Kuka maksaa eläkkeet


Yrittäjäeläkkeistä käytävä keskustelu on laajennettava kaikkiin eläkkeisiin, jotta saadaan yhdenvertainen perusta sille, miten yrittäjäeläkejärjestelmää pitää kehittää.


Kaikissa eläkelajeissa viime vuonna eläkkeiden maksut ylittivät vakuutusmaksut. Suurin ero oli maatalousyrittäjien eläkkeissä 684 miljoonaa euroa miinusta.


Maatalousyrittäjien eläkejärjestelmän piirissä on (2021) 56.000 vakuutettua ja 99.000 eläkkeensaajaa.


Yrittäjäeläkkeissä maksuvajaus on puolet pienempi 301 miljoonaa euroa miinuksella. Vakuutettuja on 216.000 ja eläkkeensaajia 143.000.


Eläkejärjestelmän alkuvuosina alle 23-vuotiaista työntekijöistä maksettiin eläkemaksut, mutta ne eivät kerryttäneet henkilön eläketurvaa. Näin saatiin rakennettua rahastopohja, jota on sijoitustuotoilla kasvatettu. Yksityisten työeläkerahastojen arvo viime vuoden lopussa olivat 161 miljardia euroa. Sijoitustuotot viime vuonna olivat 22 miljardia.

Eläkevarojen muutos 2021.

Eläkerahastot ovat olleet valtion takaamina toimivia, eivätkä ne ole oikeastaan kenenkään rahaa. Siksi eläkejohtajille maksetaan suuria palkkoja ja bonuksia. Eläkejohtajista suurimmat rahat vuonna 2020 sai Varman toimitusjohtaja Risto Murto, jonka saamat korvaukset ylittivät miljoona euroa.


Suurempi ongelma on, että rahoja voidaan käyttää osana yhteiskunnan suuria pelejä. Carunan omistuksesta 80 % on ulkomaisilla pelureilla, joiden takuuosapuolena ovat suomalaiset eläkeyhtiöt 20 %:n osuudella. Näin maksamme sähkön hinnassa myös eläkemaksuja ja korkeampia arvonlisäveroja. Eläkeyhtiöt ostivat Fortumin osakkeita juuri ennen Fortumin romahdusta. Miksi? Eläkerahoja on käytetty historian saatossa melko epämääräisiin hankkeisiin, mutta ei niistä tässä enempää.


Eläkerahastojen iso tarkoitus oli rahoittaa suurten ikäluokkien eläkkeitä. Nyt heistä kaikki ovat olleet jo vuosia eläkkeellä ja tuonela vähentää eläkkeensaajien määrää kiihtyvällä vauhdilla. Olisi jo aika alentaa työeläkemaksuja ja käyttää kertyneitä rahastoja.


Alemmat eläkemaksut nostavat työllisyyttä sekä alentavat hintoja. Eläkemaksujen päälle tulee hintoihin arvonlisävero.


Eläkkeiden inflaatioturva

Eläkemaksut maksetaan palkanmaksuhetken rahalla tai arvioidun työtulon mukaisesti. Tätä summaa korotetaan kaikissa eläkemuodoissa inflaatiotarkistuksin eli indeksikorotuksin. Tästä aiheutuu rahastoimattomissa eläkkeissä ongelma, jossa eläkelupaus kohoaa paljon suuremmaksi, mitä on eläkemaksuja suoritettu.


Vuoden alussa työeläkkeitä korotettiin 2,28 %. Se oli kompensaatio viime vuoden hintojen noususta. Hintojen nousi kikkaillaan indeksissä pienemmäksi. Kuluttajan tai eläkeläisen perusmenot (asuminen, ruoka, terveydenhoito, matkat, vaatteet) kasvoivat viime vuonnakin enemmän. Indeksitempusta pari pelkistettyä esimerkkiä. Jos indeksin perustaan on laskettu ranskanleipä ja se korvataan superranskanleivällä ei siinä yhteydessä tule inflaatiota, vaikka hinta olisi kaksinkertainen. Toisaalta, jos älypuhelimesta tulee uusi malli, joka on samanhintainen kuin edellinen, mutta siinä on paljon uusia ominaisuuksia, joita kuluttaja ei tarvitse, se katsotaan hinnan alentumiseksi.


Kesäkuussa 2022 vuotuinen inflaatio oli 7,8 %. Tämä huomioidaan vasta tammikuussa 2023 työeläkkeitä korottavana.


Paljon melua on pidetty taitetusta indeksistä. Siinä hintatason muutoksen paino on 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen 20 prosenttia. Melu on laimentunut, koska inflaatio korottaa eläkkeitä enemmän kuin töissä olevat palkansaajat saavat korotuksia.


Aktiiviajan indeksiturvan perustana on koko työuran keskipalkka, jota korjataan palkkakertoimella. Kerrointa määrättäessä hintatason muutoksen paino on 20 prosenttia ja ansiotason muutoksen 80 prosenttia. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten eläketurvaa on viimeisen 30 vuoden aikana erilaisin muutoksin alennettu. Tunnetuin eläketurvaa alentava muutos on elinaikakerroin, joka alentaa eläkkeitä sitä enemmän, mitä kauemmin ihmiset elävät.


Yrittäjien eläketurva

YEL-maksuja ei rahastoida, jolloin kyse on eläketurvasta, jossa tämän hetken yrittäjät maksavat jo eläkkeellä olevien eläkkeitä, mutta eivät kerrytä omaa eläkettä muutoin kuin eläkelupauksena.


Yrittäjien eläketurvasta yksityiskohtainen tuore kirjoitus tässä Ratkaisu YEL ongelmaan.


Maatalouden harjoittajien eläketurva

Maatalousyrittäjien eläketurvan piirissä ovat viljelijät, poronhoitajat, kalastajat, metsänomistajat sekä tieteen ja taiteen apurahansaajat.


Myöskään maatalouden eläkemaksuja ei rahastoida.


Laskuritesti:

Yrittäjäeläkelaskurin (Ilmarinen) mukaan 1992 syntynyt yrittäjäksi alkava ilman aiempaa eläketurvaa maksaa kuukaudessa 602 euroa YEL-maksua ja saa alimpana eläkkeellesiirtymishetkenä 67 v 7 kk 1853 euron kk-eläkkeen, jos yrittäjätulo kasvaa reaalisesti 1,5 % vuodessa.


Maatalousyrittäjän eläkelaskurin (Mela) samoilla kriteereillä maanviljelijänä toimiva maksaa kuukaudessa 325 euroa eläkemaksua. Kuukausieläke 67 v 7 kk:n iässä olisi 1772 euroa.


Karkeasti yksinkertaistaen voidaan sanoa, että kun maatalousyrittäjä laittaa eläketurvaansa 325 euroa, laittaa valtio siihen saman summan päälle. Tästä valtionosuudesta ei julkisuudessa käydä keskustelua.


Maatalouden eläkejärjestelmässä on toinenkin mielenkiintoinen piirre. Kun on MYEL-järjestelmässä, voi harjoittaa muuta yrittäjätoimintaa joutumatta ottamaan yrittäjäeläketurvaa. Jossain kylässä voi olla kaksi kuorma-autoilijaa, jotka kilpailevat töistä: toinen edullisilla MYEL-eläkemaksuilla, toinen maksaa korkeampaa YEL-maksua.


Muu liiketoiminta (tienhoito, mökkitalkkari, kuorma-autoilija, maatilamatkailu jne) voi olla niin suurta, että perheen molemmat aviopuolisot saavat paremman eläkelupauksen kuin muut yrittäjät korkeammilla eläkemaksuilla. Tämä johtuu siitä, että MYEL-järjestelmään kuuluvat molemmat aviopuolisot. Toki toinen puolisoista voi olla palkkatöissä, ja saa sitä kautta myös työeläkelupauksen.


Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole vaikuttaa maatalousyrittäjien eläkelupaukseen. Tarkoituksena on saada aikaan keskustelu yhdenmukaisesta eläketurvasta koskien kaikkia suomalaisia.


Työntekijöiden eläketurva

Yksityisen sektorin työntekijät vakuutetaan merimiehiä lukuun ottamatta työntekijän eläkelain eli TyEL:n mukaan.


Vuonna 2022 TyEL:n mukainen työeläkemaksu on keskimäärin 24,85 prosenttia työntekijälle maksettavasta palkkasummasta.


Työntekijän palkasta pidätetään vuosittain vahvistettu prosenttiosuus. Vuonna 2022 työntekijän maksuprosentti on 53-62-vuotiailla 8,65 prosenttia ja muilla 7,15 prosenttia.


Työnantajan osuus maksusta on loput eli keskimäärin 17,7 tai 16,2 %. Yleinen käsitys on, että työnantajan osuus eläkemaksusta on osa palkkaa ja siten työntekijät ansaitsevat itse oman eläkkeensä. Näin ei kuitenkaan ole. Kyse on työnantajalle pakollisesta veronluontoisesta maksusta, jonka peruste on työntekijälle maksettu palkka. Työnantaja ei voi sopia eläkemaksusta, mutta palkasta aina sovitaan.


Työnantajat maksavat paljon muitakin palkkasummasta riippuvia maksuja kuten

  • Työnantajan sairausvakuutusmaksu 1,34 %

  • Työttömyysvakuutusmaksu 0,5 % 2.197.500 euron palkkasummaan asti, sen ylittävältä osin 2,05 %

  • Tapaturmavakuutusmaksu keskimäärin 0,7 %, riippuu alasta ja voi olla useita prosentteja

  • Ryhmähenkivakuutusmaksu keskimäärin 0,06 %

Näitä maksuja ei pidetä osana palkkaa kuten ei pakollisen työterveyshuollon maksujakaan.


Työnantajan on pakko maksaa eläkemaksu ulosoton uhalla. Nettopalkan maksussa ei ole samanlaista pakkoa ja esimerkiksi konkursseissa palkka maksetaan julkisista palkkaturvavaroista. Eläkemaksuissa tällaista turvaa ei ole.


Työntekijöiden eläkemaksut ovat olleet aiemmin niin suuria, että niistä on voitu kerryttää eläkerahastot, joita taas on kerrytetty sijoituksilla.


Julkisen sektorin eläketurva

Julkisen sektorin työntekijöiden eläkkeet maksetaan verorahoilla. Se pidetään itsestään selvyytenä, eikä Finanssivalvonta ole puuttunut esimerkiksi Valtion Eläkerahaston alimittaisiin eläkemaksuihin. Valtion korkeapalkkaisilla virkahenkilöillä on hyvän palkan ja hulppeiden lomien lisäksi parhaat eläke-edut. Yrittäjät voivat vain kaukaa ihmetellä, mihin heidänkin verorahansa menevät.


Kunta-alan eläkevakuutusyhtiön Kevan maksutulot olivat viime vuonna 5,7 miljardia euroa. Kelan maksamat eläkemenot 5,9 miljardia euroa eli maksutulot eivät riitä eläkkeisiin. 9 miljardin euron sijoitusvoittojen myötä Keva pystyi lisäämään rahastointiaan. Eläkevastuurahaston arvo oli vuoden lopussa 68 miljardia euroa. Tilinpäätöksestä ei ilmene eläkevastuuvelan määrä eikä se, kuinka paljon rahastoinnissa on kyse sijoitustuotoista ja paljonko kuntaveroina maksetuista rahoista.


Valtion eläkerahaston valtion veroista maksamat maksutulot olivat 1,5 miljardia euroa. Rahaston pääoma on 17 miljardia euroa. Rahaston peruspääoma on miinuksella 36 miljardia, mutta se on kompensoitu sijoitusvoitoilla. Rahasto ei maksa eläkkeitä, vaan ne maksetaan suoraan valtion budjetista. Valtion eläkevastuuvelan määräksi on arvioitu 93 miljardia euroa. Vuosina 2001-2021 sijoitusten tuotto on ylittänyt valtion maksamien velkojen korkojen määrän 10 miljardilla eurolla.


Valtion eläkejärjestelmän eläkemenot olivat vuonna 2021 runsaat 4,8 miljardia euroa. Eläkerahasto siirtää valtion talousarvioon 40 prosenttia eläkemenoista eli 1,9 miljardia euroa vuonna 2021. Valtion eläkemaksut rahastolle eivät riittäneet edes 40 %:iin eläkkeistä.


Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee. Kevan sijoitusten tuotto oli tammi-maaliskuussa 2022 miinuksella 2,3 %. Veronmaksajat odottanevat pelolla tämän vuoden sijoitustappioiden määrää.


Kansaneläkkeet

Kansaneläkkeen täysi määrä on yksin asuvalle 703,45 euroa kuukaudessa. Avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävien kansaneläke on 628,03 euroa. Kansaneläke pienenee työeläkkeen kasvaessa.


Takuueläkkeet

Täyden takuueläkkeen, 885,63 euroa kuukaudessa, saa jos ei ole mitään muita eläkkeitä. Muut eläkkeet alentavat takuueläkkeen määrää.


Takuueläke lähestyy vauhdilla pienempiä työ- ja yrittäjäeläkkeitä. Joka kuudennen suomalaisen oma eläke on alle 1000 euroa kuukaudessa. Nämä henkilöt ovat olleet pienipalkkaisissa ja usein epäsäännöllisissä töissä, joista eläketurva on jäänyt vähäiseksi.


Jokainen voi tykönään arvioida onko Suomeen ulkomailta tullut, joka ei ole tehnyt päivääkään töitä Suomessa elantonsa eteen, oikeutettu samaan eläkkeeseen, jonka 25-45 vuotta työtä tehnyt kantasuomalainen saa.


Eläkejärjestelmien päätavoite

Eläkkeet ovat elämän taloudellinen turva ikäihmisille. Siksi jokaisen tulisi omalta osaltaan osallistua eläkkeiden maksamiseen.


Ihmiset ovat lapsia ja koululaisia nykyään 18-vuotiaaksi asti. Sen jälkeen on yliopisto- ja ammattikoulutuksen aika. On armeija ja oman etsimisen aika. On työttömyyttä. Eläkkeelle siirrytään keskimäärin alle 62 vuotiaana. Elinajan odote miehille 79 on ja naisille 85 vuotta. Ennustetaan, että tämän vuosisadan lopussa joka kolmas länsimaissa eläisi yli 100 vuotiaaksi.


Työelämässä ollaan nykyisin parhaimmillaan 35-40 vuotta. Sosiaaliturvan varassa ja vanhempien rahoilla eletään hyvässä lykyssä yli 60 vuotta. Osa koko ikänsä. Mahdoton yhtälö, jolle ei uskalleta tehdä mitään äänestäjien reaktioita pelättäessä.


***

Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus


Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.


Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.


Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita. Tämä kirjoitus eläkemaksuista on siitä ajankohtainen esimerkki.