Miten Suomesta tuli maailman onnellisin maa
- Pauli Vahtera
- 2 tuntia sitten
- 7 min käytetty lukemiseen
Kansakoulussa meille opetettiin Ruotsi-Suomi-nimisestä valtiosta. Oppikirja eikä opettaja puhunut mitään siitä, kuinka Ruotsi ryösti meiltä kaiken, etenkin nuoret miehet tapettaviksi Ruotsin käymiin loputtomiin sotiin puolta Eurooppaa vastaan.
Vuonna 1900 Suomen asukasluku oli 2.655.900 henkeä. Maailmanlaajuisesti vuonna 1900 arvioitiin olevan 1,55-1,76 miljardia ihmistä. Suomen suuriruhtinaskuntaan muutti venäläisiä sotilaita noin 40.000 sekä siviilityöläisiä ja liikemiehiä noin 6000. Viime vuonna Suomessa asui venäläisiä yli kaksi kertaa enemmän, 102.000.
Autonomian aikana köyhä Suomi vaurastui ja menestyi käsittämättömällä tavalla köyhästä riistomaasta Euroopan huipulle muussakin kuin Tukholman 1912 olympialaisissa, joissa Suomi voitti 9 kultaa, 8 hopeaa ja 9 pronssia.
Venäjä antoi Suomen pärjätä omillaan, eikä muutamia poikkeuksia lukuunottamatta puuttunut Suomen tekemisiin. Sadan vuoden autonomian aikana Suomi sai pitää omien töittensä tulot, eikä Venäjä Ruotsin tapaan vienyt tuhkiakin pesästä.
Suomi ja suomalaiset
rakensi rautatieverkoston (Suomen rataverkon ensimmäinen rataosuus 1862. Pääosa rataverkosta rakennettiin vuosien 1850 ja 1900 välillä.)
muodosti oman rahan, markan, 1860
rakensi kansakoulujen verkoston, jossa kaikki oppivat lukemaan ja kirjoittamaan, aloitettiin 1866
rakensi oppikoulut, 1872
rakensi Helsingin Yliopiston, päärakennus 1832
rakennettiin Senaatintori 1820 ja sen yhteyteen Helsingin tuomiokirkko 1852, yliopisto,
1800-luvun puolivälissä alettiin perustaa kirjastoja suomenkielisille sivistysaatteen ja kansallisen heräämisen innoittamina
nosti suomen kielen ruotsin rinnalle omaksi kielekseen, kansakoulussa sai opiskella omalla äidinkielellään
rakensi Kansallisteatterin, 1872
rakensi Ateneumin, 1887
organisoi puolustusvoimat (asevelvollisuuslaki 1878)
palkkasi ensimmäisen kaupungin varoista maksetun kaupunginlääkärin Turkuun 1827. Ensimmäinen kunnanlääkäri palkattiin Viitasaarelle 1882. Vielä 1960-luvulla kunnanlääkärin vastaanotolle pääsi samana päivänä
Suomen ensimmäiset postimerkit 1856. Samassa yhteydessä ensimmäiset kirjelaatikot. 1858 aloitettiin kirjeiden ja sanomalehtien kotiinjakelu. 1950-luvulla posti jaettiin kaupungeissa kaksi kertaa päivässä kuutena päivänä viikossa.
1880-luvulla alkoi Suomen taiteen kultakausi, jolloin taidetta tehtiin kansallisessa hengessä. Albert Edefelt, Akseli Gallen-Kallela, Juho Rissanen, Eero Järnefelt, Pekka Halonen, Helene Schjerfbeck.
Jean Sibeliuksen 1. sinfonia valmistui 1899, yhteensä 8 sinfoniaa, joista viimeinen ei valmistunut, Finlandia 1899-1900.
suomalainen kirjallisuus syntyi 1800-luvulla
Aleksis Kivi "Seitsemän veljestä" ensimmäinen suomenkielinen romaani, 1870.
Elias Lönnrot Vanha Kalevala, 1835 ja Uusi Kalevala, 1849
J.L. Runeberg ”Vänrikki Stoolin tarinat” (Fänrik Ståls sägner, 1848, 1860, suomennettu 1870–1877)
Zacharias Topelius mm. Fältskärns berättelser (suom. Välskärin kertomuksia)
Juhani Aho, Rautatie 1884
Eino Leinon ensimmäinen runokokoelma julkaistiin 1898
maahanmuutto Suomeen oli vain positiivista: Hans Gutzeit Norjan saha 1872, Fazer 1891 kahvila-konditoria, G. A. Serlachius 1868 perustettu metsäteollisuusyhtymä, Rettig 1845 tupakkatehdas, Rosenlew 1870 höyrysaha, James Finlayson, 1820 konepaja ja valimo, 1828 puuvillatehdas
Suomi toipui nälkävuosista 1866-68, jolloin kuoli joka kymmenes suomalainen, yhteensä 200.000.
Suomen tuhon historia
Suomi oli käytännössä velaton maa vielä 1980-luvun alussa ja verot olivat vähäiset tämän hetkiseen verrattuna. Työttömyys oli vähäistä. Valtio rahoitti rautateiden rakentamisen 1860-1900 lähes kokonaan Saksasta saaduilla lainoilla. Kaikki muu rahoitettiin 1800-luvulla itse. Vaikka kansa oli köyhää. Maaseudulla torpparit tekivät kartanoiden työt ja iltaisin ja pyhien aikana rakennettiin omat talot ja navettarakennukset ja hoidettiin viljelykset ja karja.
Miten Suomen vaurastuminen on ollut mahdollista? Yksi selkeä syy on se, ettei ollut sosiaaliturvaa eikä kehitysapua ollut (Suomelle), jonka takia jokainen otti vastuun omasta elämästään.
Iso merkitys menestykselle 1800-luvun puolivälistä alkaen oli tulevaisuuden uskolla. Sen myötä syntyi kansallismielisyys, jonka huipentuma oli itsenäisyys 1917.
Käsityöläisten vapautuminen maaseudulla 1859 ja elinkeinovapaus 1879 mahdollistivat suuret muutokset kaupassa ja ulkomaankaupan kasvun. Teollisuuden kehitystä vauhditti 1850 jälkeen höyrykoneiden ja rautateiden tulo. Puun teollinen jalostaminen 1800-luvun lopulla johti Suomen metsäteollisuuden menestykseen ja Suomen hyvinvoinnin merkittävään kasvuun.
Sähköllä oli valtava merkitys Suomelle ja suomalaisille. Helsingin rautatieasemalla kokeiltiin sähkövaloa 1870-luvulla. Finlaysonin tehtaalla sähkövalo saatiin 1882. Sähköverkkoja alettiin rakentaa 1900-luvun alussa. 1900-luvun puolivälin jälkeen sähköistettiin maaseutu.
Suomessa naiset saivat äänioikeuden 1906, ensimmäisinä Euroopassa. Naisten äänioikeudella ja Suomen talouden menestyksellä on outo korrelaatio. Tämä ihmettely ei tarkoita sitä, ettenkö kannattaisi naisten äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta täysin rinnoin. Vaikka siitä onkin aiheutunut etenkin humanitaarisen maahanmuuton hirmuiset seuraukset.
Suomen tuhon tie alkoi lokakuussa 1985, jolloin Suomen Yhdyspankki (nyk. osa Nordeaa) valtasi Helsingin Osakepankin. Se oli lähtölaukaus kasinotaloudelle ja Suomen velkaantumiselle. Sinä vuonna Suomen valtionvelka oli 7,9 miljardia euroa ja kuntien velka kaksi miljardia. Valtauksen jälkeen Helsingin pörssin kurssit moninkertaistuivat muutamassa vuodessa.
1990-luvun lama oli seurausta 1980-luvulla tehdyistä rahamarkkinoiden vapauttamistoimenpiteistä. Se mahdollisti holtittoman ulkomailta otettujen velkojen räjähdysmaisen kasvun. Sen seurauksena pankit luotottivat yrityksiä ja kansalaisia täysin vastuuttomasti. Vuonna 1991 Suomen markka devalvoitiin 14 prosentilla. Se johti 48.000 yrityksen konkurssiin ja satoihin yrittäjien itsemurhiin. Suomen kansantalous ei ole koskaan toipunut yrittäjien määrän romahduksesta.
Laman tuhoisuutta lisäsi 1990 alkanut Neuvostoliiton romahduksen aiheuttanut somalien kansainvaellus Suomeen, mikä on kiihtynyt kaikkia muslimeita koskevaksi sosiaaliturvamaahanmuutoksi.
Suomeen tuli naispappeus 1988. Se on rapauttanut kirkon merkityksen yhteiskunnassa. Kirkko oli alun perin ainoa sosiaalitoimisto Suomessa. Kirkko oli lisäksi koulu ja ainoa mielenterveyspalveluja tuottava laitos. Se loi kristillisyyteen perustuvan elämäntavan Suomeen. Kirkon uskottavuuden menettäminen on tuhonnut yhteiskuntamoraalia kivi kiveltä. Se on mahdollistanut islam-uskon laajenemisen Suomeen. Islamin myötä on tullut rahan tuhlaus, väkivalta ja naisten aseman heikentyminen.
“Hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa!”
Seinähullu mies (suurissa kaupungeissa) syö enemmän kuin jälkipolvet tienaavat (Teemu Keskisarja)
Suomesta tuli 35 vuotta sitten velkayhteiskunta, joka on rahoitettu lisävelan otolla. Velkayhteiskunta mahdollisti virkakunnan valtavan laajentamisen, holtittoman rakentamisen, liian korkean sosiaaliturvan ja omien rahojemme kippaamiseen niin Afrikkaan kuin EU-maillekin. Kirsikkana kakussa holtiton maahanmuutto: koska meillä on varaa (eli velkarahaa).
Kun rahan käytöllä ei ole ollut mitään rotia, on sitä tuhlattu holtittomasti sinne tänne. Viimeisin hullutus on kompostien tarkastaminen, joka tapahtuu kaksittain (nuohoojat ovat aina toimineet yksin, vaikka työ on paljon vaarallisempaa). EU on lisännyt hirmuisesti byrokratiaa, mutta kompostitarkastus on täysin kotimaista keksintöä (vain vinkki saatiin EU:sta).
Rahaa on tuhlattu ilman, että kenenkään kellot hälyttävät. SOTE-uudistus on valtava rahareikä. Lääkärien palkat Suomessa ovat korkeimmat Euroopassa. Uusia upeita sairaala- ja terveydenhoitoon liittyviä rakennuksia on tehty jo SOTEa ennakoiden, koska rakennukset siirtyivät aluehallinnon vastuulle. Esimerkiksi Jyväskylän uusi keskussairaala valmistui 2021.
Maailman onnellisin maa
Onnellisuusraportissa onnellisuutta tarkastellaan kuuden käsitteen kautta: sosiaalinen tuki, tulot, terveys, vapaus, anteliaisuus ja korruption vähäisyys. Lisäksi 143 maan ihmisten arvioivat elämäänsä asteikolla nollasta kymmeneen.
Tuota listaa voi ihmetellä. 50 vähiten onnellisesta maasta 35 on Afrikasta. Suosikeistani Etiopia on sijalla 131 ja Botswana 133. Noissa maissa tapaamani ihmiset ovat ihan onnellisia elämässään, paljon onnellisempia kuin suomalaiset tänään.
Ykkösonnelliset maahanmuuttajat
Suomessa onnellisia ovat maahanmuuttajat. He elävät omiensa keskuudessa mitään töitä tekemättä koko elämänsä. Heidän takuueläkkeensäkin on suurempi kuin suurimman osan yrittäjistä saama yrittäjäeläke. Ikuiset tulkkauspalvelut mahdollistavat sen, etteivät kaikki halua edes oppia suomen kieltä.
Monilapsisten maahanmuuttajayksinhuoltajien sosiaalituet ylittävät hyväpalkkaisten työssäkäyvien suomalaisperheiden saamat nettoansiot.
Sosiaaliturva Suomessa on hulppea etenkin kun sitä vertaa tulijoiden lähtömaissa työllä ansaittua elintasoa. Turva on niin hyvä, että se mahdollistaa maahanmuuttajien kuukausia kestävät sukuloimismatkat kotimaissaan alueilla, joista he ovat tulleet ”turvaan” Suomeen. En sano ”lomamatka”, koska mistä he olisivat lomalla (lorvimisesta?). Suomen sosiaaliturva juoksee koko ajan silloinkin kun he elävät pitkiä jaksoja kotimaassaan.
Kakkosonnelliset virkamiehet ja -naiset
Suomessa onnellisin työssä käyvä ihmisryhmä ovat virkamiehet ja -naiset. Valtion työntekijöillä on Suomen parhaat palkat. Työtahti on keskimäärin varsin verkkainen. Julkisella on pidemmät lomat kuin yksityisellä ja lomia lisätään sairastamalla etenkin maanantaisin ja perjantaisin.
Julkisella töitä organisoidaan italialaisen lakon tapaan. Kun hain notaarin todistusta asiakirjoihin, odotin käytävällä. Ovi avattiin hetkeksi kun tuli vuoroni. Töitä oli tekemässä kaksi naista ja todistukset sain viidessä minuutissa. Sen jälkeen odotettiin 25 minuuttia seuraavaa. Samalla tavalla työt on organisoitu (ainakin osassa) hyvinvointialueiden terveysasemilla.
Julkisella tehdään paljon etätöitä. Jopa niin paljon, että työpaikoilla on puute asiakaspalvelun suorittajista. Isossa sairaalassa sanottiin pitkään odottaneelle potilaalle, että yli puolet on etätöissä. Jokainen tietää, että etätöissä töitä tehdään vain nimeksi.
Kolmosonnelliset kolmannen sektorin työntekijät, yleensä naisia
Kolmas sektori saa tulonsa verorahoista. Yhdistykset ja järjestöt tekevät usein jonnin joutavia töitä hyvällä palkalla ja pitkiä lomia pitäen. Tästä esimerkkinä kirjoitukseni Mitä saa miljoonalla eurolla verorahoja ja Piiri pieni pyörii, tyttölapset siinä hyörii. Tähän ryhmään voidaan lukea myös kaikenlaiset tutkijat, jotka tutkivat isoilla rahoilla esimerkiksi afrikkalaisten vaellusreittien vaikutuksia paikalliseen tarinankerrontaan tai kynsien koristajien työtä Varsovassa.
Neljäsonnelliset työnvieroksujat, työttömät ja eläkeläiset
Työttömien toimeentulo on kohtuullista niin kauan kuin ansiosidonnainen päiväraha on voimassa. Sen jälkeen elämä on niukkuutta ja vähemmän onnellista.
Työnvieroksujat ovat järjestäneet elämänsä siten, että he pärjäävät työttömyyskorvauksilla ja sosiaalituilla. Elämä on niukkaa, mutta toisaalta ei ole huolta huomisesta, eikä työnteosta.
Kun Suomen romahtaminen etenee, eläketurva tulee heikkenemään ensimmäisenä. Sitä suunniteltiin jo 1990-luvun lamassa. Eläkkeitä ei välttämättä alenneta, mutta niiden verotusta kiristetään ja indeksitarkistuksia ei täysimääräisesti tehdä. Eläkelupausta on vähennetty koko 2000-luvun ajan. Eläkkeitä on alennettu mm. elinaikakertoimella.
Joka kuudes suomalainen eläkeläinen saa eläkettä alle 1200 euroa kuukaudessa. Takuueläkkeen 986 euroa saa jokainen kehitysmaasta Suomeen tullut, vaikkei olisi tehnyt päivääkään töitä Suomessa. Asumistuki huomioiden vuosikymmeniä töitä tehnyt suomalainen saa vähemmän käteensä rahaa kuin kehitysmaalainen.
Riistetty kansanryhmä yrittäjät
Yrittäjät ovat onnellisten ihmisten luokittelussa viimeisinä, kaukana muista. Yrittäjien byrokratia ja valvonta on lisääntynyt vuosi vuodelta. Valtio on siirtänyt suuren osan omasta työstään yrittäjien tekemäksi ja ilman korvausta. Silti valtion työntekijöiden määrä ei ole vähentynyt. Suurimman osan yrittäjistä ansiotulo jää alle suomalaisen keskimääräisen ansiotulon, vaikka he tekevät pitempiä työpäiviä ja pitävät vähemmän lomia kuin työntekijät. Myös yrittäjien eläketurva on heikompi kuin heidän omien työntekijöidensä, joiden eläkkeet yritykset maksavat.
Erityisen heikossa asemassa ovat epäonnistuneet yrittäjät. Heiltä viedään kaikki: työ, omat ja perityt varat, asunnot, perheet, tulevaisuus. Valtio estää heidän mahdollisuutensa uuteen tulevaisuuteen erilaisilla ylisuurilla veroilla ja maksuilla, liiketoimintakielloilla ja estämällä heidän pääsynsä ennakkoperintärekisteriin.
Onnellisten Suomessa
luku- ja kirjoitustaidottomien määrä kasvaa
lasten liikalihavuus. Ylipainoisia (mukaan lukien lihavat) on pojista noin 27 % ja tytöistä 18 %.
maahanmuutto tuhoaa Suomen, nyt yli 600.000. Tulijoiden määrä on kaksinkertaistunut 10 vuoden välein. He aiheuttavat taloudellisen katastrofin, minkä lisäksi suuria ongelmia aiheuttavat
rikollisuus
raiskaukset
nuorisojengit
asuntoalueiden ghettoutuminen
kansan tyhmentyminen (mm. PISA-tulokset romahtaneet)
työttömien määrä yli 400.000 tempputyöllistetyt mukaan lukien
ulkomaan kansalaisia työttöminä ja tempputyöllistettyinä lähes 100.000, vaikka Suomen kansalaisuuden saaneita työtä tekemättömiä ei lukuun huomioidakaan
rahat eivät riitä tunnin junan rakentamiseen Lohjalta Turkuun
uudet rakennukset kestävät 40-50 vuotta, minkä jälkeen ne puretaan. Muutos on ollut valtava kun miettii rakennusmateriaalien kehitystä ja rakennustekniikkaa ilman nostureita 1800-luvulla
tänään posti kulkee hitaasti ja kirje Helsingistä Turkuun voi kestää pitempään kuin 1600-luvulla Helsingistä Tukholmaan kievareiden kautta
tuhlasi miljardeja euroja koronaepidemiaan
verot ovat maailman huipputasoa
julkinen velka ylittää pian vuotuisen kansantuotteen määrän
Pariisin olympialaisissa 2024 Suomi ei saanut yhtään mitalia
on antanut 1990 jälkeen kehitysapua korkoineen 36 miljardia euroa samaan aikaan kun Suomi on velkaantunut vuosi vuodelta. Kehitysapu ja humanitaarinen maahanmuutto on aiheuttanut valtion velkaantumisesta neljä viidesosaa.
***
Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus
Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.
Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.
Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan ja tuloverotuksessaan sekä arvonlisäveron (10 %), koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.
