Ay-liike pääsi verottomasti miljardien omistajaksi kun ay-järjestöt kaappasivat VVO vuokratalo-osuuskunnan itselleen ja muuttivat sen pörssiyhtiö Kojamoksi. Vuokratalot ja niiden velat on aina maksettu valtion tukirahoilla ja asukkaiden maksamilla vuokrilla.
Kojamon sijoituskiinteistöjen käypä arvo tilikauden 2023 lopussa oli 8,0 miljardia euroa. Pitkäaikaisia velkoja oli 3,9 miljardia euroa. Vuonna 1999 VVO-aikana velkaa oli kolme kertaa vähemmän.
Bisnesidea on härski. Kojamo vuokraa VVO:lta ottamansa asunnot sekä rakennuttaa uusia asuntoja velaksi ja maksattaa rakentamis-, käyttö- ja rahoituskustannukset vuokrilla. Vuokrat taas maksaa suurelta osin valtio asumistukena.
Vasemmiston bisnestaidot on nähty. On tuhottu OTK, Eka, paikalliset osuusliikkeet, STS-pankki, vakuutusyhtiö Kansa, rakennusyhtiö Haka, huoltamotoiminnan E-öljyt, SKP. Kojamo ei maksa osinkoja vuonna 2024 (vuosia on maksettu jopa yli 100 miljoonan euron osingot). Onkohan kassanpohja taas näkyvissä?
Yleistä asumistukea sai viime vuonna yli 400.000 ruokakuntaa, joille Kela maksoi tukea lähes 1,7 miljardia euroa. Suurin asumistukea saanut ryhmä olivat opiskelijat!, joita oli 42 % tukea saaneista ruokakunnista. Toiseksi suurin ryhmä olivat työttömät 31 % osuudella.
Kojamolla vuokra-asuntoja oli vuoden 2024 vaihtuessa 40.619, joiden keskineliövuokra oli 17,81 euroa. Jos Kojamon asunnossa asuu yksinhuoltaja, jolla on neljä lasta, joka elää työttömyyspäivärahalla ja jolla on Helsingissä 80 neliön asunto, saa Kojamo vuokratulosta 1127 euroa asumistukena. Toimeentulotuesta vuokraa maksetaan 298 euroa. Esimerkki ei ole tyypillinen Kojamon vuokralainen, mutta varmasti lisääntymässä oleva tilanne, koska uusia asuntoja halutaan rakentaa puoli miljoonaa seuraavien 16 vuoden aikana, eikä uusia asukkaita saada kuin kehitysmaista.
Suomalainen pienessä vuokrayksiössä asuva 1100 euron eläkettä saava saisi asumistukea Kojamo-vuokriin 357 euroa.
Kojamon vuokrien voitot hävyttömän suuret
Kojamon ilmoituksen mukaan liikevaihto on vuokratuloja. Vuonna 2007 vuokraus-toiminnan voitto-% oli 23, viime vuonna 40 %. Voittoprosenttia on alentanut korkojen nousu. Hallinnon kulut sisältävät pörssissä olon aiheuttamia kuluja merkittävän määrän.
Kirjoitin 2015 Iltalehdessä "Huumekartellien voitot kalpenevat SATOn asuntovuokrista saamien voittojen rinnalla". Silloin VVO:n voitot olivat 31 % vuokrista ja SATOn vielä hurjemmat, 54 %. Äärimmäisen kannattavan peliyhtiön Supercell´in voitot jäivät tuolloin 33 %:iin. Nokian viimeisenä suuruuden vuotena 2007 sen voitto ennen veroja oli 16 % liikevaihdosta.
Ei ihme, että ruotsalainen Fastighets AB Balder osti SATOn osakkeet eläkevakuutusyhtiöiltä Varma ja Ilmarinen. Kaikkea ei Ruotsi saanut, enemmistön toki. Varma myi puolet omistamistaan Saton osakkeista hollantilaiselle eläkesijoittaja APG:lle ennen Balder-kauppaa. Mitä järkeä? Eivät sijoittajat tappioikseen suomalaista omistusta osta. Saivatko Ilmarinen ja Varma rahoilla paremman tuoton muualta?
Kojamo on pikkutekijä SATOon verrattuna. Toissa vuonna SATOn vuokratulot olivat 291 miljoonaa euroa ja liikevoitto ennen korkoja 199 miljoonaa eli 68,3 %. Samoista lähteistä SATOnkin voitot tulevat: asukkaiden vuokrista ja asumistuesta.
Asunnon vuokrauksen voittoprosentin tuleekin olla korkeampi, koska voitolla maksetaan asuntoa varten otetut lainat. Normaalisti investoinnin poistoilla rahoitetaan lainojen maksu. VAV teki vielä 1990-luvulla poistoja rakennuksista, mutta Kojamo käyttää kansainvälistä kirjanpitosäännöstä, jossa poistoja ei tehdä, koska asunnon arvo (inflaation takia) on koko ajan noussut. Kun asuntoja on paljon, osa niistä voidaan myydä ja näin korvata poistojen tarve velkoja lyhennettäessä. Kun asuntojen arvon jatkuva nousu on kääntynyt laskuun, tulee Kojamolle likviditeettiongelmia, joista osinkojen jakamatta jättäminen on oire.
Kojamon ongelmaomistukset on siirretty valtion murheeksi. Asuntosäätiö osti asumisoikeusasuntoja omistavan yhtiön, Suomen Asumisoikeus Oy:n Satolta ja VVO:lta 10 vuotta sitten.
Kojamon rahojen taustalla on arava. VVO on ollut alusta asti hyvää pataa asuntovirkamiesten kanssa. Asunnot rakennettiin aravan korkotuella ja aravan takaamina. Lainoja on otettu yli 90 % asuntorakentamisen ja tontin hinnasta. 1971-79 rahoitetuissa asunnoissa oli 25 vuoden myyntirajoitus, mutta äkkiä se 25 vuotta kuluu. Juuri juhlittiin vuosituhannen vaihtumista ja siitä on kulunut jo yli 24 vuotta. Rajoitusajat vaihtelevat käyttötarkoituksesta ja lainan myöntämisajankohdasta, ks. tarkemmin linkki.
Selvitin asiaa Iltalehden juttuun. Silloin arava-rajoitusten asuntovuokrien voitot olivat sekä VVO:lla että SATOlla 16,8 %.
Lakkorahat on kaapattu veronmaksajilta
Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta VVO perustettiin 1969 helpottamaan työn perässä kaupunkiin muuttavien ihmisten asumista. Pääomistajana oli työväenliikkeen omistama Rakennusliike Haka Oy. Haka meni konkurssiin 1994. Ennen konkurssia ammattiyhdistysliike on tullut VVO:n omistajaksi tai sitten konkurssipesä on myynyt Hakan VVO-omistuksen pilkkahintaan ay-liikkeelle.
”1980-luvulla rakennusliikkeet Polar ja Haka ja asuntorakennuttajat Sato ja VVO muodostivat rakenteellisen korruption verkoston, jossa oli mukana demarit, kommunistit ja kokoomus. Esimerkiksi Haka jakoi puoluetukea kaikille kolmelle puolueelle ja sai vastikkeeksi kaavoja ja rakennusoikeuksia.” Rakennuslehti 2016.
Vuonna 1997 Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta VVO muutettiin osakeyhtiöksi. Kaupparekisterin Virre-palvelussa vanhin tilinpäätös on vuodelta 2000, joten omistusjärjestelyt pitäisi tutkia mikrofilmeiltä Helsingissä. PRH laskutti minua myös vuodelta 1999, vaikka sen vuoden tilinpäätöstä ei ole skannattu (tai se on poistettu). Vuonna 2000 eläkevakuutus-yhtiöt eivät vielä olleet VVO:n omistajia. LEL Työeläkekassa oli 4,4 %:n omistaja ja tämä omistus siirtyi Eteran kautta Ilmariseen.
Kojamo muutti 2017 konsernin nimen VVO-yhtymä Oyj:stä Kojamo Oyj:ksi. Kojamo listautui pörssiin 2018.
Ruotsalainen Heimstaden Bostad AB tuli 2021 Kojamon omistajaksi ja omistaa jo nyt maagiset 19,98 % osakekannasta. 20 %:n omistus tulisi huomioida konsernitilinpäätöksessä osakkuusyhtiönä, siitä tuo maaginen raja. Eli nyt joka viides Kojamon saama asumistukiraha siirtyy Ruotsiin osinkoina tai omistuksen arvona.
Mistä lakkorahat?
Vuonna 2000 suurimmat ay-järjestöt omistivat VVO:sta 49 %. Ennen listautumista ay-mafia omisti Kojamosta 55 %. Vuoden 2023 lopussa vain 17 %. Luvut voivat olla liian pieniä, koska ne perustuvat 10 suurimman omistajan tietoihin eri vuosina. 2023 on poimittu omistajia 100 suurimman listalta paikoilta 11-100.
Ennen listautumisantia ja osakemyyntejä osakkeiden määrä 31-kertaistettiin splitillä, eli antamalla yhdestä osakkeesta 30 uutta osaketta.
VVO:n enemmistöomistaja oli alunperin rakennusliike Haka. Jossain vaiheessa ay-liike kaappasi omistuksen. Sen selvittäminen miten olkoon jonkun tohtoriväitöskirja.
Nykyisistä omistajista hallintarekisterissä nimettöminä on 34 % osakkeista. Joukossa voi olla ay-pomojakin, kuka tietää.
Pörssiaikana suurimmat ay-järjestöt ovat myyneet 65 miljoonaa osaketta.
Omistus kertoo myös Suomen muutoksista. Ei ole enää kuntatyöntekijöiden KTV:tä, ei metalliliittoa, ei Hakaa eikä Ekaa, ei Kemianliittoa.
AKT:n osakkeita on jäljellä miljoona ja niiden pörssiarvo on 11 miljoonaa euroa. AKT on myynyt 2021 puoli miljoonaa osaketta.
2018 osakeannissa ja -myynnissä Kojamo Oyj sai omaa pääomaa 146 miljoonaa euroa. Ay-järjestöt ja eläkevakuutusyhtiöt kumpikin saivat osakkeiden myynneistä yli 200 miljoonaa euroa.
2018 osakeannissa ja -myynnissä ay-järjestöt ja eläkevakuutusyhtiöt kumpikin saivat osakkeiden myynneistä yli 200 miljoonaa euroa.
Osinkoja ay-järjestöt ovat saaneet VVO-Kojamosta noin 400 miljoonaa euroa.
Pörssilistauksen jälkeen ay-järjestöt ovat saaneet osakemyynneistä verottomia tuloja yli miljardi euroa. Suuri myynti kertoo, että valmistautuminen Suomen tuhoamiseen lakoilla on kestänyt vuosia. Ja etteivät ay-pomot enää usko asuntovuokrausbisnekseen. Tai sitten ovat kyllästyneet rahojen kahmimiseen suokuokalla.
Talven poliittiset lakot on pidetty työehtosopimusten ollessa voimassa. Voisiko ay-mafiaa syyttää suunnitelmallisesta maanpetoksesta? Tai vallankaappausyrityksestä demokraattisesti valitun hallituksen kaatamiseksi.
Ay-liittojen saamat valtavat verottomat tulot
Tuloverolain (TVL) 22 §:n mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos
se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä
sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin
se ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.
Kaikkien tuloverolain 22 §:ssä lueteltujen edellytysten tulee täyttyä yhtäaikaisesti, jotta yhteisöä voidaan pitää yleishyödyllisenä. Yleishyödyllisyys arvioidaan sekä sääntöjen että tosiasiallisen toiminnan perusteella.
On selvää, että Kojamosta saadut miljardien voitot myyntivoittoina ja osinkoina eivät täytä tuloverolain henkeä eikä kirjainta.
Mitä yleistä hyvää toteuttaa satamien saartaminen ja poliittiset lakot. Poliittiset lakot ovat laittomia silloin kun työehtosopimukset ovat voimassa. Verovapaus laittomasta toiminnasta? Tämä on jo huono vitsi. Jos kyse ei olisi ay-liikkeestä, toiminta olisi veronkiertoa pahimman mukaan.
Hirtehistä on vaatimus, ettei toiminta saa kohdistua vain rajoitettuihin henkilöihin. Sen Kojamo-rahat täyttävät moninkertaisesti. Piskuisen AKT:n rahojen käyttäminen lakkoihin vaikuttaa kaikkiin suomalaisiin.
Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon palkka 16.777,46 euroa/kk, lisäksi autoetu 1.235 euroa/kk. Työeläkeyhtiö Varman hallituksen jäsenen vuosipalkkio 19670 euroa ja kokouspalkkio 625 euroa. Vakuutusyhtiö Turvan hallituksen puheenjohtajan palkkio 1500 euroa/kk ja kokouspalkkio 700 euroa. Avoimen työttömyyskassan hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 7500 euroa. Työllisyysrahaston hallintoneuvoston jäsenen kokouspalkkio 310 €. Verotettavat tulot 230.000 euroa vuonna 2022. Aallon taloudelliset edut ylittävät reippaasti kohtuullisuuden rajan.
Teollisuusliiton jäsenmaksutulot olivat vuonna 2022 43 miljoonaa euroa (laskua edellisvuodesta 11,7 miljoonaa). Toiminnan nettokulut 60 miljoonaa euroa. Toiminnan rahoittaminen on ollut helppoa. Sijoitustuotot 33 miljoonaa euroa (edellisvuonna 213 miljoonaa euroa).
Rahaa Teollisuusliitolla on niin ettei pskalle taivu. 31.12.2022 kaikkien osakkeiden arvo 78 miljoonaa ja muut saamiset 542 miljoonaa. Mitä ja missä nuo saamiset ovat? Siitä ei ole mitään tietoa, sillä liitto julkaisee vain tuloslaskelman ja taseen, mutta ei tilinpäätöstä, josta asia saattaisi selvitä. Onko kyseessä joku lakkorahasto, mutta missä maassa ja kenen hallinnoima? Liiton korot vastaavat 0,5 %:n korkotuottoa saamisille.
Kojamo-osakkeiden pörssikurssi 31.12.22 oli 14,23 euroa, eli osakkeiden markkina-arvo 229 miljoonaa euroa ylitti kolminkertaisesti niiden tasearvon. Liiton varallisuus oli yli 800 miljoonaa euroa.
Lakkoilua tyhjästä – jäsenmaksun verovapaudesta
Teollisuusliiton jäsenmaksu vuonna 2024 on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta tulosta. 5000 euroa kuukaudessa ansaitseva duunari maksaa vuodessa jäsenmaksua 625 euroa (12,5 kk:n palkka sisältää lomarahan).
Jäsenmaksu on nyt kokonaan verotuksessa vähennyskelpoinen. Hallitus on suunnitellut verovapauden poistamista. Kohtuullista on säilyttää työttömyysturvan osuus jäsenmaksusta vähennyskelpoisena kuten työttömyysvakuutusmaksukin kokonaan on.
Metalliliiton tilinpäätöksestä 2022 voi laskea, että työttömyyskassan osuus jäsenmaksusta on 0,2 %. Tätä vähäistä maksua ei ole huomioitu tekemissäni laskelmissa. (Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,79 % palkasta vuonna 2024. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,27 % palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2.337.000 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 1,09 %.)
Kaikki työttömyysvakuutusmaksut kerätään Työllisyysrahasto-virastoon, jossa toissa vuonna työskenteli 169 henkeä.
Työttömyyspäivärahoja maksettiin viime vuonna 3,8 miljardia euroa. Työttömyysrahaston (kassojen) osuus on aika tarkkaan puolet päivärahoista, Kela maksaa toisen puolen. Työttömyyskorvauksia maksettiin vuoden 2022 lopussa 301.000:lle Suomessa asuvalle.
Verovähennyksen vaikutus veroihin on 5000 euron kk-palkasta vuodessa 262 euroa, kuukauden nettopalkka vähenisi 21,89 euroa (0,4 % palkasta), jos verovähennys poistetaan.
YTK Työttömyyskassan jäsenyys maksaa 105 euroa vuodessa tänä vuonna.
Verovähennyksen jälkeen Teollisuusliiton jäsen maksaa vuodessa nettona 362 euroa jäsenmaksua, YTK:n jäsen 61 euroa. Jos verovähennys poistetaan, Teollisuusliittolainen maksaa 520 euroa vuodessa enemmän kuin saman ansiosidonnaisen päivärahan takaava YTK:n jäsen.
5000 euron kk-palkalla toimivan henkilön ansiopäiväraha päivässä on 106 euroa sekä Teollisuusliiton että YTK Työttömyyskassan jäsenenä.
5000 euroa toki on iso kuukausipalkka kun suomalaisten mediaaniansio joulukuussa 2022 oli 3195 euroa. Pienempi palkka, pienempi Teollisuusliiton jäsenmaksu, pienempi verovähennys.
Lakkoa ajavat ay-järjestöt eivät puhu jäsenmaksuista mitään. Ymmärrettävistä syistä. Ay-liike pelkää jäsenkatoa, siksi massiiviset lakot, joiden aiheuttamat tappiot työntekijöille, yrityksille ja valtion taloudelle eivät ole missään järkevässä suhteessa palkansaajien asemaan.
YTK:n jäsenet eivät lakkoile, mutta he saavat 24 euron lisämaksulla lakipalvelua työsuhdepulmiin kuten ay-liiton jäsenetkin.
Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää 26 viikon työskentelyä. Lyhimmillään ansiopäivärahaa voi saada kuuden kuukauden työskentelyn jälkeen. Palkan pitää olla työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1399 euroa kuukaudessa. Ansiopäivärahan työskentelyedellytys kaksinkertaistuu vuoteen ja muuttuu tuloperusteiseksi 2.9.2024.
Lisäys 11.3.24 klo 18:40
Vuonna 1997 Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta VVO muutettiin osakeyhtiöksi. Siinä yhteydessä toiminnan kaappaaminen on helpointa.
Teimme 1997 Ylen MOT-ohjelman siitä kuinka varakas Polttoaineosuuskunta muutettiin pörssiyhtiöksi Aspo. Yhtiön johdossa oli kaksi henkilöä, jotka pikkurahalla kaappasivat osuuskunnan ja tehdyn pörssiyhtiön kahden suvun hallintaan. Suvun edustajat tulivat Pasilaan uhkaamaan ohjelmantekijöiden ja Ylen viemisen oikeuteen, mikäli MOT esitetään. Kuvasimme ukkojen meuhkaamisen ja laitettiin ohjelman loppuun.
Käräjiä ei koskaan tullut. Koska meillä oli kerättynä kaikki asiakirjat kaupparekisterin mikrofilmeiltä. Katsoivat, että on parempi olla hiljaa, jotta asia unohtuisi.
Kauppalehti teki ohjelmasta pienen uutisen ja jo muutaman viikon jälkeen herroja pidettiin suurina pörssiyhtiön johtajina.
Superpiss oli siihen aikaan autojen ikkunoiden pesuun tarkoitettu pesuaine.
--
Iltalehti ehti julkaista oman selvityksensä Kojamosta ennen minua. Mika Koskisen ”Kommentti: Ay-liitot panevat Kojamoa lihoiksi” julkaistiin 10.3.24 klo 12:21.
***
Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus
Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.
Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.
Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero (10%)- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.
