top of page

Liian rahan pulskistama YLE

Päivitetty: 13. kesäk.

Ylestä suomalaiset maksoivat viime vuonna 575,8 miljoonaa euroa veroja. Veroista Yle sai käyttöönsä 523,5 miljoonaa euroa; valtio veti välistä 52 miljoonaa euroa.


Ennen 2023 eduskuntavaaleja kokoomus esitti Yleltä leikattavan 125 miljoonaa; perussuomalaiset 144 miljoonaa euroa. Kokoomuksen alkuperäinen esitys puolueen varjobudjetissa oli 140 miljoonaa euroa. Yle taustajoukkoineen on alkanut hirmuisen lobbauksen siitä, ettei Yle-veroja alennettaisi. Kansa köyhtyköön, mutta YLEssä pitää saada elää leveästi.

 

Persaukinen ei pidä kenenkään olla, mutta liika raha on vielä haitallisempaa. Etenkin silloin kun liian rahan saa käyttöönsä tekee sitten työnsä hyvin tai huonosti. Liika raha laiskistaa, eikä kukaan liiassa rahassa kylpevä kehitä mitään uutta yhteiskunnan hyväksi. Parasta kaikille on kun rahaa on niukasti, mutta riittävästi. Se tuo parhaat tulokset.

 

Yle-vero on paljon

Kun rahaa on saatu liikaa, on sitä käytetty investointeihin

Yle-vero tuli voimaan 2013 alusta. Sitä ennen kansalaisilta perittiin tv-maksu, joka viimeisenä vuotena oli 422,7 miljoonaa euroa. Jos Yle-veroa olisi korotettu koko ajan kuluttajahintaindeksin korotuksen mukaan, olisi vuoden 2023 verotulo Ylelle ollut kolme miljoonaa euroa saatua pienempi. Mitään todellista leikkausta ei ole toteutettu edes Sipilän hallituksen aikana.

 

Yle-verotuotto Ylelle on noussut tv-maksuajoista 24 %. Suurin hyppäys tapahtui Yle-veroon siirryttäessä: silloin Ylen tulot lisääntyivät 7,5 %.  Jos työeläkkeet olisivat nousseet samaa tahtia, olisivat bruttoeläkkeet nyt 4 %:ia korkeammat. Kuluttajahintaindeksi (2010=100) on noussut Yle-veroaikana 19 %.

 

Yle-verosta ei pääse eroon – autoverosta pääsee kun ei osta autoa. Vuonna 2023 autoveroa määrättiin 159.300 ajoneuvosta yhteensä 382,6 miljoonaa euroa, siis paljon vähemmän kuin Yle-veroa, jota maksettiin 523,5 miljoonaa euroa.

 

Vero verosta

Yle-vero kiertää valtion televisio- ja radiorahaston kautta. Rahasto on osa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomia. Traficom siirtää Yle-veroja viikoittain YLEn käyttöön Ylen kerran kuukaudessa tekemään hakemukseen rahan tarpeesta ja lisää siirtoon arvonlisäveron 10 %. Tämän takia YLE voi vähentää ostamiensa hyödykkeiden ja palvelujen hintaan sisältyvän arvonlisäveron (yleensä 24 %).


Yle joutui maksamaan arvonlisäveroa vain 5,3 miljoonaa euroa, koska mediapalvelujen vero on 10 % ja vähennykset ostoista useimmiten 24 %.

 

Yle-verosta kansalaisten ja yritysten arvonlisävero oli viime vuonna 52 miljoonaa euroa. Kun vero korotetaan ensi vuoden alusta 14 %:iin lisääntyy Yle-vero 21 miljoonaa euroa. Yle-vero nousee ensi vuonna edelleen, eikä päähallituspuolueiden leikkauspuheista ole mitään jäljellä.

 

Jos arvonlisävero on kulutusvero, on kyseenalaista maksattaa siitä erikseen arvonlisävero. Kulutusveron ideologiaan kuuluu, että kansalainen voi itse päättää, kuluttaako hän johonkin vai ei. Yle-veron osalta tällaista mahdollisuutta ei ole, minkä vuoksi arvonlisäveron määrääminen on kyseenalaista piiloverotusta ja voi olla perustuslain vastaista.

 

Autoverosta ei makseta arvonlisäveroa; eli toisin kuin YLE-verosta.

 

Rahaston toiminnan kulut olivat vuonna 2023 yhteensä 164.000 euroa, josta asiantuntijakuulemismenettelyn palkkioita 21.000 euroa. Kukahan kuuli ja ketä?

 

Jos leikataan, ei näytetä hiihdon MM-kisoja

Ylen toimitusjohtaja uhitteli kuin pikkulapsi Ykkösaamun haastattelussa. Jos leikataan, vähennetään henkilökuntaa ja jätetään hiihdon MM-kisat näyttämättä. Samalla hän vetosi vuosina 2015-18 (Sipilän hallitus) toteuttamiin ”leikkauksiin”, jolloin indeksikorotusta ei tehty Yle-veroon.

 

Yle käytti viime vuonna kotimaisiin ja ulkomaisiin ohjelmahankintoihin sekä urheiluoikeuksiin 60,0 miljoonaa euroa. Urheilusisältöihin (mm. naisten jalkapallon MM-kisat, yleisurheilun MM-kisat) käytettiin 45,9 miljoonaa euroa. Luvut ovat päällekkäisiä, eikä tietyn urheilutapahtuman kokonaismenoja kerrota.

 

Vuonna 2022 Yle käytti urheilusisältöihin 59,8 miljoonaa euroa. Sinä vuotena oli talviolympialaiset Pekingissä, jalkapallon miesten MM-kisat Quatarissa ja yleisurheilun MM-kisat Eugenessa USA:ssa.

 

2021 oli hiihdon MM-kisat Oberstdorfissa Saksassa ja Yle käytti urheiluun 48,0 miljoonaa euroa. Luvuista voi päätellä, etteivät urheilusisällöt ole suuressa vaarassa, jos leikkauksia tehdään. Toki Yle voi ”kostoksi” osoittaa, mitä leikkaukset tarkoittavat ja jättää hiihdon MM-kisat näyttämättä. Mutta varmaa on, että kisoja voidaan televisiosta tai netistä katsoa muiden kanavien kautta: jos ei ilmaiseksi, niin jotain maksaen. Näyttihän MTV tärkeimmät jääkiekon MM-kisojen 2024 ottelut ilmaiseksi. Vain jotkut vähemmän kiinnostavat ottelut näki vain maksukanavilla, mikä varmasti oli kaikille onneksi ja iloksi.

 

Iltalehti EM-kisoista: ”… Roomasta valtion mediatalo tuottaa tuhdisti tavaraa: televisio, radio, sosiaalinen media, verkkosivujen jutut ja palvelut ruotsiksi. Länsimaiden live-urheilutuotannossa on jo vuosia ollut tapana, että tarvittaessa tv-lähetysten äänet siirretään nettiradioon ja radioon.” YLE liioittelee EM-kisojen esittämistä kaikille ja jokaiselle. Koska rahaa on.

 

Telia: ”Pariisin kesäolympialaisten tv-oikeuksien haltija on Warner Bros. Discovery (WDB). Kaiken olympialaisista suorana lähetyksenä näyttää uusi Max-suoratoistopalvelu. TV-kanavien puolella virallisena olympiakanavana toimii vapaasti katsottava TV5, joka näyttää kisoja ympäri vuorokauden. Kokonaisuus täydentyy vapaasti katsottavan Kutosen sekä Eurosport 1- ja 2 -maksukanavien sisällöllä. Myös Yle näyttää kisatapahtumia kanavillaan, pois lukien uinti ja koripallo, jotka ovat WBD:n yksinoikeuslajeja Suomessa.” Maksullisia kanavia ovat Max-suoratoisto sekä Eurosport 1 ja 2.


Katsotuimmat ohjelmat

Puoli yhdeksän pääuutislähetyksen katsojamäärät kasvoivat tasaisesti 1970-luvun alun miljoonasta katsojasta 1970-luvun lopun jopa 2,5 miljoonaan katsojaan. Yle elää vielä näiden aikojen hurmiossa. Aika entinen ei koskaan enää palaa.

Olen tilastoon ottanut 100 katsotuinta ohjelmaa, joista on jätetty pois saman ohjelman eri päivien versiot. Katsojamäärä on keskiarvo ohjelman aikana. Järjestys perustuu 7 vuorokauden aikana eniten katsottuun.


Uutiset ovat edelleen ylivoimaisesti katsotuin ohjelma, mutta Ylellä on vain hieman enemmän katsojia kuin MTV:n uutisilla. Luvut on otettu Finnpanelin tilastoista. Ihmetellä täytyy miksi viittomakielisiä uutisia katsotaan enemmän kuin viihdeohjelmia. Hömppäsarjan niukka voittaja on Nelonen (Farmi Suomi), jonka jälkeen MTV3 (Salatut elämät) voittaa niukasti TV1:n (Kahden keikka).


Ylen TV2 on katsojamäärät huomioiden turhake. Sen muuttaminen kaupalliseksi urheilukanavaksi voisi olla viisasta.

Eniten katsottujen muiden kanavien katsojamäärät ovat surkeita. TV2:n eniten katsottu on uusinta (ties kuinka mones kerta).


Isot urheilukilpailut sentään ihmisiä kiinnostavat. Rooman yleisurheilukilpailuja seurasi sunnuntai-iltana 9.6.24 keskimäärin 701.000 katsojaa. Ja juuri näitä eniten katsottuja ohjelmia toimitusjohtaja uhitteli lopettaa, jos yle-veroa alennetaan.


Yksi selitys alhaisiin katsojamääriin ovat jatkuvat uusinnat, joihin Ylekin sortuu. Kun YLE haluaa pärjätä kaupallisten kanavien kilpailussa on sekin ottanut keinoikseen näyttää seksiä: Pillupäiväkirjat, Häpeämätön ja Jalkojen välissä-ohjelmat ovat tästä esimerkkejä. Ylen kulttuuriarvoista kertoo paljon se, että se nimitti tuottajaksi entisen pornonäyttelijän.


Henkilöstöä on paljon, tosi paljon

Yle-veron aikana Ylen henkilöstöä on vähennetty 175:llä eli 5 %:lla. Väkeä on niin, että päät kolisevat: viime vuonna keskimäärin 3337. Viimeisen 5 vuoden aikana väki on joka vuosi lisääntynyt.


Suuri osa henkilövähennyksiä on korvattu ostopalveluilla.. Esimerkiksi Arto Nyberg oli ennen Ylen toimittaja, nyt hän tekee samaa ohjelmaa Production House Oy:n nimissä. Yhtiö käyttää Ylen tekniikkaa. Siinä työskentelee Nybergin lisäksi toinenkin henkilö ja liikevaihto on ollut 1,1-1,3 miljoonaa euroa vuosittain, vaikka ohjelma on kesäisin 3-4 kuukauden tauolla. Ylen palkkalistoilla ohjelma tulisi paljon halvemmaksi.

 

Puolet vakituisesta henkilökunnasta on naisia. Naisilla on sama palkka kuin miehillä.  Naiset valtaavat myös Ylen. Yli 60 vuotiaista yleläisistä miehiä on 55 %. Sen sijaan alle 40 vuotiaista naisilla on enemmistö, 54 %.

 

Ylessä on hirmuiset palkat. Keskipalkka on noussut joka vuosi Yle-veron aikana 5172 euroon kuukaudessa. Yhteensä keskipalkka on noussut 21 %. Suomalaisen keskipalkka vuonna 2022 oli 3411 euroa kuukaudessa, yleläisen 4951 euroa. Valtiolla on parhaat palkat; silti keskipalkka 4051 euroa jää kauas YLEn palkoista.

 

Rahapalkan lisäksi Ylen henkilöstö saa ei-verotettavina etuuksina työterveydenhuollon ja ravintoedun sekä työmatka-, liikunta- ja kulttuurisetelit ja työsuhdepyörän. Ravintoetu ei voi olla veroton, sen takia Ylessä henkilökunta maksaa omassa ruokalassa omavastuuosuuden aterioista ja kahveista. Ylen ateriat ovat hyviä jälkiruokineen. Ateriasta maksetaan 8,50 euroa, joten siitä tulee veroton 80 euron palkanlisä kuukaudessa ravintoloissa syöjiin verrattuna. Työterveyshuolto on laaja kattaen myös hammas- ja silmähoidot.

 

Ylellä on valtion pitkät lomat, 8 viikkoa vuodessa 15 vuoden työsuhteen jälkeen. Yle ei kerro henkilöstön työsuhteitten pituuksia, mutta se kertoo keski-iän 48 vuotta, joka on yllättävän korkea. Tarkoittaa sitä, että Ylestä jäädään normaalisti vain eläkkeelle. Ja että täyden 38 päivän loman (lauantait eivät lomapäiviä) saa suuri osa Ylen työntekijöistä.

 

Yleläiset sairastavat paljon: viime vuonna keskimäärin 9,1 päivää (edellisvuonna 9,8). Määrä on paljon kun huomioi heidän pitkät lomansa. Paljon vaarallisemmissa teollisuustöissä sairaus- ja tapaturmapoissaolojen määrä oli myös 9 päivää (2020).

 

Yle ei ole kertonut, mitä ohjelmatyöntekijät tekevät kun suuri osa ohjelmista jää kesäksi 2-3 kuukauden tauolle. Vain osa ajasta on kesälomaa. Saavatko he täyden palkan muun ajan peukaloiden pyörittämisestä? Vai ovatko ”koulutuksessa” ja missä?

 

Pikkupomoja Ylessä riittää

suurenna click

Kansanedustaja, entinen Ylen toimittaja, Susanne Päivärinta kirjoittaa: ”Yleisradion organisaatio on jaettu kuuteen yksikköön ja neljään tukipalveluista vastaavaan osastoon. Yhtiön verkkosivuilta voi laskea, että näissä työskentelee yhteensä 57 johtajaa tai päällikköä sekä toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Lukuihin ei ole laskettu esimerkiksi seuraavista toimituksista vastaavia henkilöitä: Uutisdesk, Tv- ja radiouutiset, Selkouutiset, Vaalit, Plus-desk, Uutispodcast, Erityisuutiset, Politiikka ja yhteiskunta, Talous ja arki, Tiede, terveys ja elämäntapa, Säätiimi, Kulttuuri, Ulkomaat, Ajankohtaiset ja Aamun prime time. Lisäksi luvuista puuttuvat sekä Nuorten uutistoimituksen ja Aluetoiminnan alueellisesta uutis- ja ajankohtaistoiminnasta vastaavat että aluetoimitukset. Kyseisten toimitusten päälliköitä, sisältöpäälliköitä, esimiehiä, vastaavia tuottajia ja tuottajia työskenteli Yleisradion vuoden 2023 syyskuun tiedon mukaan yhteensä 77.”


Yle polttaa rahaa investointeihin

Ylen uusi uutisilme lanseerattiin 10. kesäkuuta. Ilmeen suunnitteluun ja toteutukseen käytettiin kuusi vuotta ja 10 miljoonaa euroa. Rahaa Ylellä riittää, niin ettei pskalle taivu sanoisi vanha kansa. Edellinen ilmeuudistus tehtiin muutama vuosi sitten ja siinäkin maksettiin ulkomaille miljoonia euroja.


Yle tottui siihen, että kalustoa ja tekniikkaa uusittiin joka vuosi reippaasti ja näin luotiin käytäntö, jossa rahaa oli pakko käyttää, oli tarvetta tai ei. Silti ennen Yle-veroa investoinnit jäivät muutamaan miljoonaan euroon vuodessa (2012 3,2 miljoonaa).

 

Kolmena ensimmäisenä yle-verovuotena investointeihin käytettiin 20-30 miljoonaa euroa vuosittain, mutta sen jälkeen räjähti Pandoran lipas. 2016 rahaa käytettiin jo 71 miljoonaa ja sen jälkeen ylitettiin pian 80 miljoonan euron rajapyykki. Viime vuonna investointien määrä oli 81 miljoonaa euroa. Viimeisen 10 vuoden aikana YLE on investoinut kaikenlaiseen yhteensä 670 miljoonaa euroa eli 14 % saman ajan Yle-verosta.

 

Suomen suurimpiin kuuluva elintarviketeollisuuden konserni Atria työllistää 3898 henkeä. Se käytti viime vuonna investointeihin 105 miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihto on 3,3 kertaa Yle-veroa suurempi, 1,7 miljardia euroa.

 

Ylen Mediatalo

Legendaarinen Iso Paja-rakennus myytiin VR:lle vuonna 2018. Tuon vuoden rahoituslaskelmassa on 9,8 miljoonan euron tulo Iso Pajan myynnistä. Iso-Pajan myyntihinta on käytetty investointeihin, jotka siis olivat 10 miljoonaa euroa laskemaani suuremmat.

Mediatalon sisäänkäynti iltavalaistuksessa

Ylen rakennuskustannukset näyttävät maallikosta kohtuullisilta. Vuosina 2015-2019 rakennuksiin on tullut lisäyksiä 32,8 miljoonaa euroa.


YLE: "Yle on omistanut ja toiminut Mediatalossa vuodesta 1979. Talon nimi on aiemmin ollut Radiotalo, mutta nimi muutettiin Mediataloksi vuonna 2017, koska se paremmin kuvasi talon käyttötarkoitusta.

 

Yle omistaa Pasilassa olevat talot: Luovan talon, Mediatalon, Lähetyskeskuksen, Studiotalon ja Huoltamon. Alueilla Yle toimii pääsääntöisesti vuokratiloissa. Ainoat omistuksessa olevat toimitilat ovat Vaasassa ja Kajaanissa. Vaasassa on jo tehty päätös siirtymisestä uusiin vuokratoimitiloihin ja samaan aikaan omista toimitiloista luovutaan.

 

Ylellä on ollut jo yli kymmenen vuotta tavoitteena siirtää rahaa “seinistä sisältöihin” ja tänä aikana käytössä olevat neliöt ovat vähentyneet merkittävästi. Tilankäyttöä tehostetaan myös jatkossa suunnitelmallisesti."


Seinistä sisältöihin

Suomessa on monta onnetonta tapausta, jossa on myyty seinät, jotta voidaan saada rahaa parempaan käyttöön. Karmein on ollut sähköverkon myynti ulkomaalaisille bisnesmiehille.


Yle täyttää kahden vuoden kuluttua sata vuotta. Ja tulee toimimaan sen jälkeen toiset sata vuotta. Siinä perspektiivissä voi toimitilat ihan hyvin omistaa itse.


Muistamme myös SDP:n Arne Wessbergin, joka oli Ylen toimitusjohtaja silloin kun jakelutekniikka myytiin ulkomaille. Jakelu yhtiöitettiin 1998 Digitaksi, jonka Yle myi osissa ranskalaiselle Télédiffusion de France -yhtiölle. TdF myi ensin verkon australialaisille bisnesmiehille, joka myi verkon eteenpäin 2018 yhdysvaltalaiselle sijoitusyhtiölle Digital Colonylle.

 

Kuten tiedämme, digiverkon käyttömaksut sisältävät myös bisnesmiesten maksamat kauppahinnat, niiden korot ja voitot.  Yle ei kerro kuinka suuria verkkomaksuja tällä hetkellä maksetaan. Muistuttaa kovasti Caruna-kauppoja.


Yle tarvitsee rakennuksia. Jos ne myydään, on tilat vuokrattava. Usein vuokrataan omat tilat, jotka on myyty bisnesmiehille. Bisnesmiehet eivät ole tyhmiä. He haluavat korot sijoitukselleen sekä voiton. Vähänkin pitemmällä aikavälillä vuokraaminen tulee kalliimmaksi kuin omien seinien omistaminen.


Kuvitellaan, että myydään Mediatalo 40 miljoonalla eurolla. Ja vuokrataan se takaisin 30 vuoden vuokrasopimuksella. Jos sijoittajan korko ja tuotto on yhteensä 8 %, joutuu Yle maksamaan vuodessa vuokraa 3,3 miljoonaa euroa eli 30 vuoden aikana 98 miljoonaa euroa. 30 vuoden jälkeen ei olisi mitään isoa pajaa myytävänä tai peruskorjattavana. Saatu kauppahinta riittäisi 12 vuoden vuokriin.


Mitä tehdään Mediatalosta saadulla 40 miljoonalla eurolla? Sen pitäisi vähentää yle-veron määrää kaupantekovuotena 8 %:lla. Näin tuskin tulisi käymään.


Lisäys Digita Oy – vuosikertomuksista 1997-2005

Digita Oy:öön siirrettiin 1999 Ylen digiverkon toiminnat. Siirtohinta oli osakepääoman korotuksen jälkeen 224 miljoonaa euroa.


Samana vuotena Yle myi 20 % Digitasta Soneralle pilkkahinnalla 30 miljoonaa euroa. Tarkoitus oli myydä 14 % lisää vuoteen 2003 mennessä, mutta Sonera purki koko kaupan, koska ei olisi saanut tv-lähetysoikeuksia.


Sen jälkeen Yle myi 49 %:ia Digitasta vuonna 2003 141 miljoonalla eurolla ranskalaiselle Telediffusion de France S.A:lle TdF:lle.


TDF osti myöhemmin lisää 41 % osakkeista 133,3 miljoonalla eurolla ja loput 10 % vuonna 2005 noin 35 miljoonalla eurolla.


Yle myi 224 miljoonan euron sijoituksensa Digitaan Ranskaan 309 miljoonalla eurolla.


Ylen TV-maksutulot vuonna 2005 olivat 374 miljoonaa euroa.


Ylen toimitusjohtajana oli 2005-10 Mikael Jungrer, sdp. Hän on kehunut Ylen tuottaneen voittoa hänen kautenaan. Mikäs siinä kun oli kuuden vuoden aikana käytössä seitsemän vuoden tulot.


Kaupat oli hyväksytetty Ylen poliittisesti nimitetyssä hallintoneuvostossa. Politiikkoja vietiin kuin pässiä narussa. Tuskin tiesivät mitä tekivät.  Poliitikkojen tulisi paljastaa raportissaan digiverkoista viime vuonna maksetut vuokrat ulkomaille. **klo 16:00


Sijoituksia kulttuurirakennuksiin

Yle omistaa Helsingin Musiikkitalosta melkein puolet, 42 %. Kiinteistöyhtiöstä Helsingin Mannerheimintie 16a neljänneksen 26 %. Ilman Ylen rahoitusta musiikkitaloa tuskin olisi rakennettu lainkaan. Osakkeisiin on sijoitettu 54,1 miljoonaa euroa. Selvittämättä jäi, mitä toimintaa Yle harjoittaa talossa, joka on ”Uusrenessanssia edustava, täysin uudistettu Mannerheimintie 16


Ylen eläkesäätiö

Ylellä on oma eläkesäätiö, joka rahoitetaan Yle-veroilla. Yleläiset, jotka ovat tulleet töihin ennen vuotta 1992 saavat säätiöstä lisäeläkkeen – siis myös jo eläkkeellä olevat.

 

Säätiö investoi etenkin kiinteistöihin, joiden tuotolla rahoitetaan osa eläkkeistä. Esimerkiksi eläkesäätiö omistaa Ylen rakennuksen alla olevan tontin, josta Yle maksaa vuokraa säätiölle.

  

Huoltovarmuus – mitä ihmettä se on?

Ykkösaamun aikana Ylen toimitusjohtaja toisti useaan kertaan Ylen merkityksen huoltovarmuuden toteuttajana. Huoltovarmuus?

 

Ylen teksti-tv:ssä on silloin tällöin ilmoitus tulipalosta jossain Suomen kolkassa tai karhun liikkumisesta kaupungin lähistöllä. Mutta Yle itse tarkoittaa muuta: ”…poikkeuksellisissakin oloissa ihmiset tarvitsevat luotettavan tiedon kylkeen esimerkiksi kulttuuria, viihdettä ja urheilua. Olennainen osa Ylen huoltovarmuutta onkin suhde suomalaisiin. Ilman sitä ei pomminkestävinkään tiedonvälitys tavoita jokaista pirttiä tai puhelinta.”

 

En ole katsonut Euroviisuja sen jälkeen kun vuonna 2007 siinä itse esiinnyin majakanvartijana. Enkä ole katsonut YLEn uutisia ja ajankohtaisohjelmia vuoden 2015 jälkeen. Minulla ei ole enää suhdetta Yleen. Jos Putin tulee tankkiensa kanssa itärajalle, pommittaa hän ensimmäisten joukossa energialaitokset ja Ylen tv-lähetysasemat. Voisin kuunnella tiedonvälitystä patteriradiosta, jos sellainen vielä löytyisi. Mutta tuskin siinä vaiheessa kiinnostaisivat edes olympiakisojen suorat lähetykset.

 

Ylen johtajien huippupalkat

Kokoomuslainen Lauri Kivinen oli Nokian huippuvuosina tottunut hirmuisiin palkkoihin ja optiotuloihin. Hän toimi erilaisissa viestintäjohdon tehtävissä Nokiassa ja Nokia Siemens Networksissa, muun muassa Nokian viestintäjohtajana.

 

Hän osasi vedättää itselleen hirmuiset palkat myös Ylessä siirtyessään 2010 (juuri ennen Nokian romahdusta) Ylen toimitusjohtajaksi. Hänen palkkansa oli noin 30.000 euroa kuukaudessa. Kun ylioppilas Merja Ylä-Anttila tuli 2018 Yleen Kivisen tilalle, hänelle maksettiin sama veronmaksajille kivinen palkka. Palkan kohtuullistaminen ei tullut yhtiön hallitukselle mieleen.

 

Vaikka Ylä-Anttilalle on maksettu hirmuiset tuloskorttipalkkaukset, hän on jäänyt hieman Kivisen palkkatason alle. Viime vuonna hänelle maksettiin 353 tuhatta euroa. Huomaa, että Yle puhuu tuloskorttipalkasta ei tulospalkasta. Kortit voi aina jakaa siten, että jakajat voittavat aina.

 

Tuloskortit olivat aikansa hömppä. Balance Scorecard tuli suurella hypellä 1990-luvulla yrityksiin, jossa sitä käytettiin konsulttivoimin hetken ja turhaksi todettiin. Isot rahat on sen jälkeen tehty julkista sektoria höynäyttämällä.

Yle pelaa johdolle bonuksia merkityillä korteilla

Tuloskortti on kätevä juuri tulospalkkaukseen tapauksissa, joissa mitään tulosta ei voi edes olla. Käytännössä johto itse määrittää kortin ehdot ja ne voi tehdä siten, että aina voittaa. Esimerkiksi uusintojen määrä: asetetaan tavoitteeksi 10 %. Jos uusintoja onkin 11 % ohjelmista, se voidaan tulkita johdolle rahallisesti palkittavaksi. Yhtä hyvin kuin 9 %:iakin. Tuloskortti Ylessä on kuin pelaisi merkityillä korteilla pokeria.

 

Paljon paremmin on rahanjaossa onnistunut yhtiön johtoryhmä. Johtoryhmän (ilman toimitusjohtajaa) kokonaispalkat ovat vaihdelleet viimeisen 10 vuoden aikana 1,3 miljoonasta eurosta 2,1 miljoonaan euroon. Johtoryhmään kuuluu toimitusjohtajan lisäksi nyt 10 jäsentä. Heidän keskipalkkansa viime vuonna on ollut 190.000 euroa.  Johtoryhmässä on naisvalta 6-5.


Viime vuonna toimitusjohtajan tuloskorttipalkka oli 21.500 euroa ja muiden johtoryhmän jäsenten yhteensä 135.000 euroa.

 

Jos Ylessä ei olisi niin paljon löysää rahaa, olisi tuloskortti ja tulospalkkaukset heitetty roskiin vuosikymmen sitten.

 

YLE-vero avasi maailmanparannuksen portit

Ylessä rekisteröidään ohjelmissa esiintyvien mielipiteet. Kuva lisätty 13.6.24 klo 12:30.

Kun olin YLEssä taustatoimittajana 20 vuoden ajan 1991-2011, en huomannut toimituksessa poliittisia kannanottoja, eikä poliittisia valintoja tehty ohjelmien aiheita etsittäessä. Ainoa aihe, jota ei saanut käsitellä oli kriittinen näkemys humanitaariseen maahanmuuttoon. Siitä tein usein ehdotuksia ja aina ne torpattiin. Ainoastaan 2010 MOT-ohjelma Maahanmuuton hinta oli kriittinen; tosin siinä toistettiin (sinänsä väärin), että suomalaiset saavat samat edut. Ohjelma perustui kirjoittamaani blogiin ”Maahanmuuton kustannusten avoimuus estäisi rasismia”. MOT-ohjelman sivulla linkki kirjoitukseeni vuodelta 2009.

 

Vasta 2013 voimaantullut Yle-vero avasi padot ja YLE on selvästi politisoitunut sen jälkeen. Toimittajilla on rahaa ja valtaa toteuttaa omaa vihervasemmistolaista maailmankatsomustaan.

 

Yle ajaa humanitaarisen maahanmuuton agendaa mm. siten, ettei se juurikaan kerro maahanmuuton tuomista ongelmista: rahantuhlauksesta, väkivallasta ja rikollisuudesta. Pahempana pidän kuitenkin nuorison tuhoamista ympäristömuutoksesta kohkaamalla.

Ylellä on kirjeenvaihtajia ympäri maailman. Koska uutisoidaan Intian 1,4 miljardin asukkaan tuhoamasta maailmasta.

Ylen toimitukselta puuttuu mittakaavaymmärrys. Suomessa halutaan kieltää kaikki, mutta vähemmälle jää näkemys siitä, että EU:n alueella asuu vain 448 miljoonaa maapallon yli 8 miljardista asukkaasta. Ympäristön tuhoista suurin syyllinen on maapallon väestöräjähdys, mitä ei juurikaan ohjelmissa käsitellä ympäristöä tuhoavana voimana. Maapallon meret täyttyvät roskasta, jota kehitysmaat kippaavat jokiinsa. Kiina monen muun maan ohella rakentaa lisää kivihiilivoimaloita. Amazonin korvaamaton alue tuhotaan polttamalla aluetta viljelymaaksi maapallon liikaväestön ruokkimiseksi. Väestöräjähdys Afrikassa vie tilaa puilta, kasveilta ja eläimiltä. Kun afrikkalainen muuttaa Eurooppaan, hänen kulutuksensa ja hiilijalanjälkensä moninkertaistuu.

 

Pieni Suomi on hoitanut asiansa esimerkillisen hyvin, mutta silti media YLE etujoukoissa syyllistää suomalaisia päivästä toiseen. Nuorten herkkä mieli ei pysty käsittelemään ympäristöä oikein ja media on tuhonnut heidän luottamuksensa tulevaisuuteen. Siksi monen nuoren mieli on uutisoinnista pysyvästi järkkynyt.


MTV

MTV:llä on kolme televisiokanavaa kuten Ylelläkin (ilmaiskanavat MTV3, Sub, Ava). Yhtiö keräsi yleveroa vastaavaa liikevaihtoa viime vuonna 204 miljoonaa euroa (39 % Yle-verosta); tosin se tuotti 24 miljoonan euron tappiot. MTV näyttää suosittuja urheilukilpailuja kuten kevään jääkiekon MM-kisat ilmaiseksi ja maksullisilla kanavilla F1- ja rallin MM-kisoja. Henkilökuntaa on vain kymmenesosa Ylestä; 363.

 

Eesti TV

YLEllä on kolme tv-kanavaa, Eesti Televisioonilla kaksi ja lisäksi venäläiskanava. Virossa on kansainvälisten kanavien lisäksi useita kaupallisia tv-kanavia. Eestin kanavia ovat Duo4, Kanal2, Life tv, Riigikogu tv ja Tv3. Eestissä kaksikielisyyden merkitys on Suomea suurempi, sillä maan 1,3 miljoonasta asukkaasta venäjänkielisiä on 375.000. Suomessa ruotsinkielisiä on vähemmän, 286.000.


Eestin julkinen radio ja tv-yhtiö työllisti toissa vuonna 1069 henkeä; alle kolmanneksen Ylestä.


Eestissä ei ole mitään julkista tv-maksua.


Eesti TV ja YLE käyttävät samaa kansainvälistä tekniikkaa, joten kustannusero ei tule sieltä. Viro on maantieteellisesti pieni maa, joten Suomessa suuret etäisyydet selittävät osan isommista menoista. Mutta vain osan paikallisten toimitusten kautta. Suurimmat erot Ylen ja ETV:n välillä aiheuttavat henkilökunnan määrä ja palkkataso sekä tuhlaus.


Olen tiedustellut Eesti Televisioonista lisätietoja, jotka lisään blogiin kun olen ne saanut.

Muuttuuko YLE?

"Parlamentaarinen työryhmä arvioi Ylen rahoitusta, suhdetta kaupalliseen mediaan ja Yle-lain muutostarpeita sekä tarkkarajaistaa Ylen tehtäviä. Parlamentaariseen työryhmään kuuluu edustajia jokaisesta eduskuntapuolueesta." Työryhmä julkaisee työnsä kesäkuun 2024 loppuun mennessä.



***


Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus


Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.


Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.


Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero (10%)- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.

Comments


bottom of page