Puolassa kommunismi kitketty – Suomessa sosialismi jyllää

Puolassa ei ole kehitysmaa-maahanmuuttoa eikä kommunismia. Suomi ottakoon Puolasta opiksi.

Suomen media käsittelee Puolaa uutisissa negatiivisesti. EU ja Suomi ovat painostaneet Puolaa oikeusvaltioperiaatteesta. EU haluaisi muuttaa myös Puolan muslimien tuhoamaksi maaksi, mutta Puola pitää kiinni itsenäisyydestään, jonka se sai takaisin jo ennen Neuvostoliiton hajoamista.

Sarvamaa palkittiin Puolan vainoamisesta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen leppoisalla viralla

Tämän kirjoituksen yrityksiä koskevat tiedot perustuvat ulkomaan kirjeenvaihtajani osallistumiseen eiliseen seminaariin.

Puolassa uskomaton talouskasvu

Kumman valitset: talouskasvun vai muslimien maahanmuuton

Puolassa on aivan uskomaton talouskasvu ja se on ohittanut Japanin kun verrataan kansalaisten ostovoimaa.  Puolan talouskasvu on EU-maiden korkein. Viime vuoden lopulla +1,5 %. Suomen BKT aleni viime vuonna, mutta viimeisellä neljänneksellä kasvua oli 0,5 %.

Suomessa hinnat ja verot ovat niin korkeat, että nimellisesti BKT Suomessa on kaksinkertainen Puolaan verrattuna. Ostovoimakorjattuna Puolan BKT asukasta kohden (50.300 USD) on lähes Suomen tasoa (55.600 USD) syksyllä 2025.  Puolassa on asukkaita 36 miljoonaa.

EU:n jäsenmaksu perustuu suurelta osin arvonlisäveropohjaan. Koska Suomen hintataso on Euroopan korkeimpia, maksamme korkeampia jäsenmaksuja kuin maat, joissa elintaso ylittää Suomen, mutta hintataso on alhainen. Tämän kohtuuttomuuden korjaamista olen esittänyt vuosia ja tietenkin turhaan.

Puolassa on oma valuutta. Arvonlisäveroprosentti on 23 ja ruoan 5 %. Sen alv-raja on nimellisesti 48.000 euroa, mutta ostovoimakorjattuna Suomeen verrattuna 65.400 euroa. Suomessa raja on 20.000 euroa.

Puolan yleinen yhteisöverokanta on 19 %, mutta pieniin veronmaksajiin ja alle 2 miljoonan euron liikevaihtoa oleviin yrityksiin sovelletaan alennettua 9 %:n yhteisöverokantaa.

Puolassa noudatetaan Vahteran 28 kohdan listaa yrittämisestä

Yritysten byrokratiaa vähennetään koko ajan. Puolassa on järjestelmä, jolla pyritään minimoimaan EU:n vaikutukset säätelyyn.  Jos EU määrää uuden kontrollin, on jostain muusta säätelystä tehtävä poisto.

Suomessa EU:n koohotukset toteutetaan heti ja vieläpä moninkertaisesti Brysselin vaatimuksiin verrattuna. Tästä surullisin esimerkki on kompostitarkastus, josta Suomi teki oman hyväpalkkaisen rälssinsä, vaikkei Bryssel vaatinut muuta kuin pistokokein tehtäviä tilastoja.

Puolassa on työryhmät, joissa on mukana yritysten ja julkisen sektorin edustajia. Jos joku laki tai säännös tuntuu kohtuuttomalta, niin asia käsitellään välittömästi. Työryhmät kokoontuvat viikoittain. Tärkeä asia on se, että muutospyyntö ei saa olla vain jonkun firman lobbausta vaan merkittävä asia kyseiselle sektorille (esimerkiksi Nokian 2004 ajama yhtiön omistamien osakkeiden myyntivoiton verottomuus ei olisi mennyt läpi näillä ehdoilla). Sitten ehdotus lähtee julkisen sektorin käsittelyyn ja heidän on vastattava ehdotukseen parissa viikossa. Jos julkiselta sektorilta ei tule perusteluja, miksi muutosta ei voi tehdä, on ehdotus kyseisen säädöksen muutoksesta hyväksytty.

Suomessa lisätään byrokratiaa ja sen valvontaa vuosi vuodelta. Tarpeellisetkin muutosesitykset haudataan komiteoihin, eikä mikään muutu vuosienkaan vetkuttelujen jälkeen. Paitsi huonommaksi.

Puolassa pieni julkinen sektori, Suomessa EU:n suurin

Julkinen sektori kattaa 17,3 % Puolan kokonaistyöllisyydestä. OECD:n keskiarvo on 18,6 %.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa julkisella sektorilla on töissä 680.000 henkilöä; 26,3 %  työllisistä. Todellisuudessa Suomen julkinen sektori on suurempi, koska verorahoilla toimivat yritykset (mm. ammattikorkeakoulut) ja järjestöt lasketaan yksityissektorille.

Puolassa julkisen sektorin menot olivat toissa vuonna 49,4 % bruttokansantuotteesta; Suomessa viime vuonna 57,4 %.

Puolassa on erityistalousalueet, Itä-Suomi kuihtuu

Puola on Suomen kokoinen maa, 312.685 km². Suomi 338 462 km². Puolassakin on alueita, jotka eivät ole kehittyneet muun maan tahdissa. Puola on perustanut tätä varten erityistalousalueita, joissa verotus on olematon.

Etenkin Itä-Suomi on kärsinyt EU:n pakotteista Venäjää vastaan. Suomi ei ole pyytänyt EU:lta tukea, vaikka se kärsii pakotteista enemmän kuin muut EU-maat.

Suomi voisi perustaa ensimmäisen erityistalousalueen Imatran seudulle. Sinne perustetut yritykset verotettaisiin Viron veromallin mukaisesti vasta kun raha nostetaan yrityksestä. Yhteisövero voisi olla puolet muun Suomen verosta, eli 10 %. Palkansaajille voitaisiin myöntää erityinen vähennys.

Puolassa ei ole kehitysmaamuuttoa ja työttömyys alhaisin EU:ssa

Puola ei halua humanitaarisia maahanmuuttajia kehitysmaista, mutta ottavat ukrainalaisia.

AI: ”Puola isännöi noin miljoonaa ukrainalaista pakolaista, joilla on laillinen oikeus asua ja työskennellä maassa ja saada samanlaisia ​​etuuksia kuin Puolan kansalaisilla, mukaan lukien terveydenhuolto, koulutus ja lapsilisät. Suuri muuttovirta on johtanut merkittävään väestönkasvuun joissakin Puolan kaupungeissa ….”

Puolassa sosiaaliturva on pientä Suomeen verrattuna. Sen takia myös ukrainalaiset tekevät töitä, toisin kuin Suomessa.

Puolassa työttömyys on nousussa, joten siellä ei haluta edes keskustella työperäisestä maahanmuutosta. Vasta kun työttömyys lähenee nollaa, asia otetaan esille.

Puolassa oli EU:n alhaisin kausitasoitettu työttömyys tämän vuoden alussa, 2,6 % (Suomi 8,9 %). Syyskuussa 2025 työttömien määrä Puolassa oli 5,6 %.

Suomessa oli elokuussa 2025 työttömiä oli 267.000, mikä on 9,3 % työvoimasta. Tempputyöllistetyt huomioiden työttömien kokonaismäärä ylittää 400.000 eli 14 %.

Suomi haluaa kehitysmaalaiset työvoimavarastoon (tavoite 40.000 uutta vuosittain), vaikka työttömyys hipoo pilviå.

Venäjä uhkaa myös Puolaa

Myös Puola on investoinut paljon puolustukseen. Se on Valko-Venäjän rajanaapuri. Valkovenäläiset työntävät väkisin Puolaan kehitysmaalaisia, mutta Puola estää niiden pääsyn maahan. (kuvat Puolan ja Valko-Venäjän rajalta. "Tänne ette tule"

Suomi esiintyy rikkaana maana ja maksaa siitä maltaita

Esiintymällä EU:n rikkaana maana Suomi on tuhonnut tulevaisuutensa.  Esimerkiksi Suomi maksaa EU:n elpymisrahastoon yli 7 miljardia euroa + korot, mutta Puola sai suoraa tukea 24 miljardia euroa. Suomi on EU:n nettomaksajia, Puola saajia.

Puola sai EU-rahoista 245,7 miljardia euroa ja maksoi 83,7 miljardia euroa vuosina 2004–2023. Puola on käyttänyt EU-rahat taitavasti maan talouden kehittämiseen.

Suomi on käyttänyt EU-rahoja (eli nettomaksajana omia rahojaan) mm. kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Suomi saa EU:sta maataloustukea pohjoisen sijainnin takia. Se näkyy etenkin syksyllä omenien hinnoissa. Suomalaiset omenat maksavat 4 euroa kilo; puolalaiset 1 euron.

Ostovoimakorjatun bruttokansantuotteen luvuista

Vuodesta 2008 viime vuoden loppuun Suomen väkiluku kasvoi 5,8 %. BKT nousi samassa ajassa 3,3 %. Koska suomalaisten määrä väheni 110.000:lla on kasvu tullut maahanmuuttajista. Luvut osoittavat, että maahanmuuttajat ovat olleet heikkolaatuisia, eivätkä he tuota Suomelle mitään, mutta kuluttavat sitäkin enemmän.

Ostovoimatilastot tehdään US dollareilla. Vuonna 2008 kun Suomen talous romahti yhdellä eurolla sai 1,43 US dollaria (syyskuu). Tämän vuoden syyskuussa eurolla sai 1,17 dollaria eli euron arvo on romahtanut suhteessa dollariin.

Inflaatio vuodesta 2008 Suomessa on ollut elinkustannusindeksin mukaan 34 %.

Maailman pankin ostovoimatilaston 2008 mukaan Suomen ostovoimakorjattu BKT (ns PPP eli Purchasing Power Parity) oli 40.100 USD asukasta kohti. Viime vuoden tilaston mukaan 64.100 USD. Luvut valehtelevat, koska muutos on johtunut inflaatiosta ja euron arvon romahduksesta.

Vuonna 2008 Puolan ostovoimakorjattu bkt oli 18.400 ja Japanin 35.300 USD asukasta kohti. Viime vuonna Puola oli noussut 50.400 ja Japani 51.700 US dollariin. Tänä vuonna Puola on ohittanut Japanin ja lähestyy Suomea.

Luvut kertovat sen, että BKT:n nimelliseen muutokseen tarrautuneet poliitikot ymmärtävät asiat väärin. Tärkeintä on ostovoima. Puola on nimellisluvuilla Euroopan köyhiä maita, mutta ostovoima huomioiden yksi vauraimmista.

Puola on kuin retiisi

AI: ”Puola on kuin retiisi, koska sen edistynyt talous kasvaa kuin juurekset ja maan lippu on punainen ja valkoinen, kuten retiisin.” Maailman meriä seilannut appi-isäni kertoi puolalaisten olevan kuin retiisi, päältä punainen, sisältä valkoinen. Tämän opetuksen sain 1970-luvun alussa, kauan ennen Lech Walesan ja Solidarisuuden aikaansaamaa muutosta.

Solidaarisuusliike alkoi 1981

Puolan valtio sai alkunsa 900- ja 1000-luvuilla. Venäjä, Preussi ja Itävalta veivät Puolan itsenäisyyden 1795. Puolasta tuli itsenäinen valtio uudestaan I maailmansodan jälkeen 1918. Hitler ja Stalin jakoivat Puolan 1939 keskenään. Vuonna 1945 Puolasta tehtiin kommunistinen valtio Neuvostoliiton vaatimuksesta. Vuonna 1989 Puola muutettiin markkinatalousmaaksi. Kommunismin kirous opetti puolalaiset ymmärtämään itsenäisyyden merkityksen. Sen takia Puola ei ole totellut Brysselin vaatimuksia ja on halunnut säilyttää itsenäisyytensä.

Suomi ei joutunut kantapään kautta oppimaan sosialismin ja kommunismin tuhoisuutta, minkä takia Suomi on muuttunut EU:n suurten virheiden ja omien onnettomien päätösten takia sosialistiseksi hirviöksi, joka ei saa talouttaan kuntoon.

Vuonna 1984 perheemme teki automatkan itäblokin maihin. Tässä matkakirjan kuvaus Sopotista kertomaan Suomen tulevaisuudesta romahduksen jälkeen

***

Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus

Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.

Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.

Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero (10%)- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.