Vuoden 2022 verotietojen julkaisemisen jälkeen media on ollut tulvillaan kertomuksia eri ihmisten ja ammattiryhmien tuloista. En niitä ole vuosiin seurannut. Tällä kertaa ihmettelen verotilastojen avulla virkamiesten korkeita ja ylisuuria palkkoja.
Pääministeri
Pääministerinä koko viime vuoden toiminut Sanna Marin sai ansiotuloja 190.000 euroa. Lisäksi hänellä oli verotettavia pääomatuloja 50.000 euroa.
Pääministerin ansiotuloja ovat ministeripalkkion lisäksi puolet kansanedustajan palkkiosta. Lisäksi hän saa puolet verottomista kulukorvauksista. Viime vuonna Marinille maksettiin palkkaa 202.350 euroa sekä verottomia kulukorvauksia 10.854 euroa. Aamiaisten verokohtelua en selvittänyt.
Pääministerin palkka on pieni, jos sitä vertaa pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkkoihin. Ja on se pieni korkeapalkkaisiin virkamiehiinkin verrattuna. Mutta se on erittäin hyvä kun vertaa viime vuotisen pääministerin osaamiseen ja työkokemukseen.
Sanna Marinin hallitus otti uutta velkaa Suomelle 38 miljardia euroa, järjesti EU:lle maksettavaa elvytysvelkaa korkoineen 12-15 miljardia, tuhosi Ruisrock-juhlien aikana Uniper-miljardeja kuusi osallistuen neuvotteluihin vain yhdellä tekstiviestillä. Mistä tahansa yrityksestä tuollaisilla päätöksillä olisi saanut potkut moneen kertaan.
Politiikka on oma maailmansa. Olen lukenut viime päivinä Ari Korvolan kirjaa ”Tuppeen sahattu Nuorisosäätiö”. Se osoittaa tarkoin dokumentoituna sen, millainen mies oli Suomen pääministeri Matti Vanhanen. Kuitenkin hän on edelleen arvostettu valtiomies ja valittiin eduskuntaan monta kertaa siitä riippumatta, mitä hallaa hän teki suomalaisille.
Aluejohtajat
Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan 36-vuotiaan johtajan vuosipalkka on 180.000 euroa, minkä lisäksi hänellä on verotettava sähköpyörä- ja autoetu 15.600 euroa. Hän on palkoissa pääministerin tasoa. Outoa on se, että aiemmin Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä Essotessa terveyspalvelujen johtajana toiminut lääketieteen lisensiaatti Seppälä ansaitsi viime vuonna enemmän, eli 280.000 euroa. Miksi hän haki aluejohtajan paikkaa ja pyysi itse siitä palkkaa puolet vähemmän eli 12.000 euroa kuukaudessa. Mistä on kyse? Ilmeisesti hän on toiminut johtajan viran lisäksi lääkärinä ja nostanut myös siitä työstä palkkaa?
Etelä-Savossa alueen hallitus korotti Seppälän palkan oma-aloitteisesti korkeammaksi, koska naapurialueiden johdolla palkat ovat suuremmat.
Hyvinvointialueiden palkat ovat sikamaisen korkeat. Valtion korkein palkka maksettiin vuonna 2022 valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkö Juha Majaselle, jonka palkka oli 14.457 e/kk. Jotkut aluejohtajat kehtasivat vielä ottaa päälle kokouspalkkiot, mutta julkinen paine pakotti heidät tyytymään normaaliin tilanteeseen, jossa kokouksista ei makseta erillispalkkiota.
Palkkavertailua
Etelä-Savon hyvinvointialue on pieni. Henkilöstöä on 7850. Alueen valtionrahoitus tälle vuodelle on 695 miljoonaa euroa. Rahoitus ei riitä ja alueen rahoitusvaje tulee olemaan 40 miljoonaa euroa.
Pihlajalinna Oyj:n liikevaihto viime vuonna oli 690 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 7016. Yhtiö mainostaa olevansa koko Suomen lääkärikeskus. Pihlajalinnan toimitusjohtajan palkka etuineen viime vuonna oli 339.000 euroa. Verokoneessa toimitusjohtaja Aaltosen verotettavat tulot ovat 310.000 euroa. Ero hänelle maksettuun palkkaan ja verotettavaan tuloon johtuu verovähennyksistä, mm. työntekijän eläkemaksusta.
Pihlajalinnan tulos viime vuonna oli 1,5 miljoonaa euroa ennen veroja. Silti se maksoi osinkoja 8,6 miljoonaa euroa.
Veikko Laine Oy on vuonna 1965 perustettu juures-, vihannes- marja- ja hedelmätukkukaupan yritys, jonka liikevaihto viime vuonna oli samaa kokoluokkaa, 670 miljoonaa euroa. Hyvin menestyneessä yhtiössä on tehty sukupolvenvaihdos ja toisen sukupolven edustajana toimitusjohtajana on Sami Laine, Hänen verotettava palkkansa oli viime vuonna 180.000 euroa. Vuosikymmenten suvun tekemien uurastusten jälkeen toimitusjohtajan verotettavat pääomatulot olivat 2,24 miljoonaa euroa. Yhtiö oli jakanut osinkoja 500.000 euroa kaikille osakkailleen, joten toimitusjohtaja oli saanut yhtiöstä menestykseen verrattuna kohtuullisen tulon. Veroja yhtiö oli maksanut viime vuonna 3,4 miljoonaa euroa (edellisvuonna 6,6 miljoonaa).
KONE Oyj on Suomen liikevaihdoltaan seitsemänneksi suurin yritys ja se on kansainvälinen pörssiyhtiö. Yhtiön toimitusjohtajan Henrik Ehrnroothin verotettavat ansiotulot olivat 1,57 miljoonaa euroa viime vuonna.
Organisaatiovertailua
KONEen johtokunnassa on toimitusjohtajan lisäksi 13 johtokunnan jäsentä. Vuonna 2022 KONEen liikevaihto oli 10,9 miljardia euroa. Vuoden 2022 lopulla henkilöstömäärä oli yli 60.000.
Etelä-Savon hyvinvointialueen johtoryhmässä on 16 henkilöä. Henkilöstöä on kaikkiaan 7850.
Keski-Suomen hyvinvointialueen johtoryhmässä on 16 johtajaa ja päällikköä. Keski-Suomen hyvinvointialueen arvioidut menot vuonna 2023 noin 1,3 miljardia euroa. Hyvinvointialueella oli talvella 2023 noin 11.700 henkilöä.
Suomalaisten palkat
Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa 2023 palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli 3028 euroa. Alin neljännes palkka- ja palkkiotuloja saaneista sai 2 137 euroa tai vähemmän. Ylin neljännes palkka- ja palkkiotuloja saaneista sai 4 208 euroa tai enemmän.
Valtiolla on parhaat palkat, mediaanipalkka 3947 euroa kuukaudessa (2021). Yksityissektorilla palkka on merkittävästi huonompi 3400 euroa. Kuntien palkkataso on yksityissektoriakin pienempi, mediaanipalkka 3022 euroa. On kuitenkin huomattava, että 25 % palkansaajista ansaitsee vähemmän kuin 2137 euroa eli kunnissa palkkataso ylittää pienipalkkaisen yksityissektorin palkat kirkkaasti. Ja päälle vielä pidemmät lomat. Ja julkisen sektorin työsuhdeturva on olennaisesti parempi kuin yksityissektorilla.
Yksityissektorin 1957 tuhannesta työntekijästä viime vuonna yrittäjiä ja yrittäjäperheen aikuisia jäseniä oli 354.000. Kunnissa työntekijöitä oli 483.000 ja valtiolla 159.000. Tilastot valehtelevat rankasti. Yksityissektorin työntekijäksi lasketaan mm. kuntien ja valtion omistamien yhtiöiden, yliopistojen ja oy-muotoisten ammattikorkeakoulujen sekä kirkon ja YLEn (yli 3300) työntekijät. Lisäksi verovaroilla elää valtava määrä erilaisia yhdistyksiä ja järjestöjä, joissa olevat työntekijät lasketaan yksityissektorille.
Työvoimatilastot tulisi uudistaa siten, että jokainen yhteisö, jonka tuloista yli 50 % saadaan julkisista varoista, tulee laskea julkissektorille. Tilastot muuttuisivat sen jälkeen rajusti ja ne osoittaisivat kuinka pitkälle sosialismi on Suomessa edennyt.
Julkisella sektorilla tehdään keskimäärin yli kaksi viikkoa vähemmän töitä kuin yksityissektorilla. Yksityisellä työtuntimäärä vuodessa oli viime vuonna 1557, julkisella 1479 – ero 78 tuntia. Työnteon määrä henkilöä kohti julkisella vähenee vuosi vuodelta.
Ei ihme, että nuorten suosikkityönantaja nykyisin on valtio ja etenkin EU-tehtävät. EU:ssa palkat ovat olennaisesti korkeammat ja verotus alhainen. Ja työhön liittyy paljon matkustamista verorahoilla.
Julkisen sektorin korkea palkkataso on hyväksyttävissä vain silloin kun työntekijöiden määrä on pieni. Muutoin kyse on suurelta osin yhteiskunnallisesta korruptiosta.
SOTE on miljardien kankkulan kaivo
Alueita ei olisi koskaan pitänyt perustaa. Ne tehtiin, jotta puolueisiin sitoutuneille henkilöille saatiin valtavan hyväpalkkaiset työpaikat veronmaksajien rahoilla. Nuo johtajat ja päälliköt eivät saisi yksityisellä yhtä suuria palkkoja. Johtajien palkkojen imussa myös alueiden työntekijät saivat suuria palkankorotuksia, koska palkat harmonisoitiin tehtävittäin alueen korkeimman palkan mukaisiksi.
Palkkoja ei voida Suomessa alentaa. Yksityinen sektori joustaa rahan niukkuudessa konkursseilla, työttömyydellä ja lomautuksilla.
Julkisen sektorin saneeraus voitaisiin aloittaa harmonisoimalla lomaedut yksityissektoria vastaaviksi ja poistamalla lomarahat. Lisäksi julkiselle syntynyt sairaspäivien käyttö lomapäivinä tulee saattaa tehdastyön sairaspäivien tasolle, mikä säästäisi paljon julkisen sektorin menoja. Monen virkahenkilön työ on yhteiskunnalle tarpeetonta ja jopa haitallista, joten jos sitä tehtäisiin jatkossa lyhyemmillä lomilla, eivät työntekijätkään siitä voi pahastua.
Sen jälkeen voidaan aloittaa keskijohdon ja päällikkötason vähentäminen niin valtiolla, alueilla kuin kunnissakin.
Hyvä ystäväni liikkeenjohdon konsultti Riku Lehtinen esittää, ettei aluehallinnon säästöjä tehdä hoitohenkilökuntaan vaan hallintoon keskijohtoa vähentämällä. Rikun konsultoimista yrityksistä on keskijohdon karsimisen sivutuotteena syntynyt hyvää kehitystä. ”– Noin 60 prosenttia parantuneesta kassavirrasta on tullut pyytämättä ja yllättäen, kun esimerkiksi sairauspoissaolot ovat vähentyneet, ihmiset ovat ottaneet enemmän vastuuta ja työilmapiiri on parantunut, mikä on houkutellut rekrytoinnissa väkeä.” Olen Rikun kanssa pohtinut yritysten kassavirtoja jo 1990-luvulla ja meillä hyvin yhteneväinen käsitys kassavirtojen seurannan tärkeydestä.
Pelkästään lomien yhtenäistämisellä julkiselta sektorilta vapautuisi 40.000 työntekijää yksityissektorille. Tuottavuuden lisääminen julkissektorilla vapauttaisi 200.000 työntekijää esimerkiksi 10 vuodessa. Koko työvoimapulapuhe muuttuisi päinvastaiseksi.
Meillä olisi niin paljon työvoimaa automatisoituvassa yhteiskunnassamme, ettemme tarvitse ulkomailta yhtään työntekijää. Suomessa oli työttömiä työnhakijoita yli 400.000 syyskuun lopussa. Heistä 77.000 oli ulkomaan kansalaisia.
100.000 julkisen sektorin työntekijän siirtyminen yksityissektorille vähentäisi julkisen sektorin bruttomenoja 5 miljardia euroa vuodessa. Sen lisäksi he tuottaisivat vero- ja eläkemaksutuloja valtiolle 1,5-2 miljardia euroa.
Olemme olleet varsinaisia hölmöläisiä maahanmuutto- ja työvoimspolitiikassamme.
Lisäys 13.11.2023 klo 12:30,
Toimitusjohtajien palkat
Valtion osakeyhtiöissä palkat ovat sikamaisia, tässä esimerkkejä verokoneen ansiotuloista, todellinen palkka on suurempi verovähennysten (mm. eläkemaksut) takia. Toimitusjohtajat saavat helposti hallituspaikkoja, joista saatavat tulot sisältyvät verokoneen ilmoittamiin ansiotuloihin.
Alko, Leena Laitinen, 440.000 euroa
Business Finland, Nina Kopola, 240.000 euroa
Finnair, Topi Manner, 1.190.000 euroa, siirtyy Elisaan viimeistään keväällä 2024
Finavia, Kimmo Mäki, 360.000 euroa
Fortum, Markus Rauramo, 2.410.000 eur + pääomatuloista 290.000 eur osa selittynee Fortumin osakepalkkioista, Uniper-sohlaaja
Ilmastorahasto Oy, Toni Mikkonen, vt. toimitusjohtaja 15.9.23 alkaen, sitä ennen sijoitusjohtaja, 200.000 eur, yhtiön liikevaihto 2022 440.000 euroa, tappio 4,9 miljoonaa euroa, henkilöstö 21 – mistähän nuokin palkkansa saavat
Kemijoki, Tuomas Timonen, 240.000 eur
Leijona Catering, Ritva Paavonsalo, 180.000 euroa
Oppiva Invest Oy, Titta Mantila, 130.000 euroa
Posti Group, Turkka Kuusisto, 920.000 euroa
Solidium, Reima Rytsölä, elokuusta 2022 alkaen, 610.000 euroa
Suomen Malmijalostus Oy, Matti Hietanen, 250.000 euroa
Veikkaus, Olli Sarekoski, 430.000 eur
VR, Elisa Markula, toimitusjohtaja 30.8.23 alkaen, 490.000 euroa
Keväällä irtisanotun, Lauri Sipponen, verotettava ansio vuotta aiemmin 2021 502.846 euroa, vuonna 2022 jopa enemmän, 590.000 euroa. Hän siirtyi Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtajaksi marraskuussa 2022, joten kultainen kädenpuristus selittänee kasvaneet tulot
Yleisradio, Merja Ylä-Anttila, ylioppilas, 320.000 euroa
Comments