Huolimatta inflaation (vuotuinen inflaatio tammikuu 8,4 %, helmi 8,8 %, maalis 7,9 %) korottamista hinnoista euromääräinen arvonlisäverokertymä aleni. Osaltaan se johtui sähkön rajuista hinnankorotuksista, koska sähkön vero oli tilapäisesti 10 %. Sähkö vei ostovoiman, joka olisi käytetty korkeammin verotettuun kulutukseen.
Uusi hallitus nostaa matkojen, hotellien, kirjojen, elokuvien, musiikki- ja urheilutapahtumien arvonlisäveroprosentin 14 %:iin. Koko vuoden ajalta sen uskotaan nostavan alv-kertymää (hintoja) 205 miljoonaa euroa. Lisävero on puolet siitä, mitä tammi-maaliskuussa 2023 käypä arvonlisäverokertymä (inflaatiokorjattu) aleni viime vuoden tammi-maaliskuusta.
Sääliksi käy uutta hallitusta. Ja suomalaisia. Naisviisikko ajoi Suomen niin huonoon jamaan, että sen jälkiä on aika lailla mahdotonta korjata. Uusi hallitus näpertelee arvonlisäverolla kun vaikuttavat toimenpiteet olisivat olleet arvonlisäveron velvollisuusrajan nostaminen 60.000 euroon ja/tai yrityksen palkkaaman ensimmäisen työntekijän palkkakulujen vapauttaminen sosiaalikuluista. Belgiassa tällainen sosiaalimaksu-uudistus on lisännyt 31 % uusien työllistävien yritysten määrää. Suomessa viime vuonna työllistävien yritysten määrä aleni 9.000:lla.
Hallitusohjelmassa ei käsitellä lainkaan tekoälyn negatiivisia vaikutuksia työpaikkojen määrään. Tekoäly vähentää tehtävien työtuntien määrää samalla tavalla kuin automaatio ja robotiikka ovat jo tehneet. Eli menetämme satoja tuhansia työpaikkoja lisää. Suomessa joudutaan pohtimaan aivan uusista lähtökohdista paitsi polttoaineveron väheneminen sähköautojen takia, myös palkkaan perustuvien sosiaalimaksujen ja palkkasidonnaisten sosiaalitulojen maksaminen. Arvonlisäveron korottaminen tässä tilanteessa olisi tuhoisaa kansantaloudellemme.
Marinin hallitusohjelmassa ei lukenut, että nyt tuhotaan Suomen kansantalous ja nostetaan jengirikollisuus huippuunsa. Sekä Orpon että Marinin ohjelmassa luvataan kymmenen hyvää ja kaksi kaunista. Katastrofisuunnitelmaa ei ole. Mitä jos muutosta parempaan ei tapahdu? Mitä sitten tehdään?
Kansalaisten elämä vaikeutuu ja yrittämisen vaikeat ajat jatkuvat. Julkinen sektori porskuttaa. Edes Ylen rahantuhlausta ei haluttu kuriin. Kehitysavun leikkaukset perustuvat korkeaan matematiikkaan, jossa olematon on saatu näyttämään miljardilta. Yritystukien määrästä ei ohjelmassa ole mainintaa. Puututaanko niihin edes sen jälkeen kun Suomen alamäki on jatkunut vuoden kaksi.
Sekä kokoomus että perussuomalaiset esittivät Ylen rahoituksen (Yle-veron) leikkaamista, mutta se tehtiin vain indeksikorotukseen. Mikä taho asetti suitset hallitusneuvottelijoille? Yksi vaihtoehto on Suomen ruotsinkielisen rahan valta.
Comments