Kun julkinen irtisanoo kaksi, säästyy yhden palkkarahat

Suomessa on kaksi moolokin kitaa, jotka ovat vieneet taloutemme kurjuuteen, josta on aika mahdotonta nousta.

Jos olet lukenut some-päivityksen, hyppää tästä uuteen tekstiin. Katso kuitenkin kuvat

Kirjoitus käsittelee liian suurta julkista sektoria, jonka tervehdyttäminen on niin tuskallista, etteivät päättäjät ja virkamiehet halua koskea siihen pitkällä tikullakaan. Asiaan ei ole asetettu komiteaa eikä selvitysmiestä, koska kaikki puolueet pelkäävät vaaleissa julkisen sektorin äänestäjiä.

Joka kolmas töissä julkisella. Valtion yhtiöistä kotimaisen työvoiman määrät on otettu osakeyhtiöistä, joissa valtion omistus on yli 50,0 %. Click suuremmaksi

Tämä kirjoitus ei käsittele humanitaarista maahanmuuttoa, jonka aiheuttamat menot ovat noin 6 miljardia euroa vuodessa. Koko maahanmuutto on suuri huijaus, joka perustuu liian hyvään sosiaaliturvaan. Mistään vainosta ei ole kyse, vaan siitä että kehitysmaalainen saa Suomessa mitään tekemättä moninkertaisen elintason verrattuna kotimaassaan työnteolla. Toinen maahanmuuton perussyy on mslmien tekemä Länsi-Euroopan valloittaminen eurooppalaisten rahoilla.

2019 laskin noita lukuja 6 viikkoa, Valtavan työn takia en laske lukuja uudestaan vaan arvioin, mitä maahanmuutto tänään maksaa.

SOSTE on ruikuttanut julkisuudessa STEA-avustusten menettämistä ensi vuonna. Kirjoitus osoittaa, että julkiselle sektorille (tässä valtio, alueet, kunnat, eläkeyhtiöt, verorahoitteiset järjestöt) yhden henkilön työpalkkojen säästö edellyttää kahden henkilön irtisanomista.

Tämä johtuu siitä, että julkinen saa osan maksamistaan palkoista takaisin veroina ja eläkemaksuina. Mutta joutuu maksamaan työttömyyskorvaukset, joista otetaan osa veroina takaisin.

Yksi suuri syy hirveyteen on se, että julkisen sektorin palkkalistoilla on valtava määrä akateemisesti koulutettuja maistereita, joille ei ole yksityissektorilla mitään käyttöä. Eihän kukaan palkkaa yhteiskunta- jne tieteiden naismaistereita, jotka eivät osaa tehdä oikeita töitä. Lisäksi he luulevat ansainneensa korkeat palkkansa, eivätkä suostu tekemään pienempipalkkaisia töitä, jotka heidän mielestään ovat pskaduuneja.

Mitä Suomi menettää, jos SOSTEn STEA-avustuksista leikataan

SOSTEn toiminta alkoi vuonna 2012 kolmen eri järjestön liittyessä yhteen. SOSTEssa on jäseninä yli 200 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Suomessa on 8800 sote-alan järjestöä, joten SOSTEen niistä on liittynyt pieni marginaalinen osa.

Jatkossa ei saada tällaisia lausuntoja: 17.8.2026 yhdenvertaisuudesta:

SOSTE katsoo, että esityksen vaikutusarvioita työnhakijoiden yhdenvertaiseen kohteluun, tulee vielä täydentää tarkemmilla työllisyysaluekohtaisilla tiedoilla. Kunnat ja työllisyysalueet ovat eri kokoisia erilaisine resursseineen ja keskitetyn tuen lakkauttaminen vaikuttaa niihin eri tavoin.

SOSTE suhtautuu varauksella erityisesti työvoimaviranomaisten keskitetyn oikeudellisen tuen lakkauttamiseen. Se voi johtaa lainsäädännön erilaisiin tulkintoihin eri alueilla. SOSTE esittää, että työ- ja elinkeinoministeriö tarjoaa jatkossa selkeät soveltamisohjeet sekä koulutusta lakimuutosten tueksi.

 Mitäpä tuohon sanoisi. Miten tuollainen yleinen sanahelinä voidaan huomioida lainsäädäntöä valmisteltaessa. Kannattaako tuollaisesta veronmaksajien maksaa euroakaan.

Entä tämä: SOSTEn kansainvälisen toiminnan tavoitteena on edistää ihmisten hyvinvointia ja järjestöjen elinvoimaa, sekä tukea sosiaali- ja terveysjärjestöjen vaikuttamista eurooppalaiseen ja globaaliin sosiaali- ja terveyspolitiikkaan verkostojen kautta.

Kyse kai on enemmänkin siitä, että SOSTEn päälliköt pääsevät ulkomaille veronmaksajien kustantamina.

Akateemisten naisten suojatyöpaikka

SOSTE on näitä akateemisia naisia työllistäviä järjestöjä. Nettisivuilla on (25.8.26) henkilökunnasta 22 naisen ja 9 miehen kuvat. Päälliköitä on 7. Yleisin nimike on ”erityisasiantuntija”. Koulutustaustaa ei ole kerrottu, mutta he ovat yhteiskunta-, hallinto- ja terveystieteiden maistereita, joille ei oikeissa töissä juurikaan ole tarvetta.

Viime vuonna henkilökuntaa oli 35 ja heidän keskipalkkansa 4486 euroa. Keskipalkkaa korottaa 133 eurolla pääsihteeri, joka hänen oman muistinsa mukaan ansaitsee 9000 euroa kuukaudessa. Pääsihteerin verotettavat ansiotulot vuonna 2024 olivat 130.000 euroa, eli yli 12.000 euroa kuukaudessa. (Palkkatuloista tehtävät työtulo-, eläke- ja muut vähennykset antavat verokoneessa liian alhaisen ansiotulotiedon). Laskelmissa käytetty muistinvaraista tietoa, koska sihteeri saa lisätuloja mm. Kelasta ja Veikkauksesta.

Keskipalkkainen sostelainen maksaa veroja ja maksuja vuodessa 10.356 euroa (19,2 % palkasta). Verojen määrä on hieman suurempi, koska pääsihteerin veroprosentti on 29,9 % ja pienipalkkaisten vero pieni suhteessa keskipalkan ylittävien palkkoihin.

SOSTEn menot

Olen jo viime vuosituhannella käyttänyt nyrkkisääntöä, että yhden työntekijän aiheuttamat kulut ovat kaksi kertaa hänen palkkansa. Tämä on ollut tärkeä tieto mm. ensimmäistä työntekijää palkkaavalle yritykselle.

Palkan lisäksi työnantaja joutuu maksamaan eläke- ja muut palkkaperustaiset sosiaalikulut. Niiden määrä SOSTElla on 19,9 %. Pakollinen työterveydenhuolto tämän päälle. Työntekijälle on lisäksi hankittava työtila ja työssä tarvittavat koneet ja laitteet (tietokoneet, akkuporakoneet jne). Lisäksi on maksettava loma- ja sairasajan tuuraajien palkat sosiaalikuluineen. organisaation aiheuttamat menot, palkkahallinto, työpaikan kaikenlaiset tarvikkeet kahvista alkaen, siivous jne. Jos tuuraajia ei tarvita ja työt voidaan jättää tekemättä, kustannukset ovat pienemmät. SOSTElla henkilöstö- ja muut kulut ovat 1,7-kertaiset keskipalkkaan verrattuna.

Veronmaksajien rahat

SOSTE ei (tietenkään) ole julkaissut tilinpäätöstä, mutta antaa sentään joitain lukuja julkisuuteen. STEA-avustuksia oli viime vuodelle merkitty 2,9 miljoonaa euroa lähinnä yleisavustuksena yleishyödylliseen toimintaan.

Suurta meteliä on pidetty leikkauksista, mutta tänä vuonna STEA antaa 2,8 miljoonaa euroa. Rahat riittävät entistäkin paremmin, koska SOSTE ei ole palkannut viime eikä tänä vuonna eläkkeelle siirtyneiden tilalle uutta henkilökuntaa.

Tämän vuoden rahoista yli puolet käytetään: ”Sosiaali- ja terveysjärjestöjen asiantuntemuksen ja näkökulmien välilliseenhyödyntämiseen osana palvelujärjestelmän kehittämistä ja päätöksentekoa. Järjestötoiminnan toimintaedellytysten vahvistamiseen ja haavoittuvassa asemassa olevan väestönosan äänen esille tuomiseen julkisessa keskustelussa.”  Mitäpä tuohon sanoisi. Haavoittuvassa asemassa olevien ääni tulee joka päivä esille kyllästymiseen saakka median ja oppositiopuolueiden esittämissä väritetyissä väitteissä, kuinka köyhiltä otetaan ja rikkaille annetaan.

Kuinka paljon valtio säästää pääsihteerin lomautuksesta

Irtisano kaksi, säästät yhden palkkakustannukset

SOSTEssa maksetaan yli 75.000 euron vuosipalkkoja pääsihteerin lisäksi pienelle osalle henkilöstöä. Pääsihteeri väittää, ettei suunniteltu sote-järjestön palkkakatto ei koskisi SOSTEa muiden tulojen vuoksi. Niinpä. STEA rahat ovat 84 % SOSTEn tuloista.  Oman toiminnan tuotot 9 %, mutta nekin ovat enimmäkseen muiden järjestöjen STEA-rahoista ja julkisyhteisöjen saamista verorahoista maksettuja.

Pääsihteeri on ilmoittanut olevansa lomautettu koko vuoden 2027.  Hänen palkkasäästönsä ovat sosiaalikuluineen 130.000 euroa. Entä säästetäänkö esimerkiksi työhuoneen vuokra? Johdon kulut ovat suuremmat kuin työntekijöiden. Kun pääsihteeri on poissa, tulee näistä kuluista säästöä noin 50.000 euroa.

Henkilökunta on tietenkin liittynyt hyvissä ajoin työttömyyskassaan ja saavat ansiosidonnaisen päivärahan. Pääsihteeri saa tänä vuonna verojen jälkeen käteensä rahaa 6309 euroa kuukaudessa. Ensi vuonna hän saa lomautuksen ajalta päivärahaa 30.015 euroa, ja verojen jälkeen käteen jää 1959 euroa kuukaudessa.

No, ei pääsihteeri leipäjonoon joudu menemään. Hän saa Kelasta ja Veikkauksesta kokouspalkkioita enemmän kuin pienituloiset saavat vuodessa palkkaa. Näitä lisätuloja ei ole huomioitu laskelmissa.

Pääsihteerin lomautuksesta veronmaksajat säästävät ensi vuonna 74.000 euroa. Suomen julkinen sektori eli verorahoilla elätettävät naiset ja miehet on tehty tuhlausautomaatiksi. Kun pääsihteerin palkka on 108.000, on yhteiskunnan säästö lomautuksesta tai irtisanomisesta pieni, koska palkasta maksettavat verot jäävät saamatta ja joudutaan maksamaan työttömyyspäivärahaa, joka verojen jälkeenkin on hyvätuloisille hulppea. Järjestöjen kohdalla kyse on plus miinus nollasta, koska työpaikkaan liittyviä menoja ei tarvitse rahoittaa.

Tulevista eläkkeistä ei tule säästöä, koska lomautusajalta maksetaan eläkettä kuin olisi töissä. Käytännössä eläke karttuu 75 %ia siitä, mitä palkkaa saavana karttuisi.

Vaikuttaako pääsihteerin vuoden poissaolo mihinkään ja mitenkään yhteiskunnassamme? Tuskin vuonna 2028 edes huomaamme, että SOSTEn pääsihteeri on ollut vuoden poissa sapattivapaalla rahalla, jonka keskituloinen suomalainen ansaitsee työllä vuodessa.

Tuli mieleen Hiiden kylän poika, joka pääsi demarina asiantuntijaksi Salon kaupungille töihin valtiotieteiden maisterina. Kun hän jäi eläkkeelle, oli hän ihmetellyt Salon torilla, ettei hänen tilalleen palkattu ketään. Tällaisia turhia, etenkin naismaistereita on Suomi tulvillaan. Iso palkka ja iso eläke, mutta työstä ei jälkiä jää.

SOSTEn vapaaehtoinen lomautuja on pesunkestävä demari, joka liittyi SDP:hen 18-vuotiaana 1996. Työpaikat on saatu puolueesta: puoluetoimisto, Elämäntapaliitto; sivutuloja: Kelan hallitus, Veikkauksen hallintoneuvosto. Kiukas on syntynyt 1978, koulutukseltaan humanististen tieteiden kandidaatti, eikä tuolla elämänkokemuksella pääse oikeisiin töihin, ellei sitten kouluttaudu siivoojaksi tai bussikuskiksi.

Elämäntapaliitto oli päihde- ja elämäntapajärjestö, jolla oli historiallisia kytköksiä sosialidemokraattiseen raittiusliikkeeseen. Liitto jakoi aikanaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia SDP:n ehdokkaille. Liiton perustajina olivat sosialidemokraattisia ja vasemmistolaisia raittiusjärjestöjä.

Kuinka paljon valtio säästää SOSTEn rahoista

SOSTEn julkaiseman vuosikatsauksen mukaan järjestö työllisti viime vuonna 35 henkeä. Viime vuonna eläkkeelle jäi 4.  Vuonna 2027 SOSTE irtisanoo 13 työntekijää muutosneuvotteluiden seurauksena. Lisäksi henkilöstömäärä vähenee eläköitymisten kautta.

SOSTE lomauttaa henkilöstään niin paljon, että ensi vuonna järjestö toimii keskimäärin 5 henkilön voimin ilman pääsihteeriä.

30 hengen palkkamenojen (palkat, sosiaalikulut, vapaaehtoiset henkilöstömenot) säästö on 2,1 miljoonaa euroa. Viime vuoden kaikki menot olivat 3,2 miljoonaa (ilman poistoja ja arvonalennuksia). Mistä tuo puuttuva 1,1 miljoona saadaan? Varainhankinta (0,2 M€) ja oman toiminnan tuotot (0,3 M€) tuskin jatkuvat. Säästöjä voidaan saada toimitiloista (0,2 M€), ulkopuolisia ostoja vähentämällä (0,36 M€), kokous- ja matkakuluista (80.000 €), mutta vaikeaa se tulee olemaan. STEAlla on ollut tapana antaa avustuksia toiminnan alasajoa varten, ehkä sieltä saadaan edelleen rahaa.

SOSTE on oma juttunsa, mutta henkilökunnan ja julkisten menojen kannalta asiat ovat aivan erilaiset. Keskipalkkainen SOSTEn työntekijä menettää 2888 euron nettokuukausitulonsa ja saa tilalle työttömyyskorvausta nettona 1448 euroa.

STEA on rahoittanut järjestöä 2,9 miljoonalla eurolla viime vuonna.  Jos avustukset kokonaan lopetetaan, on säästö tuo 2,9. Julkinen menettää 0,4 miljardin verot ja maksut palkoista sekä maksaa 0,5 miljoonan euron nettotyöttömyyskorvaukset. SOSTEn hankinnoista valtio on saanut arvonlisäveroja 0,2 M€, jotka se menettää miltei kokonaan.

Jos SOSTE olisi valtio byrokratiayksikkö, jossa on 35 työntekijää ja joista saneerataan 30, olisi valtion säästö henkilöstömenoista 0,8 miljoonaa euroa. Sen lisäksi säästetään toiminnan aiheuttamista kuluista suurin osa.

Laskelmat on tehty siten, että henkilöstöä vähenee 30. Nämä saavat työttömyyskorvausta, jos eivät työllisty tai eivät lomautusten takia mene muualle. Eläkkeelle siirtyvät on sisällytetty laskelmaan, koska he tulevat saamaan eläkkeen, joka on jopa suurempi kuin työttömyyskorvaus.

SOSTEn eläkevakuuttaja on joku yksityinen vakuutusyhtiö. Julkisen sektorin (kunnat, hyvinvointialueet, valtio ym.) työntekijät eläkevakuutetaan Kevassa. Näiden kaikkien eläkemaksut on maksettu verorahoilla, eivätkä julkisen sektorin työntekijät ole ansainneet itse eläketurvaansa.

SOSTEssa on hulppeat vapaaehtoiset henkilöstökulut: 9,1 % palkoista. Luvussa täytyy olla työterveydenhuolto, joka on pakollinen, koska sitä tietoa ei ole erikseen ilmoitettu. SOSTE on näköjään näitä julkisrahoitteisia työpaikkoja, joissa työnteko on kivaa, koska muut maksavat pidot.

Julkissektorilla vuosilomia saadaan jopa 38 vuorokautta vuodessa (15 vuoden jälkeen). Sen päälle saikut ja ollaan kolme kuukautta lomilla kuten yksi hyvinvointialueen työntekijä pröystäili sukulaisilleen. Monet verorahoitteiset yhteisöt, suurimpana YLE, noudattavat tuota 38 vuorokauden lomaoikeutta. Nämä ylisuuret lomaoikeudet johtavat lisähenkilöstön palkkaamiseen. Kahden henkilön töiden tekemiseen tarvitaan kolme henkilöä. Jos ei tarvita lomasijaisia, on ihan sama tehdäänkö töitä julkisella tai ei. Toki monella julkisen työmaalla asioiden käsittelyviiveet ovat kuukausia, jopa vuosia, ja osaltaan tämä johtuu liiallisesta lomaoikeudesta.

***

Tue verkkolehden toimintaa vapaaehtoisella tilausmaksulla https://www.vahtera.blog/tilaus

Sivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.

Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.

Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan ja tuloverotuksessaan sekä arvonlisäveron (10 %), koska verkkolehdessä käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.