... eli ollaan avoliitossa?”
Yle julkaisi 15.11.2021 uutisen 16-19-vuotiaille maksettavasta 800 euron sosiaalituesta. Kirjoitus kirvoitti minut tekemään Facebook-päivityksen, jonka julkaisen tässä aluksi. Päivitykseni jälkeen etsin historiatiedostoista vuonna 2010 tekemäni Iltalehden blogin, joka oli vuonna 2020 lehden poistamien blogien joukossa. Juttu on ajankohtainen edelleen, vain luvut ovat 10 vuotta vanhoja. Jos innostun, haen täydennykseksi uusimmat luvut myöhemmin.
Suomesta on tullut Sossulandia
Yle kertoo tänään 800 euron kk-tuesta, jonka voi saada 16-19 vuotias nuori, vaikka asuisi kotona. Raha on tarkoitettu lähinnä tukemaan koulunkäyntiä. Monille raha menee päihteisiin ja muuhun humputukseen. Tukea ei ole vähennetty, vaikka opiskelu on ilmaista 18 ikävuoteen asti. Jutussa sanotaan, että rahaa käytettäisiin myös lääkkeisiin. Vaan lääkekuluissa on 600 euron vuosittainen katto, joten tieto on tavanomaista YLEn vääristelyä.
800 euron tuki on niin suuri, että se karkottaa nuoret kesätöistä ja muista omista ansioista. Yhteiskunta haluaa tuhota kaiken oma-aloitteellisuuden Suomesta.
Jotta kaikki olisi todella sairasta, tukea voidaan maksaa 4 kk taannehtivasti. 16-vuotias kotona asuva lapsukainen saa kerralla 4000 euroa puhtaana käteen. Mihin tuollaisen rahan oikein osaa käyttää, aikuinenkaan.
Kun Ylen jutun kommentteja luki huomasi kuinka laajalle on Suomessa levinnyt ajattelu: mulle kuuluu tuokin tuki. Tuen saajien määrä on lyhyessä ajassa kolminkertaistunut ja voi vain arvella kuinka pitkä jono huomenna on uutisen jälkeen hakemassa tätäkin tukea.
Mietin jutun luettuani, että olisi tärkeää saada kaikki julkiset tilastot taustaisuuden mukaan. Jutussa sanottiin, että tukea maksettaisiin mm. kehitysvammaisille. Siitä tuli mielleyhtymä serkkuavioliittoihin.
Tekisi mieli muistuttaa: elettiinhän sitä ennenkin, vaikkei ollut sossua ja vaikka opiskelu piti maksaa itse, yleensä erilaisilla töillä. Jotkut ottivat opintolainaa, josta maksettiin käypä korko, eikä mitään valtion takauksia ollut. Pian palataan samanlaiseen Suomeen, koska Sossulandia on tullut tiensä päähän. Romahduksen voi odottaa tulevan koska tahansa.
Nuoren kuntoutusrahaa on maksettu vuodesta 1999 alkaen. Lain on valmistellut Lipposen I hallitus: SDP, kokoomus, RKP, vasemmistoliitto sekä vihreät. Kauhukabinetti kuten Marinin hallitus. Erona on kokoomus kepun tilalla, mutta samanlaisia vasemmistopuolueita molemmat.
Kela maksaa jokaisesta Suomessa vakituisesti asuvasta lapsesta lapsilisää sen kuukauden loppuun, jolloin lapsi täyttää 17 vuotta. Siis yhden vuoden saa tuen ja lapsilisän molemmat.
Tuen saa 20 ikävuoteen asti. Ja sen jälkeen on vuorossa opintotuki, asumistuki, toimeentulotuki, erilaiset työttömyyskorvaukset ja mitä kaikkea niitä onkaan.
”Mitä tukia on mahdollista saada, nyt kun muutetaan yhteen poikaystävän kanssa, eli ollaan avoliitossa?”
| Pauli Vahtera | Blogit | Iltalehti.fi 18.5.2010
Otsikko on Suomi24-kysymys
Valtio maksaa (2010) asumistukia 528 ja opiskelijoiden asumislisiä 271 miljoonaa euroa. Toimeentulotuen sisällä maksetaan asumiskustannuksia yli 100 miljoonaa. Lisäksi yhteiskunta maksaa erilaisia erityisryhmien asumismenoja. Vaikkei asuntovelan korkovähennystä huomioisikaan, asumistuen määrä ylittää miljardi euroa vuodessa.
Kun KELA maksaa asumistuen, ovat myös kunnat alkaneet asuntokikkailun. Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto ATT rakennuttaa kovan rahan asuntoja, joihin se ottaa asukkaiksi myös maahanmuuttajaperheitä, jolloin valtio maksaa suurimman osan asumismenoista kolmen vuoden täyden korvausjakson jälkeenkin. Kaupungin virkamies selittikin maahanmuuton hintaa tutkivalle, että uusissa luksustason asunnoissa asuvien maahanmuuttajien asuminen ei maksa kaupungille mitään.
Hyvätuloinen suomalainen aviopari voi pääkaupunkiseudulla ostaa 300.000 euroa maksavan asunnon. Perhe joutuu maksamaan asuntoaan vuosikymmenten ajan. Eläminen asuntovelan kanssa on niukkaa ja paljosta joudutaan kieltäytymään.
Sosiaaliturvan varassa voi tänään elää asunnossa, joka maksaa 400.000 euroa. Esimerkiksi maahanmuuttajille on annettu tällaisia asuntoja Helsingissä, koska tavoitteena on estää maahanmuuttajien ghettoutuminen ja asuminen samalla asuntoalueella. Monilapsisille perheille ei suurasuntoja ole riittävästi kaupungin vuokrataloissa, minkä vuoksi monet sosiaaliturvan varassa elävät perheet ovat saaneet asunnon uusista kovan rahan asunnoista.
Esimerkki tällaisesta asunnosta voidaan katsoa Yle Areenasta. TV1:n helmikuinen ohjelma Maahanmuuton hinta vuonna 2010. Ohjelma perustui selvitykseeni. Kohdassa 11:54 alkava osa esittää uutta asuntoa, jonka perhe oli saanut. Perhe heitti kaikki vanhat huonekalut pois ja osti sosiaalitoimiston lapulla uudet. Ainoa huonekalu vanhasta asunnosta oli parivuode, joka oli tuotu Italiasta. Vuode ei ole videolla.
Liian hyvä asumistaso yhteiskunnan rahalla johtaa siihen, että perheeltä viedään kaikki mahdollisuudet pyrkiä elättämään itse itsensä. Kalliissa asunnossa asuva ei pysty koskaan ansaitsemaan niin paljon, että hän voisi omilla rahoillaan asua paremmin. Ei, vaikka hänestä tulisi ministeri. Kun asuntoon maksetaan vielä verorahoista kaikki kalusteet ulkomailta tuotavia luksusparivuoteita myöten, on viety viimeisetkin kotoutumisen mahdollisuuksien rippeet.
En tässä kirjoituksessa kritisoi yksittäisiä ihmisiä, koska he toimivat omaksi parhaakseen niin pitkälle kuin yhteiskunta sen katsoo oikeudeksi ja kohtuudeksi. Sen sijaan kritisoin tätä järjestelmää, joka mahdollistaa yksittäiselle ihmiselle kohtuuttoman edullisen elämisen verrattuna niihin, jotka sinnittelevät omalla työllään niukkojen tulojensa kanssa. Aivan liian usein nämä omatoimiset ihmiset elävät niukemmin kuin ne, jotka elävät sosiaaliturvan varassa.
Järjestelmä on luonut kummallisen hirviön. Kun yhteiskunnan hyväksikäyttäjiä on yhä enemmän, virkamiehet ovat alkaneet käyttäytyä kuin epäilisivät kaikkien olevan välistävetäjiä. Tästä kärsivät etenkin yrittäjät. Maahanmuuttajia ei kuitenkaan sovi epäillä, jolloin he ovat saaneet etuisuudet, jotka ovat täysin kohtuuttomia niin heidän kuin suomalaistenkin kannalta.
Asumiskikkailu alkoi armeijasta
Asumiskikkailu alkoi kun armeijaan siirtyville nuorille alettiin maksamaan asuntovuokrat armeija-aikana. Nyt aivan liian moni osaa järjestää itselleen vuokra-asunnon ja sinne kaverin asumaan siten, että armeija-aikana yhteiskunta maksaa kaiken. Samoin monet 18 vuotta täyttäneet osaavat mennä valittamaan siitä, kuinka vaikeaa on asua kotona. Ei hätää, sosiaalitoimisto järjestää asunnon, kalustaa sen ja maksaa asunnon vuokran. Tiedän tapauksen, jossa ilmainen kalusto alkoi kyllästyttää ja kun sosiaalitoimisto ei antanut uusia kalusteita, nuori pisti itse asunnon palamaan. Jos olisin sosiaalivirkailija, sanoisin että asu siellä
tuhkan keskellä, jollet halua itse siivota, mutta uusia kalusteita ei tule. Mutta ei, nuorelle annettiin hotelliasuminen kunnes sosiaalivirasto löytää uuden asunnon. Härskiys palkitaan.
Mitä hullumpi kaupunkitarina, sitä todennäköisemmin se on totta. On lukuisia tarinoita siitä kuinka yksinhuoltajaäiti asuu kaupungin asunnossa ja sinne muuttaa mies, jolla on myös kaupungin maksama asunto. Tyhjäksi jäävä asunto vuokrataan pimeästi eteenpäin.
Oleskeluluvan saanut vastaanottokeskuksen asukas kikkailee yhä useammin asunnoilla siten, että hänen lähipiirinsä järjestää asunnon. Takuuvuokra maksetaan vastaanottokeskuksissa säästyneillä rahoilla tai lähipiirin toimesta. Kun asuntoon on päästy, sosiaalitoimen on pakko maksaa asunnon vuokra, vaikka vuokra olisi korkeakin.
Nuoret perheet, jotka itse maksavat elämisensä ja asumisensa, joutuvat muuttamaan yhä kauemmas periferiaan pääkaupunkiseudulta. Sen sijaan keskustassa ja sen läheisyydessä asuu yhä enemmän asukkaita, joiden asumisen maksaa yhteiskunta, vaikka he eivät ole edes aikeissa mennä töihin. Tämän nurinkurisen tilanteen voi korjata vain sillä, että kansalaiset, joiden eläminen maksetaan yhteisistä varoista, siirretään pois kaupunkien keskustoista ja
kauemmas pois pääkaupunkiseudulta. Suomessa on tyhjillään kokonaisia kerrostaloja, ja niiden käyttöönotto on paljon edullisempaa kuin rakentaa Helsinkiin uusia asuntoja.
Lakia tulee muuttaa siten, ettei kokonaan sosiaaliturvan varassa elävä työikäinen kansalainen voi vapaasti päättää, missä hän asuu. Jos kyse on oleskeluluvan saaneesta turvapaikan hakijasta, turvallisuus voidaan taata kaikkialla Suomessa. Enemmän vaatiminen ei ole kohtuullista.
Silloin perheille voitaisiin antaa isommat asunnot, jos asuntojen koko on joku ongelma. Helsingin Sanomat kirjoitti 18.3.2010 siitä kuinka somalit asuvat ahtaasti. Esimerkkiperheen kahdella perheenjäsenellä oli Espoon Olarissa 59 m2 asunto, jonne isä ei mahdu kolmanneksi. Jokainen oman asunnon ostanut osaa arvioida kuinka kohtuutonta tällainen valittaminen on.
Suomalaisen elämänmenon kannalta kohtuuttominta on tukea moniavioisuutta siten, että jokaiselle yksinhuoltajana esiintyvälle vaimolle annetaan asunto ja myös mies saa oman yhteiskunnan maksaman asunnon. Veronmaksajat toimivat meille kuulumattoman kulttuurin aisankannattajina.
Asumistukea voitaisiin edelleen maksaa keskusta-asunnoista työssä käyville pienipalkkaisille perheille. Näin mahdollistetaan se, että pienituloisetkin voivat asua pääkaupunkiseudulla ja turvataan pienipalkkaisten, mutta välttämättömien töiden tekeminen. Yhteiskunnalle tulisi nykyistä halvemmaksi myös menettely, jossa pienipalkkaisten palkkoja korotettaisiin, jotta he voisivat itse maksaa asumisensa. Kotikaupungissaan pitkään asuneet eläkeläiset toki saavat
asua myös asumistuetussa asunnossa.
Päättäjämme pitävät sosiaaliturvan varassa asuvia pieninä lapsina. Siksi he maksavat asunnon vuokraan tarvittavat rahat asukkaan tilille. Tiukatessani perustetta tälle rahan siirrolle, sosiaalitoimen virkailija sanoi syyksi, että niin opetetaan asukas käyttämään rahaa. Ja hyvin ovat oppineet. Jotkut pitävät rahat itse ja käyttävät vuokrarahat erilaiseen kivaan. Rahoilla jopa matkustetaan lomalle kotimaahan, josta on paettu hengen uhalla. Kun tullaan Suomeen
takaisin on vuokrat maksamatta, mutta ei hätää, sosiaalitoimi ei laita asukasta kadulle, vaan maksaa kiltisti toiseen kertaan vuokrat. Jos nyt ei muuta osata tehdä, pitäisi vuokrat maksaa suoraan sosiaalitoimesta vuokranantajalle ja tämä kikkailu loppuisi. Vuokran omavastuuosa voidaan tällöin vähentää suoraan toimeentulotuesta.
Yksi asumisen paradoksi on, että sosiaalitoimi maksaa työttömien maahanmuuttajien kaikki asumiskustannukset luksusasuntoja myöten, mutta monet työperäiset maahanmuuttajat elävät ahtaasti parakeissa tai kuin sillit suolassa kerrostaloasunnoissa. Media ja hyvät ihmiset ovat kiinnostuneita vain tänne tulleiden kerjäläisten ja varkaiden asumisoloista, eivätkä pysty näkemään kokonaisuutta.
Kaikkea ei voi saada. Jos haluamme tänne paljon sosiaaliturvan varassa eläviä
maahanmuuttajia, on meidän hyväksyttävä asumiskeskittymät, jotka ghettoutuvat ajan myötä. Yhteiskunnalla ei yksinkertaisesti ole varaa antaa jokaiselle maahanmuuttajalle asuntoa kovan rahan asunnoista hyvillä asuntoalueilla.
Itsemaksavat maksavat entistä enemmän
Helsingissä on jatkuva asuntopula. Tänne tulevilla maahanmuuttajilla on etuoikeus kaupungin maksamiin asuntoihin. Tämä osaltaan pitää asuntojen hintaa korkeana. Asumiskulunsa itse maksavat tulevat maksumiehiksi kahta kautta: ensin maksetaan omat korkeammat asumiskulut ja sitten korkeampien verojen kautta muitten asumiskuluja. Asuntovelallisen elämä ei lopu koskaan: kun asunto on maksettu alkaa asuntojen peruskorjausten maksaminen.
Viime vuonna 2009 kiinteistöveron tuotto kunnille on noin 987 miljoonaa euroa, joka on noin 60 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2008. Noin 70 prosenttia kiinteistöverosta kertyy aikaisempien vuosien tapaan rakennuksista ja maapohjan osuus on noin 30 prosenttia tuotosta
Asuntoyhtiöiden peruskorjaukset maksoivat toissa vuonna 2008 yli miljardi euroa, aravavuokratalojen noin 200 miljoonaa euroa. 1960-70-luvuilla rakennettujen kerrostalojen remontit tulevat moninkertaistumaan lähivuosina. Remontit sisältävät arvonlisäveroa jo nyt 18 % ja jatkossa arvonlisävero nousee. Myös vuokrissa ja yhtiövastikkeissa on paljon arvonlisäveroa eri muodoissa. Valtio ja kunnat tulevat ottamaan yhä suuremman osan asumisen kustannuksista.
Asuntovelkojen korkovähennyksiä tullaan rajoittamaan ja ehkä poistamaan kokonaan 10 vuoden kuluessa. Jotkut puhuvat kuvitteellisen asumistulon verottamisesta tajuamatta, että asumisesta maksetaan jo nyt veroja eri muodoissa miljarditolkulla.
Samaan aikaan asumisen vapaamatkustajia on yhä enemmän ja heidän määränsä tulee lisääntymään mm. koska Afrikan väestöräjähdyksen kiihtyminen kasvattaa edelleen tänne tulevien määrää.
Helsinki rakentaa yli varojensa
Helsingissä oli vuonna 1970 483.000 asukasta. 40 vuodessa asukkaiden määrä on noussut 583.000:een eli vain satatuhatta (vuoteen 2010). Lounais-Sipoon pakko-ottamisen myötä kaupungin asukkaiden määrää halutaan nopeasti lisätä, vaikka Sipoo onkin osoittautunut vaikeaksi rakennuspaikaksi vanhoine merenpohjineen ja vaikeine kallioineen. Mistä muualta uudet
asukkaat saataisiin kuin ulkomailta?
Kaupunginjohtaja Pajunen on esittänyt, että vuoteen 2025 mennessä 20-25 % helsinkiläisistä puhuu muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään. Jos suomalaisia ei häädetä asunnoistaan, tarvitaan 120.000 uutta maahanmuuttotaustaista asukasta, jotta kaupunginjohtaja Pajusen
esittämä 25 %:n määrä saavutetaan. Maahanmuuttajat ovat usein nuoria, joten heillä ei vielä ole paljon lapsia. Jos perheessä on maahan tullessaan kolme henkeä ja perheelle annetaan Helsingistä 3 huoneen ja keittiön asunto, tarvitaan 40.000 uutta asuntoa. Hintatilastojen mukaan Helsingin Vuosaaressa tuon kokoiset uudemmat asunnot maksavat 230.000 euroa. Isompaa asuntoa tarvitaan kun perhe kasvaa.
Maahanmuuttajien uudet asunnot maksaisivat 9 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä. Toki osan tästä maksaisivat hyvätuloiset maahanmuuttajat itse.
Helsingin verotulojen määräksi on arvioitu vuonna 2010 1,8 miljardia euroa, joten maahanmuuttajien asuntojen hankkiminen veisi viiden vuoden ajalta kaikki verotulot. Hankintahinnan lisäksi on maksettava asumisen vuosimenot, mm. suuret korot, koska kaupunki rakentaa uusia asuntoja velaksi. Aikaa väestörakenteen muutokseen on vain 15 vuotta.
Helsingin kaupungin konsernivelat lisääntyivät viime vuonna (2009) 427 miljoonaa euroa 4,3 miljardiin euroon. Myös Turku on maahanmuuttajien kaupunki. Turussa vuonna 2009 konsernitaseen velat lisääntyivät 44 miljoonalla eurolla. Valtion velasta puhutaan huolestuttavaan sävyyn huomaamatta, että myös kuntien velat ovat hirmuisia jälkipolville maksettaviksi. Jokaisen
helsinkiläisen lapset ja eläkeläiset mukaan lukien kaupungin velka ja osuus valtion velasta on jo 19.500 euroa. Työssä käyvää kohti velkaa on 36.000 euroa.
Jokainen edes välttävästi Elon laskuoppia osaava ymmärtää, ettei Helsingillä eikä Suomella yksinkertaisesti ole varaa massiiviseen maahanmuuttoon. Ei hyvinvointi-Suomen kaikkia muita palveluja voida ajaa alas, jotta rahaa jäisi riittävästi maahanmuuttajien asuttamiseen.
Kommentti: 2010 kirjoituksen manaukset veloista eivät toteutuneet, koska EKP alkoi painamaan rahaa, jota Suomikin on huoletta velaksi ottanut. Se on siirtänyt tuhon hetkeä.
