Verorahoilla rakennettu Kemijoki Oy tuottaa Lapissa sähköä vesivoimalla 0,6 sentin kilowattitunti-(kWh) hinnalla, eikä valtio saa siitä sentin senttiä tuloja. Fortum ja UPM Kymmene maksavat sähköstä 0,9 senttiä kWh ja myyvät eteenpäin 40-50-kertaisella hinnalla. Pelkästään Fortum teki Lapin vesivoimasta miljarditilin vuonna 2022. Puolet Fortumin voitoista on annettu sijoittajille.
Fortum maksaa Lapin vesimiljardeilla Uniper-tappioitaan, joista hyötyi eniten saksalainen pörssiyhtiö eON.
Hallitus jaksaa syyttää Venäjän sotaa Ukrainassa kaikesta pahasta – myös sähkön hinnan korkeudesta. Sanottakoon tässä heti aluksi, että vesivoiman tuottaminen maksoi ennen Ukrainan sotaa alle euron sentin kWh ja maksaa tänään saman alle sentin. Sodalla ei ole ollut eikä ole mitään vaikutusta vesi- eikä ydinvoimasähkön tuotantohintaan.
Meidän on ymmärrettävä sähkötuotannon historiaa, jotta voisimme tehdä kauaskantoisia ja oikeudenmukaisia ratkaisuja nykyisen huippukalliin energian hinnan kohtuullistamiseksi. Joku tilapäinen arvonlisäveron alennus ei sitä ole.
Suomalaisen päätöksenteon suuri ongelma on lyhytnäköisyys. Päätöksissä ei osata arvioida mihin tehdyt ratkaisut johtavat kymmenien vuosien kuluessa. Syynä on sekä virkamiesten että ministereiden osaamattomuus. Ongelmana on myös kansalaisten lyhytnäköisyys. Lapin asukkaat iloitsivat työpaikoista, joita Kemijoen rakentaminen alueelle toi. Ei nähty, että työpaikat häviävät muutamassa vuodessa, mutta aiheutetut vahingot ovat ikuisia.
Samanlainen lyhytnäköisyys koskee maahanmuuttoa. Puuhastellaan kivoja asioita yhden vuoden aikana näkemättä millaisen katastrofin haittamaahanmuutto Suomelle aiheuttaa.
Suomessa ei ole korruptiota
Jaksamme ihmetellä Venäjän oligarkkien röyhkeyttä, jolla he varastivat Venäjän rikkaudet itselleen. Tässä kirjoituksessa katsotaan peilin pieneen nurkkaukseen ja osoitetaan, miten Lapin rikkaudet on siirretty etelään ja mikä pahinta, suuri osa sijoittajille. Meillä ei ole oligarkkeja, mutta on H.V.-verkosto, jossa monet ovat rikastuneet kymmenillä miljoonilla euroilla suomalaisten omistusta ryöväämällä.
Veden lisäksi Lapin rikkauksia ovat kaivosmineraalit. Ne siirretään ilmaiseksi monikansallisille pelureille, jotka jättävät jälkeensä tuhotun luonnon ja myrkylliset jätteet. Lapin metsät halutaan jättää EU-maiden hiilinieluiksi, jotta ne voivat jatkaa omaa teollisuuttaan ja luontonsa tuhoamista.
Neuvostoliiton hajottua valtion omistus jaettiin osakkeina venäläisille. Oligarkit keräsivät osakkeet mitättömillä hinnoilla itselleen. Näin he varastivat Venäjän tärkeät yritykset. Me suomalaiset päivittelemme edelleen oligarkkien röyhkeyttä.
Näemme maailman pahuuden Suomen ulkopuolella. Ja olemme sokeita omassa maassamme tehdyille rosvouksille. Olemme olleet venäläisiäkin pahempia. Olemme tuhonneet sodan jälkeisen sukupolven rakentaman kansallisvarallisuuden myymällä ne lahjahintaan heille, jotka vähiten maksavat. Eikä se ole riittänyt – samaan aikaan olemme velkaantuneet kymmenillä miljardeilla euroilla.
Esimerkiksi valtio myi vuonna 2002 Fortumin osakkeita 5,77 eurolla amerikkalaisille sijoittajille. Sijoittajat saivat osinkoina rahansa takaisin muutamassa vuodessa. Sitä ennen Fortumin johtajat saivat osakkeita 3,36 euron hintaan ja sijoittajat 5,11 eurolla. Osakkeen arvo vuoden 2021 lopussa oli 15,44 euroa. Pelkästään osinkoina jaettujen Neste Oilin osakkeiden verotusarvo oli 15 euroa – vuoden lopussa pörssiarvo 130 euroa (2019 tehty split huomioiden 3 * 43,44) euroa. Neste Oilin ryöstö on verrattavissa oligarkkien tekemiin Venäjän ryöstöihin. Neste Oil uhrattiin, jotta Liliuksen ja muiden johtajien optioiden arvoa saatiin nostettua.
Samalla olemme luoneet ulkomaalaisille verotusmahdollisuuden kaikesta arjessa tarvitsemastamme välttämättömyydestä; esimerkkejä
Kemijoki Oy – valtio rakensi, ei saa vesivoimasta pennin hyrrää, sijoittajat rahastavat
Imatran Voima Oy – 1932, valtio rakensi, poliitikot tuhosivat viemällä yhtiön pörssiin 1998, johtajat tuhosivat maksattamalla suomalaisilla sähköverkon (2014, Caruna) sekä ulkomaan seikkailut (Russia, Uniper)
digiverkko – valtio rakensi, YLE myi 1998 Ranskaan – ikuiset verkkomaksut
Valmet – 1750-luvulla, 1946, valtio rakensi paperikoneita, aseita, perämoottoreita jne, – traktoritehdas myytiin 2003 USA:han
Rautaruukki Oy – 1960, valtio rakensi, vuodesta 2014 alkaen osa ruotsalaista SSAB-yhtiötä
Kemira – 1920, valtio rakensi, lannoitteet myytiin 2007 Norjaan Yaralle, joka on korottanut hintoja rankasti
Postisäästöpankki – 1887, Leonia, sitten Sampopankki, nyt tanskalaisen Danske Bankin omistama.
Nyt Suomelle kuuluneet Karjalan voimalat ovat Gazpromin hallussa TGC-1-sähköyhtiön kautta. Fortum on yrittänyt isolla rahalla ostaa vesivoimaosuuksia Venäjältä – siis myös meiltä varastettuja voimalaitoksia. Käteen on jäänyt 29 %:n osuus TGC-1:stä. Fortumin taseessa osakkeiden arvo on 404 miljoonaa euroa.
Kemijoki, Isohaara sekä Lokka ja Porttipahta
Neuvostoliitto varasti rauhanteossa 30 % Suomen vesivoimasta. Sodan jälkeen Suomi oli köyhä maa, jolle oli määrätty suuret sotakorvausten maksut Neuvostoliitolle. Jälleenrakentaminen, teollisuus ja suomalaisten hyvinvointi edellyttivät Kemijoen patoamista, Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä lukuisten voimalaitosten rakentamista.
Kemijoen voimalaitosten rakentaminen alkoi heti sodan jälkeen joen suistossa Isohaarassa. Lapin sodan päätyttyä lupasi Pohjolan Voima Oy rakentaa rautatielle ja maantielle sillat tuhottujen tilalle vuodessa, jos yhtiö saisi rakentaa Isohaaraan sillan yhteyteen vesivoimalaitoksen ja saisi käyttää sillan rakenteita säännöstelypatona. Lupa myönnettiin nopealla aikataululla. Rakennustyöt alkoivat jo huhtikuussa 1945. Se oli lohen tuho Lapissa.
Kemijoki Oy aloitti vuonna 1953 Petäjäskoskella. Tänään Kemijoki Oy on Suomen merkittävin vesivoiman tuottaja.
Lokan tekojärvi on Euroopan suurin tekojärvi. Sen täyttö alettiin vuonna 1967. Sen avulla säädellään Kemijoen voimalaitoksille tarvittavaa vesimäärää. Järven alle jäivät Korvasen, Rieston ja Mutenian kylät sekä lukuisat aavat, joista yksi oli Suomen ja Euroopan siihen saakka pinta-alaltaan suurin suo, Posoaapa. Tekojärven pinta-ala vaihtelee 216 - 418 km².
Porttipahdan tekojärvi on Kitisen latvoilla Sodankylässä sijaitseva tekojärvi. Järven pinnan säännöstelyväli on 9 metriä, mikä vastaa pinta-alan vaihtelua välillä 34 – 214 km². Tekojärven täyttö alkoi samoin vuonna 1967. Porttipahdan säännöstelypato sijaitsee järven eteläpäässä. Sen pudotuskorkeus on 30 m.
Kemijoen patoaminen vaikuttaa puoleen Lapin pinta-alasta. Haitat Lapin asukkaille, hyödyt Etelä-Suomeen ja (ulkomaisille) sijoittajille.
Näissä kahdessa tekojärvessä EU:lla riittää entisöitävää, jonka Suomi tekee ja maksaa! (sarkasmia)
Tuhkatkin pesästä
Kemijoki Oy:n perustivat 1954 Suomen valtio, Imatran Voima Oy, Veitsiluoto Oy ja Kemi Oy. Käytännössä koko omistus kuului valtiolle eli kaikille suomalaisille.
Lapin kunnat ja lappilaiset olivat huutolaisen asemassa. Joen valjastaminen sähkötuotantoon vaikutti Lapin asukkaisiin rajusti. Monien koti ja vuosisataiset asuinsijat jäivät veden alle. Padot estivät lohen kulkemisen kutupaikoille, jonka takia menetettiin arvokkaat lohisaaliit.
Fortumin omistus on perua Imatran Voimasta.
Veitsiluoto Oy oli perustettu vuonna 1932. Se oli valtion omistama puunjalostusta harjoittava yhtiö. Veitsiluoto Oy fuusioitiin 1996 Enso-Gutzeit Oy:n kanssa uudeksi Enso Oyj:ksi. Stora Enso Oyj jatkoi selluloosan, paperin ja sahatavaran valmistuksen Veitsiluodossa, mutta ilmoitti 2021 suunnittelevansa tehtaan sulkemista. StoraEnso ei ole Kemijoki Oy:n nykyisiä omistajia.
Kemi Oy oli 1893 perustettu oululaisten kauppahuoneiden omistama puunjalostusyhtiö. Vuoden 1953 jälkeen Kemi Oy:stä tuli yhtiöiden yhtiö eli useat keskeiset metsäteollisuuden toimijat – ennen kaikkea Veitsiluoto Oy ja Metsäliitto – olivat sen omistajina. 1980-luvulla keskeisimmäksi omistajaksi nousi Metsäliitto. Vuonna 1961 julkisen sektorin osuus oli 35 %. 1989 Kemi Oy fuusioitiin Metsäliiton, Metsä-Serlan ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n perustamaan Oy Metsä-Botnia Ab:hen. Kemi Oy:n historia selittää osittain UPM:n (mm. Yhtyneet) omistuksen.
Ensimmäiset 30 vuotta Lappi oli huutolaisen asemassa omien jokiensa osalta. Vuosikymmenten taistelujen jälkeen paikalliset kunnat otettiin Kemijoki oy:n osakkaiksi vuonna 1997. Lappilaiset sähköyhtiöt saivat ostaa Kemijoki oy:stä 13,3 prosentin omistusosuuden, minkä verran niillä on oikeus saada omaa sähköään käyttöönsä omakustannushintaan eli sentillä kWh.
Oikeuksista jouduttiin kuitenkin maksamaan. Esimerkiksi Ounastuotanto Oy:n edeltäjän Rovaniemen Energian taseessa 1998 osakkeiden arvo on 13,6 miljoonaa euroa.
Sähköverkkotoiminta eriytettiin muusta liiketoiminnasta eduskunnan mahtikäskyllä. Sen jälkeen kaikki paikalliset sähköyhtiöt jakoivat toimintansa kahtia. Nämä uudelleenjärjestelyt vaikeuttavat historian selvittämistä entisestään. Ehkäpä joskus Suomen Akatemia jättää yhden titityy-tutkimuksen rahoittamatta puolella miljoonalla eurolla ja antaa rahat Lapin sähköhistorian tutkimiseen.
Kemijoki Oy maksaa kiinteistöveroja Lappiin 18 miljoonaa euroa vuodessa. Se mainostaa kyseessä olevan hyväntekeväisyyden (kuva). Kiinteistövero tosin tuli Suomeen vasta 1993 40 vuotta Kemijoen valjastamisen jälkeen.
Häpeäisivät. Koska sähkö siirretään etelään käytännössä nollahinnalla, Kemijoen tulos on nolla ja verot nolla. Näin Lapin kunnat eivät saa edes yhteisövero-osuuksia valtavan arvokkaasta vesivoimasta.
Kemijoki Oy on kaikki nämä vuosikymmenet vältellyt vastuutaan kalatalousvelvoitteistaan. Lapin Kansa joulukuussa 2022: ”Kohtuutonta ja moraalitonta on Kemijoki Oy:n n vastustus kalatalousvelvoite- ja kalojen kulkutieasiassa. Luonnonvarakeskus on tutkimuksissaan todennut, etteivät nykyiset kalatalousvelvoitteet riittävästi korvaa voimalaitosrakentamisesta aiheutunutta kalataloudellista menetystä. Velvoitteet tulisi 5–7-kertaistaa”.
”Lappilaiset kunnat omistavat yhtiötä erilaisten järjestelyiden kautta. Esimerkiksi Rovaniemi omistaa Kemijoki oy:tä Ounastuotanto oy:n, Napapiirin Energia ja Vesi oy:n (Neve) ja Lapin sähkövoima oy:n kautta.
Lapin sähkövoiman omistajat ovat lappilaisia ja pohjoispohjanmaalaisia kuntia joko suoraan tai sähköyhtiöidensä kautta. Ounastuotannon omistaa Ounastähti kehittämiskuntayhtymä, joka on Rovaniemen, Sodankylän ja Kittilän omistama. Neve on Rovaniemen konserniyhtiö.”
Suomen valtion rooli on kummallinen. Valtio on pakkolunastanut Lapin vesivarannot ja sen tarvitsemat suuret maa-alueet haltuunsa, rahoittanut ja taannut kaiken infran rakentamisen, tuhonnut Kemijoen lohet ja antanut kaiken sähkön ilmaiseksi yksityisille.
Mankala
Mankala-periaate on vanha verotuskäytäntö, jolla ei ole lainsäädännöllistä pohjaa. Kyseessä on korkeimman hallinto-oikeuden prejudikaattina antama ratkaisu, jota on 1960-luvulta lähtien sovellettu voimalaitososakeyhtiöiden verotuksessa. Korkein hallinto-oikeus KHO antoi ratkaisut vuosina 1963 ja 1968.
Vuonna 1936 perustettu Mankala Oy oli ensimmäinen yhtiö, joka sai KHOlta oikeuden ilman verovaikutuksia alihinnoitella sähkön myyntihinnan osakkailleen. Nyt tällä tavalla siirretään Kymijoen vesivoima verotta Helsinkiin ja Kemijoen vesivoima Etelä-Suomeen.
Veroetu on säilynyt, vaikka sähkömarkkinat ovat täydellisesti päätösten jälkeen muuttuneet. Esimerkiksi Imatran Voima oli Kemijoki Oy:n osakas ja koko yhtiö oli täydellisesti valtion omistama. Fortum sai perintönä veroedun, vaikka se on pörssiyhtiö, jolla on ulkomaisia omistajia. Eli Lapin vesivoiman ryöstö hyödyntää sijoittajia.
Viime aikoina verottaja on puuttunut tehokkaasti konserniyritysten välisiin liiketoimiin, joissa on käytettävä markkinahintoja. Muutoin kyse on veronkierrosta. Yrityksillä (myös valtion omistamilla) on suuri hinku kierrättää voitot halvan verotuksen maiden kautta.
Jos mikä tahansa muu osakeyhtiö myisi tuotteitaan eteenpäin lähipiiriläiselle omakustannushintaan, olisi kyse laittomasta peitellystä osingonjaosta.
Mankala Oy:n on kokonaan Helsingin kaupungin omistaman Helen Oy:n omistama. Helen myy sähköä koko maahan. Alun perin mankala-periaate oli tarkoitettu usean osakkaan voimalaitosyhtiöiden verotukseen. Yhtiöjärjestyksen mukaan voimalayhtiön on myytävä tuottamansa sähkö osakkailleen omakustannushintaan, ja vastaavasti osakkaat ovat velvollisia osallistumaan voimalan kustannuksiin.
Myös Fortumin osalta voidaan katsoa kyseessä olevan veronkiertoa tavoittelevan järjestelyn, koska se omistaa 64 % Kemijoki Oy:n vesivoimaosakkeista. Tytäryhtiösuhde hävitetään rahaosakkeilla, joilla ei käytännössä ole mitään merkitystä. Rahaosakkeilla Kemijoki saadaan valtion tytäryhtiöksi, vaikka osakkeilla ei saa lainkaan halpaa vesivoimaa ja maksettujen osinkojen merkitys on olematon.
Mankala-ratkaisu pitää käsitellä uudestaan, mielellään lakimuutoksena. Silloin jouduttaisiin pohtimaan esimerkiksi:
voiko omistajia ja halvan sähkön ostajia olla vain yksi (Helen Oy).
voiko omistajana olla pörssiyhtiö, joka siirtää näin saamansa valtavat voitot osakkailleen
voiko valtio olla vain maksajana saamatta lainkaan halpaa sähköä (osakkaiden tasavertaisuutta edellytetään monissa muissa veroasioissa)
voiko Mankala-päätöstä noudattaa Kemijoki Oy:ssä, joka tuottaa hippusen voittoa, joka jaetaan osakkaille
mikä on omakustannushinta – nykyisin osakkaat eivät osallistu voimalan kustannuksiin muulla tavalla kuin maksamalla hinnassa katteena voimalan toiminnan kulut ja poistot. Eli myyntihinta ei ole omakustannushinta.
Näin Helsinki ostaa yli miljardin euron arvoisen sähkön Kymijoelta 27
miljoonalla eurolla.
Helen on perustettu 2014. Sitä ennen omistajana oli Helsingin energialiikelaitos ja sitä ennen kaupunki suoraan.
Helenin kirjanpidossa Mankalan osakkeiden kirjanpitoarvo 417 miljoonaa euroa. Mankalan oma pääoma ilman kertyneitä voittovaroja on 32,5 miljoonaa euroa (osakepääoma). Helen tuskin on maksanut melkein puolta miljardia euroa Mankalan osakkeista. Kyse on vedätyksestä. Helsingin Energian taseessa 2013 osakkeiden arvo oli 158,6 miljoonaa euroa. 2014 osakkeet siirrettiin melkein 3-kertaiseen hintaan perustettuun Helen oy:hyn.
Miksi tällainen hintavedätys? Kun Helsingin Energia liikelaitos perustettiin, arvioitiin tuotantolaitosten sen hetkiset hinnat paljon korkeammiksi kuin ne kaupungin kirjanpidossa olivat. Samanlainen vedätys tehtiin Helenin perustamisen yhteydessä. Yritykset joutuvat siirtämään arvot kirjanpitoarvoon - kunnat tekevät näin käyttöomaisuuden poistot jo kerran maksetuista laitoksista ja koneista toiseen ja vielä kolmanteen kertaan. Näin saadaan sähkön hinnassa kerättyä piiloveroa kaupungin käyttöön.
Osakkeista ei voi tehdä poistoja. Korkeampi hinta aiheuttaa sähköyhtiölle velkaa kaupungille. Velan ja sen korkojen maksamiseksi korotetaan sähkön hintaa keinotekoisesti.
Helenin liikevoitto vedätysten jälkeen oli vuonna 2021 1,3 miljardin euron liikevaihdosta 81,6 miljoonaa euroa. Voitto sisältää sähkön siirrosta voittoa 32 miljoonaa euroa. Caruna teki 500 miljoonan liikevaihdolla voittoa pelkästään sähkönsiirrolla 195 miljoonaa euroa. Mikä kertoo siitä, miten helppoa on päättää jossain Australiassa Suomen sähkön hinnoista.
Pohjolan Voima
Pohjolan Voima rakensi Isohaaran voimalaitoksen heti sodan jälkeen.
Pohjolan Voimalla on yhteensä 12 vesivoimalaitosta, jotka sijaitsevat Iijoella, Kemijoella, Kokemäenjoella ja Tengeliönjoella (Tornionjoen sivujoki). Pohjolan Voiman sähkötuotannosta 70 % tulee ydinvoimasta. Vesivoiman osuus on 18 % eli noin 2100 gigawattituntia. Kemijoki Oy:n vesivoimatuotanto on 2,5-kertainen.
Myös Pohjolan Voima on mankala-yhtiö eli myy tuotannon omakustannushintaan, eikä maksa veroja. Kiinteistöveroja yhtiö maksoi 5,9 miljoonaa euroa.
Pohjolan Voiman omistajia ovat mm. suuret metsäyhtiöt ja paikallisten sähköyhtiöiden perustamat yhteisyritykset (taulukko).
Kymppivoiman omistavat paikalliset sähköyhtiöt Pohjois- ja Itä-Suomessa.
EPV Energian omistavat paikalliset sähköyhtiöt, suurimpana omistajana Vaasan Sähkö.
Outokummun sähkö
Bisnesmiehet ovat aina halunneet päästä rikastumaan helposti energialla. Etelä-Savossa saksalainen eON epäonnistui kun jaksoin ponnistella kaupan estämiseksi. Enää en jaksa taistella ja nyt sähköyhtiö on jälleen myynnissä Mikkelin velkojen maksamiseksi.
Pelottavaa uutisointia 2021: "Lapinjärvi päätti kesällä myydä osan osuudestaan Kymenlaakson Sähköstä, aiemmin Askola sekä Kotka myivät koko omistuksensa. ---. Kainuussa Loisteen sähkönmyynti on kaupattu ja verkkopuolella on kuohuntaa. Jyväskylän aikeet vesi- ja energialaitoksen myynnistä keskeytyivät."
Outokummun kaupunginvaltuusto päätti lokakuussa 2020 myydä 66 prosentin osuuden Outokummun Energia Oy:stä brittiläiselle investointiyhtiö Aberdeen Standard Investments. Sen jälkeen on alkanut sähköhintojen korotusralli, joka on kiihtynyt viime kuukausina. Suurin osa hinnankorotuksista siirtyy nyt ulkomaille.
Outokummun kaupungin tilinpäätöksessä 2021 on mainittu osakkuusyhtiö Soapstone Bidco Oy, josta kaupunki omistaa 34 % ja sijoittajat 66 %.
Sähköyhtiön myynnistä saadut varat 62 miljoonaa euroa on sijoitettu arvopapereihin. Näin käy aina. Paikalle tulevat saalistajat, jotka haistavat miljoonat. Vuoden 2022 tilinpäätöksestä näemme, paljonko miljoonista on jäljellä. Helsingin pörssissä osakkeiden kurssit laskivat 16 %. Se tarkoittaisi 10 miljoonan euron häviämistä vuodessa taivaan tuuliin. Samaan aikaan sijoittajan osuus vuoden 2022 sähkön tuottamasta voitosta on hurja.
Poliitikkoja ei pidä päästää sähkökauppoja tekemään. He eivät ymmärrä asioista mitään ja härskit bisnesmiehet vetävät heitä kuin pässiä narusta.
Sähköä ei voi varastoida, vai voiko
Sähköä varastoidaan akkuihin, mutta määrät ovat kokonaiskäytön kannalta niin pieniä, ettei se ratkaise energiaongelmia ainakaan lähiaikoina. Toki aina on mahdollista, että joku keksii halvan ja pienikokoisen varastointitavan.
Mutta mutta. Vesivoimalaitokset varastoivat sähköä juoksuttamalla vähemmän. Jos tulee tuulinen jakso, sähkön hinta alenisi kun tarjonta olisi niin suurta. Kemijoki Oy voi vähemmän juoksuttamalla vaikuttaa siihen, ettei hinta alene sijoittajan kannalta kohtuuttomasti. Kun tuuli loppuu, voidaan juoksuttaa korkealla sähkön hinnalla enemmän.
Suomi maksoi pelkästään vuosina 2011-20 1,4 miljardia euroa tuulisähkötukea. Tukea maksetaan edelleen. Tällaiset vastikkeettomat tuet pitäisi maksaa takaisin sen jälkeen kun yritykset takovat suuria voittoja. (Sen takia tuet pitäisi antaa pääomalainoina). Lisäksi tarvitaan tuulivoimavero sen takia, että tuulettomuuden takia voidaan joutua käyttämään kalliimpaa varavoimalakapasiteettia. On kansalaisten kannalta väärin, että tuulivoimayhtiöt voivat kerätä kermat päältä ja vielä veronmaksajien tuella, mutta eivät mitenkään osallistu energiakokonaisuuden hallintaan.
Kun tuotanto Suomessa alittaa kulutuksen, tuodaan erotus Nordpoolin kautta Norjasta tai Ruotsista. Kun tuotanto ylittää kulutuksen, ylijäämä viedään halvalla muihin Pohjoismaihin tai Viroon. Viro taas vie sähköä Venäjälle ja Latviaan. Ihan järkevää toimintaa kunhan se jäisi Baltian ja Pohjoismaiden väliseksi. Parhaimmillaan Nordpool alentaa sähkön hintaa. Sähköpulaa ei ole pohjoismaissa ollut ja tuskin on nytkään. Mutta sähkön tuotannolla sumplimalla voidaan sähkön hinta pitää korkealla.
Mutta sitten ahneuksissaan on Nordpool myyty Europoolille, joka sekoitti pohjoismaiden sähkömarkkinat.
Kommunismi ei toimi, sosialismi tuhoaa hitaammin
En usko sosialismiin pätkän vertaa. Mutta kaikkien yhteisiin vesiin perustuvaa sähköä ei voi antaa ilmaiseksi eikä millään rahalla markkinavoimille. Koska sähkö on nykyisin elämän edellyttämä perushyödyke – ruokaan ja asumiseen verrattavissa. Koska sähkö on alueellinen monopoli.
Jos Fortum olisi edelleen Imatran Voima, voisi yhtiö päättää myydä Kemijoen sähköä suomalaisille 10-kertaisella hinnalla (alle 10 senttiä kWh), koska sekin toisi rahaa riittävästi investointeihin ja verkkojen ja muun infran ylläpitoon. Kannattaa muistaa, että Loviisan ydinvoimalat rakennutti valtionyhtiö IVO kuudessa vuodessa. Yksityisen Teollisuuden Voiman Olkiluoto 3 on osoitus markkinavoimien tehottomuudesta monopolistisessa tilanteessa.
Julkinen sektori on tehotonta, kyllä. Mutta surkeinkaan virkamiesjohto ei pystyisi tekemään sellaista tuhoa, mitä Fortumin johtajat markkinavoimiin tukeutuen tekivät Venäjällä ja Saksan Uniperissa.
Fortumia ei olisi ikinä pitänyt viedä pörssiin. Mutta valtiolla olisi valta siirtää Fortumin yksityissektorin omistus valtiolle. Neuvottelut asiasta voitaisiin aloittaa hinnalla, jolla Kemijoen vesivoima on siirretty etelään sijoittajien riemuksi. Miksi valtio voi sosialisoida kansalaisten omaisuuden ja siirtää sen yksityisille, mutta ei voisi ottaa sijoittajien liian halvalla saamia osakkeita takaisin. Aloitetaan vaikka Carunan kansallistamisella.
Lapin tytön kertomaa
”Taisin syntyä samana vuonna kun törkein valjastus, Isohaara, joka lohen nousun hävitti, tapahtui. Vielä 1947, vanhempieni häihin pääruokalaji, iso lohi, oli nostettu omasta rannasta.
Vanhemmat rakensivat omaa taloa, joten eivät hekään kai ehtineet kovin paljon muuta murehtia. Seuraavien valjastusten aikana olin 7-8-vuotias, enkä ihan enää muista, mitä puhuttiin.
Lokan altaan aikoina asiaa kauhisteltiin, mutta kun työpaikkoja ei riittänyt juuri valita, taisi isäkin siellä lopulta olla rakennushommissa.
Meilläpäin, Ounasjokivarressa, pelättiin ’oman’ joen valjastamista. Sen puolesta kerättiin listoja ja taisteltiin. Tehtiin lauluja. Tosin, kun tukinuitto, joka oli tuonut työtä koko jokivarrelle, päättyi, jopa isän nuorin veli, joka 17-vuotiaana oli Lapin sodassa (lasten sodassa) vammautunut, ja kalasteli veneineen koko ikänsä, tuumi silti ”kyllä tuo liivateoja joutais hyvinnii valjastaa, tois työtä koko kuolevalle kyläle”. Kauhealta nuoresta kuulosti, taisivat kaikki muut elossa olevat rannan sisarukset tinkata vasthan.
Silti vasta seuraava sukupolvi osaa paremmin jokea ja omaa rantaa arvostaa. Edelliselle sukupolvelle kylän elossa pysyminen, koulujen ja kauppojen säilyminen, oli tärkeintä.
Jokirahoista puhuttiin, ja niitä saatiin, mutta tajuttiinko liian myöhään, että murusiahan ne vain oli.”
Giitu!
***
Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus
Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.
Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.
Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero (10%)- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.
