiselle puolelle. Nykyisen tulkinnan mukaan kyse on rasismista. Miten tällainen itsesuojeluvaistoon perustuva rasismi voidaan kitkeä suomalaisista?
Mitä asiantuntijat antavat neuvoksi. Ylen A-studiossa (7.8.2023) THL:n tutkimuspäällikkö Anu Castaneda ja kotouttamisen asiantuntija Aziza Hossaini kertoivat suomalaisille, mitä tehdä. Olen kuunnellut muistiinpanoja tehden neljä kertaa tuon ohjelman.
En saanut heidän puheistaan oikeastaan mitään tolkkua. Vaativat konkretiaa, mutta eivät osaa kertoa, mitä se on. Tutkimusta lisää. Tutkittu on vuosikymmenet eikä mitään konkreettista ole saatu selville. Tarvitaan "massoittain" erilaisia toimenpiteitä ja "massoittain" lisää ihmisiä toteuttamaan niitä. Mutta ainoa konkreettinen esitys oli anonyymien työpaikkahakemusten käyttöönotto. Toinen esitys työpaikkailmoitusten monimuotoisuus-lausekkeista jäi epäselväksi.
Rasistinen flirttailu, vitsailu ja kirjoittaminen kielletään, ainakin eduskunnassa. Tulisiko eduskuntaan puhepoliisi tekemään havaintoja kansanedustajien vääristä puheista?
Lisää rahaa järjestöille, jotka tekevät rasismin vastaista työtä. Mitä se työ on, sitä ei kerrottu. Rahaa kotouttamisen asiantuntijan mielestä menisi jatkossa paljon enemmän lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitoon, koska aikuiset ovat somessa heidän mielensä pilanneet.
2023 STEA jakaa avustuksia hakusanalla rasismi 716 T€ (2022 779 T€). Jotta todella saadaan rasismia kitketyksi, tulee määrä 10-kertaistaa (sarkasmivaroitus)
Asiantuntijat eivät osanneet esittää mitään konkretiaa. Entä heitä ennen keskustelemassa olleet kansanedustajat? Yhtä heppoista sekin oli. Työryhmä julkistaa tiedonannon rasismista, pidetään koulutustilaisuuksia ja webinaareja. Toimenpiteitä tehtäisiin kouluissa, bussipysäkeillä ja työnhaussa (kokoomus). Tulisiko bussipysäkeille erilliset pysäkit suomalaisille ja ulkomaalaisille? Miten estetään ulkomaalaisten keskinäinen vihanpito?
Vihreät esittivät rikoslakiin järjestäytyneen rasismin kiellon ja maalittamisen kieltäminen. Järjestäytynyt rasismi, onko sellaisen tavoitteena kieltää perussuomalainen puolue. Miten maalittamisen kriminalisointi vähentää rasismia? Maailma olisi hieno paikka, jos lakipykäliä kirjoittamalla estettäisiin kaikki pahuus. Loppuisiko Ukrainan sota, jos Suomen lakiin tulisi pykälä sotien kieltämisestä.
A-Studiossa esitettiin THL:n määritelmä rasismista ja viitattiin SPR:n määritelmään.
THL:n määritelmä rasismista: ”Ajatusmalli, jossa ihmisryhmä määritellään alempiarvoiseksi esimerkiksi alkuperän, ihonvärin, kielen, kulttuurin tai uskonnon perusteella.”
SPR:n määritelmä: ”Rasismi käsitteenä tarkoittaa oletetun ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät.”
Jos nuo määritelmät on vakavissaan esitetty, ei Suomessa ole rasismia. Suomalaiset eivät pidä maahanmuuttajia alempiarvoisina. Suomalaiset eivät hyväksy vilpillisesti turvapaikan hakemista (esimerkiksi kaikki asiakirjat hävittämällä tai valehtelemalla), eivät sosiaaliturvan varassa elämistä, eivät rikollisuutta, eivät väkivaltaisia katujengejä, eivät lomailua maassa, josta on vainon takia tultu Suomeen turvaan.
Suomalaiset ihmettelevät muslimiuskontoon kuuluvia meille vieraita tapoja. Kun 1980-luvun alussa kaksi lapsistani 3- ja 4-vuotiaana näki Saksan moottoritien levähdysalueella suuren joukon arabeja rukoilemassa Mekkaan päin, he nauroivat katketakseen. Poistuimme nopeasti. Näin suomalaiset toimivat: tuskin koskaan kukaan on mennyt moskeijaan häiritsemään rukoushetkeä. Mutta kun rukoushetki pidetään työpaikan lepohuoneessa muiden kahvitauon aikana, paheksumme sitä ja aivan oikeutetusti,
Suomalaiset eivät näe yksilön päältä, käykö hän töissä ja onko hän rikollinen Tilastollisesti valtaosa humanitaarisista maahanmuuttajista on työttömiä, mutta silti vastaantulija voi olla töissä, ainakin verorahoitteisessa työpaikassa. Koska ainoat ulkoiset merkit ovat ihonväri, käytetty kieli ja pukeutuminen, aiheutuu siitä ongelma, jossa kunnollisesti toimivat maahanmuuttajat joutuvat aiheettomasti syyllistetyiksi. Tämä on kohtuutonta heitä kohtaan. Se on hinta, joka nykymuotoisesta maahanmuutosta joudutaan maksamaan. Maailma ei ole reilu, eikä sitä lainsäädännöllä oikeudenmukaiseksi saa.
Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa
Tilanne korjautuu ajan kuluessa kiristämällä humanitaarisen maahantulon ehtoja, perusteettomien hakijoiden pikaisella käännytyksellä kotimaahansa, alemmalla sosiaaliturvalla ennen Suomen kansalaisuutta, pakollisella kielenoppimisella (jos ei saavuta 1-2 vuodessa tyydyttävää suomen tai ruotsin kielen taitoa, maasta pois), kaikkien etuoikeuksien poistamisella. Jos tulijoiden enemmistö tekee oikeita töitä ja elättää itsensä, pahat katseet loppuvat ajan kanssa.
Ihmisiä ei voi lailla määrätä rakastamaan lähimmäisiään eikä ulkomailta tulleita. Riittää kun siedämme ulkomaalaisia. Ja niin tekee jo nyt valtaosa suomalaisista. Tuskin tulemme koskaan pyytämään vieraskielisiä naapureitamme kahville kotiimme, koska emme tee sitä samassa rapussa asuville muutoinkaan.
Kaikki ulkomailta tulleet eivät ole rikollisia, mutta eivät kaikki suomalaisetkaan kohtele tulleita huonosti. Päinvastoin heitä kohdellaan monissa tilanteissa paremmin kuin suomalaisia, esimerkiksi asuntojonoissa.
Minua kohdeltiin Laosissa niin hienosti, että olin ajautumassa laosilaisen perheen vävyksi. Kun kerroin sattumuksesta veljilleni, yksi heistä kysyi: minkä värinen se nainen oli. En osannut vastata. Piti katsoa valokuvasta. Näin suomalaiset toimivat jo nyt: me emme katso tulijan ihonväriä. Mutta me katsomme erityistä kulttuuria ja työssäkäyntiä sekä itsensä elättämistä. Ja paheksumme rikollisuutta. Ei Laosin perhe minua elätettäväksi vävyksi ollut ottamassa.
Kun afrikkalaistaustainen nuorisojengi pitää älämölöä bussissa, soittaa kovaäänisesti rappiaan, puukottaa bussinkuljettajaa ja vie vanhusten istumapaikat, eivät suomalaiset paheksu tilannetta ihonvärin takia vaan kulttuuriin kuuluvan älämölön takia.
Laos: joulukukkien myyjä, polkupyöräretkellä (etualan pyörä vuokrapyöräni), Mekong-joen rantaravintola, kohtaloni
Asioihin pitää myös suhtautua. Kansakoulun alaluokilla minua kiusattiin pimeeksi, koska tummissa hiuksissani oli valkoinen syntymämerkki. Yhtään itkua en sen vuoksi päästänyt, vaikka polkupyöräni takapyörä väännettiin mutkalle pyörätelineessä. Oli kaikkien lasten postin kautta toimiva Nasta-kerho, jossa nimimerkikseni otin Pimi. Nimittely loppui aikanaan. Samalla lailla voisivat maahanmuuttajat sopeutua maahamme. Menee eteenpäin ja osallistuu suomalaiseen yhteiskuntaan, esimerkiksi urheilemalla, joka oli oman lapsuuteni suurin yhdistävä asia. Jos tuntuu liian pahalta, aina voi palata omaan kotimaahansa. Ei rasistisessa Suomessa kenenkään ulkomaalaisen ole pakko olla.
Rasismi työhönotossa
Maahanmuuttajat kysyttäessä valittavat saavansa pienipalkkaisia töitä, jotka eivät vastaa heidän koulutustaan.
Eivät suomalaisetkaan heti pääse hyväpalkkaisiin töihin. Työelämä on aina ollut urakiertoa pienipalkkaisista avustavista töistä askel askeleelta paremmin palkattuihin ja koulutusta vaativiin töihin. Suurin osa suomalaisista ei koskaan pääse hyväpalkkaisiin töihin. Suomalaisen maisterin on turha kuvitella voivansa mennä minne tahansa ulkomaille ja saavansa heti siellä maisterin töitä.
Maahanmuuttajia päinvastoin suositaan julkisen sektorin työhönotossa. He voivat saada hyvää palkkaa aivan turhanaikaisista työtehtävistä. Maahanmuuttajat myös itse vaikuttavat siihen, millaisia töitä saavat. Lähipiirissäni on terveydenhoidossa työssä oleva henkilö. Hän kertoi filippiiniläisten sairaanhoitajien (jotka ovat enimmäkseen miehiä) olevan ahkeria ja kohteliaita työssään. Sen sijaan palkatut arabi- ja afrikkalaistaustaiset eivät hänen työpaikallaan tee oikeastaan mitään. Poiskaan heitä voi laittaa, mutta selvää on ettei uusia palkata heidän viiteryhmästään. Kenen syy?
Suomalaisten syyllistäminen maahanmuuttajien työllisyystilanteesta on kohtuuton. Jos hallitus saadaan kaadettua, paraneeko maahanmuuttajien työllisyys? Miksi se oli huono myös Sanna Marinin hallituksen aikana?
Eikö pitäisi kysyä suomalaisilta yrityksiltä, mikseivät he palkkaa maahanmuuttajia niin paljon kuin heitä olisi tarjolla. Miksi he tuovat työntekijöitä Baltian maista, Ukrainasta, Valko-Venäjältä, Uzbekistanista, Intiasta? Mutta eivät palkkaa täällä jo olevia maahanmuuttajia? Miksi he eivät palkkaa maahanmuuttajia hyväpalkkaisiin johtotehtäviin? Tuskin kyse on työnantajien rasismista.
Apulehti julkaisi sydäntä särkevän kirjoituksen siitä kuinka kamerunilainen lakia ja liiketaloutta opiskellut Stanley ei ole saanut koulutustaan vastaavaa työtä Suomesta. Hän on toiminut ruokalähettinä ja siivonnut. Stanley on kouluttautunut kotimaassaan sekä Unkarissa.
Kamerunin ja Suomen lainsäädäntö ovat aivan eri maailmansa. Palkkaisiko käräjäoikeus Kamerunissa opiskelleen tuomariksi oikeuteen? Tai suomalainen oikeusapua tarjoava yritys avustajaksi tai johtavaksi lakimieheksi?
”Kamerunissa on noudatettava suurta varovaisuutta, koska joillakin alueilla on korkea väkivaltarikollisuus ja Sahelin alueella vallitsevat jännitteet.” Maa tarvitsee omat lakimiehensä enemmän kuin Suomi. Kamerunissa 60 % väestöstä on kristittyjä, 20 % muslimeja ja loput alkuperäisuskontolaisia. Viime vuonna Suomeen tuli 63 turvapaikan hakijaa. Tulijoista turvapaikan saa kaksi kolmesta.
Suomessa on paljon ulkomaalaisten hallitsemia yrityksiä. Pääsisikö suomalainen töihin kiinalaiseen tai japanilaiseen ravintolaan, turkkilaisten tai kurdien pizzeriaan, irakilaisten parturikampaamoon, thaihierontapaikkaan tai venäläisten huolintayritykseen. Monet suomalaiset perustavat yrityksen kun eivät saa (mieleistään) työpaikkaa. Tällaiseen on jokaisella maahanmuuttajalla yhtäläinen oikeus.
***
Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus
Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.
Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.
Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero (10%)- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.
